torstai 20. lokakuuta 2022

Maanpetturuus?

 

Maanpetturuutta voi esiintyä vain siellä, missä todella tunnustetaan, että on arvo puolustaa omaa maata, ei vain kriiseissä vaan myös niihin varautumisissa ja jokapäiväisessä elämässä. Kaikille poliitikoille oman maan arvo ei ole lainkaan selvä tai ensisijainen. Ei ole ollut ennen eikä ole nyt eikä ole tulevaisuudessakaan. Tärkeämpää on oman aseman ja varallisuuden kartoittaminen ja pääsy vallan pöytiin.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/33e154fd-470f-4374-b928-2ecc5475f8f5


77 kommenttia:

  1. Lipposen ja Ahon tapaus ei ole minusta aivan selvä, sittenkään, vaikka tästä aikatilasta katsottuna todella pahalta näyttävät heidän toimensa. Valtaosa puolueista ja politiikoista eri puolueissa oli heidän kanssaan aika samoilla linjoilla energiantuonnin suhteen Venäjältä ja se näkyi myös poliittisessa päätöksenteossa. Jos näin, ovatko he sitten myös Oksasen mielestä maanpetturuuteen syyllisiä? Hesarissa tästä Oksasen kannaotosta taisi olla isompikin juttu.

    Itse olen miettinyt myös tätä maanpetturuus-hypoteesia sovitettuna tähän aikaan. Liittyen esim. nykyisten päättäjien linjauksiin mitä tulee EU:n perustusten muuttamiseen kokonaan toisiksi, mistä on esim. kansanäänestyksessä sovittu - tai miksei myös valtavan, ja vielä muiden maiden kanssa yhteisen, velkataakan jättämisestä ja synnyttämisestä nykyisille ja tuleville sukupolville.

    Toisaalta ei olisi pahitteeksi jos päättäjät olisivat selkeämmin historian ja kansalaisten edessä merkittivimpiä päätöksiä tehdessä. Päätökset jotka ovat selvästi kansakunnan pitkäaikaisen kokonaisedun ja turvallisuuden vastaisia (sopii molempiin tapauksiin) ovat tuossa mielessä kyllä, siinä Oksanen on oikeassa, ainakin moraalista maanpetturuutta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Kaikille poliitikoille oman maan arvo ei ole lainkaan selvä tai ensisijainen. Ei ole ollut ennen eikä ole nyt eikä ole tulevaisuudessakaan. Tärkeämpää on oman aseman ja varallisuuden kartoittaminen ja pääsy vallan pöytiin."

      Noin kirjoitit. Vallan pöytä, ytimen ydin, kutsuu edelleen. Kaikki ei ole siltä miltä näyttää, kohteliaisuus ja hyvä käytös on oikea asia, mutta ei voi välttyä mielikuvalta kuinka poskisuudelmilla myydään joko valtakuntaa tai itseä, tai molempia.

      Poista
    2. Voi tehdä hyvää kansainvälistä yhteistyötä mutta liian helppo ja lepsu ja ostettavissa ei pidä olla.

      Poista
  2. ( Vihreissä oli kyllä viisautta putinilaisen kaasuputken suhteen, se on myönnettävä, vaikka kaasu taisi olla yhdessä vaiheessa hyvis-vaihtoehto kuitenkin joillekin heistä, mutta sama viisaus kuitenkin sitten nollattiin radikaalisti pyrkimällä kaikin keinoin ajamaan maamme vähäinekin ydinvoimatuotanto alas. )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vihreiden Hautala ja myös Niinistö samoin kuin PS:n Halla-aho ovat olleet Venäjän suhteen linjakkaita. Tosin eivät ole niin olleet siellä vallan pöydissä kuin demarit ja kepulaiset ja kokoomuslaiset.

      Poista
  3. Oliko muuten oljyn- ja kaasuntuonti Neuvostoliitosta joka sivumennen sanoen yhdessä paperi- ja metsäteollisuuden kanssa maamme hyvinvointivaltioksi rakensi, sitten hyvä asia? Siinä aikatilassa, oli. Hyvä ja paha liittyvät niin perkeleellisen suoraan kiitämässä olevaan hetkeen. Ehkä juuri siihen lankaan Lipponen ja Aho menivät. Aika oli ajanut ohi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minunkin on täysin mutkat suoriksi vetäen vaikea ajatella em. herroja maanpettureiksi. Sen sijaan he ovat hahmoja, jotka yhdistivät omat intressinsä ja vallan ja lisäsivät siihen toissijaisesti maan edun ajamisen. Siitä seuraa usein lopulta katastrofi. Tämä sama kuvio toistuu yhä Brysseliin päin ja esimerkiksi sellaiset Suomelle oikeastaan täysin yhdentekevät tai lievästi haitalliset poliitikot kuin Katainen ja Urpilainen ovat viitoittaneet tietä esimerkiksi meidän uusille demareille mutta myös muille. He eivät ajattele olevansa huonolla vaan hyvällä asialla mutta yhtä kaikki kuppaavat päätösvallan pois maasta ja vievät monilla alueilla mahdollisuudet toimia tai eivät ainakaan osaltaan ehkäise tätä kehitystä, koska oma asema ja valta ja toki myös ideologia tuntuvat paremmalta kuin tunkkainen yhteisen edun ajattelu ja ajaminen.

