keskiviikko 9. joulukuuta 2020

Kalenterin yhdeksäs luukku

 


Missä eilen oli kaksi tiaista on nyt kuolleita angervon lehtiä kuin suuria kuivia neliapiloita.



4 kommenttia:

  1. Näissä olisi hyvä olla pieni valokuva mukana... tulisi aika kiva sarja.

    VastaaPoista
  2. Kyllä, nämä ovat näkymiä työhuoneen ikkunasta tuohon pihalle. Olisi pitänyt napsaista kuvia - ehkä jatkossa!

    VastaaPoista
  3. Minustakin nämä luukut ovat mielenkiintoisia. Kun käveleskelen aika paljonkin myös tässä ihan lähiympäristössä tulee eläimiin kiinnittäneeksi huomiota. Rusakot ja muut kaupunkieläimet (kanit mm.) ovat tuttuja myös täällä ja parhaana erikoisuutena useinkin vuosien mittaan nähty muutamia kertoja ihan läheltäkin nähty halli. Mutta pelkästään varpusten, varisten ja naakkojen elämän seuraaminen mielenkiintoista.
    Meikäläisen työhuone on samalla varasto vähän kaikelle sekä pyykinkuivatustila. Ikkunasta harmi kyllä ei näy kunnollista maanpintaa täällä, vaan taloja ja ratikka. Olkkarista näkee pienen palan merta ja vastarannan.
    Kävelyillä näkee sitten valtavasti kaikkea mielenkiintoista tähtitaivaasta alkaen. Muutaman puun kasvua kasvojeni korkeudelta monta metriä ylöspäin yläpuolelleni on tullut myös seuratuksi.
    Kerran illalla kuljin ja juuri kun olin laskemassa saappaani maahan tuossa puistopolulla näin jotain silmänurkassa ja vaistomaisen intuitiviisesti pysäytin jalkani. Kun katsoin mikä möykky olisi jäänyt jalkani alle hämmästyin, se oli iso ja komea rupisammakko. Siinä mutkassa hidastan nyt vauhtia aina. Ja nuo olennot eivät tiedä mitään meistä ja meidän touhuistamme, hienoa!

    Miten meditatiivinen voisi olla juuri tuollainen (esimerkiksi) runoteos, jossa päivittäinen kuvaus samasta paikasta (vaikka ikkunanäkymästä) läpi vuoden.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on, Jope, tosi hyvä ehdotus! Kaupunkimaisemassa näkee kaikenlaista eläimistöä (muitakin kuin ihmiseläimiä). Töölössä asuessa mm. huuhkaja Linnankosken puistossa ja lumikko katutyömaalla Topeliuksenkadulla.

      Poista