keskiviikko 27. huhtikuuta 2022

Kuuset


Purotontilta
raivattu kuusiväki:
satavuotias,
laskin maahan ruhjotun
jätin vuosirenkaista.

Ehkä tähänkin
nousee neljä taloa -
ahnaasti kiinni
toisissaan. Tuuli silpoo
rajalle jääneet koivut.




*


Viidakkopuiden
kantoja, niin suuria,
sotatantereen
kruunuina: ex-kuusikon
omistaa nyt UPM.


*


Lähimetsissä
kirjanpainajat syövät
kuuset hengiltä:
Kuivat neulaslatvukset
tyhjinä, hävinneinä.


*

22 kommenttia:

  1. Hyvä linja.

    Itse olen törmännyt konkreettisesti mm. työpaikkani läheisyydessä tuohon "kaupunkirakenteen tiivistämiseen" joka on ehkä ekologinen mutta samalla aivan varmasti poliittinen idea kuten tiedämme. Ihan kaunis ajatus taustalla (eh), mutta reealimaailmassa tuottaa haittaa ihmisille että kaupunkiluonnolle. Meidän "firman" ympäristöön nousee kerrostaloja kuin sieniä, lähin noin 50 metrin (!) päähän laitosrakennuksemme seinästä. Onnea uusia asukkaille vaan.
    Toistaisessa kotikaupunginosassani on muutama nurmikkopläntti ja puistoke. Ne halutaan kaavoittaa vihreän asumistiivistämisen vuoksi uusille taloille.
    Helsingin kaupungin päättäjille, tai ainakin sen voimalle ja vallalle ihannekansalainen on ihminen joka ei liiku 2 km kauempana kuin missä oma kotilaatikko on, ja jos joskus haluaa pidemmälle, sinne pääsee ratikalla. Niinhän teillä Vantaallakin on yritys.
    Pääasia että kahvilat on lähellä. Niissä tapahtuu elämä...litkien latteaa kaupunkia...?
    Lähiössä sitten jossa työskentelen asumista tiivistetään myös. Puutarhakaupunki-ajattelu ei ole todellakaan enää in. Pitää olla tiivistä ja pieniä asuntoja. Ihminenhän on syntynyt elämään yksin, tai korkeintaan kaksin. Niin varmaan ekologisissa fantasioissa mutta ihmisille tämä tiivistetty elämä ja asuminen ei ole fantastista.

    Maailma ei ole kuitenkaan tässäkään annettu. Kaikki päättäjät eivät kannata tätä vihertiivistämistä, jossa ihmiselle rakennetaan raitsikoitu muurahaiskeko muffinsikahviloin.

    UPM sitten. Mulle se ei ole kirosana vaikka toki tuollaisissa yhteyksissä on oikein ja luonnollista että siltä tuntuu. Kirosana mulle on ennemminkin: "Helsinki, maailman toimivin kaupunki."
    Ja : "ekologinen asuminen" silloin kun sillä tahattomasti tarkoitetaan ihmisten puristamista lokerikkoon, jossa kontaktia ainoaan ekologiaan, konkreettiseen luontoon ei enää ole.

    VastaaPoista
  2. Yllä siis minä, jope

    VastaaPoista
  3. Joo, tiivis asuminen on varmasti ekologista, mutta ei ihmiset siitä kovinkaan paljon tykkää. Juuri luin jonkin artikkelin missä nykyistä ahtaan rakentamisen linjaa pidettiin toimimattomana ja epäviihtyisänä. Toisaalta tarvitaan tiloja myös suurperheille. Varsinkin nykyisellä pääkaupunkiseudulla niitä riittää, kun asukkaissa on todellisia suurperheitä. Taitaa mennä niin, että he asuttavat sitten joskus jopa yhtä kerrostalon kerrosta tai ainakin paria kolmea asuntoa, jos ei tarpeeksi isoa yhtenäistä asuntoa löydy.

    Trendi on sekin, että maksukykyiset siirtyvät tukkoon rakennetuista lähiöistä ja kerrostaloista väljemmille vesille, kehyskuntiin jne. Toki Vantaallakin näkee sen, että entisille omakotitalojen tonteille tungetaan vähintään kolme erillistaloa siihen missä ennen oli yksi talo ja sen pihapiiri.

    Kaupunkialueliikkuminen kahden kilometrin säteellä latelta leffaan ja baariin ja yliopistolle / työpaikalle on varmaan ihan jees tietyssä elämänvaiheessa ja silloin jos on sinkku tai pariskunta (ja on varaa maksaa kalliista neliöistä).

    Vantaan raitiovaunuhanke kai etenee. Jossain välissä se oli hiukan vastatuulessa, eikä sitä kaikki nytkään kannata, kun verovaroja ei ole mitenkään ylenmäärin tulossa lisää. Vantaan vetovoima on vähentynyt. Sisäänmuutto on tällä hetkellä maahanmuuttajien varassa.

