Savustushommia

 

Tästä se taas lähtee, kesän ensimmäinen savustussessio - pääosassa Helmin ja mun pyytämät ahvenet. Mulla on ollut tällainen savustuspaikka jo muutaman vuoden. Löysin tienposkesta tienteossa hajotetun kiven ja kannoin lohkoja auton takakonttiin ja kokosin niistä tuollaisen tulisijan. Savustuspönttö on tehty happoteräksestä. Se on vaimon veljen työpaikalta Torniosta. Sillä on savustettu vaikka kuinka monta vuotta, kohta varmaan parikymmentä. Virvelillä järvestä nousee mukavan kokoista ahventa. Maustamiseen ei tarvita savun lisäksi kuin suolaa - maku on taivaallinen.

Toinen näkemys

Olipa kerrassaan toisenlainen haastattelu kuin mitä yleensä kuulee mediassa. Jukka Savolainen: https://m.youtube.com/watch?v=WJou000emto

Ossi Nymanin Alkuhuuto

 

Luin Ossi Nymanin uusimman eli Alkuhuudon viime vuodelta (2025) toisena kesäkirjanani. Romaanissa on kolmannen persoonan kerronta. Mielestäni se tekee henkilöistä enemmän konstruktioita kuin Nymanin autofiktiivisemmissä teoksissa (siis lukukokemuksen tasolla). Samalla Nymanin kerronnalle ominainen rehellisyys ja vaarantuntu ovat askelen kauempana, ikään kuin hallituissa laboratorio-oloissa. Omalaatuinen huumori ja tarkka lause ovat jäljellä, mutta intensiteetti ei ole sama kuin esimerkiksi Röyhkeydessä ja Häpeärauhassa.

Jotenkin kolmaspersoonainen kerronta ei kestä banaaleja mutta ei myöskään kovin nokkelia juttuja - etenkään dialogeissa - aivan samaan tapaan kuin ensimmäiseen persoonaan sidottu kerronta ja sisäinen puhe.

On selvää, että kirjailija haluaa hakea ääneensä uusia tasoja. Tässä niitä syntyy. Minulle tuli jatkuvasti mieleen kaksi muuta suomalaista kirjailijaa (enkä tarkoita nyt Kari Hotakaista, joka hänkin on jonkinlaisena isähaamuna mukana lakonisessa mutta tarkoin mietityssä lauseessa): huumorissa ja Toivon hahmon rakentelussa Jorma Korpela ja etenkin Martinmaa, mieshenkilö (1948) sekä lopun yllättävästi repeilevässä rakenteessa Jaakko Yli-Juonikkaan varhaisempi tuotanto Vanhan merimiehen tarinaan saakka.

Hyviä proosalukusuosituksia otetaan vastaan - käyn tässä lähipäivinä kirjastossa / kirjakaupassa, vaimon kanssa kuunnellaan sitten dekkareita!

Ossi Nymanin Röyhkeys

Joskus on niinkin että on lukenut kirjailijalta kaikki muut teokset paitsi esikoisen. Näin oli suhteeni Ossi Nymaniin. Nyt on sekin asia korjattu. Erittäin hieno avaus ja kesän ensimmäinen kirja. Taidokas ja riittävän yksinkertainen lause, selkeä kompositio, silmää yksityiskohdille, mainiota huumoria, näkökulma jossa kerrotaan asiat ketään mielistelemättä. Oli suosituksen arvoinen! Kiitos vinkistä, Jope!

PS. Nymanilta oli tullut 2025 teos, jota en ole lukenut, eli Alkuhuuto - lähtee nyt lukuun.

Rottajahti

Pihamaan varaston taa,

omenapuun katveeseen

hiipii rotta.

Keväthämärä, ihanasti niin

tuoksuu lihaperunamuusi.

Nuuhkaisu vain ja kosketus

kärjellä hampaan, pang!

Näin tapahtuu kahtena yönä.

Nyt makaa

kaksi pulleaa rottaa

niskat murtuneina

biojäteastiassa.

Vanha runo

Pistin on isketty pöytään

kukat kääntäneet teränsä

 

niin vaikea hallita vihaa

niin helppoa päästää se irti

 

Lontoo New York Sidney

viha riehuu Nigeriassa

 

gopro-videolla kranaatti lentää turvahuoneeseen

machette kaataa perhettään halaavan miehen pään

 

kaksi vastarinnan periaatetta

 

nyt menemme ja varastamme heidän vessanpönttönsä

nyt menemme ja raiskaamme heidän perheensä

elämämme muuttuu

ja se on Korkeimman tahto

tämän suorakulmaisen kolmion sivun pituus on negatiivinen

onko ongelma tuloksessa vai laskutavassa

 

me emme kulje hurrausjoukon aallolla

lähdemme sisämaahan

 

ja etsimme kuivimmat paikat

puhtaimman lumen ja jään

 

Kesätauko

 

Ensi viikolla alkaa kesäkuu. Pistän blogia pikku hiljaa tauolle, tai ainakin tänne ilmestyy kesäkuun edetessä juttuja harvemmin kuin tavallisesti. Kun päästään heinäkuulle, kone menee kokonaan kiinni - en jaksa kännykällä naputella tekstejä. Tämä viikko on yhtä hurlumheitä töiden vuoksi.

Rentouttavaa kesää kaikille. Tehkää niitä juttuja, joista saatte iloa elämäänne!