      Poista
  4. Kyllä. Kansainvälisen yhteistyön ja vuorovaikutuksen pitää olla hyvää ja syvää, se on selvää, EU alkuperäisessä muodossaan on sille hyvä alusta. Kansallisen turvallisuuden, kyseessä voi olla myös taloudellinen turvallisuus, vaarantaminen on sitten eri juttu. Ja siitähän on nyt koko ajan aiheellisia pelkoja.

    Mitä tulee menneeseen taaksepäin katsomiseen ja sieltä syyllisten etsimiseen (esim. tämä Lipponen-Aho -case) niin enpä tiedä. Keskustelua pitää käydä ja virheet todeta niin kuin on tehtykin.
    Mutta syyllisyyksiä löytyy niin monia ja niin monia koskevia, että niiden erityiseen kaivamiseen, aiheellisen keskustelun jälkeen, ei kannata liikaa keskittyä.
    Muutama oli kaukaa viisas kaasun suhteen mutta ei kovin moni. Itse ainakin pidin luonnollisena(?) että kun Venäjä on tossa vieressä ja siellä on kaasua ja öljyä, niin ei sitä kannata lähteä toiselta puolelta maailmaa hakemaan.
    Putinin Venäjän poliittinen alennustila oli kyllä nähtävissä, mutta vielä harvempi osasi nähdä tämän nyt menossa olevan moraalisen alennustilan (eli hyökkäyksen koko Ukrainaan) olevan tulossa.
    Oli kyllä jo aikaisempi rajoitetumpi hyökkäys, salamurhat, ihmisoikeudet, vangitsemiset....jälkikäteen ajateltuna suoranaista sokeutta se oli, että niin harva osasi nähdä Venäjän sellaisena kuin se nyt osoittanut olevansa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maailma on muutenkin täynnä asioita joista on vaikea puhua oikeastaan mitään. Esim. Baltian maiden saksalaismielisyys toisen maailmansodan aikana ei ole kiva puheenaihe. En tiedä onko Oksanen sitä käsitellyt.
      Maa kuin maa on täynnä labyrintteja. Ulkomaisille mm. Suomen suhde Venäjään ja sitten Neuvostoliittoon on ollut hyvin vaikea ymmärtää. Miksi Senaatintorilla on mm. Venäjän keisarin patsas, Suomen ykköspaikalla? Yritäpä siinä sitten selittää että itse asiassa Suomi syntyi tuon autonomian aikana eikä Venäjä ollut meille silloin perinteinen "miehittäjä." Ja näitä samoja juttuja on varmasti kaikissa maissa, syvyyksiä joista ulkopuoliset eivät koskaan ymmärrä mitään (koskee myös meitä suomalaisia) pinnallisen uutistietouden varassa. Esim. nyt ne väkivaltaisuudet Kaukasuksella, mitä me tiedämme muka niistä? Sorry Yle, mutta ei tule selväksi.

      Mutta nyt Ukrainassa ei ole relativismia eikä labyrintteja. Peli on siellä selvä. Väärämielinen ja täysin säälimätön hyökkääjä pitää torjua ja ajaa pois maasta. Tätä asiaa ei voi ohittaa millään peleillä.

      Poista
    2. (Baltian maiden "saksalaismielisyys" on tietenkin ymmärrettävissä Neuvostoliiton miehityksestä vapautumisen kautta. Mutta liittyi siihen silti todella paskojakin juttuja joista ei käytännössä koskaan tule puhetta suomalaistenkaan kanssa. Valinta oli siellä kuitenkin tehtävä kahden tuhon mahdin välillä. Suomi hoiti oman erityissuhteensa Saksaan 41-44 paremmin. Vain joitakin juutalaisia luovutettiin mm. Toki innokkaita heilaajia meilläkin oli, mutta kyllä ne sivussa pidettiin pääasiassa.)

      Poista
    3. (Tahtoo sanoa, syytöksiä voi kaivaa menneestä loputtomiin. Joskus tärkeää, joskus on vain mentävä eteenpäin.)

      Poista
    4. Oksanen käsittelee Kyyhkyissään tuota Baltian saksalaismielisyyttä selviytymiskeinona, mutta vie sen lähinnä yksilötasolle Edgar Partsin hahmoon. Onko EP sitten realistinen opportunistinen hahmo vai allegoria isommasta toimintatavasta on hiukan tulkinnanvarainen juttu.

