I
Tyhjän talon
portailla
kirjoitan
ei-kenellekään.
Autonromujen
keskellä kirjoitan sille itselleni,
joka nyt olen, ja
sille, jonka aavistan,
sille, joka näkee
ovilasista kamariin,
nostaa lahonnutta
ovea
ja kampeaa oven
auki.
Kuuluu lintujen
äänet, mustarastas,
laulurastas, läpi
talon
kuuluu tuulen ja tulen
ääni,
juuri ennen hiljaisuutta,
tämä talo palaa tuhkaksi,
palaa maaksi.
II
Kaikki hiljaiset
äänet,
jotka veistimme, saappaat,
jotka painoin metsänpohjaan,
lenkkarit, jotka astuin
hiekassa linttaan,
kuluivat puhki isovarpaan
kohdalta,
hanskat halkesivat
kämmenestä,
pudottivat
mustansa, kiilto katosi
kaikesta mihin
tartuin,
katosi, vaikka tein
kaikkeni,
alkuperäistä
kultaa
ei ollut missään.
Kun hengitimme, huone
oli täynnä ajatuksia,
hiljaisuus veisti
meitä.
Eiköhän tästä ala syntyä teos nimeltä Lintujen äänet, jossa voi olla monenlaisia temaattisia aspekteja. - Kyllä se mulle passaisi. Sanoisinko meille lukijoille.
VastaaPoistaOlisi kyllä hyvä, että teoksessa olisi se dramaattinen varastamisen juoni, jossa varastamisen kohteena olisi tosiolevainen kirja nimeltä Lintujen äänet (joka tiettyjen vaiheiden jälkeen palautuu sinne mistä se on otettukin). - Jos juoni on, katsoisin, että siinä olisi eduksi, jos kirjoittaisit runon kertojaminälle taustatarinan. Avaisit siinä itsellesi, mistä kertojaminuudessa on kysymys, mistä hän tulee ja minkä kanssa. En usko, tämä latistaisi varsinaista runonkirjoittamisen luovuutta ja intoa.
Ei tietenkään ole ainoastaan siis kyse tuon taustatarinoitetun minuuden kirjasta. Oivaltelen, että sulla on monenlaisia runopolkuja mielessäsi...
Jari.
Tuo voisi kyllä olla hyvä draamallinen juttu! Mulla on tällä hetkellä lainassa Jussi Sepän Lintujen äänet ja varasin kirjastosta myös hänen teoksensa Linnut ja maisema - täytyykin tänään käydä hakemassa Tikkurilasta, koska siitä tuli saapumisilmoitus!
PoistaLainaan tähän virkkeen osan Iida Rauman romaanista Tapauskertomus:
Poista"--- heidän yrityksensä pilkkoa itsensä ja elämänsä helposti nieltäviin palasiin, kääriä ne kömpelön kosiskelun lahjapaperiin, jotta he voisivat päästä eteenpäin ja antaa menneiden olla."
Hienoa ilmaisua Raumalta!
Mutta siinä sun taustakertomuksessa olisi murtuma johonkin tuollaiseen ja viimeistään aution talon ympäristö aiheuttaa murtuman.
Jari.
Joo, katsotaan. Mun kirjoissa ei ole kylläkään ollut ikinä vaarana turha makeilu tai jonkun asian kauppaaminen. Pikemminkin päinvastoin.
PoistaMuistuttelin aikaisemmin linnun luurangosta, joka voisi olla mukana. Samoin kuin autiosta talosta löytyvät täytetyt linnut.
PoistaJari.
En viitannut tuolla taustakertomuksella sun tuotantoosi, vaan nimenomaan tämän runon puhujan taustakertomukseen.
PoistaMutta tää on tätä mun höpinääni, kunhan höpisen.
Jari.
Mulla on äkisti taipumusta fantasioida tuo kirjasi minä henkilöksi, joka löytää itsestään autiossa talossa häkkilinnun.
PoistaSun ratkaisusi on sitten totta kai omanlaisensa.
Jari.
Kyllä tuo kuollut lintu olisi erittäin hyvä motiivi, niin kuin on lintukirjakin - ne voivat löytyä eri taloista. Se Sepän kirja on todella hieno!