    VastaaPoista
  4. Ei mullekaan UPM ole mikään kirosana. Tänään vaan huomasin, että tukkien päissä luki vaalenpunaisella UPM. Tontti oli kuin sotatantere. Kannot aivan valtavia. Vanhimmat puut varmasti 1800-luvun puolelta. Siellä riittää kaivinkoneella työtä, kun repii kannot juurineen maasta. Saa kuorma-auto käydä muutaman kuorman hakemassa. Ja sepeliä pitää tuoda valtavasti rakennusten pohjiin. Noista kuusista olisi saanut rakennettaviin taloihin vaikka minkälaista lankkua, jos älyäisi sahauttaa. Ehkä irvokkainta on se, kun hienot puut otetaan pois ja tilalle istutetaan jotain tuijapensasta. Se on niin mautonta kuin ikinä olla ja voi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tai oikeastaan ihan mitä hyvänsä, mitä kuusesta nyt osaava sahuri tekee. Mutta siis aivan älyttömän leveää lautaa tms. Terasseille pitäisi varmasti kuitenkin olla lehtikuusta. Toivottavasti menevät kuuset edes arvoiseensa käyttöön eivätkä jonnekin sellukattilaan.

      Poista
    2. 1800-luvun lopulta 2020-luvulle elänyt ja kasvanut kuusi on tarina ja arvo sinänsä. En tarkoita ettei puita saisi kaataa ja käyttää mutta jonkin iso menetys siihen liittyy. Toivottavasti puuta tosiaan hyödynnetään rakentamisessa laajemmin ja arvokkaasti, ja samalla metsiä suojellen.
      Latte-ekologistit sitten tuppaavat kovasti elähtymään kaikesta puurakenteisesta sun muista puisista omenapuukylistä, mutta toisella huulella ilmaisevat ettei puita sitten saisi kaataa.
      Ota nyt näistä toiveista selvää.

      Mutta palaan pitkästä aikaa vanhaan reseptiin ja yksinkertaistaen: puolet pienempi ihmiskunta tarkoittaisi metsien käytön puoliintumista, suurin piirtein ainakin. Repikääpä siitä ekologit. Luulisi olevan ns. agendalla.

      Poista
    3. Katselen päivittäin kahta jättiraidehanketta. Raitsikkalinjoja Sörkästä Laajasaloon (meren yli) ja Jokeri-linjaa Espoosta Itikseen. Valtavia hankkeita jo pinta-alojensakin suhteen. Mutta raiteet on saatava, mikään muu ei riitä.

      Juurikin kuin sotatantereita alueet rakennustöiden ympärillä.
      Puuta kaatuu, kallioita räjäytetään, merenpohjaa juntataan, ruopataan ja paalutetaan (ympäristön tila ei nyt olekaan kiinnostava koska raitsikka, kaikissa muissa yhteyksissä olisi hirveä huuto),
      sadat kuorma-autot ajavat kivilasteissaan päivittäin vuodesta toiseen, ja tietenkin miljardeja palaa.
      Varsinkin tuota raitsikka-siltahanketta nimitän vihreäksi fetissiksi. Pakkomielle se ainakin on vallakkaimmille päättäjille.
      Huomattavasti pienemmillä liikenneinvestoinilla (esim. johdinbussit) saataisiin sama ja siistimmin ja ympäristöä vähemmän loukaten.
      Mutta raide on uusi pyhä. Pyhä sähkö on toinen.


      jope

      Poista
    4. Arvelisin että kun yhteiskunta on lopullisesti sähköistetty, yritykset sen lamaamiseksi muuttuvat todellisiksi uhkiksi. Voi tapahtua aivan valtiolliselta tasolta, vrt. Venäjä.

      Poista
    5. Ratikka-siltahankkeen hintalappu on melkoinen. Ilmeisesti budjetti paukkui aivan huolella.

      Poista
  5. Kirjaudutteko muuten tileiltänne pois päivittäin? Itse kirjaudun koska en ole luottavainen tietoturvan suhteen. Takaisin kirjautuessa vaatii tietty salasanan, mutta joskus myös puh.numerotunnuksen, onko sama? Kun olen ilm. laittanut vahingossa väärän puh.numeron joskus, en pääse tililleni. Asiakaspalveluahan näillä googleilla sun muilla ei ole. Välillä pännii näitä digitaalisia oligarkkeja tukea käyttämällä tätä nettishittiä, mutta sellainen maailma nyt vain on. Tai siis on, kun se sellaiseksi on tekemällä tehty. Itseäni tietokoneiden ja ohjelmien tekniikka eivätkä sovellukset kiinnosta pätkääkään. Työjutut kyllä hallitsen, mutta muuten näiden koneiden ja sovellusten ja salasanaviidakoiden kanssa pelleily on kyllä melkoinen aikaimuri ja turhuuksien turhuus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä kirjaudun aika harvoin ulos. Joskus kyllä. Mulla on pari googletiliä, joita käytän eri tarkoituksiin. Ei ole tullut mitään ongelmia, kun on vain yksi numero, joka pitää muistaa.

