Korkealla kuusessa vihervarpusen
maailma
lii lii lii
Di-
) di- di-
di- di, liitsliirrr tslii-tslii-tslii tvrrr
ylös alas viheltimen
väri
li li
li li
li li li
li
Di-) di- di
di- di di di di
tvrrr, dit dit
dit dit
e e e e
hätäinen pillirumpuääni
lii lii lii
srä- tsrä, tsi- tsi- tsi- trvä-ä trvä-ä, dji dji dji dji tlitlitlitlitl itslrrt
lu lu lu lu
välähdys sitruunaa seepiaa
oliivinvihreää pään musta ja harmaa
pohjoisen Afrikan Persian
laulaja
on täällä nyt
*
Antakaa meille
anteeksi kurjet
Israelin kosteikot Hulan suojärvi
Libanonin
mehiläissyöjät
raketit ohjukset Iranin palava öljy
antakaa anteeksi
kuikat
ja kotkat Mustanmeren miinat vesidroonit
Donbassin
tykistötuli
me emme tiedä
mitä teemme
Ezra Pound, sotavuosi 2026 ja täydellisen viattomat linnut linnunelämässään.
VastaaPoistajope
Kyllä! Kirjoitin tämän kahden vastaantulleen aineiston pohjalta - toinen tuo Jussi Sepän kirja, toinen radiokolumni, jonka aamulla kuulin! Noin se Poundkin kirjoitteli runojaan.
PoistaMeinasin kirjoittaa, että mulle riittää tuohon pään mustaa ja harmaata saakka, sen jälkeen alkaa ikävästi aikalaisahdistus.
VastaaPoistaSilloin runon nimi olisikin voinut olla Korkealla kuusessa vihervarpunen. Tai jotain.
Vaan kylläpä se taitaa toimia ihan noin kokonaisuutena. Näin Vaasan Pöyröön perstuntumalla.
Jari.
Tuo toinen teksti tulee omaksi runoksi ja varmaan eri kohtaan kuin ensimmäinen. Pistin senkin mukaan kun syntyi melkein samalta istumalta.
PoistaLinnusta vielä: nuo meille tänne kesäksi tulevat tutut linnut ovat monet nykyisten sotarintamien etulinjassa tai ainakin keskellä taisteluja. Niin Lähi-idässä kuin Ukrainassa. Se pistää miettimään. Kun näen kuikan mökkijärvessä, se voi olla toki Itämeren eteläosista tänne lentänyt tai sitten Mustaltamereltä. Suon kurki voi olla levähtänyt Pohjois-Israelissa tai Libanonissa kosteikolla, suolla.
VastaaPoistaJust oli jossain juttua rengastetusta kotkasta, joka menetti henkensä Ukrainassa.
PoistaMiettinyt näitä eläinten sotakohtaloita itsekin. Masentavaa. Rauha olisi eläinkunnalle ainoa oikea oikeudenmukaisuus .
PoistaSitten ihan pomppu sivuun. Nythän viime aikoina paljon ihan valtamediassakin että Trump tulee julkaisemaan mahdolliset kosketukset (maahan päätyneet avaruusromut?) avaruuden ulkopuolisiin olentoihin ja heidän teknologioihinsa. Jos tuollaista tietoa on, ja ollut jo pitkään, ja silti se ei ole muuttanut mitään vaikka keskinäisten vihamielisyyksiemme suhteen, niin kertoohan se ihmislajista jotakin. J o s tietoa olisi, se on myös Kiiinalla, Venäjällä, eurooppalaisilla suurvalloilla. Jos jotain olisi, kyseessä ei olisi mitään yhteydenottoja tms. vaan esim. maapallolle romuttuneita aluksia.
Selvyyden vuoksi: itse olen todella kaukana alien-jutuista, ja vastaavasta ufoviihdeteollisuudesta (salaliitot) mutta tuolllaista on nyt paljon ollut esillä.
Onko mahdollista että jos maailman ylin eliitti tietää asiasta, se jatkaa niin kuin ei tässä mitään?
Ehkä.
jope
Pidän mahdollisena että olemme täällä täysin "yksin" vaikka se laskennallisesti alkaa olla jo epätodennäköistä vrt. ehkäpä biljoonat eksoplaneetat.
PoistaMahdollisena silti ainutkertaisuutta pidän jos niin on luotu. Ja jos on luotu, on ollut luoja ja vaikka yhtään planettaa ei olisi elämällä missää ladattu, emmehän olisi yksin, koska on luoja, alkuperäinen liikuttaja.
Ihmiskunta vetää limboja jatkuvasti. Mitään takeita ettei samoja moraalilimboja vetäisi muutkin sivilisaatiot.
jope
Ihmislajin sekoilut tällä planeetalla on loputon lähde - Pandoran lipas on avattu. Saa nähdä tuleeko tietoa jostain maan ulkopuolisesta. Sinänsä en pitäisi sitä mahdottomana ollenkaan, mutta ilmeisesti lähiavaruus on melko tyhjä. Tai sitten emme osaa etsiä, koska olemme tottuneet tunnistamaan hiilipohjaista elämää. Voi olla muunkinlaisia elämänmuotoja kuin omaamme lähellä oleva.
PoistaKuinka monta lintua kuoli, kun Hiroshiman ja Nagasakin atomipommit räjäytettiin.
VastaaPoistaOliko Auschwitzissa yhtään lintua, koska siellä haisi mätäneviltä ja poltetuilta ruumiilta ja ihmisen kauhulta?
Mitkä ovat lintuparven äänet, kun ne lentävät matkustajalentokoneen moottoreihin?
*
Näitä voi miettiä, mutta kuuluvatko ne runouteen? Tai haluaisinko lukea niistä runoudessa? En suinkaan kiellä näitä ilmiöitä.
*
Juuri nyt en halua. Olen öisten tutkailujen ja tubettelujen väsyttämä.
Moni muukin on. En suinkaan tarkoita, että runoilija olisi ja eläisi todellisuuspakoisena.
*
Mulla on juuri nyt kuulokkeet päässä ja taustalla on lähetys eräästä buddhalaisesta luostarista. Eivät buddhalaiset ota mukaan opetuksiinsa kauhukuvastoja. En ole oikein huomannut.
Buddhalaiset eivät näissä videoissaan sanoita kaikkea, mitä tietävät.
*
En tiedä, osaanko nyt välittää asiaani oikein. Tai jopa varoitustani.
Tietynlaiset nimeämiset ja otteet vaikuttavat äkisti jopa amatöörimäisiltä.
Joo, kun yllä leikkasin tuon Vesan runon alkuosan itselleni, niin oikeastaan pitäydyn tässä. Olen jotenkin ylitäynnä tuota kaikkea mikä seuraa siitä eteenpäin.
(Koko ajan Vaasan Pöyröö höpöttää. Eikä tässä ankeuttamisen tarkoitusta.)
Jari.
Mulle on koskettavaa se, miten joku kuikka joka nyt kohta ui ja kalastelee rauhallisella suomalaisella erämaajärvellä on kenties ollut hyvinkin lähellä Ukrainan sotaa, lentänyt sen läpi tai ohi ja sen elämä jatkuu tässä sodan ja rauhan kierrossa niin kauan kuin siinä on elämää. En sitten tiedä, jäävätkö kuikat talvehtimaan eteläiselle Itämerelle, jos vain säätilanne sallii vai lentävätkö vaistojensa viemänä Ukrainaan sodasta huolimatta. Sama noilla kurjilla (kurki) - levähtävät israelilaisella suojärvellä ja sitten keskisuomalaisella suolla pyydystävät sammakoita. Kaikki kontrastit ovat läsnä, oli se sitten amatöörimäistä tai ei, ja silmiä ei voi sulkea.
PoistaMe ei nyt tässä rakentavasti kohdata. Joten turha tästä on jatkaa.
PoistaMulla on sitä silmien sulkemattomuutta ollut mielipidekirjoituksissani vuosikymmenestä toiseen. Viimeksi tänään myös Ilpon paperilehdessä.
*
Toisen ihmisen näkyihin ei tuosta vain pääse sisälle. Siellä voi muhia suurikin lahja ihmiskunnalle, joten varovainen pitää olla sanomisissaan, kommenteissaan.
Jari.
Lahja linnuille, kaikille eläimille. Sitä jokainen järkevä ja tunteva ihminen toivoo.
PoistaJari.
Nyt menen lopultakin pääsiäistunnelmiin. Kaiken aikaa meillä ortodokseilla on mukana rukous koko luomakunnan puolesta.
PoistaHulluutta, demonisuutta, repivää vallanhimoa vastaan.
Voimia, kaikkea hyvää.
Jari.
Vielä kuitenkin: Mä ajattelin, että Lintujen äänien ei teoksena olisi tarvinnut olla mikään maailmannäky sikäli kuin se liittyy autioihin taloihin ja niihin kuuluviin teemallisiin suuntiin.
PoistaJos se sitten onnistuisi muotona ja sisältönä, se puhuttelisi kuitenkin vaikka japanilaisia, jos se japaniksi käännettäisiin.
Niin, joku kai haiku kaikuisi kirjasta aika ajattomalla otteella.
*
Taisin väittää hulluuksissani ja piruuttani, että kaikki sanominen on runoutta. Siinä on sen verran totuutta, että jokainen on tietyllä tavalla runoilija. Meidän päämme ovat monin tavoin satutettuja ja kohistelevia tänään kaikkien tietovälineiden ja tiedostamisen äärellä.
Päämme yhdistelevät asioita ja luovat erilaisia kuvakoosteita...
Mutta nyt pääsiäisvaikenemisiin.
Jari.
Hyvää pääsiäisen aikaa, Jari!
PoistaKiitos.
PoistaVielä nyt kuitenkin tämäkin.
Olen väittänyt, että autioiden talojen runous on genre, jolla on oman lajityyppinsä vaatimukset.
Stephen King ilmaisee kuta kuinkin niin, että kirjallisuus on kuvien lähettämistä lukijalle.
Jos nyt sitten lähetetään kuva lukijalle siitä miten sotatoimialueelta lentää lintu tuohon silmien eteen mökkijärvelle, lukija näkee tämän kuvan. Hän aktivoituu siinä suunnassa. Hän miettii, onko lintu sotatraumainen. Pitäisikö tästä lähteä osoittamaan mieltä eduskuntatalon eteen?
Näin vain tapahtuu, ja kaikkea tapahtuu herkissä päissä. Mutta siinä samassa romahtaa autioiden talojen genre. Lukija ajattelee, että mitä vittua nämä autiot talot ovat tässä!
Vaikka tuo elävä lintu on kuinka tosi, niin ajattelen, että se on ikään kuin rauhanliikkeen merkki, ja liike on aktiviteetti tässä ja nyt.
Ymmärtäisin tämän linturunon muussa kirjassa, mutta en ymmärrä sitä kirjassa, jonka temaattinen polveilu liittyy autioiden talojen runouden muotoon ja kontekstiin.
Jotta tämä nyt oli mun rehellinen mielipiteeni.
Kaikille rauhoittumista pääsiäisenaikaan. Ja yritetään toivottavasti toimia niin, etteivät kirkot olisi autioita.
Jari.
Ymmärrän hyvin pointin. Siksi täytyy katsoa, että runo on oikeassa kohdassa. Autioiden talojen tematiikka ei ole kaukana tietenkään sodasta ja tuhosta. Ketkä rakensivat nämä nyt autiot talot? Mistä he tulivat näille sijoille? Usein juuri sodista omalla maaperällämme ja Neuvostoliitossa. Elämän ja kuoleman sykli, rauhan ja sodan sykli, toiveiden ja tuhon sykli, rakentamisen ja keskenjäämisen sykli. Tietenkään tätä ei ole pakko ruokkia ylettömästi, mutta eivät ne kuvat kaukana ole. Autio talo on kuva ihmisen elämästä, joka vääjäämättä loppuu, raunioituu, syystä tai toisesta - ajan kulumisesta tai äkkirysähdyksestä.
PoistaVäkisinkin mukaan tunkee yhteiskunnallista ainesta: rakennemuutos, ties monesko, on käynnissä, maaseutu autioituu... Näitä asioita on yksinkertaisesti mahdoton välttää kun liikkuu maakunnissa. Olisi mukava olla vain eksistentiaalinen tai esteettinen mutta siihen on vaikea päästä jos on silmät päässä. Tietenkään tätä kaikkea yhteiskunnallista ei pidä hieroa lukijan naamaan vaan sanoa se niin kuin se näkyy. Päätelmät jäävät lukijalle.
PoistaOn Lasaruksen lauantai. Pitäisi mennä vigiliaan täällä. Siellä ilmeisesti mirhavoidellaan pari katekumeenia kirkon uusiksi jäseniksi, niin ymmärsin keskiviikkona.
PoistaNo, mulla on tuo sosiologin koulutus... Joo, tietysti yhteiskunnallinen viesti ja ajan hengen leima näkyy autioissa taloissa.
Ei tietenkään voi olla pelkästään eksistentiaalinen tai esteettinen. Autioiden talojen konkretia haastaa moneen.
En osaa sanoa, miten temppu tehdään.
*
Autiossa talossa katsomme yleisesti ihmisen osaa, kyllä.
Autio talo on peili siellä kävijälle.
*
Ei ole tarkoitus, että kommenttini olisivat millään tavoin häiriöksi sun luovuuden prosessille. On hyvä suojella sitä prosessia häiriötekijöiltä.
Jari.
Oletteko käyneet koskaan katsomassa Suomi.fi:ssä kohtaa jossa on omat entiset osoitteet? Mulla siellä osoitteita Kouvolasta, Lahdesta ja Helsingistä (jälkimmäisestä ylivoimaisesti eniten, vuodesta 1987). Kolme osoitetta on muuttunut tai poistunut. Niitä on kolme. Kaksi purettua taloa, seitsemän ensimmäisen vuoteni puutalo, sitten talo jossa kodista muutettuani asuin yksiössä joka oli tehty entiseen kaupparakennukseen, sekin purettu, ja Helsingistäkin yksi purettu talo.
VastaaPoistaEivät siis tyhjilleen jääneitä sinänsä mutta menneitä taloja ja huoneita: ovat enää muistoissa, sekä hyvissä että huonoissa.
Muuttopäivät näkyvät muuten tuolla päivän tarkkuudella.
jope
Mulle ajan muutosta (en nyt tulkitse sitä mitenkään - vertaan vain aiempaan) edustaa se kuinka elämme todellisten isojen sotien aikaa, mutta rauhanmarsseja- ja liikkeitä ei näy juuri missään. Jokin on aivan eri tavalla vrt. aiempaan. Tarkoitan siis toisen maail.sodan jälkeisiä aikoja.
