Kahlaan hangessa kaupungin laidalla. Kiipeän rinnettä ja näen alhaalla kerrostaloja. Kuulen ulvontaa. Tiedän, että verikoirat etsivät minua, niitä on kaksi. Lumi upottaa, ja olen varma, että jäljittäjät iskevät hampaansa jalkoihini ennen kuin pääsen kalliolle. Äkkiä näen männyn juurella neljä koiraa. Niillä on kaulapannat ja hihnat. Koirilla on silkkiset turkit, ne ovat kuin suuria mustia mittelspitzejä, mutta eivät mitään tuntemaani lajia. Menen koirien luo. Otan hihnat käsiini, ja kummallakin puolellani on kaksi koiraa. Tiedän, että olen turvassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti