sunnuntai 1. toukokuuta 2022

Kysymys

 

Onko Suomi yhteiskuntana turvassa Natossa, jos se ei pysty torjumaan alkeellisiakaan hybridioperaatioita Venäjän suunnalta?

Tarkoitan esimerkiksi sitä, että tämä viikko on osoittanut, ettei hallitus kykene ennakolta tarjoamaan lainsäädännöllisiä välineitä torjua vaikkapa hybridioperaationa toteutettuja "turvapaikanhakijoiden" massasiirtoja maamme rajoille.

Venäjällä on jo nyt kymmeniätuhansia vierastyöntekijöitä, joita se voisi halutessaan tuoda raja-asemillemme, ja kaikki olisi hallituksen nykykäytännön mukaisesti pakko ottaa sisään, vaikka he olisivat tsetseenitaistelijoita. Varmasti nämä ihmiset jotka Venäjä ohjaisi maahamme sijoitettaisiin johonkin, mutta se veisi valtavasti voimavaroja suomalaiselta systeemiltä ja loisi mahdollisesti monitahoisia uhkia resurssiensitomisen lisäksi.

Oppositio eli kokoomus ja perussuomalaiset ovat nostaneet huolen asiasta minusta aivan oikeutetusti esille.


*


Taitaa olla niin, että Venäjä voi sotkea monella muullakin tavalla suomalaista yhteiskuntaa kuin vain sotilaallisesti tai taloudellisesti eikä Suomesta vastuussa olevalla hallituksella tunnu olevan minkäänlaista keinoa tai oikeammin varsinaista tahtoa ennakoida ja ottaa tämänlaatuista hybridivaikuttamista huomioon lainlaadinnassa.

Aivan kuin jätettäisiin tietoisesti ottamatta huomioon yhden aselajin torjunta, kunhan tuo aselaji muistuttaa riittävästi jotain muuta - ikään kuin kukaksi muotoiltua muoviräjähdettä käsiteltäisiin aitona kukkana.

Tällaista hybridivaikuttamista voidaan vahvistaa monin tavoin.

Toivotaan, että Suomessa saadaan järki käteen. Venäjän rooli on helppo, kun se voi kokeilla mitä erilaisimpia tapoja horjuttaa maatamme.

Tällaisissa maanpuolustuksellisissa tilanteissa tulee mieleen, että poliitikoille pitäisi antaa mahdollisimman vähän vaikutusmahdollisuuksia ja antaa päätäntävaltaa asiat osaavien sotilasasiantuntijoiden käsiin, mutta näinhän ei suinkaan ole, vaan puolustusvoimat ja rajavalvonta toteuttavat niitä asetuksia, joita lainsäätäjät antavat. Tässä tapauksessa valitettavaa kyllä.

Toivon luonnollisesti, että poliitikot kykenisivät hiukan parempaan näillä kriittisillä hetkillä.

52 kommenttia:

  1. Hyvä kirjoitus.

    Meidän oma turvallisuuskulttuurimme on se mihin Nato liittyy ja on avattava prosessit miten se liittyy.

    Mutta oman turvallisuuskulttuurin rakentamista ei voida ohittaa.

    Nato nyt suorastaan nostaa käsitteen suomalainen turvallisuuskulttuuri keulaan ja johtotähdeksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin on. Se on vaan niin, että psykoottinen humanismi ei kykene erottelemaan edes peruskäsitteitä, ja silloin syntyy tällaisia ongelmia.

      Nyt vastuu omasta turvallisuudesta huolehtimisesta siirretään muualle siten että kysytään EU:lta, voiko Suomi jättää ottamatta vastaan ihmisiä tilanteessa, joka vaikuttaa hybridioperaatiolta.

      Mitä teki Kreikka tässä taannoin? Entä Puola? Ne tekivät mitä pitää tehdä, kun Valko-Venäjä tai Turkki asettivat maat paskamaiseen tilanteeseen.

      Se on selvää, että venäläinen hybridivaikuttaminen ei ole mitään kulttuurinrikastamista, joka ihmeellisesti kohtaa Suomen monikulttuuristamisen ihanteet. Voi helvetti, miten sinisilmäistä tietty porukka on.

      Poista
    2. Se vielä, että Venäjän tapainen peluri ei todellakaan järjestä sellaisia mukavan humanistisesti ratkeavia tilanteita hybridioperaatioillaan, joita perushumanisti voisi ratkoa ilman että repii hiuksia päästään. Ei suinkaan. Venäjä on häikäilemättömän vittumainen siinä, millaiseen moraaliseen liriin se järjestää maan, jota tahtoo vahingoittaa. Jos tätä peruslähtökohtaa ei lainsäätäjä ymmärrä ja tajua, että tässäkin on pistettävä kova kovaa vasten, niin sitten voisi antaa päätöksenteon muihin käsiin.