      Mutta jos Lipponen ja Aho ovat maanpettureita nyt, voi olla että muutamat "huippupoliitikkomme" ovat samanlaisia muutaman vuosikymmenen päästä... Jos perspektiivi muuttuu. Olipa miten hyvänsä, meillä on päätöksissään ja osaamisessaan aika surkeita tyyppejä pitämässä huolta asioista, vaikka vaikea on aikakin. Toki aina löytyy hyviäkin päätöksiä tai edes oikeansuuntaisia. Mikään ei ole kovin yksinkertaista.

      Poista
  5. Suomettumisen likapyykki pitäisi rehellisesti pestä, koska se jatkuu tähän vuoteen saakka, mutta pitäisi pystyä tunnistamaan sille rinnakkainen meininki nykyajasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tapahtuu fanikuoron silmien alla mutta kukaan ei näytä välittävän.

      Poista
    2. Tästä nykyisestä hommasta puuttuu edes näennäisesti se elementti, että Suomi hyötyisi jotenkin. Ei hyödy, maksaa vaan maineestaan tai jostakin abstraktista luottamuspääomasta, jota ei ole lunastettu kertaakaan kun sen olisi voinut lunastaa.

      Poista
  6. "Suomettumisen likapyykki pitäisi rehellisesti pestä, koska se jatkuu tähän vuoteen saakka, mutta pitäisi pystyä tunnistamaan sille rinnakkainen meininki nykyajasta."

    Juuri näin. Jos katsotaan vain menneeseen yrittämättä tarkentaa sitä samalla tähän päivään, on tulos vajaa. Mikä on esim. suomettumisen muoto 2020-luvulla?

    Itsekään en koe saavani kansalaisena mitään niistä vakuutuksista kuinka Suomeen "voi aina luottaa" ja kuinka me olemme nyt "vaikuttajia kovassa ytimessä."

    Olisi hyvä jos meihin e i voisi a i n a luottaa. Se kertoisi ettemme ole ihan vietävissä. Tämä em. koskien esim. yhteisvelkoja ja jättimäisiä taloudellisia sitoumuksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri näitä asioita tarkoitin. Miljardeja meilläkin menee tuosta vaan ja poliittiset kytkökset on luotu niin että olemme kupattavissa kuin joku maksuautomaatti. Ikinä ei ensin pidetä oman väen puolta, tämä kokemus minulla on nykymeiningistä.

      Poista
    2. Jälkikäteen näemme, oliko logiikka ihan sama hiilivedyt vaihdettiin vain hiilineutraaliuteen ja Venäjän agendaan alistuminen Brysselin agendaan taipumiseen. Edellisellä likaisella keikalla rikastuttiin valtiona, jälkimmäisellä tultiin ilmeisen eettisiksi ja tietoisiksi ihmisiksi ja kaduttiin etuoikeuksiamme, jotka kuitenkin johtajilla vain vankistuivat; tavallinen ihminen menetti elintasoaan ja itsemääräämisoikeuksia (ainakin hetkeksi), mutta se kuului diiliin.

      Poista
    3. Haluan korostaa, että vihreä siirtymä ja puhtaampi planeetta ovat minulle tietenkin tärkeitä. Ne vain pitää tehdä siten, ettei tuhota sitä hyvää mikä on saavutettu. Asiat eivät ole mustavalkoisia.

      Poista
  7. Kuten kaikissa muissakin asioissa oikeiden asioiden tekemiseen on olemassa monia (!) oikeita ja monia (!) vääriä tapoja.
    Koskee myös vihreää siirtymää.

    Nyt valittu tie ei ainakaan toistaiseksi vaikuta onnistuneelta. Näyttää hyydyttävän yhteiskunnan muita välttämättömiä toimintoja.

    Mentiin mielestäni jo väärään suuntaan muutama vuosi sitten julistamalla maamme koko maailman radikaaleimman ilmastopolitiikan tekijäksi.
    Olis ehkä kannattanut aloittaa pienemmällä metelillä.

    Ympäristön- ja luonnonsuojelu ei joidenkin mielestä ole enää mitään. Ei tunnu missään. Kuin heinällä kutittelisi.
    Tarvitaan koko yhteiskuntarakennetta ja ehkä jopa yhteiskuntajärjestelmää koskevaa muutosta.
    Saattavat olla oikeassakin ainakin jos katsotaan vain yhdeltä kantilta.

    VastaaPoista
  8. Toisaalta olisikin reilua jos tätä syvämuutosta ajavat pääsisivät suoraan ja ennen kaikkea avoimeen yksimielisyyteen tästä yhteiskuntajärjestelmän kokonaisumuutoksesta.

    Se voisi olla vaikka nimeltään ilmastososialismi (huono ja ehkä harhaanjohtava termi mutten keksi muuta tähän hätään).
    Ja sitten kansalaiset voisivat valita demokraattisesti mennäänkö sitä tietä.