Poistajope
En ole käynyt katsomassa, voisi kyllä käydä. Eilen olin yhtä asiaa hoitaessani käymässä Itä-Helsingissä, jossa olen asunut 1993-1997 - ensin Kontulassa, sitten Vuosaaressa. Pitihän sitä kurvata vanhoille nurkille Naapurintielle. Tieltä oli hävinnyt yksi talo, jossa oli jokin tekninen myymälä, yksi uusi talo oli ilmestynyt. Vanhat ankeat kerrostalot ja korkeat männyt niiden pihoissa olivat yhä paikallaan. Kontula on muuttunut monikulttuurisemmaksi sitten 90-luvun, mutta tämä nyt ei ole mikään uutinen. Jalankulkijoista suurin osa oli Lähi-idästä tai Afrikasta. Autoilijoistakin aika moni. Jo tuolloin värikkäässä (ei vielä ihonvärien värikkyydellä mitattuna) Kontulassa tuli aikoinaan elettyä se pari vuotta. Menihän se, mutta kyllä nykyisin asun mieluummin rauhallisemmilla hoodeilla vaikka sitten Vantaalla.
PoistaSaa nähdä, millaisia nuo paikat ovat 20 vuoden päästä, jos käy katsomassa. Tavallaan viihdyin idässä ihan hyvin, vaikka olihan siellä paikoin rauhatonta - alkoholin ja huumeiden vuoksi. Jotenkin painostavalta tuntuivat entiset kotikulmat. Ennen kaikkea aika oli lyönyt leimansa rakennuksiin. Suomalaiset alempien yhteiskuntaluokkien asukit ovat vaihtuneet ainakin katukuvassa maahanmuuttajiin.
PoistaKontulan, Vesalan ja Mellunmäen alueella näkee myös kaupungin poliittista päätäntöä konkretiassa: on rakennettu paljon omakotitaloalueille vuokra- ja opiskelija-asuntoja, kerrostaloja siis, tavallaan pilkottu yhtenäisyys monin paikoin. En tiedä, onko tuo hyvä vai huono asia, mutta ilman mitään ennakkoluuloja sanoisin, että en itse pistäisi rahojani likoon tai ottaisi isoa asuntolainaa ja ostaisi omakotitaloa Itä-Helsingistä. Paikoissa huokuu monesta suunnasta jonkinmoinen rauhattomuus.
En silti epäile, etteikö tuolla ole ihan rauhallisiakin alueita ja taatusti onnellisia asujia. Itse tykkään kuitenkin levollisemmasta ympäristöstä. Varmasti ihmiset kokevat asioita eri tavalla.
PoistaMä olen kyllä käynyt ihan konkreettisesti katsomassa niitä paikkoja, joissa olen asunut. Mielestäni kaikki ovat yhä pystyssä - niin kerrostalot kuin omakotitalotkin. Toki remppaa on tehty matkan varrella runsaasti.
VastaaPoistaTuttuja paikkoja nuo mulle, ja tuolla suunnallahan olen töissäkin. Nuo asiat kaikki näkyvät isosti. Muualla Suomessa asuvat tuskin ymmärtävätkään kuinka isosti.
PoistaVantaastahan monilla aivan väärä käsitys, paljon kaikkialla kulkevana tiedän hyvin miten paljon laajoja rivi-ja omakotitaloalueita Vantaalla on. Kilometrejä suuntaansa. Itse asun vastaavalla alueella Helsingissä (vuokralla toki) ja ihan samanlaista täällä on.
Väestölliset muutokset tulevat olemaan pk-seudulla todella suuria. Jos miettii väestöryhmien kautta niin prosenttisosuudet koulujen tasolla ovat aivan toisenlaisia kuin 20 vuotta sitten. On jo paljonkin kouluja tietyillä alueilla joissa "kantasuomalaisuus" taustana on vähemmistö.
Mutta kun asiat ilmoitetaan kansalaisuuden pohjalta niin tämä ei ole vielä asiaa tuntemattomien hahmottama.
Onko tuo sitten asia, ongelma vai ei, on sitten kunkin oma asia. Kokekoot asiat kukin miten kokee, siihen on oikeus omien kokemustensa perusteella. Lakia ja hyviä tapoja noudattaen toki.
Kontulassa asui aikoinaan kaksi velipuoltani perheineen. Nyt siellä asuu hyvä ystäväni. Niissä jättitaloissa.
Tuon usein esiin sen että kaikki eivät ole Suomessakaan vapaita valitsemaan asuntoaan, se otetaan sieltä mistä se "osoitetaan." Jos oikein ottaa päähän, lisään siihen että tässä mielessä ihan sama homma kuin Neuvostoliitossa.
Itse haaveilen vaatimattomasta pienestä omakotitalosta tai niin suuresta rivariyhtiöstä että siellä saisi asua aivan yksityisesti ilman naapurikollektiivisuuksia. Pihalla moikkaan kyllä kaikki ja toivotan hyvät päivät mutta siihen sen haluavan jäävänkin.
jope
Jarille: sun pääsiäispainotus on (tänäkin pääsiäisenä) saanut minut ajattelemaan omaa hengellisyyttäni. Kiitos. Tulos on taas entisenlainen, uh, 98 prosenttia ajastani olen lihakoukussani, juuri noissa huoneissa, työssä, arkihommissa, kirjoissa, telkussa, omissa pikkusuunnitelmissa, kävelyretkissä, lihaskivuissa ja mitä-tänään-syötäisiin -jutuissa. Maailmassaolo nielee kaiken. Radiossa onneksi nuori naisteologi (funda) vakuutti että Jumala rakastaa ihmistä (Jeesuksen tähden) eikä mikään ihmisen teko eikä tekemättömyys tätä rakkautta lisää eikä vähennä, jos tämä kaikki vain vastaanotetaan.
PoistaJihuu!
Mutta samalla onnellinen Jari olen sun pääsiäisestäsi.
jope
Naapurintiehän on vielä Vesa sitä hyvää Kontulaa, enkelikirkko siinä tien päässäkin.
Poistajope
Taisi olla Naapurintie 10, 4. kerros missä asuttiin, talon vasen pääty. Siinä oli ihan mukava kämppä. Läpitalon asunto ja parveke. Ei pahaa sanaa juuri mistään tuolloin. Ympäristö oli rauhaton, kun käveli Mikaelinkirkon ohi ostarille. Ympäristössä vielä suhteellisen paljon luontoakin.
PoistaSiis sillä Naapurintien puolella. Ja iso omakotitaloalue melko lähellä.
PoistaKontulan ja Myllikän suunnilta Tomi Kontio kirjoittanut paljon hyvää runoutta. Mulla on Vaaksan päästä taivaasta.
PoistaNimellä voi olla monta selitystä mutta ainakin leikillään voi ajatella että ehkä se viittaakin Kontulaan, ja ehkä sellaisen jättitalon ylimpiin kerroksiin.
jope
Autiotalot ja muut talot. Joskus mulle tulee ihmistä kuin sääli kun näkee ihmisen esimerkiksi syövän, ruokkivan itseään. Olemme fyysisen armoilla kaikki, samalla tavalla kuin eläimet.
PoistaSamalla tapaa jokaisen ihmisen on asuttava jossakin, huoneissaan. Joillakin ne vaatimattomia, joillakin maanpäällisiä paratiiseja.
jope
Hermannissa seinä takana asui hyvin vanha ja hyvin hauras ja ihana nainen. Yksiö oli hänellä todella pieni, ehkä 13 neliötä. Asunnossa oli vain yksi ikkuna joka oli usein auki. Sieltä ei koskaan kuulunut muuta kuin lusikoiden ja haarukoiden hiljainen kilinä lautasia vasten. Se oli musertavaa kuultavaa varsinkin iltaisin, kaiken ihmiselämän pienuudesta siis. jope
PoistaKaikenlaisia muistoja olisi seinä- ja muista naapureista, yleensä hyviä, joistakin vähän ikävämpiä kuten jatkuva tupakansavu parvekkeelta suoraan olkkariin. Suoraan sanottuna hävetti itsekin elää kahden lapsen kanssa pienessä kaksiossa kerrostalossa. Epäilen että me olimme koko talon äänekkäin talous.
PoistaJope, pääsiäisyöpalvelus alkaa Uspenskin katedraalissa ensi lauantaina klo 23.30. - Voisithan mennä sinne vaikka fiilistelemään perheesi kanssa. Vaikkapa tunniksi. Palaatte sitten kotiin ja syötte yöpalan.
VastaaPoistaJari.
Pieni korjaus. Tänään siis Lasaruksen lauantain palveluksessa Vaasassa, missä olin mukana, kastettiin kaksi nuorta miestä. Huomenna heidät mirhavoidellaan ja sitten he voivat ensimmäisen kerran elämässään osallistua ortodoksiseen ehtoolliseen.
PoistaHeillä on joku oma taustansa, jota en tiedä.
Nyt on niin, että jos luterilainen haluaa liittyä ortodoksiseen kirkkoon niin tämä luterilaisen kirkon aikanaan antama kaste pätee eikä sitä silloin tarvitse toista. Mennään heti mirhavoiteluun.
Tämä oikaisuna aikaisempaan kirjoitukseeni.
*
Ortodoksinen taival aikuisiässä alkaa sillä, että menee vaan kirkkoon mukaan. Katselee ympärilleen. Jos ei homma toimi eikä kiinnosta, ottaa sitten etäisyyttä. Kukaan kirkossa ei tunkeile eikä tuputa.
Lisäksi ainakin mun elämäni on kaikenlaisia etääntymisiä sisältänyt.
*
On kirkollinen opetus.
Kirjallisuuden tehtävä on kuvata ihmisten todellista elämää sellaisena kuin se on ja tapahtuu.
Jari.
Tiedän että katolisten, protestanttien ja ortodoksien kesken on sopimus tuosta kasteesta, siis että se on täysin pätevä, toiseen kirkkokuntaan vaihtaessa ei mitään uusia kasteita tarvita. Itse en koe mitään kuiluja noiden kirkkokuntien välillä. Tunnen pääsääntöisesti dogmaattiset erot mutta en ajattele että ne ovat keskeisiä.
PoistaLuulisin että olisin todella huono ortodoksi. Kunnioitan ko. kirkkoa syvästi mutta jonkinlainen uskonnollisuus-asteeni (typerä ilmaus) on todella matala. En kaipaa muotoja vaikka ne olisivat kauniita, hoitavia ja tavattoman syviä.
Luterilainen pelkistyneisyys sopii mulle paremmin.
Tai rehellinen ollakseni en sitä kyllä niin koe. Tuollainen lut.kokemus on usein ulkopuolelta tuputettu.
Minulle luterilaisuus (tarkemmin vielä lutherilaisuus; en siis tarkoita nykykirkkoa sinänsä) on villiä irtiottoa kaikesta ihmispyhyydestä ja sisäistä vallankumousta, kristityn vapautta.
Jos en olisi lukenut samaa sisältöä, täsmälleen samaa sisältöä Paavalin kirjeistä, olisin varuillani tulkintani suhteen, mutta siellä se kaikki on. Niin käsitän.
Mikään oma tulkinta tuo ei ole vaan minua kymmeniä kertoja fiksummat tyypit ovat tuon avanneet.
Mutta mikään ei estä minua menemästä Uspenskiinkaan.
Kun tyttäremme kastettiin -03 kävimme pian lut.kasteen jälkeen kolmisin Uspenskissa samana päivänä sytyttämässä siellä tuohuksen hänelle.
Se kirkko on kyllä hieno paikka. Kun asuimme lähellä, kävin siellä usein. En ymmärtänyt täysin missä olin mutta tajusin kumartaa mysteerille kyllä.
jope
On hyvä käydä ja kulkea valinnan vapaudessa.
PoistaTäytyy sanoa, että mua pitävät kirkossa kiinni myös sattumukset, joita on vaikea selittää muuta kuin eräänlaisina johdatuksina...
*
Paluumatkalla kirkosta päätin käydä tuossa lähi-Prismassa hieman ruokaostoksilla.
Heti tormäsin täysin tahtomattani julkaisuun Suomen linnut. Upean näköinen ja hinta vain 12,90.
Siinä esitellään yli 200 lintulajia. - Oikeastaan vain harvinainen autioissa taloissa pesivä runoilijalintu puuttuu.
Ostin julkaisun, koska se oli siinä kirkon palveluksen jälkeen heti kuin tarjottimella. - On mulla kyllä hyllyssäni jo aikaisemmin joku lintukirja.
Jari.
Johdatusta:)
PoistaJos jättää ensifiiliksellä pois haukat, niihinhän sitä helposti ihastuu koska ihminen ihailee voimaa ja nopeutta ja kauneutta, niin suosikkejani ovat hippiäinen, urpiainen ja peukaloinen. Yritäpä nähdä luonnossa sellainen muutaman gramman lintusulkapallo! Pari kertaa olen onnistunut.
Käsittämättömiä otuksia.
jope
Elä sie, Jope.
PoistaVilkaisin tuota julkaisua äkisti. Siellä oli tieto, että myös mandariinisorsia näkyy Suomessa joka vuosi. Kuvakin on. Ihmeellistä olisi tavata meidän luonnossamme tämmöinen lintu. Hakekaapa netistä kuva katsottavaksi, jos asia on uusi.
Jari.
Tuossa meidän lähilammella Ristipurossa on vieraillut mandariinisorsa useampana vuonna. Ainakin kahtena.
PoistaTulin just kotiin Savoy-teatterista. Siellä London African Gospel Choir esitti Paul Simonin Graceland-albumin ja omia kappaleitaan. Muuten ihan mainio konsertti mutta miksaus oli melko lailla pielessä. Harmi juttu.
Aha. Taidat olla tosiaan melkoinen lintuasiantuntija...
PoistaMä huvikseni vielä selitän loppuun Prismajuttuni.
Vigilian aikana rovasti, isä Andrei teki mirhavoiteella ristinmerkin kunkin palvelukseen osallistujan otsaan.
Ainakin mulla nenä on aika lähellä otsaa. - Kun sitten ajoin Prismaan ja äkisti huomasin Suomen linnut -julkaisun, tunsin samalla mirhavoiteen tuoksun... Tuli nyt vaan vähän erikoinen fiilis... Ehkä on typerä kun näitä ryhtyy sanoittamaan jonnekin... Tai ehkä mun piti sinkauttaa juuri tämä kuva Vantaan suuntaan... joskus meitä käytetään välineinä... miten sitten tulkittavissa...
*
Mulla oli tuo Graceland älppäri joskus.
Jari.
No nyt mulle tuli virhe! Tässä vigilian yhteydessä kyse on SIUNATTU ÖLJY eikä MIRHAVOIDE. Harmi, kun sekoitin asioita. Huomenna ne tänään kastetut kaksi uutta tulokasta mirhavoidellaan kirkon jäseniksi.
PoistaNämä ovat eri asioita, mutta kuitenkin.
Jari.
Tuosta mandariinisorsasta oli ihan juttua Vantaan Sanomissa. Ihmiset ottivat siitä kuvia ja sitten tietenkin kerääntyi melkoinen joukko kansalaisia sitä töllistelemään. Paul Simonin Graceland on todella hieno albumi - youtubessa tietty ne biisit kaikki, jos tahtoo kuunnella. Erittäin monipuolista musaa. Täytyy sanoa, että jos 80-luvun musan taso on populaarimusiikissakin tuota (no ei tietenkään kokonaan ole), niin on kyllä ollut kovaa! Onhan tuo kuitenkin kokeiluineen vaihtoehtomusaa, mutta kuitenkin poppia.
PoistaPahoittelen vielä, kun on houkutusta sanoittaa tänne omia ikään kuin mystisiä kokemuksia, jotka voivat kuulostaa hoopoilta tai herättää tympeyttä. Yritän välttää tätä.
