Kalenterin kahdeskymmenesneljäs luukku

 

Missä eilen olivat sanat on nyt avustettu kasa paperia - näkymättömällä musteella kirjoitettu suuri suunnitelma, jonka lukevat niin alistuneet kuin valistuneet.

Kalenterin kahdeskymmeneskolmas luukku

 

Missä eilen oli kirsikan harmaata kuollutta ihoa ovat nyt sanat: päivät tulisivat kuin valkoisin lumi, mutta me emme näe sitä, sillä pahat tekomme ovat sokaisseet meidät.

Kalenterin kahdeskymmenestoinen luukku

 

Missä eilen oli oksiston vesisilmut on nyt kirsikan harmaata kuollutta ihoa.

Kalenterin kahdeskymmenesensimmäinen luukku

Missä eilen oli kuoliaaksi kidutetun pojan muisto on nyt oksiston vesisilmut ja vuoden lyhin päivä: vaikka valoa ei juuri ole, on sitä kuitenkin hetki hetkeltä enemmän.

Kalenterin kahdeskymmenes luukku

 

Missä eilen oli tyhjää tihkua on nyt lavan alla makaavan kuolleen pojan muisto: kidutettu, kadotettu loppuun saakka.

(Me kaikki olemme Koskela)

Kalenterin yhdeksästoista luukku

 

Missä eilen oli Enkeli ja ministeri on nyt tihkun tyhjä ulkoistettu tylsämielisyys.

Uusia tutkimuksia Aleksis Kiven runoudesta: Mansikoita ja mustikoita

 

Nyt viimein näki päivänvalon uusi uljas tutkimusantologia Aleksis Kiven runoudesta, kas tässä:

https://journal.fi/joutsen-svanen-erikois-special/issue/view/5778

Mun artikkeli on "Kaksi autuuden tilaa Kiven runossa 'Kaukametsä'". Se on itse asiassa ensimmäinen Kiven runo, jota olen analysoinut. Taisi olla keväällä 1992 Tuula Hökän runouskurssilla yliopistolla.

Monet ideat, kuten runon puhetilanne, olivat jo tuolloin mielessäni, mutta tässä pohdintojani hiukan pidemmälle kypsyteltynä versiona:

https://journal.fi/joutsen-svanen-erikois-special/article/view/100563/58086

Tutustukaahan hienoihin artikkeleihin esimerkiksi Kiven tunnetuista runoista "Alma", "Atalanta", "Härkä-Tuomo", "Karhunpyynti", "Lapsi" ja "Lintukoto" ja Kiven runotuotannon laajemmista yhteyksistä aikansa kirjallisuuteen ja kulttuuriin!

Kalenterin kahdeksastoista luukku

 

Missä eilen oli harakan musta kauluri Alan Johannes Enkeli syleilee ministeriä, joka kietoo hänet hellään hyminään: "Koeta hetken levähtää nyt, taistelu on taakse jäänyt, mun enkeli... Pois on kaikki paha mennyt, sinua mä suojelen nyt, mun enkeli..."

Kalenterin seitsemästoista luukku

 

Missä eilen oli hyvää lämmintä illan maitoa on nyt sijoiltaan sysättyjä reunuskiviä ja harakan musta kauluri.

Kalenterin kuudestoista luukku

 

Missä eilen oli My mistress' eyes on nyt ainoastaan pimeää: hyvää lämmintä illan maitoa, ja kello on  kymmentä vaille viisi.

Kalenterin viidestoista luukku

 

Missä eilen oli mustaa tulta on nyt rakenteellisen väkivallan hiilet: My mistress' eyes are nothing like the sun...

Kalenterin neljästoista luukku

 

Missä eilen oli jäätyvän sateen äänet on nyt rakeinen lumikerros, pensaikon hahmo kuin mustaa tulta; äkkiä siinä on rastas, pyrstö pörhöllään.

Kalenterin kolmastoista luukku

 

Missä eilen oli juolaheinää ja rotanhelistin on nyt laonnunutta ruohoa ja maanpeittokasvien versoja; kuvitelmieni hoosianna, jäätyvän sateen äänet.

Aleksis Kiven Kaukametsä

 

Odotan, että artikkelini Aleksis Kiven "Kaukametsästä" julkaistaisiin viimein. Aivan näinä päivinä on nimittäin ilmestymässä tutkimusantologia Mansikoita ja mustikoita, joka käsittelee Kiven runoutta.

Artikkelista muodostuisi myös tänne joulukalenteriin mukava päätösjakso, esimerkiksi kahdeksan viimeistä luukkua.

Kävi miten kävi, aion viettää joulunajan Kiven parissa ja palata kauan jäähyllä olleen käsikirjoitukseni kimppuun. Ehkä näen sen mahdollisuudet nyt tauon jälkeen selkeämmin.

Luin ja kommentoin ja korjailin koko syksyn elokuusta lähtien toisten tekstejä kymmeniä sivuja liki päivittäin, mutta ensi viikolla se loppuu, kun saan käsistäni kaksi viimeistä gradua. Sitten alkaa oma aika, en lue mitään pakollista, vaan kirjoitan.

Toivotaan, ettei tule ikäviä esteitä - joskus on käynyt niinkin. Olisi mukava päästä ajatuksiin ja tekemisiin, joista syntyy taas jotain pysyvämpää. Tämä tietenkin vapaa-ajalla, jota ei ole viime aikoina juuri ollut.

Kalenterin kahdestoista luukku

 

Missä eilen oli kaksi varpusta maahan painuvilla oksilla on nyt juolaheinää ja rotanhelistin.

Kalenterin yhdestoista luukku

 

Missä eilen oli muisto on nyt kaksi varpusta maahan painuvilla oksilla.

Kalenterin kymmenes luukku

 

Missä eilen oli angervon lehtiä on nyt muisto: mustarastas jäänyt jalastaan rotanloukkuun.

Kalenterin yhdeksäs luukku

 

Missä eilen oli kaksi tiaista on nyt kuolleita angervon lehtiä kuin suuria kuivia neliapiloita.

Kalenterin kahdeksas luukku

 

Missä eilen oli harakka on nyt kaksi tiaista.