    Ei kai kukaan tai mikään taho, ainakaan laajemmin, sentään ole sitä mieltä ettei ihmisiltä asiaa kysyttäisi?

    -

    Itselleni alkaa olla enää ihan sama onko jokin asia sosialismia tai kapitalismia, vasenta tai oikeaa tms. kunhan asian korjausliike asia kerrallaan toimii
    ja ihminen säilyy tässä liikkeessä vapaana.

    VastaaPoista
  9. Jos vihreä siirtymä pienentää ilmastonmuutosta (estäähän sitä ei voi) ja sen jäljiltä yhteiskunta on vapaa ja henkisesti vauras ja toimeentulollisesti kohtuullinen, niin mulle sopii ilman muuta: sitä kohti vaan. Mutta se ei saa olla siirtymä totalitarismiin, systeemivaltaan eikä henkinen taantuma yksimielisyyden vaateeseen. Ihmisillä pitää olla myös duunia josta saa tuloja joilla maksaa elämänsä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinhän se on näiden kaikkien asioiden kohdalla. Itse olen havainnut, että elämässä tietty keskitie on paras ja kestävin, vaikka ei vie suoraan sinne vallankumouksen äärelle - ja hyvä niin!

      Poista
    2. On aivan totta, että vihreän siirtymän voi tehdä hyvin tai esimerkiksi autoritäärisiin lopputuloksiin tullen. Vihreä siirtymä muualla kuin Euroopassa on kyllä vielä aika heikossa hapessa näillä näkymin, kun katsoo esimerkiksi fossiilisten osuutta kaikesta energiantuotannosta. Ja Euroopan vihreyskin perustui pitkälti Venäjältä tuotavaan kaasuun... Näin Saksan osalta ainakin.

      Poista
  10. Jarille tätä kautta että juttusi Suomettuminen ja suuruudenhulluus ja muutenkin ajatukset "korjaantuvista näkemyksistä" on fiksua tekstiä.
    Tilanne on mielestäni muuttunut (siis Suomen suhde itään ja sen perusteet) mutta maantieto on edelleen sama. Olet siinä oikeassa.
    Itse ajattelen myös että kaikkea vuosien 1944-1990 realismia ei voida mitenkään negatiivisesti merkitä pelkäksi suomettumiseksi, jonka ajan "syylliset" on nyt taas nostettava häpeäpaaluun.
    Noiden vuosien lopputulos oli hyvä, ellei erinomainen. Me jopa hyödyimme suomettumisesta. Ei ole kyynistä ajatella niin, kun kuitenkin säilytimme itsemme ja vapautemme.

    Nyt on erilainen tilanne. Maantiede on kuitenkin sama. Aika vaikeat koordinaatit pienelle kansalle.

    Itse olen Ukrainan luoman tilanteen ratkaissut mielessäni niin, että en ole hirveästi ajatellut olemmeko me nyt vaarassa enkä ole pelännyt omalla kohdallamme oikeastaan muuta kuin itseämme.
    Ukrainan sota on sen sijaa ahdistanut ja ahdistaa paljon.

    VastaaPoista
  11. Pitää kuitenkin ajatella että nyt kaikki muuttuu ja se on historian tahto. Monelle kylmän sodan ajat sopivat oikein hyvin. Ne ajat kuitenkin maksettiin Itä-Euroopan kustannuksella ja heidän selkänahastaan. Olimme "länsi" ikään kuin itää vasten katsottuna.

    Nyt hajoaa, ehkä, Venäjä, se muuttuu toiseksi jollakin viiveellä ja tässä tilanteessa Suomen on turvattava itsensä mahdollisimman hyvin. Muuta apua siihen ei nyt ole tarjolla kuin Nato. Siksi olemme siellä. Tämäkin nyt koska - "maantiede." Sama peruste oli Juho Kustilla ja Marskilla myös uusien NL suhteiden perusteena. Nytkin maantieto, mutta tässä tilanteessa toisella tapaa perusteltuna.

    Uhoa Suomen uusi asema ei ole. Ei pitäisi olla. Se on pelastusliivi.

    EU:ssa sitten leikimme leikkiä nimeltä Kova Ydin Punaisella (ei torilla vaan) Matolla. Siinä kuviossa on unohtunut maamme koko jo ihan täysin.

    VastaaPoista
  12. Kova ydin punaisella matolla on farssi, jossa pieni Suomi toimii maksumiehenä.

    VastaaPoista
  13. Tai punainen ydin kovalla matolla...

    VastaaPoista
  14. Punainen ydin, heh, kovalla matolla, sehän se on.
    No, ensi keväästä eteenpäin se on sinipunainen ydin, eli eipä juurikaan uutta.

    Totta kai Suomen on annettava myös EU:hun oma panoksensa, en sano sitä. Yhteistyö on yhteistä työtä.
    Mutta ei voi olla niin että joukko maita maksaa muiden maiden viuluja jo ennakko-oletuksellisesti vain koska olemme samassa järjestössä. Ja tämä vielä velkarahalla, kun se omakaan talous ei ole kunnossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan sama ajatus mulla. Ei ole syytä olla erillään, mutta ei saa olla helppo.

      Poista
  15. Talven jutuksi tulee meillä kai nousemaan Aaltola-ilmiö. Saas nähdä. Olisi reilua, jos lähtee ehdokkaaksi, että menee jonkun puolueen ehdokkaana ellei sitten todella ole aidosti ja selkäydintään myöten sitoutumaton. Osa Aaltolan kannatuksesta tulee tietenkin megajulkisesta lohduttajan roolista että paha kakku ei tule tänne.
    Itse en ole hänestä ainakaan vielä lainkaan innostunut, vaikka voisi kyllä olla hyvä vaihtoehto poliittisille kaiken-lupaajille.

    VastaaPoista
  16. Iltapäivälehdet tosiaan spekuloivat presidenttiehdokkailla. Kansalaisgallupin mukaan ulkopoliittisen instituutin johtaja on kärjessä ennen vihreiden ja keskustan kärkiehdokkaita. Kyllä minunkin täytyy aivan rehellisesti sanoa, että jos nyt viikonloppuna pitäisi äänestää presidentinvaaleissa ja nämä kolme olisivat kärjessä, niin paljon mieluummin äänestäisin Mika Aaltolaa kuin Pekka Haavistoa tai Olli Rehniä. Olisi raikas valinta puoluepoliittisten kuvioiden ulkopuolelta. Toki ennen äänestämistä pitäisi ottaa miehestä enemmän selvää. Rehniä en äänestäisi edes aseella uhattuna.

    VastaaPoista
  17. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  18. Rehn on kyllä sillä tavalla läpinäkyvä että tuskin jää epäselväksi, miten syvään hän on integroitunut federaation systeemin syvimmän kokoushuoneen syvimpään pöytään ja sen päätyyn.
    Aaltola on tietenkin kortti josta kukaan ei tiedä vielä mitään muuta kuin olemuksen, joka tuntuu moniin vetoavan. Jäyhä johnwayneläinen cowboy joka kertoo että nyt tarkkana, mutta homma hoituu, kun jokainen vain pitää hermonsa.

    Jonkinlainen demokraattinen epäpoliittinen kapinakenraali voisi olla hyvä vaihtoehto myös vaikka eivät esim. hinnat, inflaatio ja sähkökriisi kuulukaan presidentin tehtäviin, mutta moraalisena vaikuttajana kyllä nekin. Köyhtyminen, kansakunnan kokonaisetu, sitten kyllä taas kuuluu.
    Samaan tapaanhan Ukrainan Zelenskyikin tuli valituksi. Ikään kuin kansalaisten vastalauseena.

    Suoran kansalaisdemokratian vaikutusta saisi olla meilläkin enemmän. Lainsäädännöllä voisi muuttaa helpommaksi puoluepolitiikasta ulkopuolisten pääsyä esim. eduskuntaan. Nythän tie on käytännössä tukossa ilman asemia jossakin puolueessa.

    VastaaPoista
  19. " Köyhtyminen, kansakunnan kokonaisetu, sitten kyllä taas kuuluu."

    Hah, köyhtyminen ei siis ole kansakunnan kokonaisetu, vaan päinvastoin. Kansalaisten mahdollisuus toimeentuloon on yhtä merkittävä turvallisuustekijä kuin esim. maanpuolustuskin.

    VastaaPoista
  20. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse toivon, että niin sanotusti puskista nousisi vielä X Suomen presidentiksi. Turvallisuuskulttuurihenkilö.

      Poista
  21. Sellainen ihminen ammuttaisiin alas populistina. Ja varsinkin koskien ehdokasta joka nostaisi esiin toimeentulon leikkaantumisen todella huolestuttavalla tavalla tässä maassa.

    Vaikuttaa että konservatiivisuus on ottanut kokonaan uuden muodon nykyään. Se voi olla pinnaltaan "liberaalia" tai "vasemmistolaista" tms. mutta päätavoite on säilyttäminen, puolueiden vallan säilyttäminen ja jo olemassa olevan systeemin ja sen sidonnaisuuksien turvaaminen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä lienee tyypillistä kriisiaikoina. Aaltolasta ja ihmisten ajatuksista: turvallisuuspoliittisesti Aaltola edustaa turvallisuuskulttuuria verrattuna kahteen em. poliitikkoon, joita johdattaa oma agendansa joka on pitkälti puolueen agenda eli oma etu. Aaltola esim. voisi olla uusi Zelenskyi tosin suomalaisittain. Ei politiikan pilaama.