PoistaTiedän, että tästä eteenpäin kohti ylösnousemusjuhlaa ne saattavat enentyä. Yritän pitää ne itselläni. Ne eivät kuulu tänne.
Sori tuo yllä oleva. Sen voi kyllä poistaa.
(Munhan piti edetä jo aikaisemmin todetusti vaieten.)
Jari.
Hippiäisen olen pongannut kerran Luukissa. Oli mainio pyrähdellessään pienessä kuusessa.
PoistaVesa, tsekkaa tuo Prismasta löytyvä julkaisu, vaikka olisit kuinka lintukirjamies. Sen hintalattusuhde on kyllä mainio.
PoistaMä nyt tässä sun prosessin ohessa taidan löytää linnut! Tässä on jotain siunauksellista, kyllä!
Viime yönä vielä tutkin ällistyttäviä tietoja lintujen lentokyvystä muuttomatkoillaan. On ne ihmeellisiä!
Mikä voi olla esim. sen linnun matkatarina, jonka luuranko lopulta löytyy autiosta talosta...
Sekin on ihmeellistä, että monen lintulajin herra on kauniimpi kuin rouva! Vaikka tietysti rouvan väritys suojelee vaatimattomuudellaan pesää ja poikasia, niin käsitän.
Jari.
Onkohan muuten lintulajia, jolle luonteensa puolesta voitaisiin antaa toiseksi nimeksi kenkkulintu?
PoistaJari.
Pilaan nyt pääsiäistunnelmaa. En tiedä oletteko nähneet videoita kaupunkini Helsingin
VastaaPoistayltä viime yöltä. Siinä sitä ollaan matkalla Venäjälle oikein parijonossa.
Ja sitten vielä Kouvolaan pudonnut drooni.
Juuri tänä aamuna en ole 100 prosenttinen Ukrainan tukija. Sanoisin Zelelle että onnea mutta perkele, hoida hommasi toisin.
Olen epäillyt jo aiemmin että Suomen ilmatilaa käytetään mm. Kuolan suuntaan tehdyissä iskuissa. On mahdollista että dronet lähetetään laivoista Itämereltä. Voi olla että myös Viro ja Puola ovat vahvasti mukana.
Sotalakien mukaan menee niin että jos maa X antaa käyttää ilmatilaansa sotatoimiin, se on sotatoimi. Nyt iso kysymys on, onko tähän valtiojohdon lupa.
Venäjä iskee Ukrainan energiaan täysillä. Siksi symmetrisesti on oikeus että Ukraina tekee saman Venäjälle. Toivotan vieläpä menestystä niille iskuille, jos ne nopeuttavat sodan loppumista.
Mutta se että Ukraina käyttää Suomen ilmatilaa (tai merialueita) näihin iskuihin on väärin, vaarallista ja ainakin edesauttaa putinisteja käsityksissään Suomen asemasta tässä sodassa.
Jos ilmatilan käyttö on luvallista, Venäjällä on juridinen oikeus sotatoimiin Suomen alueella.
Toivon joka hiton päivä rauhaa joka olisi ensisijaisesti Ukrainalle, sodan uhrille, oikeudenmukainen.
Toivoisin voittoakin jos se vain olisi mahdollista.
Mutta tämä ei ole ollenkaan hyvä juttu.
Jonkun on nyt pistettävä jäitä Zelen housuihin.
Tästä voi paljastua vielä vaikka mitä.
jope
Jos sitten Suomi yhdessä Naton kanssa päättää aloittaa Ukrainan sotilaallisen tukemisen myös sotilaallisesti, se on eri juttu. Ehkä senkin aika vielä on (vaikka pessimistinä, mahd. eskalaatio, en sitä varsinaisesti toivo).
PoistaMutta nyt kiinnostaa onko tämä reititys Ukrainan omavaltaisuutta vai onko siihen valtiojohdon lupa.
jope
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/1508be00-28c9-4156-83dc-0be5e7aa3066
Poistasiis laitoin tuon videolinkin, jope
Poista(Aamulla kuultiin myös suihkuhävittäjien ääntä tässä yllä, mutta se saattoi olla jokin muu juttu, tai sitten harjoitus - tms. lento)
Drooni ei ole muuttolintu. Aseistettu drooni on ihmisen tekemä sotaväline.
PoistaSuomeen ei voi harhautua drooneja, kuten juuri nyt valtamedia käyttää tätä ilmaisua.
Suomeen tulee drooneja siksi, että joku pelaa tai vähättelee riskiä, että niitä ilmestyy Suomen ilmatilaan.
Kun sotadrooni putoaa Suomeen se tietenkin voi aiheuttaa kuolonuhreja. Mitä nimitystä valtamedia käyttää näistä kuolonuhreista?
Tämä on ollut odotettavissa.
Jari.
Juuri nyt tätä kirjoittaessani viranomaiset eivät ole vahvistaneet Kouvolan droonien alkuperämaata, joten sitä myöten sitten pitää kirjoittaa.
PoistaJari.
Suhteessa Ukrainan sotaan minä en ole ollut minkään tapahtuman todistaja, silminnäkijä. Kaikki on eri lähteiden välittämän tiedon varassa.
PoistaHistoriankirjoitus aikanaan rauhoittuu toivottavasti objektiiviseen tutkimiseen.
Jari.
Suomella ei ole mitään edellytyksiä hyökkäyssotaan Venäjää vastaan. Ei varsinkaan henkisiä, sotatahtoa ei ole kenelläkään.
PoistaUhoa on ollut kaikenlaista, vaan koittaako nyt tuho?
Jari.
Näin minäkin videon drooneista. Ei kuulosta hyvältä. Suomen täytyy pysyä erossa suorasta sotatoiminnasta eli siitä että alueeltamme / ilmatilastamme isketään Venäjälle. Todella riskialtista puuhaa. Saa nähdä mitä tästä selviää ja miten ilmatilamme käyttö on oikeutettu jos on.
VastaaPoistaNäyttää siltä ainakin annettujen tietojen valossa, että ukrainalaisdroonit ovat harhautuneet Suomeen Venäjän elektronisen häirinnän vuoksi. Olisikin ollut todella typerää antaa oma ilmatila käyttöön.
PoistaRiskit siihen että Venäjä katsoo Suomen osalliseksi sodankäyntiin kasvaa, jos tällainen toiminta jatkuu. Varmaan näitä on lähetetty Itämereltä / lähialueilta. Tuskin Ukrainasta asti.
PoistaItse suurella mielenkiinnolla odotan kysyykö kukaan suuren valtamedian edustaja tosissaan pääministeriltä ja presidentiltä onko tälle toiminnalle annettu salassa lupa?
PoistaHistoriassa salaisia sopimuksia tälläisissä asiossa on tehty pilvin pimein.
Toistaiseksi ihan suoraan otetaan tuo elek.häirintä selitys minkä toivon olevan totta. Mutta onko se?
jope
Ja katsokaapa karttaa. Mistä ne ovat tulleet Helsingin ylle tuollaisessa jonossa? Eivät ainakaan Venäjän ilmatilasta.
PoistaJokin putoava drone jonnekin metsäpusikkoon ei ole se juttu, vaan se onko Suomi tässä mukana vai ei.
jope
Selvisi myös että se hävittäjä mikä kuultiin oli tunnistuslennolla.
PoistaKäytiin aamulla Loviisassa. Itäsuuntaan motaria pitkin meni jonkin verran armeijan kalustoa. Heitin aamun- ja yöntapahtumista vielä tietämättä että sinne sitä mennään, itärajalle asemiin.
Ei tämä minua pelota enkä tod. panikoi mutta jos Suomi jollakin salaisella sopimuksella mukana, niin sittenhän mahdollisuudet mihin tahasa.
jope
Joo, nuo droonit ovat tulleet Itämereltä jostakin kohtaa - yltääkö Venäjän elektroninen häirintä ja tarkkailu näin pitkälle Suomeen on tietenkin oma asiansa! Mutta niin tai näin, olisi todella typerää päästää mitään hyökkäystehtävässä olevia aluksia Suomen ilmatilaan millään salaisella sopimuksella.
PoistaToistaiseksi ainakin tuo häirintä-hypoteesi menee sellaisenaan läpi tyyliin: -Aha, selvä.
VastaaPoistaItselleni ensimmäiseksi mieleen tulisi alkaa selvittää onko jotakin sanatonta salaista lupaa olemassa. Eli voitte käyttää kunhan ette jää kiinni... Koska sehän olisi se kaikkein todennäköisin syy tälle ja monelle muulle aiemmalle tapahtumalle. Tämä perustuu karttaan.
Jos asiaa ei kunnolla edes kysytä (olen malttamaton, myönnän) ihmettelen suuresti. Toisaalta tutkiva journalismi (jos sitä nyt on edes luvassa) on hidasta toimintaa.
Mutta jonkinlaisen kansalaisluottamuksen vuoksi oikeita vastauksia pitäisi alkaa saada aika nopeasti.
Toivotaan että häirintäjuttu on totta, mutta se ei vahvistu sillä että joku vain sanoo että se se on, ja se raportoidaan faktana niin kuin nyt on tehty jo kymmenissä kirjoituksissa.
Ja jatkokysymys: jos kerta torjuntahävittäjä seurasi droneja, miksi se ei ampunut niitä alas, kun ne liikkuivat pitkiä matkoja Suomen ilmatilassa? Jos ne olisivat päässeet itärajalle, olisiko niiden annettu mennä?
jope
kymmenissä median kirjoituksissa siis ...(jope)
PoistaJoo, erikoista on. Tuosta alasampumisesta tai siitä pidättäytymisestä nähdäkseni sanottiin, ettei haluttu ottaa riskiä siitä sivullisille aiheutuvista vahingoista. Mielenkiintoista seurata mitä tulee ilmi. Taitaa olla niin että kansalaiset eivät saa ikinä tietää kaikkea mitä valtaapitävät ovat sopineet.
PoistaEn tiedä voiko pienen maan - Suomen - politiikkaa enää uudelleenarvioida.
VastaaPoistaOlen sitä mieltä, että olisi pitänyt tehdä ratkaisuja, jotka saattavat herättää jossain toisaalla epämiellyttävyyden ja tympeyden kokemuksia, mutta ne ovat kuitenkin meille ainoita mahdollisia realismin puitteissa.
Suomi on mielestäni käyttäytynyt suurvallan tavoin. - Ehkä myös antanut ymmärtää tekemisiä, jotka lopulta vievät maamme tuhoon.
*
Olen sellainen vanhan liiton suomalainen, että ensin täytyy hoitaa ja turvata oma pesä ja sitten autetaan moraalisuuden mukaisesti se mitä pystytään ja apu annetaan siinä muodossa, että oma pesä pysyy turvallisena.
Voisi Suomilintua!
Toivotaan parasta ja tarraudutaan toivoon. - Jos droonit aiheuttava Suomen maaperällä kuolonuhreja, niin ehkäpä lähinnä sitten siellä Etelä-Suomessa.
Juuri nyt kirjoitetaan suurta suomalaista historiaa. Juuri nyt nähdään miten suomalainen poliittinen johto on aktiivinen ja millä tavoin. Kello tikittää...
Jari.
Jari.
Taas kaksi allekirjoitusta.
PoistaDroonien käyttäjän täytyy kerta kaikkiaan tehdä riskikartoitus. Siitä hän vastaa, tämä on ohittamaton fakta. Siloittelematon fakta.
Nyt riskikartoituksessa mitätöidään uhka, joka kohdistuu Suomen maaperälle tulemiseen.
Jari.
Droonien käyttäjä ei kerta kaikkiaan tee huolimattomuusvirheitä. Hän on luonut itselleen omat pelinsääntönsä.
PoistaNyt on kysymys siitä, miten poliittinen johtomme allekirjoittaa nämä pelinsäännöt ja kuinka kansalle läpinäkyvästi allekirjoittaminen tapahtuu.
Tähän sunnuntaihin tullaan palaamaan.
On erittäin tärkeätä merkki, joka tästä sunnuntaista jää. Jokainen hetki on tärkeä.
Jari.
Tähän liittyy hyvin omakohtainen muisto. Olin intissä 83, juuri silloin kun Euroopassa oli risteilyohjuskriisi ja kaduilla noin miljoona ihmistä vastustamassa sotaa pääkallomaskeissa. Tuomipäivän kello taisi silloin olla kahta minuuttia vaille.
VastaaPoistaOlin ilmatorjunnassa ja juuri silloin korotettiin ja tehostettiin (mm. hankkimalla olalta laukaistavia ohjuksia) ilmatilatorjuntaa ja kouluttajaupseerimme ihan suoraan sanoivat että päätarkoitus on torjua/ yrittää torjua / näyttää edes torjuntahalukkuutta yhdysvaltojen mahdollisten ohjuksien suhteen, jotta NL ei pääse syyttämään Suomea siitä että annamme käyttää ilmatilaamme vapaasti emmekä ole torjuntaan varustautuneita. Jos omaa torjuntaa ei olisi, ilmatilaamme tulisivat NL:n koneet torjumaan ja ehkä jopa maaasemat.
(Hassua mutta Pulkkisen Romaanihenkilössä juuri tämä sama kuvio kaksi vuotta myöhemmin)
No, fiksummat valittiin ohjusmieheksi (joutuivat Lappiin) , itse jäin Sergein puikkoihin perusmieheksi, mutta tästäkin näkökulmasta ihmettelen miksi droneja ei ammuttu alas kun niitä kerta jo seurattiin Suomen ilmatilassa. Tuo vahinkoja siviileille tietenkin ihan ok, mutta ilmatilan käyttöoikeus de facto on vahinko jos mikä sekin. Ja ehkä suurempi vahinko.
jope (ilmatorjunta tkm)
Kiinnostava lukea, Jope.
PoistaTässä on aika pitkälti Ylen varassa.
Koska toinen drooni on todettu ukranalaiseksi - muuta en voi lukea - niin totta kai on odotusarvo siinä, että vielä tänään presidentti Stubb ilmoittaa julkisuudessa olleensa yhteydessä Ukrainan johtoon ja käyvänsä vakavaa keskustelua tässä tilanteessa. Mitä tuo keskustelua on, se ei kuulu sekunnin tarkasti mulle, valtionjohdolle tulee antaa myös työrauha, mutta jotenkin kansan täytyy tietää, miten se asemoituu kartalle.
Ennen kuin Sergei paukkuu on tapahtunut paljon ja tehty päätöksiä joidenkin pelinsääntöjen nojalla, jotka ovat piittaamattomia Suomen maaperän kannalta.
Jari.
En ole hyväksymässä aina roiskuu kun rapataan -moraalia. Lähden siitä, ettei minkään maan droonisodankäynti saa aiheuttaa materiaalisia vaurioita ja ihmishenkien menetyksiä Suomen maaperällä.
PoistaVaikka tunnun olevan turvassa Pohjanmaalla, en pidä eteläsuomalaisia jotenkin vähempiarvoisempina, ihmisinä, jotka tuosta vain heitetään sodan nieluun ja minä syön perunalastuja seuraten sitä älytelevision kautta. Tällaista nojatuoliviihdettä en kaipaa.
