maanantai 10. lokakuuta 2022

Hyvää Aleksis Kiven päivää 2022

Hyvää Aleksis Kiven päivää 2022!

Juhlistan sitä jatkamalla alla olevan opuksen viimeistelyä. Ei ole enää paljon jäljellä (eikä kyllä tehtävissäkään). Teos ulkona 9.1.2023. Käsis lähtee perjantaihin mennessä lopullisesti käsistä(ni).

https://otava.fi/kirjat/alexis/


31 kommenttia:

  1. "Nälkävuosien kaataessa kansaa Alexis elää Charlotta Lönnqvistin hyväntahdon varassa Fanjunkarsin torpassa ja kirjoittaa kirjaa seitsemästä miehestä. Hän on demoniensa riivaama eikä tunne kuuluvansa joukkoon missään: ei talonpoikain työteliäässä seurassa eikä Helsingin seurapiireissä, joiden tunnustuksesta ja taloudellisesta tuesta hän on riippuvainen. Luonto, haaveet ja kirjallisuus ovat hänen kotinsa."
    Sanoilla on magiansa. En osaa selittää mutta muotoilu: "....kirjoittaa kirjaa seitsemästä miehestä", on kiinnostava. Ja siitähän on kysekin: seitsemän miestä he tosiaan olivat. Veljeksiä, miehiä. Seitsemän ihmistä toki myös. Odotan tulossa olevalta että oma kuvani päivittyy. AK ei ole ollut minulle niin iso kuin suomalaisena ehkä pitäisi olla. Veljeksetkin on jäänyt kesken. Selittelemättä parempi. Jonkin verran myöhempi Strindberg on taas kiinnostanut enemmän. Ja kiinnostanut paljonkin. Ehkä olen vasta nyt liikkunut riittävästi luonnossa, metsässä, että AK:kin alkaa mulle elää. "Luonto, haaveet ja kirjallisuus..." Itselle kotimainen kirjallisuus on alkanut noin 50-luvulta eteenpäin. No, eipä lukijalla ole mitään velvollisuutta lukea mitään kaanoneita. Kivi on kyllä hemmetin iso aihe, vaikka taiteilijoiden elämiin perustuvat teokset ovat parhaimmillaan kiinnostavia ohi aiheensakin. (Tai voi olla että ovat nimenomaan sillä tavalla.) Vähän sama kuin talvisodasta kirjoittaisi kun Kivestä. Löytyy varmasti porukkaa joka sanoo että kädessä oli vääränmallinen konepistooli.

    VastaaPoista
  2. (Siis väärä konepistooli talvsovas...ei Kiven aikana, hah. )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ei ole kaanon kaikille sama. Toinen kiinnostava hahmo mulle jo 1800-luvun puolelta on lastujen kirjoittaja Juhani Aho. Tykkään lastuista todella paljon. Toki muitakin kiinnostavia löytyy.

      Nuo esittelytekstit, joihin viittasit, on kirjoittanut kustannustoimittaja ja markkinointi. Ihan osuvia kyllä ja nostavat esiin ainakin yhden puolen.

      Mulla on nyt tällä viikolla luettavana vuodet 1868 ja 1869 vielä, siis tsekattavana. Muuten homma on kutakuinkin purkissa.

      Poista
    2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    3. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    4. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    5. Tässä tullaan takaisin 1800-luvun tilanteeseen missä Kivi kirjoitti. Eipä juuri kirjoja myyty 1860-luvulla, ihmiset tarvitsivat ruokaa.

      Suomessa tosin vielä tällä hetkellä ostetaan kirjoja. On keski-ikäisiä naislukijoita. He kannattelevat alaa. Tuntuu uskomattomalta ajatella, että kustantamot pysyvät pystyssä, kun katsoo nimikemääriä.

      Täytyy sanoa, että suomalaisessa yhteiskunnassa on munattu todella monella tasolla. Seuraukset ovat vielä kokematta, mutta kyllä ne sieltä tulevat.

      Poista
    6. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    7. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    8. Tällainen ajatelma kuuluu kirjaani:

      "Charlotta auttaa keräjäläisiä minkä voi. Hänen kanssaan keskustelemme taas enemmän, eilenkin illalla, kun hän kesken suuruksen sanoi: Kuuluvat muuttuneen vaivais- ja työhuoneet lasareteiksi, näin on nyt käynyt. Vellihuoneista on tullut kuolemanmajoja.

      Muutaman sanan vaihdettuamme vaivuimme taas ajatuksiimme ja totesin sitten: Ehkä sairastuneita ja heikkoja on samoissa sijoissa liikaa, ja siksi tauti leviää. Huonolta tuntuu myös Snellmanin keino kotien teollisuudesta, jos sitä tarkoitetaan avuksi hätään. Ei ole nyt oikea hetki veistää airoja, väsätä virsuja ja mattoja ja niitä lähteä kauppaamaan – leipää pitää ihmisten saada. Eihän ole kenelläkään rahaa eikä edes tarvetta ostaa tavaraa, kun ainoa tarve on syödä. Surkeilta näyttävät suunnitelmat ja pahasti jäljessä ovat."

      Poista
    9. Myös näin Alexis pohtii: "Paljon tämä aika sotkee suunnitelmiani, ei ole elämä hääppöistä nyt. Kun kirjoja ei paineta, ei niitä myöskään myydä ja osteta. Ennen nälkäinen jauhoja hankkii kuin paperia ja sille painettuja merkkejä. Ei ole minullakaan luettavana yhtään uutta kirjaa, vaikka Helsingissä kävin."

