Lienee sopimatonta mennä heti tässä uuteen asiaan, vaan menenpä kuitenkin. Exhumaatio tarkoittaa ruumiiden kaivamista esiin.
Katsoin tällaisen exhumaatiotapahtuman viimesittäin tubesta. Taisi olla Espanjasta. Sellaiseen vainajaseinään haudatun naisen kiinni muurattu haudan etukansi avattiin. Sitten hengityssuojilla ja suojapuvuilla varustetut kaksi miestä tyhjensivät sen mitä siellä oli jäljellä. Tietenkin aika paljon ruumisarkusta, joitakin kuivuneita kukkia. Ruumiin pääkallo ja luut laitettiin mustaan muovisäkkiin. Lopulta tämä luusäkki pieneen arkkulaatikkoon alueen pihassa. En saanut selvää, mikä oli exhumaation pointti ja tarkoitus. Siinä ei puhuttu englantia.
Tuossa videossa ilmeni jokin äärettömän perimmäinen runollinen koskettavuus. Samalla kun nuo kaksi toimijamiestä tekivät työnsä täysin eleettömästi ja heille ehkäpä rutiininomaisesti.
Näen silmissäni runokirjasi, jossa olisi mukana runosarja Exhumaatio. Sen aika voisi olla... joskus.
Vesa, myös erilaiset exhumaation perustelut vaikuttavat runojen otteeseen...
Tuossa äsken katsoin yhden lyhyen videon missä 19-vuotiaan nuoren naisen hauta avattiin siksi, että vainaja voitiin siirtää isänsä haudan läheisyyteen haudattavaksi.
Kyllä, tällaisia syitä on. Eräältä maa-alueelta siirrettiin kaikkien sinne haudattujen tiettyyn uskontoon kuuluvien ihmisten ruumiit heidän itsensä hallitsemalle alueelle - tarkoitus oli, että maa on kokonaan siellä asuvien hallussa ja toki myös se, että hautoja ei häpäistäisi.
Voisin itse ajatella tuota exhumaatiota metaforana sille, miten omaan kulttuuriin ja sen aiempiin merkityksiin, muotoihin ja niiden jäänteisiin (myös konkreettisiin ihmisiin ja heidän elämäänsä) suhtaudutaan; so. miten esimerkiksi runon puhuja toteuttaa exhumaation siinä elämänpiirissä, jossa liikkuu.
Exhumaatiota voi varmastikin tarkastella metaforisesti.
Mulle se on sinällään juuri niin kuin se jollekin vainajalle tapahtuu, ja videoissa dokumentoituu eräänlainen henkinen tai hengellinen harjoitus.
Se ikään kuin konkretisoi eräitä yhteneviä linjoja sekä kristinuskossa että buddhalaisuudessa, jotka ovat itselleni tärkeitä erilaisten selvitysten kohteita. (Olen kristitty, mutta se ei tarkoita sitä, että mun pitäisi rakentaa joku kupla itselleni.)
Exhumaatio tietenkin saattaisi liittyä monenlaisiin kirjallisuuden genreihin ja varmasti liittyykin (kauhu, dekkari jne.) Helposti exhumaatiosta tulisi osa jotain mulle rihkamaakin.
Nuo exhumaatiovideot havahduttavat ja herättävät. Nostavat esiin oleellisia kysymyksiä, ja juuri oleellisia kysymyksiä runous mielestäni parhaimmillaan kiteyttää ja kirkastaa.
Exhumaatio ehkä ahdistaa, mutta se myös vapauttaa.
Mutta kuten totesin exhumaatio tehdään jonkin pointin ja tavoitteen takia, ja ikään kuin sivutuotteena syntyy materiaalia vaikkapa juuri runoutta varten.
Exhumaatiossa pääsemme katsomaan, mitä haudatun haudassa ja haudatulle on siihen mennessä tapahtunut. Se on hyvin koskettavaa ja etsin kokemukselle sanoja, siispä käännyin puoleesi, päällikkö Tanssiva Karhu.
Katson kiinnostuneena aina joskus myös toisen maailmansodan taistelukenttien kaivauksia. Löytyy luita, pääkalloja, aseita, pakkeja, ruokailuvälineitä jne. Mutta se on toinen juttu kuin exhumaatio.
Kyllä, itärajallakin ja Venäjän puolella on tehty viime aikoihin saakka tätä työtä, joka ei siis ole exhumaatiota. Viittasin aikaisemmin siihen, että kun juutalaiset lähtivät Gazasta 2005, he kaivoivat kuolleiden juutalaisten arkut / ruumiit haudoista, jotta ei aiheutuisi kiistaa siitä, että alueella on juutalaisia. Osin kyse oli varmasti omien vainajien kunnioittamisesta / hautapaikkojen suojelusta.
Autiot talot ja exhumaatio liittyvät mielessäni sellaiseen valtavaan teemaan kuin... jälleen isoin kirjaimin TOTUUS JA TOTUUDELLISUUS.
Haluaisin käsiini runokirjan, jossa autioiden talojen runogenressä liikutaan ilman ylidramatisointia. Runoilija voi muuttua välillä vaikkapa hiireksi, mutta hän välttää kaikissa olemuksissaan ylidramatisoinnin.