Presidentti Stubb on ollut erittäin reagoiva ja näkyvä eri yhteyksissä. Tänään on hänen päivänsä tai sitten ei ole.
Jari.
Katsoin äsken iltauutiset. Kyllä jää vaikutelma siitä, että on juurikin valittu tai valitsemassa tämä aina roiskuu kun rapataan -moraali.
PoistaEtelä-Suomessa sitten roiskuu, jos on roiskuakseen.
Tulee sivullisia uhreja.
Sivullinen uhrius on kolkko ja kirpaiseva asia kun omaan lähipiiriin sattuu.
Mutta, ugh, olen sanottavani tälle päivälle sanonut ilmaisten tyytymättömyyteni ja pettymykseni päivän ilmaisuihin ja sanontoihin. Tulkinta on tietenkin omaani ja pyydän kaiken aikaa anteeksi sitä mitä väärin tulkitsen.
Tarkkailkaa, pojat, siellä taivasta. Voi olla muutakin kuin lintuja toisenlaisine äänineen.
Jari.
Itse koen että keskeisin juttu tässä on tuo ilmatilan joko tahaton käyttäminen tai se pahin vaihtoehto: tahallinen.
PoistaEn ole myöskään heti altis uskomaan että kun johdostamme joku sanoo että kyseessä oli vain harhautuneita drooneja ja case is closed, että se automaattisesti on niin. Se voi toki olla niin.
Toki "kiukutteluni" (nousi lähinnä mediasta joka ei tee tarpeellisia kysymyksiä) on turhaa, koska tapauksessa jossa lupa olisi, emme saa sitä tietää ellei sitten jostakin tule paljastus tms.
Stubb ja Häkkänen ainakin niin sitoutuneita Ukrainan tukeen (mikä heille tietenkin tietystä kulmasta katsottuna kunniaksi) että en edes ihmettelisi jos lupa olisi olemassa.
Itse en kylläkään haluaisi sellaista annettavan, sehän tekisi meistä sotatoimiin osallistuvan maan.
Vertailuna että tuollaistahan tapahtuu myös esim. Jordaniassa ja Saudi-Arabiassa jossa Israelin ohjukset ja hävittäjät saavat noiden maiden ilmatilaa käyttää Irania vastaan ja noilla maillahan ei ole edes mitään varsinaista liittosuhdetta Jerusalemiin. Meillä Ukrainaan on vaikkei virallista Nato-päätöstä olekaan. Mutta muutenhan Ukraina on jo Naton eurooppalaisessa ytimessä vahvasti.
jope
jope
Äsken just ulkona koiran kanssa. Taivaan valopisteet pysyivät paikallaan. Tähtiä, tähtiä. Vantaalta nousi koneita lounaaseen. Nou hätä. Ehkä yöllä taas hävittäjät ujeltavat. jope
PoistaKieltämättä tämä on kuumottava tilanne. Ei pitäisi antaa minkään sopimuksen - edes hyväätarkoittavan - viedä meitä tilanteeseen, jossa olemme sodankäynnin suoria osapuolia. Täysin puolueettomia emme tietenkään ole, se on selvä. Minulla ei ole mitään sellaista luottamusta suomalaiseen mediaan - siis rohkeuden puolesta - että tätä asiaa alettaisiin tutkia ja perata. Maassa on vaiettu paljon pienemmistäkin asioista.
PoistaVielä yksi tälle päivälle. Kiitos, Vesa, että blogisi on olemassa ja siedät lähes kaiken.
VastaaPoistaYlen sivuilla on juuri nyt otsikko:
Analyysi: Mitäs sitten tehdään, kun tulee se ensimmäinen venäläinen drooni?
Minä kysyn: Mitäs sitten tehdään, kun tulee se ensimmäinen ukrainalainen drooni?
Jari.
Jos on "kauttakulkusopimus" (sic!) niin venäläinen ammutaan alas niinkuin pitääkin ja ukrainalainen saatetaan rajalle.
Poistajope
Myönnän. Tämän päivän tapahtumista tuli esiin minuun purkautunutta sotaväsymystä - ja turhaumaa. Tämä helvetti voisi jo alkaa loppua. Rauhaan tarvitaan kaksi rauhaan halukasta. Nyt en ole varma onko kumpikaan. Toinen etsii ilmeisesti vääryyttä ja toinen oikeudenmukaisuutta seuraavat 10 vuotta, ja sota jatkuu. Pitäisi kai vain hyväksyä että maailma on hyvin epäreilu paikka. Täällä eivät toteudu kenenkään paratiisit eikä aina pahakaan saa täällä palkkaansa.
Vaikea uskoa nopeaan rauhaan, vaikka onkin uutisoitu siitä, että USA eli Trump olisi painostamassa Ukrainaa Donbassin luovutukseen ja sitä kautta rauhaan jo piankin. Suomi on siinä mielessä hankalassa paikassa, että Ukrainalla on lähellä maatamme moniakin kriittisiä hyökkäyskohteita (öljyjalostamot ja jopa Kuolan alueen sotilasinfra) - voi sattua vaikka mitä.
PoistaTässä yötä yököttelen.
VastaaPoistaLuulen, että tehtyjen ratkaisujen myötä ei ole enää muuta mahdollisuutta kuin hyväksyä aina roiskuu kun rapataan -moraali.
Toisin sanoen meidän on hyväksyttävä riski siitä, että Ukrainan drooneja tulee Suomen puolelle ja ne aiheuttavat sen tuhon mitä ne aiheuttavat.
Kun Suomen linja muuttui, tässä mennään.
Kun drooneja tulee Suomen puolelle, ne osuvat sinne minne osuvat. Sehän on selvä, etteivät ne etsi harkittuja maaleja, koska ovat karanneet ystävämme käsistä.
Kuinka oleellisia nämä meidän suuntaamme tehdyt hyökkäykset ovat Ukrainan kannalta, sen Ukrainan johto tietysti tietää itse.
*
Toivottavasti kuitenkaan drooneista ei meillä tulisi kuolonuhreja.
Jos drooni iskeytyy vaikkapa suomalaiseen omakotitaloon, jossa on isä, äiti, kolme lasta, joista yksi pieni vauva, mitä nimeä näistä vainajista tässä yhteydessä käytetään? Onko ehdotuksia?
Mitä pappi puhuu siunaustilaisuudessa?
Ehkä kuolleet ovat vain noin yleisesti poisnukkuneita.
Jari.
Ylen mukaan Ukraina on pyytänyt droonikeissiä anteeksi, ja se on kumminkin heidän vaikeassa tilanteessaan asiallista.
PoistaEipä maksa vaivaa täällä ajankohtaisasioiden päivittäminen.
*
Tämä on kirjailijan ja runoilijan blogi.
Runojahan kirjoitetaan sillä silmällä, että tänään kirjoitetun runon parasta ennen päivä on 30.3.2126. - On aikojen yli ulottuvia runoja, joista parasta ennen päivä puuttuu...
Jari.
Nyt tietysti olisi tilausta nopeasti kirjoitetulle hauskansukkelalle romaanille, jossa toinen drooni putoaa metsään pontikkatehtaaseen (ihmisvahinkoja ei synny, tehtailijat katsovat tätä selvin päin) ja toinen autioon mielisairaalaan, jossa on parhaillaan aaveiden metsästäjiä (eivät loukkaannu, mutta jälkikäteen kertovat säikähtäneensä aika pahoin).
PoistaJari.
Juuri noin, tilanteet tulevat ja menevät uutistasolla. Sitä paitsi viime vuosina olemme tottuneet niin nopeaan tahtiin tapahtuviin suuruutisiin (joihin nähden tämä tarradrooni oli vielä pieni) ettei mikään enää pysäytä, kaikki jatkuu aina ennallaan, uusia ravistuksia odotetaan, uutta uutispuuroa ja sen jälkeen taas uusia.
PoistaValtava vaara mulla ainakin jämähtää kaikkea kauhistelevaksi pessimistiseksi setämieheksi.
Toki yhtä suuri ja kauhea vaara jämähtää kaiken sellaisenaan vastaanottavaksi kansalaiskuntoiseksi hymypojaksi.
jope
Sen verran voi sanoa vielä, että mua kiinnostaa Suomen linja ja sen hahmottuminen todellisissa olosuhteissa, todellisuuden paineessa.
VastaaPoistaNyt tähän linjaan täytyy tavalla tai toisella vaikuttaa kysymys vieraan vallan droonien tulosta Suomen maaperälle, vaikka tuo vieras valta katsottaisiinkin asellisesti tuetuksi ystävävaltioksi.
Ilman muuta sotilasviranomaiset ovat varautuneet monenlaisiin tapahtumiin. Silti nuo kaksi droonia menevät vielä kansan tasalla yllätyksen ja ällistyksen piikkiin.
Kolmas ei enää mene.
*
Jos yleisesti ottaen on olemassa sellainen käsite kuin droonin harhautuminen, sen ulkopuolelle ei sitten oikein voisi millään johdonmukaisuudella sijoittaa Venäjän droonin harhautumista.
Hyökkäys on eri asia kuin harhautuminen.
*
Suomi ei sijaitse Ruotsissa eikä Ruotsi Suomessa. Suomi sijaitsee Suomessa, ja siksi otamme herkästi osumaa, kun isojen valtioiden sota on käynnissä.
*
Katson tietysti, että valtion tulisi korvata harhautumisvahingot nopeasti kansalaisille siltä osin kuin ne ovat korvattavissa.
Sen jälkeen valtio voi mahdollisuuksien ja halujensa mukaan hakea korvauksia droonin omistajavaltiolta.
Jari.
Vedänpä yhteen kaupungilla, mediassa ja vähän töissäkin koettua.
VastaaPoistaTiedotusilmapiirissä (oli asia melkein mikä tahansa) ihmiset tuntuvat jakautuvan kahteen selkeään ryhmään.
A) Porukka joka epäilee suurin piirtein salaliittoja ja juonia ja pimityksiä koko ajan ja mistä tahansa. Tämä on pieni, melkein marginaalinen ryhmä. Muodostuu pääasiassa pakkomielteisistä ja jotakin patologiaakin on nähtävissä.
B) Suuri enemmistö, todella iso osuus, ottaa vastaan sellaisenaan jokaisen virallisen ilmoituksen, median analyysin, uutisissa rintaäänellä kerrotun tms. sellaisella intensiteetillä että mieleen ei voi olla tulematta lapsi, joka juoksee isän tai äidin kainaloon ja kokee siellä olevan varmuuden ja turvan ja suojan. Suomi on täynnä aikuisia ihmisiä jotka ovat näitä ja läpivarmoja omasta vastuullisuudestaan, kun ajattelevat noin.
Molemmat ryhmät kuin panssarilasin sisällä. Mutta toisaalta, mikä siinä, siellä on oikeus olla. A-porukka hieman naurattaa ja B-porukka säälittää, mutta voisi myös pelottaakin, koska iso jättienemmistö.
En koe drooni-casessa nyt tarvetta ainakaan toistaiseksi epäillä viranomaisten ilmoittamia tosiasioita. On miltä näyttää ja mitä on kerrottu. Uskon.
Mutta tuollaisia ajatuksia (em.) heräsi kun oli taas niin selvästi nähtävissä miten yksimielinen maa me olemme.
No, se on tietysti vahvuuskin, jos oletusarvot ovat oikeita.
Kansalaisena tämän myönnän ja haluan siihen sitoutuakin, kriisiaikoina varsinkin, mutta yksityisminäni kavahtaa joukkovarmuuksia toisenlaisissa yhteyksissä.
jope
Toivottavasti en ole ajatellut ilkeästi, kun kirjoitin noin? En tod. koe olevani fiksumpi (tiedän oman kapasiteettini rajat, ja ne oikeasti korkeintaan keskitasoa, "menestykseni" sen todistaa),
Poistamutta toivon aina että ajatuksien kenttä säilyy kaikissa tilanteissa mahdollisimman vapaana, avoimena ja monipuolisena, tarvittaessa kriittisenä, sana vapaana.
Demokratia, kato.
Rintamamontussa sitten olisi eri juttu. Kun vänrikki Kariluoto huutaa suolla että ykkönen eteenpäin, silloin mennään, ei ole pohdinnan paikka. Tästä olen vannonut sotilasvalankin :)
jope
Tosielämässä on niin, että ystäväksi määritellyssä henkilössä saattaakin äkisti näkyä piirre, jota torjuu aikansa, mutta sitten se on pakko myöntää. Tämä piirre ahdistaa, ei tunnu hyvälle.
VastaaPoistaJos nuo dronet ovat ukrainalaisia, Suomessa on pakko miettiä ystävyyden piirteitä. Tämä ei suinkaan välttämättä merkitse mitään suurempaa kriisiä. Asiat korjautuvat...
Suomessahan on lähes täydellinen luottamus nykyisiin vallanpitäjiin ja ns. valtamediaan. Joten luotetaan nyt yhä vain, eikä hoppuilla. Annetaan se työrauha.
*
Teen tällä alueellani koko ajan havaintoja tällä jääkärin ja aikanaan kaksi maratonia juosseen ihmisen silmällä. Tosi itse olen ikäukko tietysti nykyisin.
Mutta näen kavereita, joita ei millään vänrikin käskyllä liikuteta mihinkään, ei ole sitä kuntoa. Olemus ei viesti siitä. Aika paljon on pitsasissejä, joiden korsu on lähiravintolassa. Tai jotakin lihaksettomuuden näkyä ilmenee.
Aina silloin tällöin toki huomaa ryhdikkään varusmiehen.
Jari.
Sanan aktiivisuudessa tulevat vastaan sananvapaus ja Jopenkin usein esiin nostama sananvastuu.
PoistaMutta Suomen yleinen piirre on sanan passiivisuus.
Siis sanan passiivisuuden ja äänestysuskollisuuden yhdistelmä.
*
Kauppoihin voisi tulla myyntiin vauhdikkaasti kaikille suositeltava droonikypärä. Sen ei tarvitsisi olla sotilaskypärä, mutta kuitenkin suojaavampi kuin polkupyöräkypärä. Sitä voisi kiertää heijastintarra.
Jari.
Joo, usein puhun sananvapaudesta jota on ja jota mitataan ja josta Suomi on ylpeä, ja myös sananvastuusta jota meiltä matosilta edellytetään ( >ole munaton, hajuton, väritön, alleviivaa se mikä sinulle alleviivataan valmiiksi),
Poistamutta
merkittävin kaikista on sananvalta, sitä on harvalla, se on säännöstelty ja se on se mikä ratkaisee.
jope
Joo, tuo sananvaltahan se tosiaan olikin mitä painotit.
PoistaParhaillaan droonisananvalta.
Jari.
Yllä on tuo Vesan kaksijakoinen runo tai kaksi runoa.
VastaaPoistaJälkimmäisestä puuttuu aikalaisuudessaan: "Näen mökistä hitaasti uppoavan droonin, josta en kerro kenellekään, koska tapahtumien kulussa on myös yksityisiä asioita.
Kesällä pukeudun sammakkomieheksi ja sukeltelen sen ympärillä.
Näin sanoi runoilija, joka suuttui, meni järveen ja räjähti."
Tai jotain.
Jari.
Vakavasti: siellä on jo sisäministeriön ja pelastustoimen hyvät ohjeet, joiden perusteella pudonneesta droonista on ilmoitettava eikä sen lähelle saa mennä.
