Aina silloin tällöin joku nostaa esille ajatuksen siitä, että yritysten tulisi palkata runoilijoita tuoreuttamaan viestintäänsä.
Versoja 2.0
Mielipiteitä ja mieleenjuolahduksia kaiken keskeltä
perjantai 21. elokuuta 2026
Mainosmies
tiistai 11. elokuuta 2026
Merkintä
Tekoäly lukee uutisen persoonattoman äänellään
yksisataayhdeksän
muistikynä piirtää
mieleen
paju juoksee, pilvet hyppivät
sateessa tuoksuvat pisarat
myös männyn
kylki
voi olla vaaleankeltainen,
harmaanpuhuva
kuin ahvenen tuikki keskellä kaisloja
PS. Hankin uuden kalamyllyn. Siinä on kunnon terä, joka vanhasta appivanhemmilta saadusta myllystä jostakin syystä puuttui - havaitsin asian purkaessani laitteen. Nyt jauhaminen onnistui vallan mainiosti.
lauantai 25. heinäkuuta 2026
Haukipihvejä
Näiden pihvien resepti syntyi tehdessä. Valmistin hauesta nahattomat fileet. Otin enimmät ruodot pois eli käytännössä kylkiruodot, mutta ylitarkka ei tarvinnut olla, koska liha jauhetaan tai hakataan siten ettei ruodoista ole haittaa.
Kaivoin kaapista vanhan lihamyllyn, mutta eihän se toiminut kunnolla. Niinpä otin puukon ja sakset, ja kun aikani työskentelin, minulla oli kunnon satsi haukijauhelihaa kulhossa.
Jauhettuun haukeen lisäsin pari munaa, tilkan kermaa ja kaapista löytämäni corn flakes -murojen jämät - murskasin murot, ne toimivat korppujauhojen tapaan tässä reseptissä, koska korppujauhoja ei ollut. Maustoin seoksen suolalla ja pippurilla, jossa oli mukana hiukan chiliä, sekä mausteyrteillä.
Sekoitin käsin taikinan taas hyvin ja puristin joukkoon sitruunaa. Annoin olla hetken ja paistoin voissa sopivina annoksina. Todella hyvä koostumus ja herkullinen maku!
Tässä oli mukana tietynlainen haastekin, koska Jope on toistuvasti puhunut kalapihveistä tai -pullista. Nuo lautasella makoilevat pihvit jäivät huomiselle.
lauantai 18. heinäkuuta 2026
Leino ja Wiskari
tiistai 23. kesäkuuta 2026
Savustushommia
Tästä se taas lähtee, kesän ensimmäinen savustussessio - pääosassa Helmin ja mun pyytämät ahvenet. Mulla on ollut tällainen savustuspaikka jo muutaman vuoden. Löysin tienposkesta tienteossa hajotetun kiven ja kannoin lohkoja auton takakonttiin ja kokosin niistä tuollaisen tulisijan. Savustuspönttö on tehty happoteräksestä. Se on vaimon veljen työpaikalta Torniosta. Sillä on savustettu vaikka kuinka monta vuotta, kohta varmaan parikymmentä. Virvelillä järvestä nousee mukavan kokoista ahventa. Maustamiseen ei tarvita savun lisäksi kuin suolaa - maku on taivaallinen.
lauantai 20. kesäkuuta 2026
Toinen näkemys
Olipa kerrassaan toisenlainen haastattelu kuin mitä yleensä kuulee mediassa. Jukka Savolainen: https://m.youtube.com/watch?v=WJou000emto
keskiviikko 17. kesäkuuta 2026
Ossi Nymanin Alkuhuuto
Luin Ossi Nymanin uusimman eli Alkuhuudon viime vuodelta (2025) toisena kesäkirjanani. Romaanissa on kolmannen persoonan kerronta. Mielestäni se tekee henkilöistä enemmän konstruktioita kuin Nymanin autofiktiivisemmissä teoksissa (siis lukukokemuksen tasolla). Samalla Nymanin kerronnalle ominainen rehellisyys ja vaarantuntu ovat askelen kauempana, ikään kuin hallituissa laboratorio-oloissa. Omalaatuinen huumori ja tarkka lause ovat jäljellä, mutta intensiteetti ei ole sama kuin esimerkiksi Röyhkeydessä ja Häpeärauhassa.
Jotenkin kolmaspersoonainen kerronta ei kestä banaaleja mutta ei myöskään kovin nokkelia juttuja - etenkään dialogeissa - aivan samaan tapaan kuin ensimmäiseen persoonaan sidottu kerronta ja sisäinen puhe.
On selvää, että kirjailija haluaa hakea ääneensä uusia tasoja. Tässä niitä syntyy. Minulle tuli jatkuvasti mieleen kaksi muuta suomalaista kirjailijaa (enkä tarkoita nyt Kari Hotakaista, joka hänkin on jonkinlaisena isähaamuna mukana lakonisessa mutta tarkoin mietityssä lauseessa): huumorissa ja Toivon hahmon rakentelussa Jorma Korpela ja etenkin Martinmaa, mieshenkilö (1948) sekä lopun yllättävästi repeilevässä rakenteessa Jaakko Yli-Juonikkaan varhaisempi tuotanto Vanhan merimiehen tarinaan saakka.
Hyviä proosalukusuosituksia otetaan vastaan - käyn tässä lähipäivinä kirjastossa / kirjakaupassa, vaimon kanssa kuunnellaan sitten dekkareita!