      Poista
  2. Tässä aiheesta lyhyt keskustelu. Kaikki siinä esitetty mahdollista.
    (Jos jotakin häiritsee että keskustelijat ovat ps:stä, niin sitten ei voi mitään, ei kannata avata, voi jatkaa rauhassa luokittelujärjestelmänsä ylläpitoa.)

    https://www.youtube.com/watch?v=13voFlJIvG8


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jo viime talvena tuotiin esiin että Suomen puolustusvoimat yksin tai yhdessä Naton kanssa kykenee pysäyttämään sotilaallisen aggression rajaseudulle, Naton kanssa vielä varmemmin, mutta vaikkapa Vesan kuvaamia hybridi-operaatioita me emme kykene estämään, koska laki, ja "kansainväliset sopimukset" estävät meitä suojautumasta. Sopimukset jotka olemme itse laatineet ja joiden muuttamiseen ei tunnu olevan hallituksella kiirettä, jos halua lainkaan.
      400 bussia Vaalimaalla (tai 4000) on päästettävä maan sisälle. Ja huom! tässä ei välttämättä puhuta nyt aidoista pakolaisista ja pakolaisuudesta, vaan tahoista ja ihmisistä joiden tehtävä on suoraan tai välillisesti vaikuttaa yhteiskuntamme tilaan ja sen turvallisuuteen.
      Tietenkin pelkkä jättikokoinen pakolaisaalto riittää tuottamaan maallemme sen kostoefektin vaikutuksineen, mikä saattaa Putinilla olla mielessä.
      Nahkatakkileuanvedon ohella hallituksessa tulisi nyt olla kiire tässä asiassa ja suojata kaikki maassamme asuvat ihmiset ja rajamme hybridi-vaikuttamismahdollisuuksia vastaan. Linkkaamani keskustelun perusteella kiire ei ole, päinvastoin.

      Poista
    2. Ei ikinä pidä aliarvioida sitä, miten kujalla ihmiset voivat olla. Tämä on valitettavaa. Tässä ei ole minusta kyse jostain persut / kokoomus vs. hallituksen suvakit -asetelmasta vaan siitä, miten suhtaudumme vihamieliseksi osoittautuneen Venäjän hybridioperaatioihin. Varmaan kannattaa kysyä neuvoja saksalaisilta...

      Poista
    3. Tavallaan tässä jää ainoaksi toivoksi se, että Putin ei tajua tätä mahdollisuutta... Heh heh... Täytyy sanoa, että vähällä järjellä meitä johdetaan aina välillä. Tosiaan, jos se on kukkasen näköinen ja Putin sen lähettää, niin ooh, se on kukkanen... Kallis kukkanen mutta kuitenkin niin ihana. Kukkia meille Putinilta - ihanaa...

      Poista
    4. Varmasti vihreät ovat korostaneet kansainvälisiä sopimuksia tässä. Enkä usko, että vasemmistokaan on pahasti pistänyt hanttiin. Minua ihmetyttää todella paljon se, että todellisuuden lukeminen on niin huonolla tolalla.

      Natoon kohdistuva turvatakuutoivomus perustuu juuri ennaltaehkäisylle eli sille, ettei Venäjän kannata riskeerata hyökkäämällä.

      Valmiuslakien pitäisi olla siinä kuosissa, ettei Venäjän kannata yrittää tietynlaisia hybridioperaatioita, koska niiden onnistumisen edellytykset on lain nojalla torpattu etukäteen.

      Tähän jälkimmäiseen ei kenties pystytä ideologisuuden vuoksi, joka olisi varmasti pilannut sotilaallisen turvallisuusajattelunkin, mikäli vain olisi valta täysin tiettyjen ihmisten käsissä. Tämä on aivan uskomatonta naiiviutta, eikä missään nimessä pitäisi olla sellaisia ihmisiä maan johdossa, jotka ovat aivan huiputettavissa.

      Poista
    5. Täytyy joo toivoa, että Ukraina lyö Putinin Venäjän niin polvilleen, ettei ehdi sodan jälkeen pitkään aikaan miettiä rangaistuksia pohjoiselle naapurille joka menee Natoon. Mutta kyllä hallituksen pitäisi tukkia aukot laissa, jos se yhtään miettii. Kovasti hallituskin uhoaa nyt tässä turvallisuuasiassa että nyt ei enää mitään kumarrella ja tehdään mitä halutaan, mutta silti turvallisuuteemme jätetään tuollainen aukinainen ovi tulla ja mennä miten tahansa, ikään kuin hybridihoukutin.

      Itseäni häiritsee ajatus koko ajan enemmän, että tämä sota mahdollisesti jatkuu vielä kuukausia. Ja kaikki tämä mikä sodan ympärillä koko ajan kuohuu, puhumattakaan ukrainalaisten tilanteessa omassa maassaan ja pakolaisina.
      Siksikin ajattelen että Naton/lännen/EU:n/kansainvälisen yhteisön... pitää alkaa harkita suorempaa apua kuin pakotteita, asetoimituksia ja tiedustelutiedon jakamista.
      Jos tilanne kesällä suurin piirtein sama kuin nyt vaikka Venäjän hyökkäys olisikin pysäytetty, niin kyllä Naton ja lännen uskottavuudesta on pudonnut iso pala, mun silmissä ainakin.

      Poista
    6. Sota saattaa jatkua v u o s i a. Näin jotkut sotilasasiantuntijat arvioivat. Putin on joutunut luopumaan liki kaikista esittämistään tavoitteista. Nyt puhutaan enää Donbassista, ja senkin pitämisessä on vaikeuksia. USA ja Britannia ovat luvanneet auttaa Ukrainaa niin pitkään kuin tarpeellista. Vaikea uskoa, että konflikti on ohi tämän vuoden aikana. Venäjä tulee saamaan pahasti turpaansa, mutta samalla se pystyy ampumaan kovilla paukuilla Ukrainaa rikki.

      Katselin juuri videoita ukrainalaisista korsuista ja juoksuhaudoista. Ukrainalaiset sotilaat sanoivat, että Venäjällä ei ole mitään järkevää strategiaa. Se tulittaa raskaasti tykistöllä, kun ei muutakaan voi. Me tulemme voittamaan heidät, sanoivat sotilaat. Voi aivan hyvin käydä näin. Siitä tulee kuitenkin hidas ja uuvuttava taistelu.

