Käytiin katsomassa Christopher Nolanin Oppenheimer. Hieno, syvä ja koskettava elokuva - edes alkupuolen hieman (mutta vain hieman) tekotaiteellinen yritys kuvittaa päähenkilön kokemusta teoreettisen fysiikan ilmiökentästä ei jarrutellut menoa: monet elokuvan kohtauksista ovat itsessään pieniä taideteoksia ja kokonaisuus hengittää hienosti. Elokuva avautuu niin historiaan ja maailmanpolitiikkaan kuin tämän päivän isoihin teemoihin mitenkään itseään turhaan alleviivaamatta. Näyttelijäntyö ja kuvakerronta hipovat täydellisyyttä.
Ydinaseiden matematiikka on vaikea asia. Iso osa konfliktintutkijoista on ollut mieltä että juuri kauhun tasapaino kylmän sodan aikana on estänyt kolmannen maailmansodan syttymisen monta kertaa.
VastaaPoistaJa siis tavallaan "pelastanut" satoja miljoonia ihmishenkiä.
On laskettu myös että Japaniin 1945 USA:n tekemät ydiniskut samalla (kauhun) logiikalla pelastivat enemmän henkiä kuin kohteissaan surmasivat, koska Japani ei olisi muuten antautunut ja sota olisi jatkanut vielä pitkään Aasiassa.
Samalla, inhimillisesti ajateltuna, tuohan on aivan hirveä tapa laskea vaikka saattaa olla historiallisesti oikea. Tai mikä tässä on "oikea"?
Oppenheimeriahan myös vainottiin jenkeissä kuvitellun kommunisminsa vuoksi. Siitäkin tulee monta siirtoajatusta.
Ydinaseet ovat jotenkin kuva samaan aikaan kylmästä että kaaottisesta maailmasta.
Mieleen myös mitä tekevät tämän ajan oppenheimerit. Tekoälyn sovelluksia? Siis sellaisia tekoälyn osa-alueita joita me kansalaiset emme voi edes aavistaa.
jope
(Editoijalle tiedoksi: kaoottinen (!).... se taitaa olla tässä kAAottisessa maailmassa? jope)
PoistaTekoälystä vielä se, että mun (debet)kortti lakkasi toimimasta kun en käytä ns. lähimaksua (ideologisis-, hah, -anarkistisista syistä). Kun käytin sitä pankin vinkistä pari kertaa, kortti alkoi toimia!
VastaaPoistaEnsin mut nihiloitiin, sitten pakkointegrointiin. Tai sitten vain kyseessä oli sattuma, tiedä häntä.
jope
Noissa korteissa on joku tuollainen käyttökerta / aikaraja.
PoistaElokuvasta voi lukea paljon myös tätä päivää, ja loppu avaakin monin tavoin hienoja linkkejä nykyiseen elämänmenoon mitenkään tulkintoja tyrkyttämättä. Minusta leffa oli täysosuma kuvatessaan ideologista vainoa tai käytäntöä. Siinä se oli logiikaltaan hyvin ajaton. Sopii myös nykypäivään. Ja se mitä siinä lopussa sanotaan erinäisistä palkitsemisesta ja kunnianpalautuksista oli aivan täysosuma.
VastaaPoista