Operaatio Taklim hoidettu; murtuneeseen saumaan bitumia, sitten piipunhattu pois ja hormin nuohous, nokipölyn pyyhintä katolta ja maisemia ihailemaan.
Kurkihirren päälle, molempiin päätyihin, pistin muurahaisansan. Tämä on juuri sitä aikaa kesästä, kun lentomuurahaiset, isot kuhnurit ja naaraat, etenkin nuo kuhnurit, tunkeutuvat mökkiin.
Kuvasta muuten huomaa, miten männyt ovat kaikki kallistuneet hiukan etelään päin eli valon suuntaan.
Näiden maisemien myötä kaikille hyvää juhannusta.
Viileitä kesäpäiviä riittää. Pari päivää sitten tein klapeja. Metsästä löytyy tuulen ja lumen katkomia puita, joita olen saanut luvan hakea. Ensin kaadan puut ja pätkin rungot pölleiksi. Sitten raahaan ne pihaan ja pistän kirveen heilumaan. Polttopuiden tekemiseen tulee himo. En saanut näidenkään kohdalla lopetettua ennen kuin kaikki oli halottu ja ladottu pinoihin. Nyt ovat olleet pressun alla sateelta suojassa. Odotan aurinkoisia päiviä, jotta puut saavat kuivua tuulessa ja paisteessa. Jos hyviä kelejä ei kuulu, siirrän klapit suosiolla vajaan. Ensi kesänä ovat täyttä tavaraa saunan uunissa ja kaminassa.
Maailmantapahtumien suhteen ajatukset ovat odottavia ja jotenkin lukittuneita. Hirveänä painaa tieto Venäjän tulivoimasta, jonka ei tarvitse olla edes tarkkaa ollakseen tuhoisaa. Rautaa Venäjällä riittää, miestappioista ei välitetä. Jotenkin pitäisi murtaa se yhtälö, jossa tykistöreservi toteuttaa päivä toisensa perään Putinin suunnitelmaa - sitä jossa ei ole oikeastaan muuta sisältöä kuin että valta on valtaa, kaikki muu on irvokasta saastaa. Sille tautologialle kukaan ei voi mitään, että valta on valtaa, paitsi tuhoamalla tuon valta-aseman. Pelkään, että Eurooppa, varsinkin EU, on liian heikko tähän peliin. Ukrainalla riittää miesreservejä, mutta niillä ei tee paljoakaan, kun Venäjän tykistö ampuu kymmenien kilometrien päästä linjoihin ja asutuskeskuksiin tuhotakseen Ukrainaa hallitsevat natsit.