      Poista
    10. En kylläkään jaksa uskoa, että Venäjä avaa pohjoisen rintaman. Hyvä jos Ukrainassa selviää. Eikä muuten selviäkään, ellei pommituksia lasketa. Sen ainoa voima on tykistössä ja ohjuksissa. Niistäkin tehokkaimmat ja tarkimmat ovat lopussa. Tilanne on sikäli ongelmallinen Venäjän ja muiden kannalta, että Putinilla ei ole kohta kuin kovia paukkuja jäljellä. Niillä hän sitten muita pelottelee.

      Poista
    11. Tai siis parhaat moderneimmat ohjukset ovat Venäjältä vähissä. Nyt tekivät iskuja siviilikohteisiin myös iranilaisilla itsemurhalennokeilla. Tällaista. Mutta en nyt ala tästä sen enempää keskustella. Eurooppa järjestää oman lamansa ihan itse näillä näkymin. Totta kai myös Ukrainan sota vaikuttaa.

      Poista
    12. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
  3. Itse olen joitakin kirjoja per vuosi uusina ja täyshintaisina ostanut jossakin määrin myös periaatteen vuoksi (tekosyy) mutta oikeastaan siksi, että en ole aina malttanut odottaa kirjastoon. Viimeksi eilen tilasin postin kautta yhden eräältä pienkustantamolta. Näin siis heikkoinakin tal.aikoina.
    Nimikkeitä on tosiaan paljon, suurin piirtein kaikki kirjoitustaitoiset 25-40-vuotiaat haluavat julkaista. Autofiktioko tämän räjäytti? Kotimaisen kirjallisuuden julkaisuissa ei pysy kärryillä mitenkään.
    Eikä tarvitsekaan. Kunhan lukee sitä mikä kiinnostaa. Uusia kotimaisia tekijöitä onneksi tulee löytäneeksi.

    Aho ja Linnankoski ja Lassila tietty mullekin tulee mieleen, jos puhutaan 50-lukua edeltävästä. Ja se hemmetin hyvä suomenruotsalainen jonka nimeä en nyt saa mieleen, Schildt?
    Ja runoilijat tietenkin, Eino ja Edith. (Kirjallisen sivistymättömyyteni tunnustan aina mielelläni.)

    Alexista odottelenkin haastamaan itseäni. Edellinen kuvani Kivestä taitaa olla Jari Haloselta. Veljeksien kunnolla lukemattomuus on kyllä mun oma häpeä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. (50-luvulta eteenpäin kotimainen onkin sitten kovaa kamaa ilman pinnistelyäkin, Haavikko, Meri, Rintala, Kihlman, Tikkanen. Ja sitten Pulkkinen. Jotkut niiden kirjat tärkeitä kuin pop-levyt. Mutta otanpa projektiksi lukea vanhempaakin. )

      Poista
    2. "Ennen nälkäinen jauhoja hankkii kuin paperia ja sille painettuja merkkejä."

      Tuo sopii tähänkin päivään. Kirjallisuuden suurkuluttajat ovat pääsääntöisesti hyvin toimeentulevista luokista. Tuolla rannalla näkee kun kirjallisuutta siirtyy korvanapista päänuppiin. Siis muutakin kuin dekkarimassaa.
      Itse en ole sähköistä kirjaa vielä lukenut enkä kuunnellut.
      Kuten eräs teatteri-ihminen sanoi, Helsingin teatterilaitoksia pyörittävät tosiasiallisesti pk-seudun naisopettajat. Kirjailijana toivoisin saavani lukijoita muistakin porukoista.

      Poista
    3. Kovia proosanimiä menneisyydestä jo sanottujen lisäksi: Lehtonen (lyhyet tekstit varsinkin), Diktonius, Kilpi (Alastalo, en jaksa niitä aikaisempia 1900-luvun alusta, kuten Batsheba), Haanpää, Korpela (taitaa olla jo 40-luvulla) jne.

      Poista
    4. Minäkin ostan kirjoja silloin tällöin, varmaan 10-20 kirjaa vuodessa. Ennen ostin enemmän. Nyt olen saanut luottamustoimissa niitä huoneen täydeltä. Kirjastoja käytän suhteellisen ahkerasti, kun täytyy lukea myös tutkimusta.

      Poista
    5. Tai siis kyllä niitä tulee varmasti 20-30 ostettua, kun miettii, ihan helpostikin. Ja emännän kirjat päälle.

      Poista
    6. Kiitos tietenkin noille naisopeille jotka haluavat uutta kulttuuria ja siitä vähän myös maksaa, mutta totta kai olisi hyvä että myös rosvot, pinnarit ja luikuritkin lukisivat. Ja muut. Tai miksi? Ehkä huolissaan oleminen lukemisesta tms. on väärä huoli. Ehkä pitää vain kirjoittaa sellaista dynamiittia jota ilman ei voi olla. Sellaista toki onkin.

      Poista
    7. Joo, Finckelman pitäisi tsekata uudelleen.

      Poista
    8. Martinmaa, mieshenkilö ja Tunnustus ovat hienoja myös,

      Poista
  4. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    3. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    4. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    5. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
  5. Taas tuli tunne, että käyttäydyn häiritsevästi kun kirjoitan ajatuksiani tänne, joten poistin kommenttini kuten tapani on. Sorry.

    VastaaPoista