      Poista
  22. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  23. On muuten hämmentävää seurata, miten te, joka suhtauduitte vuosi sitten skeptisesti NATOon, olisitte nyt enemmän tai vähemmän innoissanne presidenttinä (!) jätkästä, joka on luonut koko uransa sataprosenttisesti sen "tutkimisen" varaan, että USA on hyvä ja Neuvostoliitto paha. (UPI ja Aleksanteri-instituutti lienee Suomen politologiaskenessä jonkinlaiset komplementäärit; UPIlle on langennut "objektiivisuuden" karma - siis ainakin hesarihenkisissä juppipiireissä - uusliberalismin kaudella. Ei sen historiallisesti ole ollut tarkoitus olla varsinaisesti puolueeton, tieteellinen tms. edes siinä määrin kuin Hesarin.)

    Mutta en tarkoita tätä nyt minään vittuiluna, vaan itsekin hämmentyneenä seuraan, mitkä ovat kiinteimmät sosiaalipsykologiset tekijät hyvispersuudessa. Liekö jokin aksiooma, että maailma pyörii radallaan liian vinhasti, ja etsitään aina sitä uskottavinta hidastajaa. Toki jo Mika Salmelaan hurahti moni, suomalaiset rakastaa näitä nukkumatteja Arvi Lindistä alkaen, ja tuntuu jopa, että valtionevlutin hajottua vain koko ajan enemmän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en ole ikinä vastustanut mitenkään kiihkeästi Natoa enkä luultavasti täälläkään ikinä. En toki myöskään ole Nato-jäsenyydestä hihkunut innoissani. Jope ja Jari ovat olleet paljon kriittisempiä. Venäjä teki minulle sen että näin Naton pienempänä pahana kuin sen että Suomi on oikeastaan ainoana ei-Nato-maana Venäjän naapurina. Valko-Venäjä on jo Putinin pihdeissä.

      Aaltosta pitäisi ottaa selvää paremmin. Mutta Haavisto ja varsinkaan Rehn eivät ole mun lempipressoja, vaikka en näe koko presidentti-instituutiolla enää kovinkaan suurta merkitystä. Nimenomaan arvojohtajina en jaksa kumpaakaan. Jopa tuntemattomampi Aaltola tuntuu paremmalta kuin täysi teflonpannu ja sisällyksetön Rehn tai sinänsä symppis Haavisto. Vihreät ovat näyttäneet arvonsa. Heidän näyttönsä riittävät tietylle tasolle ja siinä on ihan tarpeeksi.

      USA on osin sekaisin, Venäjä on täysin sekaisin. Natolta me saadaan toimivia juttuja puolustukseen, mutta ei se mikään ihanneinstituutio ole.

      Poista
    2. Pekka Haavisto oli väen vängällä hakemassa Isis-vaimoja Suomeen ja kyykytti alaistaan. Rehn on kiero kuin korkkiruuvi eikä taatusti ajattele ensisijaisesti maansa turvallisuutta tai vakautta. En ihmettele jos Aaltola päätyy näiden edelle. Ei tässä minulle ole mitään ihmeellistä.

      Poista
  24. Salmela pfff... Salminen. Menee jo valtakunnanmikat sekaisin

    VastaaPoista
  25. Onhan 'asiantuntijuudella' ylipäätään ihan naurettava noste. Tyypit hölisee ja horisee, yrittää vääntää käsitteellisiä imaginäärikuvioita todellisuuden muotoon, ennustaa väärin ja toteaa sitten jälkeenpäin saman kuin minkä muutkin näkee. Mutta huolestunut ilme pitää olla ja käsiä nytkyttää sillä tavalla kuin välissä olisi metrin halko.

    VastaaPoista
  26. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  27. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  28. En pidä erityisesti Mika Aaltolaa jonain, mutta minusta oli hyvä nähdä miten suomalaiset reagoivat poliitikkoihinsa: mikä hyvänsä muu on parempi.

    Suomi ei hyökkää mihinkään. Se olisi aivan älyvapaata. Jos Suomi tuhoutuu se tapahtuu pehmeämmin keinoin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis Suomi hyökkäämässä Venäjälle on jotain aivan absurdia. En usko että siihen suostuisi juuri kukaan. Ei edes osana Natoa. Venäjän esittäminen hyökkäyksen uhrina on minulle täysin vieras ajatus, kun Venäjä on itse hyökännyt tuhoamaan naapuriaan Putinin mytologisen ajattelun vuoksi.

      Suomi tuhoutuu korkeintaan Brysselin renkinä, jos on tuhoutuakseen. Tämäkin tapahtuu pöljien poliitikkojemme vuoksi. Toki poliitikkojen, jotka äänestetään valtaan. Talous on kuralla ja pitkään jo nyt tehtyjen valintojen vuoksi

      Poista
    2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    3. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    4. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    5. Itse ajattelen, että Nato on puolustusliitto. Venäjän pitäisi hyökätä Suomeen silloin kun Suomi on Natossa, jotta tällainen hyökkäys Venäjää vastaan saati Venäjälle nähtäisiin. Tuntuu hyvin hypoteettiselta. Natomaat eivät ole koskaan hyökänneet Venäjälle. Tuntuu jotenkin nurinkuriselta nähdä Venäjä uhrina / hyökkäyksen kohteena. Ainakin nyt. Voin kyllä kuvitella, että Kiina syö jonain päivänä Venäjän.