Runoilijalla on lupa suorittaa oman hautansa exhumaatio. Kaivaa hauta auki, avata pitkälle maatuneen arkun kansi ja katsoa omaa pääkalloaan, johon naamanahka on kiristynyt kuivuessaan.
Jos runoilija on saanut elämänsä aikana kunniamerkkejä, hän voi ajatuksen voimalla kiinnittää ne kylkiluiden häkkiin... kas noin.
Pakko kirjoittaa vielä pari sanaa. - Mun ajattelussa ruumis on avaruuspuku, joka kerran väistämättä menettää toimintakykynsä. Exhumaatio paljastaa mitä avaruuspuvusta on jäljellä.
Mitä avaruuspuvun menettämisen jälkeen tapahtuu? Siihen tiede ja uskonnot yrittävät antaa vastauksia.
Tässä kommenttiketjussa oli päätarkoituksena onnitella Tanssiva Karhu -palkinnon saajaa, ja jotkut mahdolliset lukijat nyt ja myöhemmin voivat kokea pöyristyttävyytenä, ettei se jäänyt siihen.
Tuli kuitenkin onnittelemisen ohessa käsitellyksi vavistusta, ehkäpä suurta säikähdystäkin, joka joidenkin ihmisten kohdalla johtaa luostariratkaisuun. Oli sitten kyseessä kristillinen luostari tai buddhalainen luostari, joiden toiminnot ovat katsannossani tutuiksi tulleimpia. Jatkuva nettiseuranta tai yritys ymmärtää ja tutustua esimerkiksi on käynnissä.
Paljon onnea. Työsi jatkuu.
VastaaPoistaJari.
Lienee sopimatonta mennä heti tässä uuteen asiaan, vaan menenpä kuitenkin. Exhumaatio tarkoittaa ruumiiden kaivamista esiin.
PoistaKatsoin tällaisen exhumaatiotapahtuman viimesittäin tubesta. Taisi olla Espanjasta. Sellaiseen vainajaseinään haudatun naisen kiinni muurattu haudan etukansi avattiin. Sitten hengityssuojilla ja suojapuvuilla varustetut kaksi miestä tyhjensivät sen mitä siellä oli jäljellä. Tietenkin aika paljon ruumisarkusta, joitakin kuivuneita kukkia. Ruumiin pääkallo ja luut laitettiin mustaan muovisäkkiin. Lopulta tämä luusäkki pieneen arkkulaatikkoon alueen pihassa. En saanut selvää, mikä oli exhumaation pointti ja tarkoitus. Siinä ei puhuttu englantia.
Tuossa videossa ilmeni jokin äärettömän perimmäinen runollinen koskettavuus. Samalla kun nuo kaksi toimijamiestä tekivät työnsä täysin eleettömästi ja heille ehkäpä rutiininomaisesti.
Näen silmissäni runokirjasi, jossa olisi mukana runosarja Exhumaatio. Sen aika voisi olla... joskus.
Jari.
Kiitos, Jari, ja olipa hyvä vinkki tuo exhumaatio. Sellainenkin ruumiiden hävittämiskeino on kuin promessointi - oletko kuullut siitä?
Poistahttps://fi.wikipedia.org/wiki/Promessointi
PoistaTästä on kirjoitettu runokirjakin - Pauliina Haasjoen Promessa.
PoistaLuin promessoinnista. Varmaan Haasjoki on sitä taidolla käsitellyt, toivon.
PoistaSilti tuo exhumaatio mun mielessä nimenomaan etukäteen ajatellen sallisi runollista muhkeutta ja erilaisia aspekteja.
Voisit etsiä siitä tubesta videomateriaalia.
Jari.
Eihän sitä tiedä, Jari, vaikka tuon exhumaation saisi yhdistettyä runollisesti autioiden talojen aihepiiriin. Katsotaan, tutustun videoihin!
PoistaVesa, myös erilaiset exhumaation perustelut vaikuttavat runojen otteeseen...
PoistaTuossa äsken katsoin yhden lyhyen videon missä 19-vuotiaan nuoren naisen hauta avattiin siksi, että vainaja voitiin siirtää isänsä haudan läheisyyteen haudattavaksi.
Se on yksi perustelu.
Jari.
Kyllä, tällaisia syitä on. Eräältä maa-alueelta siirrettiin kaikkien sinne haudattujen tiettyyn uskontoon kuuluvien ihmisten ruumiit heidän itsensä hallitsemalle alueelle - tarkoitus oli, että maa on kokonaan siellä asuvien hallussa ja toki myös se, että hautoja ei häpäistäisi.
PoistaVoisin itse ajatella tuota exhumaatiota metaforana sille, miten omaan kulttuuriin ja sen aiempiin merkityksiin, muotoihin ja niiden jäänteisiin (myös konkreettisiin ihmisiin ja heidän elämäänsä) suhtaudutaan; so. miten esimerkiksi runon puhuja toteuttaa exhumaation siinä elämänpiirissä, jossa liikkuu.
PoistaExhumaatiota voi varmastikin tarkastella metaforisesti.