PoistaSilti jää kysyttäväksi kaiken kaikkiaan, kuinka on ikään kuin poliittisesti mahdollista, että drooneja löytyy Suomen maaperältä. Mitkä ovat ennaltaehkäisevät toimet?
Pelataanko Suomen kansan turvallisuudella ja ketkä pelaavat?
Jari.
Mulla on nyt ollut työasioita sen verran, etten ole tänne ehtinyt kommentoimaan. No, paha juttu nämä vieraiden valtioiden droonit joka tapauksessa ovat Suomen turvallisuudelle. Toivon, että asiat hoidetaan niin kuin kuuluu eli että täällä ilmatilassamme eivät vieraiden valtojen sotakoneet lennä - kielto käyttää ilmatilaa tai ammutaan alas, jos niitä täällä seikkailee. Tietenkin varovaisuutta täytyy noudattaa, ettei niitä ammuta alas esimerkiksi niin että Venäjälle päätyy romua, koska siitäkin voi sitten seurata ties mitä.
VastaaPoistaTyöasiat on aina hoidettava. Eläkeläinen katsoo nämä kommentitkin työkseen.
PoistaTubessa pohdiskellaan silläkin, kuinka tietoinen Suomen valtionjohto on näistä Ukrainan toimista etukäteen. On kyllä aika vaikea uskoa, ettei iskuista informoitaisi liittolaismaata.
On lähdettävä aika lailla ajatuksesta, että Suomessa joku ylin piiri tietää tapahtumien kulun. - Siinä on silloin täytynyt meillä hyväksyä riski joidenkin droonien ajautumisesta Suomen maaperälle.
Venäjä tietenkin profiloi Suomea tapahtumien kulussa.
*
Itse mietin, että seuraavat puoli vuotta ovat kohtalokkainta aikaa sotiemme jälkeen.
Siinä ratkaistaan psykoottisuuden ja realismin kysymykset.
Jari.
Jos itse kirjoittaisin omakustanteena pamfletin sen otsikoksi tulisi HURMOS-SUOMI ELI MITEN SUOMI-LEIJONA MUUTTUI APINAKSI SETÄ SAMIN OLKAPÄÄLLÄ.
PoistaJari.
Tässä on ihan selkeä vaaran paikka, koska Ukrainan droonihyökkäykset Venäjää kohtaan haastavat venäläistä infraa siinä mitassa että siitä on muutakin kuin mainehaittaa. On todella vaikea antaa puhtaita papereita viranomaisille a) kansalaisille tiedottamisessa (vaaratiedotteet), b) vieraan maan (vaikkakin jonkinmoisen "liittolaisen" / "ystävän") sotakoneiden päästämisessä häiriöttä omaan ilmatilaan, c) kokonaisarvion luomisessa (toisaalta emme tiedä puoleen tai toiseen mitä on tiedetty / sovittu, joten johtopäätökset voivat mennä pieleen).
PoistaJos joku maamme johdossa on niin idiootti, että antaa Ukrainan hyökätä maamme kautta Venäjälle, niin tämä on anteeksiantamatonta nimenomaan oman kansallisen turvallisuuden kannalta.
Arvelen, että nyt täytyy muuttaa linjaa ja äkkiä. Jostain luin, että vain toinen drooneista olisi tunnistettu ukrainalaiseksi. Onko toinen drooni sitten esimerkiksi venäläinen - tapahtuuko sähköistä häirintää myös Venäjältä lähetettävien droonien avulla? Siksikö asiaa on niin vaikea julkisuudessa käsitellä, jos tilanne onkin jo se, että maamme ilmatilassa lentää niin ukrainalaisia kuin venäläisiä drooneja? Tämä nyt on aivan arvelua, mutta en yhtään ihmettele vaikka tilanne olisi tämä.
Helpoin tapa reagoida olisi ampua kaikki alas sikäli kuin sillä ei aiheuteta vaaraa kansalaisille eli droonien pudottaminen ympäristöön, joka on harvaan asuttua.
Vaikka on todella vaikea estää droonien saapuminen Suomen ilmatilaan (tämä on kai mahdottomuus ilman droonipuolustusjärjestelmää ja hyvin hankalaa raskailla hävittäjillä riskit huomioon ottaen), tulisi tällaisissa potentiaalisissa vaaratilanteissa ihmisiä tiedottaa ja hyvin nopeasti miettiä, millä droonit eliminoidaan, mikäli lentokoneet ja ohjukset ovat siihen liian järeitä välineitä.
Törmännyt sellaiseenkin että pelkän kysymyksen esittäminen että onko valtiojohto ehkä tietoien asiasta, herättää arvion että jaahas, siellä taas putintrollit vauhdissa. tai muuten vaan epäisänmaallinen ihminen.
VastaaPoistaItse en kyllä ymmärrä miksi pitäisi olla Putinin trolli, jos haluaa olla varma siitä, että Suomen ilmatilaa puolustetaan kaikin toimin ja voimin, sillä juuri sehän ne trolliajatukset ampuu alas, kun tieto on varmaa ja kysytään avoimesti. Jos sitten alamme sellaista säikkyä, Putin on varmasti päässyt yhteen tavoitteeseensa: epäilemään luonnollisia kansalaisoikeuksiamme läntisessä demokraattisessa maassa.
jope
Muutenkin koko maa on näissä sota-asioissa ja niihin liittyvissä vajonnut sellaiseen psykologiseen sulkutilaan että ei voida edes ajatella avoimia kysymyksiä. Jos ajattelet, olet suurin piirtein Euroopan, EU:n, Naton ja Suomen virallisen linjan petturi. Minusta se on juuri päinvastoin: emme ole eurooppalainen maa jos emme käyttäydy eurooppalaisesti. Venäjällä päätyy ikkunalaudalle jos alkaa miettiä muutakin. Meillä ei, mutta henkisesti sinne kyllä laitetaan.
PoistaLuonnollisia kansalaisoikeuksia tulisi harjoittaa, se ei ole viidenkolonnalaisuutta mistään trollauksesta puhumattakaan, mutta pieni maa, pieni joukko, pieni pää, asiat täytyy toistaa hokematasolla kuorossa niin ole good guy.
Itse haluan (!) olla valtionjohdon ajamalle linjalle lojaali. Varsinkin tälläisenä aikoina. Mutta se vaatii älyllisesti vapaan valinnan, ei pakkoparveilua ja pakkohokemia.
jope
Juuri näin. Ei sinänsä yllätä nämä vähäiset liikkumavarat. Sama ilmiö nähty niin monta kertaa useamminkin. Ihmiset ovat suoraan sanottuna todella valmiita rajoittumaan ja rajoittamaan muitakin siinä, mistä on sopivaa avata suunsa. Jonkinlaista tyhmyyttä tämä on. Emme ole viisastuneet, päinvastoin, tai ainakin olemme rajoittuneet henkisesti entisistä ajoista.
PoistaMä haluan olla lojaali mielipide-eroille. Ne käytännössä de facto määrittelevät demokratian. Täysi yksimielisyys on yhtä kuin tosiasiallinen epädemokratia.
Poista*
Lisäksi mä haluan olla lojaali taiteelliselle revittelylle ja taiteilijoiden uhmalle.
Meillä voisi olla teeveessä juuri nyt rajusti revittelevä ohjelma, jossa huumorin kautta tarkasteltaisiin ajan henkeä oikein ravistelun kanssa. En huomaa sellaista.
Jari.
Jari.
Aina kun muokkaa tekstiä siis palailee ennen kommentin lähetystä tulee ilmeisesti tuo kaksoisallekirjoitus. Päänuppi on niin jonkin näyn viemä.
PoistaVoin yrittää kuvitella, mitä Erno Paasilinna sanoisi tästä ajasta.
PoistaVoin yrittää kuvitella, minkälaista romaania Pentti Haanpää kirjoittaisi tästä ajasta...
Jari.
"Mä haluan olla lojaali mielipide-eroille. Ne käytännössä de facto määrittelevät demokratian. Täysi yksimielisyys on yhtä kuin tosiasiallinen epädemokratia.
VastaaPoista*
Lisäksi mä haluan olla lojaali taiteelliselle revittelylle ja taiteilijoiden uhmalle.
Meillä voisi olla teeveessä juuri nyt rajusti revittelevä ohjelma, jossa huumorin kautta tarkasteltaisiin ajan henkeä oikein ravistelun kanssa. En huomaa sellaista. "
Itse olen poleeminen tyyppi, toivottavasti en kuitenkaan merkityksessä riitaisa, mutta usein olen eri mieltä. Mitä lie kapinaa tai auktoriteettivastaisuutta?
Olen huomannut että keskimääräisen tyypin poleemisuus säikäyttää. Mielipiteet pitää olla mieluiten tv-uutisista ja nekin tulee esittää varovasti kuin pehmeään sohvaan vajonneena.
Tuota taidejuttua olen pohtinut paljonkin. Samaa mieltä siitäkin mutta tullut myös tulokseen että mikä olen vaatimaan taiteilijoilta hulluutta ja kunnon raivoa kaikkea paskaa vastaan sivusta, juuri siltä sohvalta. Mikäänhän ei ole hienompaa kuin yhteiskuntarauhaa ja maailmankuvia vakavasti häiritsevä teos mutta tekijä myös maksaa teoksestaan kovan hinnan. Olisinko itse vastaavaan valmis? Jollakin keskustelutasolla duunissa tms. kyllä, mutta vaikkapa niin että laitan terälle koko elämäni julkisesti?
Mutta totta, vähissä ovat tämän ajan hannusalamat ja kihlmanit yms.
jope
Ohittamattoman hyvä ja klassisella tavalla kristillinen, kompromissiton kirjailija olisi 2020-luvulla kyllä kovaa kamaa. Ikäänkuin radikaalin klaavapuolelta esille tulevana mutta lujasti radikaalina. jope
PoistaEhkäpä Antti Nylén on yrittänyt jotain tuonsuuntaista. On hybridi kulttuuri-ihmistä, kompromissittomuutta, katolilaista (en nyt tiedä poliittisesta suuntautumisesta tämän enempää). Mitään Matti Pulkkisia ei ole näkyvissä.
PoistaNylén tosin ravistelee sillä tavalla, että kulttuurivasemmisto kiittää, vaikka ei muuten olekaan kaikessa Antin kelkassa.
PoistaMe tarvitaan se Prisman kassa, jolla on ensiluokkaisen terävä havainnointikyky. Joka ei tule mistään yliopistollisista ympyröistä ja jolla ei ole mitään ovelankikkailevia viittauksia kirjallisuuden historiaan, vaan joka on kirkas näkijä.
PoistaTämmöistä voi toivoa, mutta toivomukseen ei välttämättä vastata.
*
Tietynlainen melkeinpä diagnosoitava kyvyttömyys lukea sosiaaliseen vaikenemiseen liittyviä merkkejä on sekin tilauksessa.
*
Yhdenmukaisuuden paine Suomessa on aika hirmuinen. Tässä päivttäisessä elämisen kamppailussa ja oman onnellisuuskuplan turvaamisessa.
Jari.
Kassa. Hyvä teoksen nimi jo tuollaisena. Kassan kautta kotiin...
PoistaNäen kassan jonka käy ihmistä sääli (Jeesus ja Strindberg said that). Rikkaan kassahihnalla rikkaan ruokaostokset, köyhällä lapputuotteet, mutta jokaisen on mentävä kotiin syömään ja itsensä ravitsemaan. Niin pientä on elämä. Ja tilit kyllä tasataan piankin, kuolemassa jokainen samalla viivalla.
Tällä kassaneidillä/pojalla EI olisikaan esim. kulutuksen tuomitseva asenne eikä ilmastonäkökulmaa (sehän olisi juuri sitä tilattua ja toivottua kriittisyyttä).
Näkee pikemminkin että ihmisellä ei ole muuta kuin päivittäinen kaupassa käyntinsä. Ruokaa, sukkia, suihkusaippuaa, vessapaperia. Ulkona on säkkipimeä, yössä loistaa vain se Prisman vihreä valopylväs (kuin kirkko).
Teoksen nimi voisi olla myös Jokapäiväinen leipämme.
Saattaisi myös kassa jättää humaanisuttaan joidenkin köyhimpien ihmisten ja vanhusten tuotteet piippauttamatta, tai laittaa 50 prossan alenuksella tuoreet tuotteet.
Ehkä kassa kuulisi myös jonottajien ajatukset tyyliin ne enkelit elokuvassa Berliinin taivaan alla. Ja kokisi ne omakohtaisesti.
jope
(Lidliä ja K-markettia tietysti harmittaisi ette se on juuri Prisma, mutta kaikkea ei voi ottaa mukaan. jope)
PoistaMainiosti ja herkullisesti kirjoitat, Jope. - Tuotahan alkaa odottaa!
PoistaJari.
Ei pidä unohtaa sitäkään, että tie Prisman kassalle voi käydä yliopiston kautta. Aika monet kirjallisuudenopiskelijatkin työskentelevät palveluammateissa eli esimerkiksi kassoina. Sellainen on tilanne. Ihmiset eivät ole mitenkään yksiselitteisesti jotain tiettyä yhteiskunnallista luokkaa, vaikka kouluttautuisivatkin. Jotkut tulevat hyvinkin työväenluokkaisesta taustasta, jotkut valmistuvat nykyisin työttömäksi, ja sekin on melkoinen tragedia. (No, kyllähän esimerkiksi opettajan ja avustajan sijaisuuksia saa varsinkin pääkaupunkiseudulla kouluista, jos sitten pää kestää sellaista.)
PoistaEn tiedä oletteko lukeneet Ossi Nymanin teoksia. Niissä ollaan melko hapokkaita myös kulttuuripiirien suuntaan, varsinkin siinä Häpeärauhassa, joka ruotii parisuhdetta.
Itse en näe asiaa niin yksioikoisesti, että kouluttamattomuus tuottaisi itsessään kirjallisen jalokiven tai että koulujen käyminen pilaisi sellaisen. Asiat ovat monimutkaisia, mutta onhan totta sekin, mitä sanottiin, että usein kirjailijat käsittelevät keskiluokkaisten ihmisten asioita. Keskiluokka ja siihen haluavien joukko taitaa olla kylläkin Suomessa aika iso.
Olet tietenkin oikeassa, Vesa.
PoistaNäin kommenttiketjussa ei voi kovin monilla vaihteilla ajaa...
*
Joka tapauksessa olipa status yhteiskunnassa mikä tahansa joutuu tekemään aivan valtavan työn ennen kuin se romaani on valmis. Se vie aikaa ja on pohdittava asioita monin tavoin, kirjoitettava.
Prisman kassan asema on tietysti tarkkailupaikka kuten Jope kuvaa.
*
Kyky tehdä havaintoja on sitten kai jonkinlainen syntymälahja. Että uskaltaa nähdä ja uskaltaa myöntää itselleen, että uskaltaa nähdä.
Jari.
Sitten tietenkin kyllä toki kaipaan aikaamme Veikko Huovisen kaltaista meininkiä.
PoistaMiten ennen sotaa saa nauraa?
Jari.