PoistaMä kirjoitan koko ajan nimimerkillä Vaasan Pöyröön höpinöitä.
PoistaSiihen kuuluu mukaan se, että mielelläni näkisin runokirjan löytämisrunoissa draamallisen kehityskaaren. On alkuruno, josta alkavat runot ja ne päättyvät loppurunoon, joka saattaa jäädä jotenkin auki.
Esimerkiksi kirja alkaisi löytäjäpersoonan alkurunosta. Sen jälkeen olisi temaattisia sivupolkuja, joista palattaisiin löytäjäpersoonan runoihin, taas mennään sivupolkuihin ja sitten teos päättyy löytäjäpersoonan loppurunoon.
Temaattisissa sivupoluissa olisi mukana niitä sukutalorunoja kohtaloineen. Temaattiset sivupolut olisivat ikään kuin autio kylä löytäjäpersoonan ympärillä.
Tällaista näkemystä Vaasan Pöyröö on aina valmis pyytämään anteeksi ja korjaamaan sitä ajatustensa mukaan.
Vaasan Pöyröön ajatuksilla ei tarvitse olla kummemmin tekemistä sun tosiolevaisesti valmistuvan kirjan kanssa.
Jari.
Muuten Vaasan Pöyröön mielipidekirjoitus otsikolla Ydinaseita Kauhavalle löytyy parhaillaan Ilkka-Pohjalaisen nettisivuilta. Taharoon olla komiasti yrinasemyänteenen!
PoistaJari.
Pitääpä käydä lukemassa!
PoistaSepä oli hauska kirjoitus - hiukan kieli poskessa!
PoistaThanks. - Sitä.
PoistaJari.
Jos äkisti tänään pitäisi antaa testamentti elämälle, sanoisin seuraavaa:
VastaaPoistaVarjele innostumistasi. Joskus sitä on nimenomaan varjeltava ankeuttajien ja penseyttäjien keskellä. Jotkut ovat taitavia piiloankeuttajia ja piilopenseyttäjiä
Innostu ja varjele innostumistasi.
*
Toipuminen on innostumista. Toipuminen on paluuta innostumiseen. Joskus toipuminen tehdään paluuna täydellisestä romahduksesta ja kauhusta.
*
Älä ryhdy lasten opettajaksi pelkän älyllisen opettajantaidon perusteella, sinun on täytynyt oivaltaa itsessäsi sisäisenä voimavarana innostaja, joka jakaa ja suojelee, kannustaa.
*
Älä tee lapsia pelkän muodon ja tavan takia, jos sinusta puuttuu lastesi innostaja.
*
Kristus ei lamaantunut tehtävänäystään, vaan innostui siitä.
Joskus kai uskokin tulkitaan niin, että täytyy laittaa ristille oma sisäinen innostumisensa ja innostajansa.
*
Ymmärrän, että innostumisellaankin voi jyrätä, kun kuuroutuu omaan innostumiseensa. Se vaara on olemassa.
*
Olen huolissani Suomen kansan innostumistilasta. Innostuminen merkitsee työpaikkoja ja toimeentuloa.
*
Olen tässä blogissa sanonut sen pitäjälle vittumaisesti, joka johtuu dissosiatiivisista tiloistani. Ne aiheuttavat aina itselleni surun ja säikähdyksen.
En tietenkään sano täällä millään erityisellä painokkuudella. Tulinpahan nyt vain sanomaan.
*
Olen itse sanonut ilmaisia painettuja mielipiteitä lehdissä vuodesta 1989 alkaen. Matka on pitkä. Siihen on mahtunut monenlaista. Työpaikka on ollut vaarassa. Oudokin maineen siinä tietysti saa. Ehkäpä kylähullu on osittain parempi ilmaisu. Silti... tämä oli valittu osani, joka on myös kannatellut halki helvetin liekkien.
*
Autioita taloja on mahdollista tarkastella sekin huomaten, että mitä innostumisen merkkejä niissä on. Kas, tuostakin on innostuttu.
Tämä olisi testamenttini elämälle tänään 27.3.2026.
Jari.
Innostuin viimeksi eilen, kun sain käsiini Jussi Sepän Linnut ja maisema -teoksen (1945) ja kirjoitin sen pohjalta runon vihreävarpusesta eli vihervarpusesta. Runosta tuli mainio.
PoistaMonesta asiasta ei voi etukäteen tietää mitä niistä tulee. Esimerkiksi perhe / parisuhde / lapset / opettaminen.
PoistaSanoisin, että noihin pätee se, että ihminen oppii. Sitä oppii olemaan parisuhteessa, perheessä, oppii opettamaan, ja en ollenkaan kiellä, etteikö mukana täydy olla myös jonkinlaista suuntautuneisuutta ja innostusta. Mutta suurimpaan osaan asioita riittää, että osaa olla ihmisten kanssa ja sitten on se joku erityistaito, jonka oppii työssään, elämisessä, toisten kanssa olemisessa.
Siihenkin pitää varautua, että kaikessa voi epäonnistua, monella tavalla.
Niin, on erilaisia näkökulmia.
PoistaVarmaan lastensuojelutyössä nähdään kaikenlaista.
Tietenkin kaikki lapset on sitten pelastettava niin hyvin kuin mahdollista. Yritetään pienimmällä. Aloitetaan vanhempien havahduttamisesta ja tuesta.
*
Monilta on jotenkin nitistetty innostuminen varhain. Luulen, että tässä on yksi reitti huumeiden käyttöön.
*
Hyvä, että runosi innostuminen vallassa onnistui.
Jari.
Jonkun katkeran kamppaajan taustalla voi olla oman innostumisen tukahduttaminen.
PoistaInnostumisesta mielestäni puhutaan ja kirjoitetaan liian vähän.
Jari.
Ostin semmoisena noin 15-vuotiaana Musalehtiä silloin 1970-luvun alkupuolella. Musasta tuli myöhemmin Soundi. Musassa oli niin innostuneita Waldemar Walleniuksen ja kumppaneiden levyarvosteluja, että herkuttelin niitä, vaikka levyostoksiin ei oikein ollut mahdollisuuksia.
PoistaMenin kioskin luo tutkailemaan, josko uusi numero olisi löytynyt.
Ehkä antikvariaatista saisi ostaa joitakin Musalehtiä tänään.
Mun valintani autiossa talossa näpistyksen kohteeksi olisi voinut olla sieltä löytynyt Musalehti, koska se olisi palauttanut niin paljon iloisia muistoja sellaisesta iloisesta yksinäisyydestä. - Sitten lehti olisi kyllä omantunnon paahteessa palautunut takaisin...
Jari.
Waldemar Wallenius ja Juho Juntunen ja Soundi (Musasta myöhästyin iän puolesta) olivat lapsuudessani lopullinen ja ehdoton sana siitä mikä on hyvää ja kaunista, eli rock. jope
PoistaJuicen levyn Per Vers, runoilija sisällä oli mukana Juntusen piirtämä legendaarinen sarjakuvakirja. Kun sitä pikkupoikana luki ja samalla soi Leskisen Elämässä pitää olla runkkua (tai Kuopio tanssii ja soi) munakarvat kasvoivat sentin ja kaksi. Oli heti varmuus että aikuisen elämä tulee olemaan noin "rajua" ja kovaa, kovaa hyvällä tavalla, sinne pitää vain päästä ja pian. No, mulla Tampere suuntana vaihtui Helsinkiin kuten Kouvolan pojilla yleensäkin.
Poistajope
Mukava lukea, Jope.
PoistaSitten pieni korjaus Vesan ja Jopen ulkopuolisille lukijoille.
Iida Rauman romaanin nimi on Hävitys ja sitten nimen alla lukee Tapauskertomus. Multa jäi tuo Hävitys yllä pois.
Jari.
Olipa hauskoja muistoja molemmilta! Voin samastua, vaikka en ihan juuri samoja juttuja niin lukenutkaan / kuunnellutkaan itse, nuorempi kun olen.
PoistaInnostuminen = merkitys = oma juttu - jos noita ei ole, elämä on huomattavasti raskaampaa, tylsempää, suunnattomampaa. Ihmisen ei tarvitse olla nero nauttiakseen elämästään ja saadakseen asioita aikaan. Mutta jos tuo eka rivi puuttuu, on vaara, että asioita menee pieleen.
Poista