Vanha runo

Pistin on isketty pöytään

kukat kääntäneet teränsä

 

niin vaikea hallita vihaa

niin helppoa päästää se irti

 

Lontoo New York Sidney

viha riehuu Nigeriassa

 

gopro-videolla kranaatti lentää turvahuoneeseen

machette kaataa perhettään halaavan miehen pään

 

kaksi vastarinnan periaatetta

 

nyt menemme ja varastamme heidän vessanpönttönsä

nyt menemme ja raiskaamme heidän perheensä

elämämme muuttuu

ja se on Korkeimman tahto

tämän suorakulmaisen kolmion sivun pituus on negatiivinen

onko ongelma tuloksessa vai laskutavassa

 

me emme kulje hurrausjoukon aallolla

lähdemme sisämaahan

 

ja etsimme kuivimmat paikat

puhtaimman lumen ja jään

 

Kesätauko

 

Ensi viikolla alkaa kesäkuu. Pistän blogia pikku hiljaa tauolle, tai ainakin tänne ilmestyy kesäkuun edetessä juttuja harvemmin kuin tavallisesti. Kun päästään heinäkuulle, kone menee kokonaan kiinni - en jaksa kännykällä naputella tekstejä. Tämä viikko on yhtä hurlumheitä töiden vuoksi.

Rentouttavaa kesää kaikille. Tehkää niitä juttuja, joista saatte iloa elämäänne!

Vitsi

 

Taisteleva humanisti,

vaimoaan hakkaava pasifisti,

puukolla vierasta mahaan pisti,

huusi: "Häivy jo, saatanan nisti!"

Taisteleva humanisti,

selässänsä katumusristi,

viime töikseen itsensä listi -

olihan ukko melkoinen vitsi.

"Terroristi, hakaristi",

kadulla huusi, parastaan pisti

taisteleva humanisti,

eettinen rigoristi.

Poika (runoa päivitetty)

 

I

En ole nähnyt aikoihin

kehitysvammaista poikaa,

joka ajoi tästä ohi pyörällään

ilman paitaa, paljain varpain

ja alamäen mutkassa

nousi polkimille

leveä hymy kasvoillaan,

lähti kipuamaan mäkeä

puolelta toiselle

huojahdellen.

II

Tiiliseinä, kymmenet ikkunat,

joissa kuvastuvat korkeat koivut

eikä mitään muuta...

Tiiliseinä, muutama ovi,

ja yhdessä, villiviinin kehystämässä,

häivähtää jokin...

Keksin mäen

nähdäkseni edes hiukan,

mihin olen menossa,

en nähnyt mihin poika meni…

 

III

Kun veri on veren valo

ajan tisleissä, ja pöly on

pölyn päällä

ja päivät ovat pois,

näen hänet jälleen: kuolleen

puun siipi liikahtaa

suuren puiston laidalla.

Illan pimeydessä kaikki on mahdollista

 

Vesi syöksyy aukosta, jonka sade ja pakkaset söivät piipun juureen,

vesi kastelee vintin lattian, joka romahtaa keskelle tupaa.

Sumu tulvii aukoista, jotka vainajan henki repi kattoon rynnätessään ylös,

hakatessaan nyrkeillään lautoja, sillä jokainen ovi ja ikkuna on teljetty.

Tuuli riehuu huoneissa, illan pimeydessä kaikki on mahdollista.

Turisemme Saarikoskesta

 

Kävimme Ville-Juhani Sutisen kanssa juttelemassa Pentti Saarikoskesta Marja Vehkasen Maailma tarinoina -ohjelmassa. Kas tässä, kuunnelkaahan, jos kiinnostaa!

Lähtö

 

Ikkuna on auki, supi kulkee metsässä,

ja linnut huutavat varoituksen. Pihapolulla kaarnattomia luita,

murtuneita kylkikalikoita. Ikkuna on auki,

lakana oksalla, sielu vapaa.