Löysin Prismasta tämmöisen tuotteen kuin Riitan Herkun Mämmipannacotta. Että on hyvää! Suosittelen, jos tulee vastaan.
PoistaJari.
Nymanit kaikki luettu, kaksi hyllyssäkin. Miettinyt että nyt kun elämä kaiketi kivasti kuosissa, meneekö särmästä omakohtainen marginaalikokemus. Saa nähdä.
VastaaPoistaMeillä isossa lähiökoulussa tilanteita joissa sijaiset eivät aina enää välttämättä oppilaiden kanssa pärjää. Sääliksi käy noita sijais-opiskelijoita joskus. Yhteiskunnassa sellaisia ilmiöitä. Opiskelijoiden on kuitenkin tehtävä tässä systeemissä töitä, köyhimpien melkein koko ajan.
Koko Suomen edessä oleva kauhistuttaa. Myös oman jälkikasvun kannalta. Tämä hallitus säästänyt ja leikannut 3-4 mrd. Seuraavalla edessään 10 mrd leikkaukset ja ilmeisesti myös sitä seuraavalla. En tiedä mitä jää jäljelle. Näin kävi kun talouskasvu sössitty ja parin vuosikymmenen ajalta. Rajoitimme itsemme hengiltä?
Tämän edessä olevan seurauksia ihmisissä, erit. nuorissa ja yhteiskunnassamme pelkään enemmän kuin 500 Iskander-ohjusta, droneista puhumattakaan.
jope
Tänään oli Vaasan ortodoksisessa kirkossa yleinen sairaanvoitelu.
VastaaPoistaMonenlaisilla kohtaloilla ja kokemuksilla varustetut ihmiset asettuvat jonoon, kohtalon leimoja huomaa, vaikka ollaan hiljaisia, on jono, joka etenee kohti voitelutyötä tekevää pappia...
Siinä mielessä mua aina hävettää kirjoittaa tänne, koska en pärjää teille lukeneille miehille. Enkä tavoittele pärjäämistä tietämyksessä.
On sitten olemassa se hengellisesti tärkeä kirjallisuus, jota ei huvita ruveta sanoittamaan kommenttiketjuun.
*
Mä pelkään repäisevän rajua sota-asetelman laajentumista. Juttu irtoaa käsistä siellä sun täällä. Syntyy perkeleellinen rähinä, jota kukaan ei hallitse.
On ollut puutteellista todellisuuden lukutaitoa.
Jari.
Jari, sinä tässä se lukenut olet minuun verrattuna, oma lukemiseni 60-lukua edeltävältä ajalta on säälittävän vähäistä, luen intuitiivisesti kaikenlaista ja paljon mutta se ei minusta ns. lukenutta miestä tee.
VastaaPoistaHengellistä kirjallisuutta luin paljon 90-luvulla, lähinnä protestantismin perusteita, armon opetusta. Tärkein hengel. kirja minulle vaiktuksiensa perusteella, edelleen C.S.Lewisin (Narnian tekijä) Tätä on kristinusko. Se oli heti, että tätä lisää! miksi tätä en ole ennen ymmärtänyt? mikä tämän on minulta ennen pimittänyt! No, Lewisiä ja hänen esitystapaansa on monin tavoin parjattu, opin sen myöhemmin, mutta ketäpä ei.
(Ja aika suutariksi minäkin sittemmin tuon aihepiirin ympärillä jäin.)
jope
Mun hengellisen kirjallisuuden keskeiset kirjoittajat ovat S. Kierkegaard, Tillich ja Bonhoeffer. Toki myös Paavalin ja Lutherin teologia aivan lähtökohtaisesti. Lapsena ja nuorena sain todella valtavan annoksen vapaakristillistä tarjontaa omassa perheessä.
PoistaTärkeitä nimiä.
PoistaJos haluaa mennä heti ortodoksisuuden syvään päätyyn niin silloin nousee esiin (sen olen aikaisemminkin maininnut) viisiosainen kirjasarja Filokalia, joka on kokoelma pyhien kilvoittelijaisien hengellisen elämän ohjeita. Ne on kirjoitettu vuosina 300-1400 itäisen Välimeren piirissä.
Niitä vasten sopii peilata aikaamme, kyllä. - Onneksi tekstit on suomennettu.
Jari.
Pistän Jari tuon kirjan mieleen.
PoistaKierkegaardin Kuolemansairaus on kyllä mahtava. Se on juuri se isku palleaan.
jope
Filokaliaan pitää tutustua! Kierkegaardilla on hyviä uskonnollisia teoksia kuten Kedon kukka ja taivaan lintu, Kärsimysten evankeliumi ja Rakkauden teot (nämä kaikki ovat jonkinlaisia puheita / saarnoja), tietenkin sitten itse Kuolemansairaus ja Ahdistus varsinaisina sielun läpivalaisuina. Paljon häneltä onkin suomennettu, myös filosofisemmat ja kaunokirjallisemmat teokset ovat pääasiassa kovaa kamaa.
VastaaPoistaSitten tietenkin on kaiken aikaa muistettava, että kristillisyys on elämäntapa, ja se on tekemistä eikä lukemista. Noin kärjistäen.
VastaaPoistaVesa ja Jope, kun te isämiehinä huolehditte perheistänne, se on tekemistä.
Kristitty tietenkin tekee kaiken tekemisensä rukouksen kanssa.
*
Usein elämä täällä maan päällä on kärsimistä rukouksen kanssa.
*
Kuulun ihmisiin, jotka eivät voi vain lukea ja lukea, täytyy tehdä jossain vaiheessa johtopäätös.
Joku tekee buddhalaisen johtopäätöksen, ja ryhtyy elämään buddhalaisen tien mukaista elämään.
Joku tekee kristillisen johtopäätöksen, ja ryhtyy elämään kristillisen tien mukaista elämää.
Tai ainakin asettaa itselleen johtotähden, vaikkakin monia kompurointeja ja pois poikkeamisia tapahtuu.
Ylpeys, itsekkyys ja katkeruus ovat aikamoisen demonisia voimia, kun iskevät päälle. Ja kateellisuus. (Kirjoitan omasta kokemuksestani.)
*
Kun olen krooninen mielipidekirjoittaja, viimeisimmät lähetykseni lehteen ovat otsikoilla Synti, rikos ja sairaus sekä Alkueläkeläiset vanhusten auttajina. Ei niistä sen enempää, ehkä niitä ei julkaista.
Katson kuuluvani määritelmäni mukaan alkueläkeläisiin ja tuo toinen kirjoitus sisältää toiminnallisen haasteen heille.
Suurena Perjantaina 2026. Tänään Kristus todella kuolee voidakseen todella nousta ylös.
Jari.
Tuohon mitä, Jari sanoit perheestä huolehtimisesta, mulla on aina mielessäni tämä Efesolaiskirjeen kohta: "Miehet, rakastakaa vaimojanne, niinkuin Kristuskin rakasti seurakuntaa ja antoi itsensä alttiiksi sen edestä." Tuossa on paljon mietiskeltävää ja asia ei koske vain miehen ja vaimon suhdetta vaan koko perhettä. Jaetta voi ajatella monella tasolla, sen vertauksessa riittää miettimistä ja esikuvaa koko elämän ajaksi.
PoistaMolemmilta herroilta paras mahdollinen pitkänperjantain/ Suuren Perjantain opetus.
Poistajope
Katseltiin perheen kanssa viimeisin "tuotantokausi" ( 7 jaksoa) Ylen sarjasta Elossa 24. Realismia. Pisti miettimään niin kuin se aina. Oikeastaan kaikkea. Myös siksi että oma ikä alkaa kutosella. Sitäkin ettei siltä tunnu lainkaan. Tämän tarkoittamatta lainkaan jotakin "nuorekkuuden" ideaa. Ehkä elämä on niin lyhyt ettei siinä ehdi olla kuin raakile loppuun saakka. Mitä ihmettä on henkinen kasvu? Ehkä sitä ettei ryntää ihan kaikessa enää, mutta muuta en kyllä havaitse.
"Tai ainakin asettaa itselleen johtotähden...."
PoistaTaivaaseen olisi kyllä halua päästä, mutta lähimpien kanssa. Ja mahdollisimman monen muun. Maallisia toiveita taitaa olla enemmän, määrällisesti ainakin. Pääsiäisvapaat menevätkin niiden parissa, leväten, kävellen, lukien, tehden ruokaa, vähän autoillen. Pistä Jari tuohus palamaan meidän jengille.
jope
Kyllä, Jope. Tuohus sytytetään huomenna suurena lauantaina Vaasan Pyhä Nikolaoksen kirkossa. Kun sytytän tuohuksen sanon mielessäni: "Meidän jengille."
PoistaJari.
No niin, on sunnuntai ja Herran Pääsiäinen.
PoistaSytytin Vaasan kirkossa tuohuksen saatesanojen kanssa.
Jari.
Kiitos siitä Jari, ja hyvää ylösnousemuksen juhlaa.
Poistajope
Ortodoksiseen kirkkoon voi tosiaan tulla kuka tahansa sytyttämään tuohuksen eikä se edellytä kirkkoon kuulumista.
Poista*
Tekee mieli kirjoittaa vielä, että mulle pääsiäisyön palvelus on tietyllä tavalla vihlova tapahtuma. Siellähän on tietenkin perheellisiä. Ihmiset tuovat myös siunattavaksi ruokiaan, koska kun palataan kotiin paasto on päättynyt.
Perheet syövät siunattuja ruokia ja mitä siinä onkaan yhteisen pöydän ääressä. Se on hieno asia, kun kaikki tapahtuu rauhallisesti tyytyväisin mielin meisyyden vallitessa.
Mä tunnistan tässä suhteessa eron. Voisi sanoa niinkin, että mulla on luostarikutsumus voimakkaimmillaan pääsiäisyönä. Olisi pitänyt jo nuoruudessa lähteä munkiksi, vaikka de facto se ei silloin tullut mieleenkään, ja monet asiat olisivat muodostuneet tälle esteeksi. - Ei haluta sanailla niitä juttuja esim. kirjaksi koskaan.
Kun palasin autolla takaisin kotiini aika väsyneenä, laitoin itselleni vähän ehkä hassua pääsiäisruokaa toisin sanoen uunimakkaraa ruokakerman kanssa. Sen sain nopeasti aikaiseksi ja tuli tarpeeseen. - En oikein pidä ihmeemmin lampaasta, jos sitä nyt tässä yhteydessä ajatellaan.
Jari.
Kaikki hyvä ruoka on hyvää ja hengellisesti ajateltuna varmasti myös pyhää. jope
PoistaPerheen meisyydestä Jari. Voi olla ja usein onkin niin kuin kuvaat, mutta minun on mahdotonta nähdä yhtään perhettä tässä maassa jolla ei olisi omia jännitteitään ja omia ongelmiaan. Ja ne voivat ilmetä vaikkapa ruokapöydässä ja tilanteissa varsinkin joihin ladataan odotusarvoja merkityksistä. Juhlat varsinkin niin.
PoistaPerheenjäsenet ovat ehkä teologisesti samaa lihaa, meisyyttä, mutta konkretiassa täysin omia yksilöitään, on temperamenttieroja, on väsymyksiä, ollaan erilaisissa elämäntilanteissa jne.
Eli se ihannekuva ei toteudu todellakaan varmasti.
Mutta sekin on luonnollista.
Tässä elämässä eivät ideaalit toteudu kuin joskus harvoin. Mutta jos ideaalien tavoitteluista tekee itselleen pakkomielteen, on luvassa tyytymättömyyttä ja paljon.
Olen varma että yksinäisyydessä voi olla onnellinen. Ei koko ajan niin kuin ei missään muussakaan elämänmalllissa.
jope
Ruokahommista. Ostin halvan lampaanpaistin. Ihan hyvä tuli. Ateria ehkä vähän juhlavampi kuin normisunnuntai, kukkia, viiniä, hyvä salaatti mutta ei mikään elokuvakohtaus. Mikään pesah. Tai Woody Allen. Taidan olla maanantai-ihminen. Arki on suurta.
Vielä. Vähän ennen kymmentä tänään ajoin Paavalin kirkon ohi. Ikkunoista näkyi valaistu kirkkosali. Oli alkamassa siellä siis pääsiäisaamun jumalanpalvelus. Sellaisissa tuossa kirkossa olen ollut aikoinani paljon, säännöllisesti. Minua kirpaisi se. Siis se ohiajo. No, ehkä aika vielä tulee. En tarkoita suorituksen kannalta vaan itseni.
Poistajope
Asiat etsivät ajankohtiaan.
Poista*
Vesa ja Jope, kuinka tuttu tai tiedetty teille on Vaasassa syntynyt kirjailija ja runoilija Jarl Hemmer.
Mulla on kyllä Hemmerin teokseen perustuva elokuva 1918 - mies ja hänen omatuntonsa hyllyssäni.
Onkohan joku kirjoittanut Hemmeristä kattavaa ja pätevää artikkelia tai teosta? Nimenomaan teosten analyysiä.
Runoteoksia on julkaistu ruotsin kielellä...
Jari.
Näköjään multa nyt näitä kommentteja.
PoistaMenimme tuohon kirkkoon alkutalvesta 1992, asuimme silloin muutaman sadan metrin päässä Hermannissa. Olin arasti mutta vakaasti kiinnostunut kristinuskosta edellisenä kesänä. Olin koko syksyn lukenut teologista kirjallisuutta ja kaikkea uskovaiskamaa. Välttelin kuitenkin kirkkoa koska olin varma että siellä alkaa heti se kaupunkilaishumanistinen lässytys. Ihmissuhteet tai jotakin sellaista.
En myöskään ollut ollut siihen astisen elämäni aikana koskaan kirkossa ns. tositarkoituksella.
Viehätyin kuitenkin heti alkuliturgiaan. Hei, tämähän on jotain.
Sitten nousi pappi saarnastuoliin. Pitkä iäkkäämpi ja tumma mies, kuin suoraan kuin VT:stä. Myöhemmin selvisi että oli kirkkoherran asemastaan huolimatta varsinainen desperado, läpifunda. Kysyi heti pöntöstä että miksi ihmeessä te olette tänne kirkkoon tulleet? (Nyt tuntui että se kohdistui heti minuun ja vaimooni). Luuletteko että tänne tulemalla ja tähän osallistumalla voitte miellyttää Jumalaa? Kirkkoherra-outsider suorastaan jyrisi.
Yes.
Olin kuin naulattu penkkiin. Tätä lisää!
Tietenkin saarnan aikana tämä tyyppi toi esiin Jumalan täyden armon Kristuksessa, mutta tuo starttipistooli varmisti että jäimme kirkkoon ja pian myös seurakuntaan jossakin määrin aktiiveina seuraavaksi noin viideksi vuodeksi. Tutustuimme sitten moniin seurakunnan aktiiveihin ja työntekijöihin joita heitäkin oli moneksi. Se oli todella rikasta aikaa. Aktiivien joukossa oli silloin aika konservatiivinen henki teologisesti mutta ei lainkaan pakottavasti. Minun elämässäni oli edelleen piirteitä jotka eivät muuttuneet parannuksen hengessä mutta en koskaan kokenut edes syrjäkatsetta.
Aivan uskomattoman hienoja ihmisiä (kuin eläinhahmot Velhosta ja leijonasta jos olette lukeneet).
