Venäläisessä ajattelussa hyökkäys Ukrainaan vertautunee maan sisäiseen erikoisoperaatioon, jolloin ei voida eikä tarvitse puhua sodasta.
Yksi osa venäläistä operaatiota ovat perinteiset rauhanomaiset väestönsiirrot, joiden yhtenä muotona on lasten pelastaminen emämaan puolelle - on tästä ollut aikaisemminkin puhetta:
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/1917ec1c-2fe4-4657-ab8e-0e63047a6bad
En ajattele kesällä paljon, mutta yleisiä havaintoja tekemällä tämän verran: on politiikkaa, jonka sisältönä on sukupuoli ja tyyli ja ulkonäkö, ja on politiikkaa, jonka sisältönä on kansojen ja yhteiskuntien olemassaolo ja selviytyminen; kaikkeen politiikkaan liittyy aggressioita, ihmiskohtaloita ja vallankahmintaa ja valtavat määrät hätää ja viekkautta ja typeryyttä. Koko muun vuoden voin käyttää näiden asioiden seuraamiseen ja analysointiin, mutta kesällä on rauhoitusaika. Ehkä tämän rauhoituksen vuoksi olen alkanut nähdä psykedeelisiä ja väkivaltaisia unia.
Suomeenkin on muodostunut kahden oikeustahon tilanne.
On oikeusjärjestelmä, joka tutkii todellisia rikoksia, ja on media- ja someinkvisitio, joka tutkii koettuja ja tunnettuja rikkomuksia ja rankaisee niistä; jälkimmäisessä motiivit ovat usein poliittisia.
Uhreja syntyy kummassakin. Jokainen voi miettiä, kummassa enemmän, todellisessa oikeudessa vai somen poliittisessa varjo-oikeudessa.
Ei muuta kuin paskaksi vaan kaikki ammusvarastot:
https://www.verkkouutiset.fi/a/yli-15-ammusvarastoa-on-rajahtanyt-taivaan-tuuliin-venalaiset-vetavat-komentopaikkoja-kauemmas-rintamalta/#cdf23050
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4683941
Ihan hyvä analyysi. Itse tosin näen, että ydinsodan uhan tilalle voitaisiin pistää vaikkapa eurooppalainen mukavuudenhalu.