      Poista
    6. Se on selvää että Suomea varustetaan. Näin ei olisi jos Venäjä ei olisi ollut Venäjä ja käyttäytynyt raakalaismaisesti. Suomi on hullu jos ei varaudu sellaisilla aseilla ja yhteyksillä, joilla se lähettää Venäjälle viestin, että tänne ei kannata tulla.

      Poista
    7. Siis Suomea varustettaisiin ilman Ukrainankin tapahtumia mutta nyt mittakaava muuttui. Suomalaiset halusivat Natoon, koska kukaan ei tahdo kohdata laajentumishaluista Venäjää yksin.

      Poista
  29. Ltl, tuosta asiantuntijanosteesta ihan samaa mieltä.
    Kun telkussa istuu miehiä tai naisia pikkutakeissaan kertaamassa sitä mitä uutistoimistot ovat kertoneet päivällä, vaihdan kanavaa.
    Aaltolahan on tämän uuden ajanhukka-genren suurin tähti.

    VastaaPoista
  30. Naton suhteen olen ollut vastahankainen ja kuten täällä olen todennut en vieläkään kiihotu median jutuista joissa jenkkikersantit kertovat miten hienoa on olla Suomessa ja miten kova jätkä on finnish fighter.

    VastaaPoista
  31. Natossa nyt kuitenkin ollaan koska tämä aika ja tämä tilanne. Nyt se on järkevää, mutta toki selvää että pysyväksi tämä liitto jää.

    Harmi myös että Nato on sittenkin niin washingtonvetoinen. Eurooppalaisempi Nato olisi ollut musta parempi. Hävittäjävalinta oli pettymys. Olisi ollut hyviä eurooppalaisia koneita tarjolla.
    Miksi sitten näin? Mutulla jotenkin koen että USA voi mennä mihin suuntaan tahansa - mitä se on esim. 30 vuoden kuluttua? Hävittäjädiili kuitenkin sitoi meidät sinne noin 40 vuodeksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikea olla Naton eurooppavetoisempi, koska Eurooppa ei pysty ajattelemaan kunnolla edes omaa energiaturvallisuuttaan saati muuta turvallisuuttaan.

      Poista
  32. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    2. Venäjä pitäisi ajaa Ukrainasta pois koska se on siellä kuin minkki, verihöyryistä nauttiva haittaeläinten. Muuten saa olla ihan rauhassa.

      Poista
    3. En pidä ollenkaan siitä että Venäjä näytetään uhrina, koska kyse ei ole siitä. Venäjä on korkeintaan Putinin ja tämän jengin uhri.

      Poista
  33. Ltl:lle vielä: toki selvää että UPI ei ole mikään puolueeton tekijä. Läpi näkyy että kaikki nämä laitokset mitä niitä nyt onkaan, hybridiosaamiskeskus ja muut ovat selkeästi Naton linjalla ja vahvasti. Täytyy olla tyhmä joka kuuntelee noita asiantuntijoita puolueettomuusolettamuksen kautta. Nato-trollauskin on jaksanut niin kauan kuin jaksaa muistaa (en uskalla nimiä) mutta sekin on ollut niin selvää ja kömpelöäkin ettei se ole edes vaikuttamisyritykseltä tuntunut. Naurattanut lähinnä.
    Nyt kuitenkin puhutaan avoimin kortein.

    Eikä tässä vaihtoehtojakaan juuri ole ollut viime helmikuusta lähtien:
    a) yksin hyökkäyssotia aloittavan diktarisoituvan Venäjän vieresssä
    b) Natossa

    Plan B:hän se sitten täytyy olla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. (Näköjään sanan diktatuuri taivutteleminen on noinkin vaikeaa.)

      Poista
  34. Onko ikinä Suomen historiassa ollut hyvä vs. paha -valintatilannetta? Voisi sanoa että aina on valittu pienemmän haitan periaatteella. Se on pienen maan osa kun se tahtoo selvitä.

    VastaaPoista
  35. Ei juurikaan ole, mutta nyt tulee aika lähelle. Nato ei ole Hyvän synonyymi eikä Venäjä Pahan, mutta kun katsoo mitä tapahtuu Ukrainassa niin en suhteellista sitä taistelua. Putinismi on selvää pahuutta, siellä ainakin.
    Puolueeton asemamme meni myös hänen takiaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin on. En ikipäivänä voi nähdä Venäjää uhrina tässä tilanteessa. En ymmärrä, miten sen uhriutumisyritykset menevät läpi jollekin.