Sitten jossakin kohtaa muutto toiseen kaupunginosaan, ei edes kauas ja lapsen syntymä (ja muka aikapula) ja vieraantuminen noista kuvioista. Tai ajautuminen pois.
Usein mietin voiko olla täysin mukana mutta ei srk, ei ehtoollisyhteyttä, ei edes kirkon jäsenyyttä.
Hurskaiset mielessä päivittäin.
(Niitä tuohuksia siis tarvitaan:)
jope
Pappeja tulee ja menee. Seurakuntalaisia tulee ja menee. On kivoja kohtaamisia, voi olla vähemmän kivoja kohtaamisia.
PoistaPitäisi täyttää se oma hengellisen evään reppu, jonka kanssa liikkuu.
Jatkuva ymmärryksen kehittäminen ja tarkentaminen. Hengellinen huomiokyky.
Sitten tässä iässä missä itse olen täytyy hyväksyä sekin ajatus, että on itse tavalla tai toisella roolimalli, josta tehdään havaintoja. On tarkkailun kohde.
*
Viittasin FIlokaliaan, joka kuuluu mukaan traditioon. Ennenkin on eletty. Tradition kokemus on kasvanut ja kasvaa. Sitä on luettava.
*
Itselleni ehtoollisyhteys on välttämätön. Täytyy saada osallisuus ehtoollisesta. Ehtoollisyhteydessä on mahdotonta puhua sellaisesta kuin loputtomasta eksistentiaalisesta yksinäisyydestä. - Vaikka kuinka on niitä yksinäisyyden kiputiloja ja kosmisia kosketuksia, jotka ovat itselleni hyvin tuttuja.
*
Kaunokirjallisuus on hyvin tärkeää todellisuuden kuvauksessa, mutta en pystyisi ahmimaan kirjoja tekemättä johtopäätöstä. Lähtemättä tielle, joka on kristillinen tie.
En ymmärrä penseyttä tai välttelyä koskien tietä, mille voi lähteä, kun vain lähtee. Totta kai lähteminen on teko, toimintaa.
En näe erityisen oivaltavana ja hienona, jos valitsee elämässä pelkän itsensä ja fiilistelynsä ja tuntonsa, joista voi lahjakkaimmillaan kyllä luoda taidokkaita romaaneja ja runoja. Tai elokuvia, musiikkia, näytelmiä.
Jari.
"En näe erityisen oivaltavana ja hienona, jos valitsee elämässä pelkän itsensä ja fiilistelynsä ja tuntonsa, joista voi lahjakkaimmillaan kyllä luoda taidokkaita romaaneja ja runoja. Tai elokuvia, musiikkia, näytelmiä."
PoistaJuuri noin. Valinta on estetiikka-hedonismi TAI elämä ilman korvikkeita.
Ainakin tälläiselle kuluttajalle, ei-tekijälle.
Silti Paavalia mukaillen: valitsen sen mitä en tahdo valita ja jätän valitsematta sen mitä tahdon valita.
Tuohon kysymykseen törmää lopulta kaikki, kykenenkö tekemään oikeita valintoja, eli periaatteessa valitsemaan itseni pois vääryydestä.
Jossakin kohtaa ihminen ajattelee että on ohittanut ikään kuin lasten maidon ja perusperuskysymykset ja olevansa hengellisesti tai intellektuaalisesti jo vähän toisella levelillä. Mutta mielestäni on niin että ihan perusasetelmiin on aina palattava. Se on myös tasa-arvoista. Kuvitellut etumatkat ovat kuviteltuja.
jope
Joo, kyllä.
PoistaMutta jos nyt olet valinnut sitten vaikkapa kristillisen tien tai buddhalaisen tien, sinun ei tarvitse miellyttää eikä mielistellä ketään sillä, ettet muka olekaan valinnut.
Olet valinnut eikä siitä numeroa tarvitse pitää, mutta ei ole myöskään syytä pelleyttää itseään tai ryhtyä makeilemaan joitakin.
Kun on valitsemallaan tiellä, siitä alkaa kehittyä kokemusta. Siitäkin pystyy vaikenemaan, mutta sitä ei tarvitse kieltää.
En mä yritä tässä lähimaastossani ottaa puheiksi kaikkia kokemuksiani ja kehittyneitä näkemyksiä. Ne ovat.
Jos joku jotain kysyisi, arvioisin kannattaako vastata. Ei kaikkeen tarvitse heittäytyä.
Tiedän tämän tänään. Ei ole tiennyt aina.
Jari.
Pääsiäinen on mennyt perheen ja vierailujen parissa. Hyviä puheenvuoroja teiltä, palaan niihin.
PoistaElämässä kaikki vakavat asiat toimivat perustasolla: kaikki alkaa tavallaan joka hetki uudestaan. Rakastaminen, toisten kanssa oleminen, usko, kirjoittaminen. Ei ole mitään toista tasoa, jossa minä osaisin ja olisin viisaampi.
Tämä ei tarkoita sitä että se mikä on ihmisen ympärillä ei olisi jotenkin todellista tai että se olisi epäjatkuvaa. Ei ole, kaikki on todellista mutta suhde tähän kaikkeen vaatii sitä ettei kuvittele jo tietävänsä.
Aina kun kuvittelen, että tiedän rakkaudesta, lähimmäisestä, kirjoittamisesta, uskosta jotain ikään kuin sillä toisella tasolla, paremmalla tasolla, itsetyytyväisenä, homma alkaa mennä pieleen. Ei konkreettisesti ehkä ihan heti, mutta ajan kanssa.
Täytyy tehdä aivan periaatepäätös ja rehellisesti tunnustaa, että homma ei toimi jos kuvittelen että osaan homman. Kaikki syntyy vuorovaikutuksessa, mihinkään omaan osaamiseen ei voi paeta.
Kirjoittaminen on tässä hyvä ja konkreettinen esimerkki. Jos siihen ei ole yhtä aikaa intoa ja halua tehdä asioita kuin ensikertaa, jos ei ole tarvetta kirjoittaa niin, niin lopputulos ei ole sitä mitä se voisi olla. Uskossa taas täytyy ajatella, että se mikä minua kantaa ei ole minun uskoni vaan lahjaksi saamaani usko, ei mikään hemmetin hyvän ihmisen progressiivinen itsetietoisuus varsinkaan. Siihen uskoon tarrataan kiinni usein eksistentiaalisella epätoivolla ja toivolla, joskus ei tunteella ollenkaan.
Inhoan sitä että ihmisiltä selitetään tärkeät asiat pois ja korvataan ne jollakin omalla osaamisella ja humaanilla itsetyytyväisyydellä, jopa uskonasioissa. Kun näin tehdään, voi heti nähdä että pieleen menee.
Teosta voi kirjoittaa aina suurella innostuksella. Silti on selvää, että siinä virheet opettavat ja syntyy ammattitaitoa. Lisäksi kirjoittamista on syytä opiskella. Netti pursuaa hyvää tietoa, jonka äärellä voi olla sitten oikealla nöyryydellä kuunteleva.
Poista*
Kristillisen elämän tiehen kuuluvat mukaan työ, rukous ja lepo. Työtä voidaan tarkastella monin eri aspektein.
Kristityn ei tarvitse vaivata päätään kaikella. Mä en koskaan yritä pohtia mitä esim. iankaikkinen elämä tai taivas tarkoittavat. Jumalan haltuun tältä osin koko juttu.
Siinä iankaikkisessa elämässä täytyy torjua sellainen melkeinpä kaiken helvetiksi tekevä asia kuin kyllästyminen tai ikävystyminen. Vaan en mieti sitä.
Lisäksi en halua älyillä tai tietoviisastella uskon tai vaikkapa ortodoksisuuden historiaan kuuluvilla asioilla.
Vaikka on millä tiellä me emme voi torjua täällä maan päällä kärsimyksen kokemuksia, ahdistuksen hetkiä, masennuksen tuolloin tällöin tapahtuvia humahduksia.
Buddhalainen kärsimyksen sanoittaminen on kiinnostavaa.
*
Mutta jos joku oikein riehahtelee uskoon tulemisen riemua, en halua asettua esteeksi.
*
Siis joka päivä työ, rukous ja lepoakin.
Ja monenlaista takkuamista, häpeän aiheiden syntymistä.
Jari.
Mä tein tuolla ylempänä Jarl Hemmeriin liittyvän kysymyksen.
PoistaJari.
Tuossa alla lyhyesti, myös lähteitä löytyy, lähinnä kirjallisuushistorioista. H. K. Riikonen on kirjoittanut kansallisbiografiaan Hemmeristä. https://elmerinfo.net/fi/kirjailijat/143-Hemmer-Jarl.html
VastaaPoistaItse muistan Hemmerin Södergranin kautta. S. käänsi saksaksi hänen runonsa "Pelaren", vaikkei H. varsinaisesti ollutkaan modernisteja, joiden lyriikkaa S. kokosi käännösantologiaasa (teoksen käskirjoitus on kadonnut eikä ilmestynyt koskaan).
Jos haet, Jari, Helsingin yliopiston kirjaston Helka-tietokannasta Jarl Hemmer -haulla, niin opinnäytteitä ja kirjallisuushistoriallisia kirjoituksia Hemmeristä löytyy 10-20. Graduja ja jopa yksi väitöskirja myös.
VastaaPoistaKiitos, herra dosentti.
PoistaLaitan tietosi tyytyväisyydellä talteen.
Mulla ei ollut muuta tietoa Hemmeristä kuin tuo riipaiseva elokuva.
Olisikohan sitten Hemmerin runoissa jonkin hyvin suomennetun kokoelman paikkaa...
Tällaiset tiedustelut merkitsevät sulle vaivannäköä.
Jari.
Luin tuon vinkkaamasi H. K. Riikosen kirjoituksen ja täytyy sanoa, että se vain lisäsi kiinnostusta Hemmeriin.
PoistaJari.
Tuossa on, Jari, sinulle myös yksi kesäretken paikka: https://stundars.fi/fi/stundarsin-museo/jarl-hemmer/
PoistaJoo, Vesa, sen tiesinkin.
PoistaJari.
Tuossa talossa olen joskus kyllä käynyt. Siitä on aikaa. En tiedä, mitä toimintoja siellä järjestetään vuosittain tai en nyt muista.
PoistaOlisi aika komeata, jos siellä järjestettäisiin joku Hemmerin runojen lausuntatilaisuus. (Sekä ruotsiksi että suomeksi).
Mulla on tietty juttu, joka nyt ajankohtaistaa Hemmeriä mielessäni... palaan ehkä siihen tuonnempana. Ei ihan suoraan mutta mutkan kautta. Se liittyy vuoteen 1918.
Täytyy kiikaroida lehteä kesän mittaan, josko sattuisi silmiin Hemmerin talon tapahtumia. Ties mitä on mennyt multa ohi.
Tietysti ajatuksiin nousee myös kesäteatterinäytelmä Hemmeristä tänne Vaasaan. (Ellei joskus jo ole ollutkin.)
Jari.
Näytelmän ei tarvitsisi olla kesäteatterinäytelmäkään vaan näytelmä Vaasan kaupunginteatterissa nimellä Hemmer.
PoistaJari.
Tuohan on hyvä idea, Jari! Siihen voisi saada joltain suomenruotsalaiselta kulttuurirahastolta tms. tukeakin.
PoistaTarkoitin siis erilaisia kulttuurisäätiöitä, jotka rahoittavat suomenruotsalaisen kulttuurin parissa tehtävää työtä.
PoistaMulla päässä raksuttanut myös mistä tuo voimakkaasti mieleenjäävä nimi tuttu.
VastaaPoistaVarma että joko Kihlmanin ja/tai Collianderin kirjoissa hänestä puhuttu. Selvisikin että asunut Porvoossa ns. Diktar-hemmetissä, missä myös Kihlman asunut mutta olen myös lähes varma että hän mukana myös jossakin Titon elämänkerrallisessa romaanissa (Lähellä, Kohtaaminen, Ateria...) mutta en pikaselaamisella löytänyt vielä. Kihlmanin viimeissä haastattelukirjassa (Epätoivon toivo) myös tematiikkaa joka lähellä tuota Mies ja hänen omatuntonsa-teosta.
jope
Iso nimi suom.ruots. piireissä.
VastaaPoistaMuistan myös Westön hänestä puhuneen (varmaan silloin kun teki sen 20-30 -luvulle sijoittuneen romaanin) ja WEstön Molly ja Henry (en ole lukenut) kirjassa lainataan hänen runoaan, tämän löysin googlettamalla.
jope
Sitten vielä tuo leffa, Mies ja hänen omatuntonsa. Harmi ettei ole juuri nyt YleArenassa nähtävissä. Pääosassa Åke själv.
Poistajope
JH oli suht. iso nimi aikoinaan. Elämäkertatietojen pohjalta miehestä löytyy monenlaista särmää. Kaikki päättyi sitten itsemurhaan. Merete Mazzarella on muistaakseni kirjoittanut hänestä Det trånga rummet -kirjassaan pidemmältikin ja onhan noita tutkimuksia muitakin, myös hänen teoksistaan.
PoistaJos ajatellaan teatterinäytelmää, sitä varten pitäisi hahmottaa keskeisiä voimakenttiä. Voimia, vastavoimia, sisäisiä ja ulkoisia konflikteja.
PoistaNäytelmään ei voi eikä pidä mahduttaa kaikkea.
Näytelmän eräs tavoite on herättää jatkokiinnostusta.
Mutta näytelmässä täytyy olla jotain yleispätevää, joka ei edellytä tarkkoja historiatietoja Hemmeristä.
Näytelmän nimi voisi olla myös (taidanpa kirjoittaa jälleen isoin kirjaimin) HEMMER - MIES JA HÄNEN OMATUNTONSA.
Kiinnostavia kommentteja teiltä, pojat, yllä.
Jari.
Vaasassa toimivat Wasa Teater ja Vaasan kaupunginteatteri.
PoistaJos itse kirjoittaisin näytelmän, tekisin sen tietenkin suomeksi kaupunginteatteria varten. Jos joku haluaisi kääntää tekstin ruotsiksi, se olisi hänen asiansa.
Mutta kuitenkin näen tässä hyvin valtavan työn. Päähenkilön täytyisi sentään jotenkin kiinnittyä elämäntyöhönsä. Näytelmän kirjoittajan tulisi tietää siitä oleellisia asioita, vaikka en pidä näytelmästä, jossa näyttämöllä lausuttaisiin runoja.
Näytelmä on oma ilmaisun lajinsa ja toimiakseen sillä on omat ehtonsa.
Hemmer teki itsemurhan itsenäisyyspäivänä 6.12.44 siis jatkosodan päättymisen jälkeen... ehkä ajoituksessa oli jokin viesti...
Jari.
Jari.
Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.
PoistaKaksi allekirjoitusta, joo, noin se menee kun katsoo oikein sisäänpäin keskittyneesti.
PoistaOho, tuli sitten sama viesti kahteen kertaan. Toisen voisi poistaa.
PoistaVesa, kävin siellä Helsingin yliopiston Helka-tietokannassa. En halua vaivata liiaksi, mutta pakko kysyä, että miten sinä heti löysit, että on olemassa noita Hemmeriin liittyviä graduja ja väitöskirjakin?