PoistaMulle se on sinällään juuri niin kuin se jollekin vainajalle tapahtuu, ja videoissa dokumentoituu eräänlainen henkinen tai hengellinen harjoitus.
Se ikään kuin konkretisoi eräitä yhteneviä linjoja sekä kristinuskossa että buddhalaisuudessa, jotka ovat itselleni tärkeitä erilaisten selvitysten kohteita. (Olen kristitty, mutta se ei tarkoita sitä, että mun pitäisi rakentaa joku kupla itselleni.)
Exhumaatio tietenkin saattaisi liittyä monenlaisiin kirjallisuuden genreihin ja varmasti liittyykin (kauhu, dekkari jne.) Helposti exhumaatiosta tulisi osa jotain mulle rihkamaakin.
Nuo exhumaatiovideot havahduttavat ja herättävät. Nostavat esiin oleellisia kysymyksiä, ja juuri oleellisia kysymyksiä runous mielestäni parhaimmillaan kiteyttää ja kirkastaa.
Exhumaatio ehkä ahdistaa, mutta se myös vapauttaa.
Mutta kuten totesin exhumaatio tehdään jonkin pointin ja tavoitteen takia, ja ikään kuin sivutuotteena syntyy materiaalia vaikkapa juuri runoutta varten.
Jari.
Exhumaatiossa pääsemme katsomaan, mitä haudatun haudassa ja haudatulle on siihen mennessä tapahtunut. Se on hyvin koskettavaa ja etsin kokemukselle sanoja, siispä käännyin puoleesi, päällikkö Tanssiva Karhu.
PoistaKatson kiinnostuneena aina joskus myös toisen maailmansodan taistelukenttien kaivauksia. Löytyy luita, pääkalloja, aseita, pakkeja, ruokailuvälineitä jne. Mutta se on toinen juttu kuin exhumaatio.
Jari.
Kyllä, itärajallakin ja Venäjän puolella on tehty viime aikoihin saakka tätä työtä, joka ei siis ole exhumaatiota. Viittasin aikaisemmin siihen, että kun juutalaiset lähtivät Gazasta 2005, he kaivoivat kuolleiden juutalaisten arkut / ruumiit haudoista, jotta ei aiheutuisi kiistaa siitä, että alueella on juutalaisia. Osin kyse oli varmasti omien vainajien kunnioittamisesta / hautapaikkojen suojelusta.
PoistaExhumaatiossa paljastuu jotenkin keskeneräisen prosessin havahduttavuus. Sen käsillä olevuus.
PoistaJari.
Autioissa taloissa paljastuu myös keskeneräisen prosessin havahduttavuus. Sen käsillä olevuus.
PoistaJari.
Maatuminen, katoaminen, lakkaaminen, merkin hapertuminen, luonnon nielun ote on tietenkin tuo prosessi.
PoistaJari.
Autiot talot ja exhumaatio liittyvät mielessäni sellaiseen valtavaan teemaan kuin... jälleen isoin kirjaimin TOTUUS JA TOTUUDELLISUUS.
PoistaHaluaisin käsiini runokirjan, jossa autioiden talojen runogenressä liikutaan ilman ylidramatisointia. Runoilija voi muuttua välillä vaikkapa hiireksi, mutta hän välttää kaikissa olemuksissaan ylidramatisoinnin.
Runoilijalla on lupa suorittaa oman hautansa exhumaatio. Kaivaa hauta auki, avata pitkälle maatuneen arkun kansi ja katsoa omaa pääkalloaan, johon naamanahka on kiristynyt kuivuessaan.
Jos runoilija on saanut elämänsä aikana kunniamerkkejä, hän voi ajatuksen voimalla kiinnittää ne kylkiluiden häkkiin... kas noin.
Jari.
Jälleen mainioita kehittelyjä, Jari!
PoistaKiitos.
PoistaPakko kirjoittaa vielä pari sanaa. - Mun ajattelussa ruumis on avaruuspuku, joka kerran väistämättä menettää toimintakykynsä. Exhumaatio paljastaa mitä avaruuspuvusta on jäljellä.
Mitä avaruuspuvun menettämisen jälkeen tapahtuu? Siihen tiede ja uskonnot yrittävät antaa vastauksia.
Jari.
Tässä kommenttiketjussa oli päätarkoituksena onnitella Tanssiva Karhu -palkinnon saajaa, ja jotkut mahdolliset lukijat nyt ja myöhemmin voivat kokea pöyristyttävyytenä, ettei se jäänyt siihen.
PoistaTuli kuitenkin onnittelemisen ohessa käsitellyksi vavistusta, ehkäpä suurta säikähdystäkin, joka joidenkin ihmisten kohdalla johtaa luostariratkaisuun. Oli sitten kyseessä kristillinen luostari tai buddhalainen luostari, joiden toiminnot ovat katsannossani tutuiksi tulleimpia. Jatkuva nettiseuranta tai yritys ymmärtää ja tutustua esimerkiksi on käynnissä.
Jari.
Mainiota! Paljon onnea! Jm
VastaaPoistaKiitos paljon, Jm!
Poista