      Voi tietenkin olla, että nähdään jotain etenemistä Venäjän osalta, mutta Ukrainalla alkaa kohta olla sen verran aseistusta ja äijiä, että Venäjän on vaikea saada samanlaista iskukykyistä porukkaa kokoon. Niitä isoja ammuksia sillä kyllä riittää.

      Poista
    7. Siis totta kai myös Etelä-Ukraina on uhattuna. Venäjä on ampunut lähipäivinä sukellusveneistään ohjuksia Odessaan.

      Poista
    8. Kyllä tässä on Venäjän suhteen lähinnä huonoja vaihtoehtoja edessä. Siksi pitäisi oikeasti miettiä tarkkaan kaikki pienetkin heikot kohdat puolustuksessa, koska niistä heikkouksista maksetaan kova hinta, kun murtumakohta löytyy.

      Ei saisi jättää mitään hyvän onnen varaan, ei edes siinä tapauksessa, että hoivavietti olisi millainen hyvänsä ja vaikka elämän suurin intohimo olisi saada Suomesta joku sosialistisen hyvyyden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden suurvalta Ruotsin tapaan. Täytyisi ymmärtää, mikä on iso tilanne, ja se ei ole rauhantila, jossa kukat kukkivat, ihmiset laulaa kumbayaata ja halailevat toisiaan ja rahaa tulee automaatista ja puhdasta sähköä töpselistä ja kaikki kansat ovat veljiä keskenään.

      Venäjä iskee juuri niihin heikkoihin kohtiin, jotka on jätetty tietoisesti heikoiksi. Suunnilleen yhtä vaikeaa kuin lapselta karkkipussin varastaminen, jos vain pokkaa on.

      Poista
    9. Tässä oli Jopen esiin nostamia teemoja Tervon kynästä - siis ihmetystä siitä, miksi Nato-maat eivät toimi eivätkä ole toimineet. Myös kommenteissa. https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000008772546.html

      Poista
  3. Ukrainan sota on jatkunut vuosia ja se voi tosiaan jatkua yhä vuosia helmikuussa alkaneen Venäjän rynnistyksen jälkeen.

    Siellä tapahtuneesta on seurauksensa, että on ihmisiä, joilla on taistelukokemusta.

    Kun Venäjä ei tykkää Suomen liittymisestä Natoon niin ei ole vainoharhaista odottaa jotain tapahtuvan.

    Itse pyörittelen käsitettä mainehaitta ja pelleyttäminen ja ne voisivat olla Venäjän tekemisen punaisena lankana, teemana.

    Halutaan aiheuttaa Suomelle ja myös Natolle mainehaitta Suomen maaperällä.

    Me olemme tänä päivänä jo uudessa tilassa, koska kaikille on jo varmaa, että Suomi jättää Natohakemuksen.

    Kaltaisilleni tämä uusi tila on hermostuttava.

    Ei ole enää erilaisten ankkalampien ja pitsasorsien aikakausi.

    Eikä ideologisen päihtymyksen, jossa tehdään ruusuisia kuvia ihmisestä ja onneloista.

    Aina kaikessa olen mielelläni väärässä. Aina se joka turhia hötkyilee ja säkkyilee...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on nuoremmankin polven ihmiselle hermostuttavaa aikaa. Putin voisi lähettää nykymeiningillä, siis varautumisella, vaikka kokonaisia sabotaaseihin pystyviä komppanioita Suomeen, kunhan näillä ei olisi aseet kädessä vaan he sanoisivat rajalla "asylum". Siinä on heti vihreillä ja muilla vastaavilla pasmat täysin sekaisin. Aletaan majoittaa, muonittaa, varustaa - suomalaisten rahalla.

      Jos Venäjä ohjaa Suomen rajalle vaikkapa "vain" 10 000 ihmistä, he saavat ujutettua porukkaan aivan mitä hyvänsä. Papereita ei ole. Ne ovat kadonneet matkalla aavikolle tai aroille tai aivan mihin tahansa. Kun porukka on otettu maahan, sitä ei saada pois oikein mitenkään tai se on hyvin hankalaa, siitäkin huolimatta, että he tekisivät mitä hyvänsä.

      Joukossa voi olla tavallisia turvapaikanhakijoita, elintasosiirtolaisia ja sitten aivan mitä tahansa, mutta pointti on se, että nykymeiningillä kaikki otetaan prosessiin mukaan, koska "kansainväliset sopimukset velvoittavat".

      En tiedä, kumpi minua hermostuttaa enemmän, tieto siitä että Putin voi junailla tällaisia hybridioperaatioita vai se, että hallinto ei älyä tehdä asialle tarpeeksi. Suomen hallinto on tähän mennessä onnistunut valmiuslakien muovaamisessa siten, että tulijavirta voidaan ohjata tiettyyn paikkaan ja että suomalaisilta voidaan sosialisoida kulkuneuvoja, tiloja ja muuta (varallisuutta), jotta porukkaa voidaan alkaa palvella.

      Että näin. Prioriteetit kunnossa. Luulen, että eivät ymmärrä uhkaa, vaikka enkeli taivaasta sen selittäisi.

      Uhka voi olla mitä hyvänsä varojen kuluttamisesta (miettikää vaihtoehtoja esimerkiksi 10 000 ihmisen elättämisestä siihen, että joukossa on aidosti sotilaallista ainesta, joka kykenee desanttitekoihin tai pelkkään arkipäivän terroriin).

      Poista
    2. Nyt alkaa minun mielestä taas mennä vähän puurot ja vellit sekaisin. Meinaan musta Putinin/Duginin yms. hulluus on nimenomaan sitä, että he luulevat aiheuttavansa länsikulttuurin murroskauden turbulenssit itse, ja tämä harha peilautuu länsimaiden omissa ideologisissa kansainvaellushoureissa.

      Kyllä maailmassa on kuin meren mutaa porukkaa, joka haluaa länteen sekä hyvillä että huonoilla mutta joka tapauksessa vilpittömillä syillä, näistä sopeutuukin todella suuri osa; eivätkä länsimaat vastaavasti oikeasti päästä ketä tahansa missä tahansa kontekstissa läpi (pikemminkin ylivoimainen enemmistö seulotaan), ja jos päästävät, harvoin silloinkaan pelkkää hyvyyttään.

      Ja sikäli taas kuin sopeutumattomuutta on, niin se ei ole kategorisesti erilaista kuin työväenluokan sopeutumattomuus varhaiseen kapitalismiin, joka oli paljon väkivaltaisempaa painia kuin nykyään käsitetään. USA:n kaivostyön ja sen valvonnan historia on ollut oikeasti enemmän villin lännen tunnelmaa muistuttavaa settiä kuin aikansa todellinen Kalifornia, jossa aselait olivat tiukemmat tuolloin kuin nyt, ja väkivaltarikokset perustuivat alkoholiin. Suunnilleen näin ollen sieltä-täältä lukemalla räknäillyt.

      Se rajalinjan järjen ja järjettömyyden välillä ei mene tietenkään niin että punavihreät olisivat järjettömiä ja uuskonservatiivit järkeviä; ks. vaikka Vihavaisen kuppikunnan yms. uskomukset punavihreydestä "totalitarismina" ja vertaa sitä neuroottista kiusapiipitystä siihen mitä totalitarismi on oikeasti (Putskun Venäjä).

      Länsimaiden "lopullinen ratkaisu" (heh) brutaaleja alueellisia elintaso- ja elämäntunne-eroja tuottavan järjestelmän ongelmiin ei voi olla sulkeutuminen ko. järjestelmän sisään. Yksinkertaisesti oma väestö loppuu, ja (oikeutettukin) kauna muualla kasvaa.

      Poista
    3. Tuossa LTL äänessä. Unohdin kirjautua. Muutenkin typerä nimimerkki, en enää tee koko sitä blogia. Voisin tehdä uuden ja ihmisystävällisemmän, turinayhteensopivamman nimimerkin jossain vaiheessa.

      Poista
    4. Ltl - ymmärrän tuon näkökulman. En tarkoita itse nyt sitä ensisijaisesti tai ollenkaan, että pitäisi lyödä rajat noin ylipäätään kiinni.

      Tässä ajattelen sitä, että jos Venäjä päästää omalta rajaltaan tässä tilanteessa porukkaa isoina massoina, niin se ei ole ensisijaisesti siirtolaisuuden organisointia vaan se on hybriditoimintaa (vrt. Turkin uhittelut ja Valko-Venäjän uhittelut ja Venäjän vaikutus ennen Ukrainan sodan alkamista myös Liettuan suunnassa), jonka tarkoitus on testata rajaa, jota ei voi niin helposti sotilaallisesti lähteä koettelemaan. En itse ajattele, että sieltä tulee siirtolaisia (ainakaan yksinomaan) vaan siihen on leivottu sisään nimenomaan hybridivaikuttaminen, joka voi olla resurssien sitomista, jännitteiden lisäämistä tai suoranaista uhkan luomista.

      Jos hallitus on niin tyhmä, että ei tajua tätä, niin sitten on. Silloin kaivetaan Nato-suojamuuriin aukkoa.

      Kukaan ei sano, että Putin käyttää juuri tätä korttia, mutta voi käyttää, varsinkin jos hallinto osoittaa kyvyttömyytensä sen käyttämisen estämisessä. Itse asiassa tuo on varmasti se kortti, mikä tulee ensimmäisenä Putinin mieleen, koska sen käyttö on suunnilleen helpointa.

      Viimeksi Saksa (hyvä kauppakumppani) taisi saada Puolan tilanteen liennytettyä, mutta siihen vaadittiin myös sotilaita.

      Huom! Venäjän keino on saada esimerkiksi Puola, Suomi tms. nimenomaan täysin paskamaiseen tilanteeseen, jossa se joutuu miettimään, miten kenties rikkoo omia arvojaan identifioimalla jonkin tapahtuman siirtolaisuuden sijaan hybridihyökkäykseksi.

      Mitä sitten tulee massasiirtolaisuuteen etenkin tietyistä kulttuuripiireistä, niin ei siitä kovin hyvää ole seurannut eikä myöskään seuraa, ainakin mitä on saatu esimerkkeinä länsinaapurista aivan viime viikkoinakin. Ei ole nähdäkseni mikään systeemin vika, että tapahtuu mitä tapahtuu, koska on alkujaankin yritetty jotain, mitä on hyvin vaikeaa (ei toki mahdotonta) saada onnistumaan. Tietenkin jos rinnakkaisyhteiskuntia pidetään jonkinlaisena arvona, niin sellaisia on kyllä saavutettu alueellisesti melko lupaavastikin.

      Korostan, että itse en ajattele, että maiden rajojen piirtämät alueet (valtiot) olisivat erityisen luonnollisia yksiköitä, koska ne ovat jatkuvassa historiallisessa muutoksessa, mutta on silti syytä miettiä tarkkaan sopimuksia, jotka niitä säätelevät.

      Poista
    5. Minun on vaikea nähdä myöskään sitä, miten turvapaikkaprosessi voisi toimia siirtolaisuuden valikointi-/jäsentämiskanavana, kun ilmiöt eivät oikeastaan lähtöjäänkään (siis siirtolaisuus ja turvapaikkahaku) ole identtisiä.

      Poista
    6. Tavallaan tämä turvapaikanhaun väärinkäytön kortti on helppo kuitata persujen perusmölinäksi, mutta mielestäni siinä on myös asiaa, jota pitää aivan todella miettiä, mikäli hommaa junailee Euroopalle vihamielinen valtio, kuten Venäjä.

      Poista
    7. Oma toiveeni siis on, että Suomen hallitus kykenisi arvioimaan tätä uhkaa ihan yhtä todellisena asiana kuin se kykenee arvioimaan muita hybridivaikuttamisen uhkia - niihinkään täällä ei olla vielä kovin koordinoidusti herätty, mikäli olen ymmärtänyt oikein Ylen asiantuntijoiden puheet. Toisaalta on vaikea sanoa, kuinka kykenevä Venäjä on erilaisissa toimissaan, mutta varmaa on, että se tuntee kuitenkin periaatteessa ne porsaanreiät, joista kömpiä vaikuttamaan.

      Poista
    8. Ltl, minusta tuo nimesi Lahjattomuustutkimuslaitos on hyvä, koska ainakin itse koen olevani monessa asiassa lahjaton, siis syvemmässä merkityksessä. On hauska lukea kommenttejasi, koska usein lukiessani koen, että myös omaan lahjattomuuteeni (ymmärtää kaikkea) viitataan ja sitä myös tutkitaan. En koe, että mitenkään erityisen pahantahtoisesti, ei ollenkaan, vaan usein enemmänkin toteavasti. Monessa olen niin perusjamppa, että sitä voi varmasti ihan aidosti kutsua lahjattomuudeksi tai pikemminkin sujuvuudeksi, joka ei kyseenalaista itseään.

      Poista
    9. Itse kirjoitan omalla nimelläni, koska siinä suoraan ottaa kaiken vastaan ja joutuu ainakin väistämättä tapauksessani tuntemaan myös sellaista kuin häpeää. Painimaan oikein kunnolla häpeän kanssa. Olen vuosikymmmenten kulussa käyttänyt aivan pienen hetken yhtä nimimerkkiä. Mutta muutoin omalla nimellä aina...

      Poista
    10. Ltl, olen tietysti lukenut kommenttejasi. Mutta karuimmillaan on niin että luen vain niitä, jotka kirjoittavat omalla nimellään tai jotka tavalla tai toisella tiedän.

      Ymmärrän toki, että voi olla hyvin arkaluontoisia asioita missä nimimerkki on perusteltu.

      Yleisesti ottaen kuitenkin sananvapaudesta käsittääkseni huolehtivat ne, jotka ovat nimillään tunnistettavissa ja valitettavasti myös silloin maalitettavissa.

      Mutta tämä on vain omaa ajatteluani eikä ohjenuora muille.

      Poista
    11. Oon viime aikoina miettinyt jotain sellaista, että kun yhteiskunnan instituutiot toimivat, ns. oikeudet toteutuvat siinä vähän kuin omia aikojaan. Kun taas tietysti jos instituutioita ei kunnolla ole, tai ne ovat täysin päällekkäin valtauskonnon kanssa, niin subjektiivisilla oikeuksilla voi pyyhkiä perseensä siinäkin tapauksessa, että niitä teknisesti on.

      Tätä kautta olen miettinyt, että koko maailman top 20 -maiden viimeaikainen vääntö "sananvapauden rajoista" tms. on oikeastaan täysin absurdia. Venäjällä ei varmaan ole mitään ongelmaa haukkua homoja ja maahanmuuttajia, mutta jos pidät torilla tyhjää kylttiä kuin kriittisen mielen tyhjänä symbolina, olet provokaattori ja sinut viedään tyrmään.

      Poista
    12. Juu, noin on. Länsimaissa käydään juuri nyt kovaa vääntöä (?) sananvapaudesta ja sen rajoista. Tosiaan jos verrataan muun maailman tilanteeseen, niin kyse on lillukanvarsista.

      Mutta länsimaissakin tuntuu olevan porukkaa, joka haluaisi määritellä, mikä on hyvää, totta, oikeaa puheentapaa jne. jne. ikään kuin omista (sidos)ryhmäintresseistään käsin siten, että tällaiset määritelmät sidottaisiin kuitenkin jopa yleisiksi laeiksi tai vähintään normeiksi (tai enemmän tai vähemmän sanktioiduiksi sanoiksi tai puheakteiksi). Tämä on jokseenkin hankalaa moniarvoisessa ja moninäkökulmaisessa todellisuudessa, ja kovin tarkalle normittamiselle, jossa tietystä historian ajankohdasta käsin luodaan ikään kuin ylihistoriallista normistoa, ei ole helppo keksiä uskottavia perusteita.

      Aika paljon pystyy puhumaan, kun puhuu tosiasioita, käyttää normaalia kieltä ja argumentoi. Toki tällaistakaan eivät pahimmat sanatalebanit hyväksy, jos aihepiiri on no no tai harmittaa heitä. Toisaalta on sitten sananvapautta törkyyn pyörittäviä tyyppejä, joita on vastenmielistä kuunnella.

      Mutta aika hyvin vielä menee niin kauan kuin erilaisia totuuskomissioita ei perusteta. Toki niitäkin voidaan perustaa, mutta silloin on myönnyttävä siihen, että se kellä on valta on oikeassa ja totuuden puolella.

      Poista
    13. Kaikenlaisia sananvapauden puolustajia ja rajoittajia on nähty, jopa korkeimmissa oikeudellisissa asemissa. Ehkä yksi säälittävimmistä jutuista on saamassa jatkoa ylemmissä oikeusasteissa.

      Minusta ihmisillä voi olla jopa todella typeriä mielipiteitä ja ajatuksia ja idioottimainen tai vanhanaikainen maailmankuva (yleensä nämä jutut myös tunnistetaan sellaisiksi) ilman että niiden lausujaa tai julkituojaa pitää lähteä raahaamaan kaikin mahdollisin keinoin tuomareiden eteen, varsinkaan jonkin puolestaloukkaantumisen vuoksi.

      Poista
    14. Kompsista komps, samoja tunteita tästä. Se tietty syvempi matsi olisi kai just se, missä ollaan kait aika heikoilla just nyt, että osattaisiin tulkita, milloin on kyse valtapelistä yhteiskunnan ylätasanteilla, milloin kylähullusta, milloin trollauksesta, milloin lipsautuksesta, milloin siitä että joku luo nahkaansa, milloin taas siitä ilmiöstä, että ainahan ihminen puhuu eri viiteryhmille eri tavalla - eikä siinä ole kyse mistään sen epäeettisemmästä kuin että lähipiirissä voi nojata kymmenien vuosien aikana kertyneeseen tietoon tois(t)en käsityskyvystä ja kommunikaatiotyylistä yms, sekä että yhteinen maaperä mahdollistaa tietyn kriittisyyden ilman hätäpuolustusta.

      Tämä onkin yksi ehkä periaatteessa vähän diipimpi nimimerkkeilyn puolustus: kaikista mielenkiintoisin informaatio on yhteiskunnassa usein luonnostaan puolijulkista. Eli sellaista, jonka esittäminen on ainakin äärettömän paljon ergonisempaa hyväntahtoiseksi tiedetyissä ympyröissä, jolla on kuitenkin ainakin epäsuorasti laajempaakin merkitystä, mutta oman julkispersoonan käyntikortiksi se olisi kuolevaiselle liian kontroverttia.

      Toki aikojen saatossa joudumme tottumaan tuohon että persoonastamme on olemassa myös ruumiiton versio jonkinlaisena ihmisten tajuntojen pintaprojektiona, mutta en usko, että mielenkiintoista/merkitsevää tietoa omaava ihminen alkaisi kovin helposti sekoittamaan tuota persoonaa ja olennaista informaatiota.

      Eli tavallaan sananvapauden syvä ehto on jokin sellainen, että ihmiset pääsevät kulkemaan eri rooleissa yhteiskunnan sisäseinien läpi sivuille, ylös ja alas, eikä niinkään se, että mitä haukkuma- ja kirosanoja saa missäkin käyttää ja mikä on kenenkin mielestä vastenmielistä.

      Juuri toissapäivänä juttelin Unkarin (vink, en usko, että mun henkilöllisyys on oikeasti niin vaikea selvittää, jos ei ole jo tiedossa, ja Jari, häpeän paljon sellaistakin mitä ei suurin piirtein varmaan kenenkään mielestä pitäisi, mukaan lukien sydänverellä tehtyjä nimimerkillisiä ja jopa anonyymejä kirjoituksiani) kansallispankin virkatyypin kanssa, joka oli vapaalla varsin mukiinmenevä heppu, mutta mulle jäi koko jaan sellainen tuntu, että se heittäytyy ihmiseksi muiden sekaan vähän samoin kuin Batman heittäytyy taistelemaan rikollisuutta vastaan.

      Jäi kutkuttamaan, onko sen sielussa oikeasti tilaa meille hänen näkökulmastaan taviksille, vai onko vain niin, että hän maksaa veroja nuoruutensa villille identiteetille juttelemalla kaljaterassilla. Tämä on vähän tätä samaa ilmiötä: tasa-arvoinen yhteiskunta ei ole se, missä ihmiset osaavat performoida yhteisyyttä, vaan se, jossa tasavertaisuuden puute piinaa vastuuasemassa olevia 24/7, ainakin pikkuisen.

      Toinen tyyppi taas kertoi muuten vaan anekdoottina, että hänen nettipreesensinsä oli pitkään vaellusretkeltä peräisin oleva lause: "Henkilö Henkilöinen - luovuttanut." Tuossa vaiheessa pitää terveesit torjua datasfääristä tuleva hyökkäys identiteettiä kohtaan ja muistaa, että monilla elämänalueilla matka jatkuu kuin Nesteen mainoksessa, vaikka kerran se katkesi kaikkien ikuisten katseen alla.

      Poista
    15. Minulle keskusteluissa ei ole tärkeintä se, tunnenko ihmisen oikealla nimellä vai nimimerkillä vaan luottamus siihen, että keskustelemme vapaasti ja olemme hyväntahtoisia toisiamme kohtaan - tämä ei tarkoita välttämätöntä samanmielisyyttä, vaan sitä, että voi luottaa toiseen syvemmällä (rehellisyys, avoimuus sikäli kuin se on mahdollista, ei tarkoita itsensä paljastamista vaan itsenään olemista niin pitkälle kuin se on mahdollista julkisesti).

      Nesteestä puheen ollen. Aloin boikotoida venäläistä polttoainetta sodan sytyttyä. Täytyy myöntää, että olen ostanut vuosia Nesteen polttoaineita, koska ne ovat toimineet hyvin. Nyt käydään sitten St1:n kylmäasemalla, ja hädän tunnen ABC:lla.

      Pitää tarkistaa myös sähkösopimus vuoden vaihteessa, kun se päättyy. Pientä tämä kaikki tietenkin on, mutta kiusa se on pienikin kiusa.

      Poista
    16. Jep ja todettakoon ettei minulle olisi mikään ylittämätön kynnys vaikka pyyhkäistä jälkikäteen nää tänne kirjoittamani kommentit omanimisiksi. Aistin juuri tuon kuvaamasi, että jutustelu on parhaimmillaan hedelmällistä ilman mitään samanmielisyyden pakkoa.

      Pikemminkin tuo tuonniminen blogi on sillä tavalla kirjallisen ilmaisun ja avautumisen välimaastossa, etten haluaisi ainakaan missään pölvästien tribunaalissa joutua vastaamaan sen kaikesta sisällöstä, tai jopa ajattelen, että kyökkipsykologinen personointi estäisi pointtien tajuamista (sikäli kuin ne nyt ketään kiinnostaa muutenkaan).

      Kaipa se on niin että jos tavalla tai toisella on tullut kirjallisuuden ja filosofian henkien koskettamaksi, kieleen suhtautuu jotenkin eri tavalla, pystyy ainakin hyvinä päivinään sietämään vaikka minkälaisia yllätyksiä tutkimusmatkoilla itseen ja maailmaan.

      Poista
    17. Itse tulen sanomalehtien mielipidekirjoitusten lajityypistä ja siinä on tullut niin koetuksi kaikenlaista kun on omalla nimellä kirjoittanut.

      En vieläkään oikein tiedän mihin sijoittaisin tämän somemaailman.

      En oikein osaa ottaa todesta näitä somekirjoituksia.

      Tavallaan varmasti siinä se ikääntyminen ja dinosaurukseksi tuleminen näkyy ja tuntuu.

      Mutta varmasti monessa lehdessä mielipiteiden ilmaisun kanava on supistunut tai lakannut, vähentynyt.

      Ilkka-Pohjalaisessa se on kyllä ihan vahvana olemassa.

      Poista
    18. Kun joku on jotain mieltä niin se pitää saa lukea nojatuolissa istuen paperilehdestä...

      Poista
  4. "En oikein osaa ottaa todesta näitä somekirjoituksia."

    Jari, luulenpa että aikaa ja hetkeen ja yleiseen tilanteeseen sidottua tekstiä, kirjoitusta, kannanottoa ei juuri koskaan kannata ottaa kovin todesta. Aika virtaa kaiken yli. Joskus menee vain päivä ja ilmaisemani on tosiasioiden painosta auttamattomasti vanhentunut tai muuttunut kuonaksi. Niin kai melkein kaikelle mielipiteen muodostukselle, koska sellainen on kai maailman luonne. Mutta mistä ei voi puhua (varmasti) siitä e i ole välttämättä vaiettava.

    Muutamista asioista voi, mielestäni, sanoa jotakin minkä voi ottaa todesta. Eikä niistäkään ole todeksi juuri koskaan.

    VastaaPoista
  5. Ja joo, terveisiä täältä lakkobarrikadilta. Pistin, kivääri ja lippu puuttuu kylläkin. Kotona siis ollaan.

    VastaaPoista
  6. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    2. Ei ole paperihesari tullut mulle vuosikymmeneen, mutta kyllä siellä mielipidepalsta on. Itse olen julkaissut kaksi juttua (omalla nimellä) kauan sitten. Toinen käsitteli erään alueen kaavoitusta, tai siis sen alueen (tosiasiallista jättömaata) rakentamisen turhaa hannaamista, toinen sitä kun kun olin jumalanpalveluksessa ja pappi korostuneesti puhui Jeesuksesta palestiinalaisena, ei oikeastaan mitenkään muuten. Hassuja aiheita mutta juuri siinä hetkessä tärkeitä. Ei jälkikäteen ajatellen.

      Meidän firmassa kyllä puhutaan kaikesta. Muustakin kuin palkasta. Mm. näistä samoista asioista kuin täällä.
      Palkka on toki tärkeä asia. On joitakin maikkoja jotka varakkaita mutta se perustunut yleensä joko vaimon tai miehen valintaan tai onnelliseen perimykseen. Sitten on niitä jotka joutuvat elämään kädestä suuhun mm. asumisen hinnan vuoksi. Vastavalmistunut opettaja joutuu pulittamaan pikkuyksiöstä täällä melkein tonnin vuokraan, säästä siinä nyt sitten omaan.

      Poista
    3. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    4. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    5. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    6. Jos ajatellaan vaikutusta määrien kautta, niin opettajalla on uskomattoman iso ja intensiivinen vaikutus moneen ikäluokkaan. Näin koen omallakin kohdalla, vaikka opetan aikuisia ihmisiä.

      Kirjoittajana minulla on luultavasti ollut isoin vaikutus oppikirjailijana. Kymmenet, ehkä jopa sadat tuhannet lukiolaiset ovat lukeneet oppikirjatekstejäni (2010-2022).

      Mikä merkitys tällä kaikella on minulle? Koen olevani jokin läpimenopaikka, josta ihmiset nappaavat jotain mukaansa, jotkut enemmän, jotkut vähemmän.

      Mutta luokanopettaja, joka on läsnä lapselle 5 päivää viikossa esimerkiksi kuuden vuoden ajan, voi olla miltei yhtä tärkeä vaikuttaja kuin oma vanhempi. Ja opettaja on tätä isolle joukolle.

      No joo, en ajattele useinkaan omaa elämääni jonkin vaikuttavuusarvion kautta.