VastaaPoistaJa sitten vielä, se että ovatko nuo tutkimukset luettavissa kotona näytöllä vai onko ne lainattava luettavaksi jossain tilassa?
On tietysti mahdollista, että jotain löytyisi myös Vaasan kaupunginkirjaston kautta...
(En nyt sano, että tämä Hemmer-keissi olisi mun juttuni tai mahtuisi mun voimavaroihini, mutta oli mukava täällä hieman ideoida.)
Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa olen lukenut viime päivinä Vaasa-lehteä...
Tällaiset seniorit kyllä kaipaisivat selko-ohjeistuksia.
Jari.
Näytti siltä, että suurin osa teoksista / tutkielmista on lainattavissa vain Kaisa-talosta eli kirjastosta. Mutta muutamia poikkeuksia oli, esimerkiksi tämä teologisessa tiedekunnassa Hemmerin Miehestä ja hänen omastatunnostaan tehty lopputyö, jonka voit nähdäkseni ladata (pdf): https://helda.helsinki.fi/items/42de71af-2d7e-4a88-b427-1bb6b02dbed0
PoistaMä siis menin vain osoitteeseen https://www.helsinki.fi/fi/helsingin-yliopiston-kirjasto ja näpyttelin Helkan hakukenttään sanat "Jarl Hemmer", sitten tulee 64 osumaa, joista osa Hemmerin omiin teoksiin ja loput erinäisiin tutkimuksiin.
VastaaPoistaNo joo, niin tein minäkin ja törmäsin tuohon Kaisa-taloon. Miksi muuten tuommoinen nimi? Eikö siinä voisi olla vain saatavana kirjastosta. Mutta kai kaikilla taloilla nyt sitten pitää olla joku nimi.
PoistaTekoäly antoi runotietoa. Se kaikki pitäisi tietenkin tarkistaa.
*
Se, että Hemmer on luonut teoksia, joissa on lukijaa kiinnostavia konflikteja ei vielä tarkoita sitä, että hänen omassa elämässään olisi teatterin katsojia kiinnostavia konflikteja.
Totta kai puhe alkoholin käytöstä ja lopulta itsemurha kertoo jostain.
Mutta näytelmää varten on kerta kaikkiaan tehtävä jonkinlainen konfliktikartta tai konfliktiarvio.
*
Aleksis Kivessä näkyy sisäisiä ja ulkoisia konflikteja kiinnostavalla tavalla. Lisäksi Kiveen voi sijoittaa kaikenlaisia konfliktien aavisteluja myös.
*
Silloin kun näytelmässä nimetään joku tosiolevainen ihminen, täytyy kunnioittaa ja seurata tuon ihmisen elämän kulkua ja tehdä hänen elämänhistoriansa mukainen konfliktiarvio.
Tämä arvio saattaisi johtaa nähdäkseni siihenkin, että tahtoisi jättää asiat silleen.
*
Meille aina lopultakin riittää pohjimmiltaan kiitollisuus tehdystä kirjailijan työstä, joka sisältöineen kokee joskus ehkäpä paluun, jos se on ollut unohduksissa.
Jari.
Lisäksi on selvää, että ammattiteatterin tuotannot maksavat. Täytyy tehdä kannattavuuslaskelmia, joissa arvioidaan yleisön kiinnostusta.
PoistaJo näytelmän kirjoittajan täytyy tätä kerta kaikkiaan pohdiskella.
Näytelmä kirjoitetaan yleisölle. En tarkoita tässä mitään mielistelyä. Mutta näytelmässä täytyy olla mielenkiintoa ylläpitävä koukuttava juoni.
Jos katsoin tarkkaan niin huomasin, että Hemmerin romaanista Mies ja hänen omatuntonsa on tehty joku näytelmäversio.
Tietysti samasta romaanista on lupa tehdä uusikin tulkinta näyttämölle.
Tässä ja täällä tietenkin lähdin kyselemään Hemmerin henkilön perään näytelmän suunnassa.
- Se mikä toimii romaanissa ei takaa toimivuutta näyttämöllä.
Jari.
Draama on perinteisesti rakennettu juuri noille ulkoisille ja sisäisille konflikteille. Hyvin suunniteltuna toimii taatusti aina. Sitten voi tietenkin miettiä perinteisen konfliktijuonen lisäksi tajunnallisempaa rakennetta, jossa on konfliktiajatus mukana, mutta näytökset seuraavat toisiaan unenomaisemmin tai niin kuin elämässä, epämääräisemmin. Tässä rakenteessa on tietenkin riskinsä, koska suhde yleisöön on tärkeä ja lopputulos pitkälti kiinni siitä, miten yleisö pysyy mukana ja seuraa asioiden kulkua.
PoistaJoo, tietysti on erilaisia otteita.
PoistaItse olen perinteisyyden kannalla sekä vielä mahdollisena kirjoittajana että katsojana.
Ajattelen, että kokeilu kuuluu sille, jolla on jo vankka perusta tekijänä ja nimenä.
Mun kaksi ammattiteatterissa esitettyä näytelmää toisin sanoen Muurahaisten nimet (ohjaus Jarno Hiilloskorpi) ja 30. helmikuuta 1944 (ohjaus Aleksander Anria) olivat selkeitä juttuja.
*
Mitä Hemmeriin tulee sanon vähän kummallisesti, että henkimaailma kyllä antaa merkit ilman merkkien etsimistä, josko hänessä olisi mulla näytelmätyön paikka.
Jari.
Mies ja hänen omatuntonsa -romaaniin Hemmer on ehkä kirjoittanut jotain sellaista, minkä hän kaiken kauhun keskellä toivoisi olevan totta siis tuon papin ratkaisun. Papin uhrin.
PoistaMutta onko tämä ratkaisu tosi todellinen? Onko sillä ollut tosielämän esimerkki?
Mahdollisesti Hemmeriä jäyti, ettei ollut. Elämä on loppuun saakka raadollisempaa kuin idealisti haluaisi.
Ihmiset ahmivat tuon Hemmerin romaanin liikuttuneena sen lopusta, joka oli kirjailijan kehitelmä. Miten on? En tiedä ja pyydän anteeksi kaikkea sanottamaani olettelua.
Mutta tässä tulee kyllä sanoitetuksi yksi konflikti, josta saisi näytelmään selkeitä aineksia.
Kirjailija juo viinaa ja kiristelee hampaitaan. Pohtii kuuluisan romaaninsa tekemisen työtä.
Jari.
Kävin nopeasti läpi tuota viimeistä vinkkaustasi, ja se avautui ruudulle. - Siinä on mielenkiintoista tietoa Hemmerin persoonasta.
PoistaVoisi arvioida, että Hemmeristä saisi kyllä romaanin. Vaikkapa kirjailija Vesa Haapala saisi.
Luultavasti näytelmänkin saisi.
Mutta... ei välttämättä ammattiteatterin raskaaseen ja kalliiseen koneistoon. Sinne missä tehdään rankkoja laskelmia.
Meillä tehdään koko ajan teatterissa projekteja, joiden taustalla on menestyshistoria.
Uusi näytelmä on riski. Lisäksi on katsojia, joille teatteri merkitsee paikkaa, jossa voi nauraa. Tässä en suinkaan halveksi esim. taidokasta farssia. - Vaikuttaisi siltä, ettei Hemmerin elämä taivu helmeileväksi komediaksi.
No, pystyisin ajattelemaan, että Wasa Teater tekisi ruotsin kielellä Hemmeristä näytelmän. Se tarvitsisi silloin heti ruotsin kieltä sujuvasti osaavan kirjoittajan.
Oma osuuteni tässä saattaisi olla se, että lähetän viestin Wasa Teaterille, että Hemmerin henkilöstä ja elämänkohtalosta olisi mahdollista tehdä näytelmä. - Tämä viesti ei välttämättä tulisi teatterille minään yllätyksenä.
Jari.
Lopettelen Hemmer-tapauksesta omalta osaltani.
PoistaTuossa on ollut uutisointia siitä, että kirkossa käyminen on enentynyt. Se on reagointia uhkiin ja epävarmuuteen, niin voi ajatella. Ihmiset eivät valitse teatteria vaan kirkon.
Jokainen käsittää, että asiat saattavat räjähdysmäisesti laajentua, nopeasti karata valtavoimien käsistä ja silloin pieni ihminen jää jalkoihin. Se koti mihin on asuntovelkaa on tuhoutunut. Perhe ruumishuoneella ja joku valtias ehkä sanoo teeveessä, että tuleehan niitä sivullisia uhreja. Aina roiskuu kun rapataan, kestäkää tämä.
Tämä on kypärän eikä kirjan aikaa.
Nostin Hemmerin esiin ja kiitos pojat kun olitte nostossa mukana.
Jari.
Aikamoinen jännitekenttä Iranissa.
PoistaEnsi yönä Trump aikoo iskeä isosti. Sillat mm. uhattuna. Näin juuri kuvia joissa silloilla seisoo iranilaisia ihmisketjuna.
Menee sodankäynti kummalliseksi.
Ovatko siellä tosiasiallisesti vapaaehtoisia ihmiskilpiä vai määrättyinä.
Koska vertailukohtia ei lähihistoriasta juuri ole, en osaa ajatella mitään. Ihmetellä vain tätä aikaa.
jope
Aivan pimeetä. Iranin hallinnolla on kannattajansa. He ovat valmiita marttyyrikuolemiin, niin hallinnossa kuin kansan parissa. Sitten on varmasti osa heitä, jotka on viety ikään kuin ihmisuhreiksi tuonne, pakotettu. Saa nähdä, mitä tästä vielä seuraa. Iran pyrkii maksimoimaan siviiliuhrit, se on selvä. He tekevät juuri niin kuin Hamas, jota ovat tukeneet ja inspiroineet.
PoistaIranin hallinnon ainoa keino on luoda niin paljon siviiliuhreja kuin mahdollista. Se on varmasti heidän keinonsa saada vastustus sotaa kohtaan mahdollisimman suureksi. Jos olisin Trump, pommittaisin tässä vaiheessa muita kohteita kuin siltoja tai alueita, jotka on tungettu täyteen siviilejä. Kyllä niitä kohteita riittää.
PoistaJoo. Mitähän muuta tuo isosti iskeminen voi tarkoittaa kuin ydinaseita?
PoistaJoka tapauksessa, Jope ja Vesa myös, suosittelen luettavaksi Hector Garcia (Kirai) & Francesc Mirallesin kooltaan pientä mutta kiteyttävän loistavaa kirjaa IKIGAI Pitkän ja onnellisen elämän salaisuus japanilaisittain.
Jari.
Hämmentävää muutenkin. Mihin katosi siellä nuorten suurprotestit? Haluaako kansa siellä pitää kahleensa? Vaikea nähdä mikä on nyt mitä. Toisaalta menisinkö itse kadulle jos tietäisin että henki lähtee, en menisi.
PoistaTrump näyttää epäonnistuvan nyt.
Irania ja Ukrainaa ei voi verrata mutta samaa silti odottomattoman luja vastarinta.
Nykysodat eivät näytä ratkeavan sotimalla. Ukraina, Afganistan, Irak, Vietnam (no, se kyllä), Korea...
Miettikääpä miten "järjestyksessä" maailma oli vielä sanotaanko nyt vaikkapa 2012.
En ole maailman tapahtumista panikoija, toivottavasti sentään empatiaa osaan tuntea, mutta nyt on sellainen tunne että tässä voi käydä vielä todella huonosti jossakin kohtaa, Iranissa tai Ukrainassa, tai jossakin muualla vielä.
Jos USA ja Iran saavat jonkinlaisen sopimuksen aikaiseksi , se on ihme.
Aseellisten konfliktien tahti ja intensiteetti ei ollut ennen toista maailmansotaa tätä luokkaa.
Sen verran konfliktien dynamiikkaa tunnen perustasolla että aina pitäisi olla tarjolla jokin ulospääsytie täystuhon sijasta, koskee nyt jenkkejä, iranilaisia että naapureitamme ukrainalaisia ja venäläisiä. Ulospääsyyn pitää vain haluta tarttua.
jope
Mediapelin läntisista mielistä Iran voittaa varmasti jos tulee yksikin isku jossa kuolee kilpinä toimivia siviileitä (sama lainausmerkeillä). Kyllä tämä on kyynistä.
PoistaGazassa ihmiskilvet käytössä olleet myös ja niistähän ei juuri niiden käyttäjää syyllistetty, päinvastoin. Me länkkärit juoksemme ensitunteiden perässä, emme syysuhteiden ja vastuiden.
jope
Minun mielestäni Trump ja Israel antoivat hyvin selvän viestin iranilaisille siviileille siitä, että nyt ei kannata olla kaduilla, koska pommitamme raskaasti hallintoa. Siksi ei ole ollut mielenosoituksiakaan. Niin tai näin, tästä sodasta ei ole helppoa ulospääsyä, koska vastassa on läpi-ideologinen hallinto ja maa on todella iso. Sitä ei hurjakaan pommitus kaada ihan äkkiä.
PoistaVenäjän ja Ukrainan kohdalla voin uskoa jonkinlaiseen ulospääsyyn, joskaan Putin siihen ei ehkä suostu. Iranin islamistihallinnon kohdalla en näe tätä mahdollisuutta. Ainoa toivo on siinä, että sen keräämät sotajoukot panikoivat. Iranin tilannetta seuraa (vallankumous toiveenaan) Bijan Rezai Jahromi youtubessa. Kaverin näkökulma on hiukan toinen kuin meidän isolla medialla. Toki epäilen, että hänkin on turhan optimistinen vallankumouksen suhteen. Paska tilanne. Jos muutkin tulisivat vähän apuun, sota voisi olla nopeammin ohi. Eurooppa jatkaa sivustakatsojana, ja älymystö moralisoi.
PoistaYleensä kai kannattaa toimia silloin kun aika on otollinen ja kypsä. Se edellyttää tarkkaa harkintaa. Varsinkin jos kyseessä on ulkopuolinen vaikuttaja.
Poista*
Tätä kirjoittaessani mun on vaikea hahmottaa, ketä Trump on suojelemassa ja miten. Tarkoitan Iranin maaperällä.
Isot pommit ulottuvat kaikkialle.
*
Jokaisella maalla on oma kehityshistoriansa.
Jokaisella maalla on oma sosiologinen kenttänsä vaikutusvoimineen.
*
Toivottavasti Trumpin hallinto tietää, mitä se tekee. Mitkä ovat tekemisen tosiasialliset seuraukset lyhyellä ja pitemmällä tähtäimellä.
Jari.
Tuo Iranin tilanne ei ole minusta kenenkään hallinnassa. Se on vaarallisempi kuin tulisi ajatelleeksi äkkiseltään. Taustalla on myös Kiina, jonkin verran Venäjä. Trumpin on todella vaikea ennakoida tapahtumien kulkua. Ainakaan tilanne ei ole nopeasti ohi. Sinänsä olen sitä mieltä että islamistit olisi hyvä hoidella pois, koska he ovat epävakauttaneet koko Lähi-idän, mutta ei ole kovin helppo rasti vaikka sotavoimat olisi rampautettu isoimmasta osalta. Maata on erittäin vaikea ottaa haltuun.
Poista