      Poista
  36. Joo linja on tällä ihan käsitettävissä kyllä ihmisjärjellä, jätkien keskinäisine eroineenkin. Pisti nyt vain silmään tuo lyhyt hypähdys erityisestä Venäjä-suhteesta spekulointiin sellaisen jätkän presidenttiydellä, joka olisi epäluuloinen Venäjää kohtaan, vaikka sen presidentti olisi valaita vapaa-ajallaan pelasteleva transseksuaali.

    Itsellä nyt erona tuohon, että olen ollut aika olkia kohauttava monista näistä ikiteemoista oikeastaan aina. Tuntuu, että tällä hetkellä paletilla on a) neuroottinen ja/tai uskovaisesti kapitalistinen cityjuppius, b) kapitalismia kohtaan kritiikitön änkyryys ja c) itäinen varsinainen fasismi psykoottisine todellisuuden nurinkääntöineen. Siinä ne tulikin kannaltani siedettävyysjärjestyksessä.

    Cityjuppius on uskonnollislaatuista tekopyhyyttä, mutta siinä ei ole kategorista irrationaalisuutta*, siksi sitä pitää joissain suhteissa puolustaa. Esim. Unkarissa ollaan valitsemassa juuri tuolla pikkukansa-mandaatilla ei suinkaan pienempi, vaan suurempi paha. Lännen/pohjoisen teknokraatit eivät ole kyllä kieltämättä mitään periaatteen ihmisiä, mutta he tekevät rakenteellisista syistä yleensä pitkällä aikavälillä pienempiä virheitä.

    Joku Uniper nyt on mitä on, mutta täällä esim. opettajien palkka hätyyttelee lakisääteistä minimiä, ja on nyt viimeistään inflaation myötä reilusti alle toimeentulorajan Suomessa. Puhutaan oikeasti kahden käden sormilla laskettavasta määrästä satskuja (EUR). Siinä sitä investointia kansakunnan itsenäisyyteen suhteessa Brysseliin.

    *Syviä änkyryyden irrationaalisuuksia, mitä viime aikoina pohdiskellut: lisääntymishuolessa usein unohdetaan ihan jo kulutuspainotuksetkin, eikä siinä mitään - voidaan perustellusti ajatella, että eri ilmasto ja historia ja kulttuuri 'oikeuttaa' eri kulutuksen jne.

    Mutta harvoin esim. olen nähnyt huolta ihmiskunnan biomassan kasvusta siinä mielessä, että ihmiset elävät pidempään kuin koskaan. Noista voisi veistellä mielenkiintoisia matematiikkoja, että jos vaikka maapallon väestö kasvaa 10 miljardiin, niin onko sinä aikana tapahtuva biomassa kuinka paljon siitä kiinni, että "bantut irstailevat", ja kuinka paljon taas siitä, että rikkaat buumerit pysyvät tekohampaineen hengissä ja äänestelemässä regressioliikkeitä valtaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. [No ihan nykyisillä vanhuksilla ei kyllä ehditä siihen 10 miljardiin, heh, mutta loogisena rakenteena uuskonservatiisuudessa on kyllä aukko tuossa kohti]

      Poista
  37. Tekohammas. Uuskonservatiivisuus on tekohammaspuolue. Ei pelkästään gerontologisesti, vaan myös esim. siten, miten Unkarin postmoderni piilokuningaskunta puree Venäjän postmodernin piilotsaarin hampailla, jotka on istutettu Kiinan modernin ja ikävä kyllä vielä hyvinkin lihaisan kansantasavallan valmistamaan robottileukaan. Se on suunniteltu Shanghain yliopistossa. Sen on suunnitellut sveitsiläinen insinööri, joka on "avoin kaikelle uudelle", mm. tykkilumilaskettelukeskukselle Shanghaissa, ja joka on todennäköisesti helvetin huolissaan planeetastamme.

    Tässä ym. purennassa en haluaisi olla mukana. Nuo B-aallon liikkeet, kommunismista kapitalo-Kiinaan ja persuuteen, on aina sellaisia isomman järjestelmän 'loisia'. Jos tällainen rakenne pääsisi maailmanherruuteen missään muodossa, neuroottinen 'kamppailu' siirtyisi uudestaan valtajärjestelmän sisälle. Kiinaan syntyisi keskiluokka, joka ei enää kapinoisi vain esim. jättämällä lisääntymättä, vaan vaatisi oikeasti valtiota järjestämään hyvän pöhinän ja fiilispohjan. Stubb siirtyisi ennätyksellisellä siirtosummalla Kiinan joukkueeseen ja selittäisi sitten, että kauppasuhteet.

    Nää vanhat pellesedät, Xi ja nää, juoksee päin tätä tilannetta, tajuamatta rakenteesta mitään.

    VastaaPoista