      Mulle tulee kausiluontoisesti sähköinen HS. Nyt olen lukenut sitä sota-artikkeleiden vuoksi. Yleensä en lue mielipidekirjoituksia, ellei sitten tule jossain sivupalkissa jotain nostoa esiin. Mielipidekirjoittaminen on kyllä varmasti tärkeää, varsinkin jos sitä tekee pitkäkestoisesti. Joskus jokin yksittäinenkin mielipide voi osua isoon porukkaan ja kääntää jotain kulkua yhteiskunnassa. Mielipiteitä on vaan netti täynnä, niin jotenkin niistä saa tarpeekseen, joten vähän tulee luettua - paitsi artikkeleihin kirjoitettuja kommentteja luen kyllä, minusta ne ovat usein virkistäviä, vaikka yleisesti toista väitetään.

      Poista
    7. Tästä Nato-asiasta esimerkiksi sanotaan, ettei siitä keskustella tarpeeksi. Minusta ainakin tietyt urat on tallottu jo moneen kertaan enkä jaksa innostua. Toki jos tulee uusia avauksia, se kiinnostaa.

      Mutta tällainen, että nyt on helpotus, nyt on vaara -kuvio, jota toistetaan samoissa lehdissä toisiaan seuraavissa artikkeleissa päivä toisensa perään, alkaa kyllästyttää. Se on ilmeisesti lukijoiden koukuttamisyritys: tänään kaikki hyvin, tänään saamme olla varpaillamme, tänään meitä suojellaan, tänään olemme Venäjän armoilla silti jne. Tarkoitin tällaista tietoista soutamista ja huopaamista, joka perustuu harvoin millekään uudelle informaatiolle.

      Poista
    8. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    9. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    10. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    11. Ihmisten kaappaaminen - varsinkin julkisuuden ihmisten - olisi todellakin järeä keino. Se olisi sitten toisenlainen kuin ihmisten lisääminen suurissa määrin Suomeen. Jäämme odottamaan, mitkä ovat Venäjän reaktiot.

      Putin on ilmeisesti menossa syöpäleikkaukseen.

      Poista
    12. Tuo kuvaamasi päättäjän sieppaus olisi varmasti vaikuttava teko ja toisi epävarmuutta koko maahan isosti. Ja helppo toteuttaa. Kun tuolla kaduilla liikkuu, ja ihan tässä naapurissakin, niin kyllä siellä aika moni päättäjä on tullut vastaan kuin kuka tahansa tavis yksin liikkuen. Ehkä hauskin muistikuva mulla on Jyrki Kataisesta jonka eräs kansannainen pysäytti kadulla. Odotin itse ratikkaa kadun toisella puolella. Katainen jutteli läsnäololla ja kärsivällisyydellä ja kumppaniaan tyhmänä pitämättä hyvin pitkään. Ei vilkuillut ympärilleen että näkeekö kukaan eikä ollut vaaliaikakaan.
      Pakko sanoa, että siitä eteenpäin tuon kohtaamisen seuraaminen vaikutti käsitykseeni koko tyypistä myönteiseen suuntaan, vaikka kantansa ovat mulle edelleen pahimman luokan federalistin. Myös Ben Z:sta vastaava. Heitti kerran vieressäni antaessaan vaalilappusta kahdelle daamille: - Hei, tytöt, ottakaa tästä. Jos ette keksi ketään muuta ketä äänestää, niin äänestäkää mua.

      Enkä taida koskaan unohtaa pyörällä tuolla kadulla useimmiten liikkuvaa cityshortsista laihaa tyyppiä joka keskusteli Tuomiokirkon edustalla elokapinallisten kanssa iloisesti. Halla-aho. No, tämä jälkimmäinen on median sivuilta blokattu. Mutta kun noita näkee, niin ei kuva vastaa juuri ollenkaan sitä mikä itsellä on tai sitä minkä media luo. Olisi muitakin esimerkkejä mm. ex-pääministeristä perusuimahallin saunan samoilla lauteilla, mutta antaa nyt olla. Itse en osaa pelätä tai jännittää ketään maineen tai aseman vuoksi, mutta aina plussaa jos päättäjä tms. on välttänyt asemansa muuttumisen käyttäytymisekseen.

      Tuollaiset kaappaukset Jari, voisivat olla myös Ilkka Remeksen dekkarimateriaalia. Toivottavasti niitä ei nähdä todellisuudessa.

      Poista
    13. Joo, odottaminen on kaameaa. Jotain on tulossa... ei pientä, vaan ilkeää, kohahduttavaa... tyrmistyttävää. Tuumailujemme tuolla puolen.

      Poista
    14. Kiitos, Jope, sulle noista pääkaupunkiseudun elämän kuvista!

      Poista
    15. Hesarissa juttu venäläisten ruotsalaisiin kohdistamasta propaganda-kampanjasta. Mm. Bergman mainittu natsina. Ovat siis lukeneet sen elämäkerran jossa IB kertoo olleensa 30-luvulla saksalaisessa perheessä vieraana ja lumoutuneensa Hitleristä niinä aikoina kuin kovin moni muukin silloin. IB näki mm. Hitlerin aivan läheltä. Kertoi että Hitlerin valtava karisma kosketti.

      Tulee mieleen kyllä ihan kotimaisetkin kampanjat, joissa ihmiset ovat tuomittu olemaan loppuelämänsä sitä mitä ovat joskus olleet tai joskus sanoneet. Putin-pelejä osataan täälläkin.
      Menneisyytensä kyllä voi saada anteeksi jos on esim. demari tms. Kaikkia se armo ei koske.

      Poista
    16. Jos on demari, niin saa myös jatkuvan nykyisyytensä anteeksi, kuten Tuomioja. Miettikääpä jos jonkin vähemmän arvokkaana pidetyn puolueen satraappi laukoisi vastaavia juttuja kuin Tuomioja, niin ei enää olisi vastaavassa asemassa. Tämä nyt aivan asiasisältöjen paikkansapitävyydestä huolimatta.

      Poista