      Poista
    2. Inhoan varsinkin sitä ominaisuutta, että kun katson gmailit, niin minut yritetään pitää saman tien pakkokirjautuneena muissakin systeemeissä nettihakuja myöten. Tuolloin kirjaudun aina heti ulos ihan vitutuksesta.

      "Välillä pännii näitä digitaalisia oligarkkeja tukea käyttämällä tätä nettishittiä, mutta sellainen maailma nyt vain on."

      Täsmälleen sama fiilis. Tuntuu käsittämättömältä se lammasmaisuus millä ihmiset ovat suostuneet talo voittaa aina -peliin ja täysin hajautumattomaan valtaan tässä asiassa.

      Poista
    3. Tietoturva mua arvelluttaa lähinnä vain googlen suhteen. Mitään olennaisia juttuja en tee google-tilillä, varsinkaan tällä. Gmaililla en lähetä mitään tärkeitä juttuja. Toisella google-käyttäjätilillä kirjaudun vaan yhteen tärkeään juttuun (yleensä satunnaisesti ja noin vuoden välein) ja sieltä kirjaudun joka kerta ulos.

      Se tietenkin mietityttää, että mitä kaikkea dataa meistä käyttäjistä hyödynnetään ja miten. Vaimolle tulee mainoksia asioista, joista olemme puhuneet siten, että puhelin on ollut samassa huoneessa - puhelimen mikrofoni siis kuuntelee ainakin jotenkin. Ollaan kokeiltu monet kerrat puhua jostain sellaisesta, minkä puhelin taatusti tunnistaa.

      Varmasti jossain vaiheessa historiaa meidän kunkin hahmo voidaan louhia netistä esiin ja esittää siitä jotain päätelmiä, jos on tarve. Tämä on hiukan ahdistavaa, vaikka mitään erityisen silmiinpistävää ei tekisikään.

      Poista
    4. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    5. Itse ajattelen tietoturvan suhteen niin että pääasia jos kukaan ei kaappaa tiliä tai henkilöllisyyttä tms. Mullahan on siitäkin kyllä kokemus, kun nimelläni on ollut tili mm. suuressa kotimaisen lehden kommenttipalstalla. Oli myös ammatti sama eli ilmeisesti aika tietoinen kiusaaja. Tein tietenkin ilmoitukset jne.
      Muuten sama sitten jos joku esim. kommentteistani (oikeista) vetää johtopäätöksiä, sillä ei nämä eroa lainkaan siitä mitä tuon esiin muutenkin kasvokkaisessa kanssakäymisessä.
      Ostotietojeni suhteen sitten se, että siitä vaan. Profiloikaa miksi vaan. Itse en profiloidu edes lihaa syöväksi heteromieheksi, millaiseksi, tai millaiseksi muuksikaan, ei kenenkään pitäisi suostua, mutta se on eri juttu.

      Mutta loputtomat sovellusroskat ja salasanat ja "omat tilit" ja se koko elämän digitalisoiva digipaska, ottaa päähän. Kun meidät pakotetaan sovelluslampaiksi teemme lisäksi samalla joitakin muita todella rikkaiksi.

      Aurinkomyrsky on aina mahdollisuus. Kunhan vaan maapallon poski on silloin oikein päin.

      Poista
    6. Tuli mieleen intuitiolla, että nämä sovelluksethan profiloivat meitä kaupallisesti kuten tiedämme.
      Se on kuulemma hirveää.
      No, sama profilointi-into on kuitenkin usein aika monilla mm. toisten ihmisten poliittisuuksien ja asenteiden suhteen. Somessa tiedetään kuka on mitäkin.

      Niin vähäinen on yleinen ihmisen tuntemus että kuvitelma että kuka tahansa voi profiloida kenet tahansa sen perusteella mitä se sattuu sanomaan tietyssä hetkessä asiasta x.
      Ja vielä niin että tuo pakotettu ja ripustettu profiili pysyy eikä lähde kulumallakaan. Ihminen on sitä mitä sanoo-ajattelu. Ja vielä niinkin että ihminen on mitä se sanoi vuonna 2009 syyskuun 27.päivä. Jne.

      Poista
    7. Sinänsä on huolestuttavaa, miten pitkälle ihminen (kansalaisena ja kuluttajana ja pelkästään ihmisenä) on jo osa koneistoa tai koneistoja: jos et ole sähköisissä järjestelmissä, kaikki vaikeutuu eikä sinua tavallaan ole olemassa samassa "etuoikeutetussa" / "sujuvassa" merkityksessä kuin jos olet sähköisissä palveluissa kirjautuneena.

      Jokseenkin on ahdistava ajatus myös se, että omia liikkeitä voidaan niin haluttaessa seurata hyvinkin tarkasti. Ei sillä, ei mullakaan ole mitään sellaista sähköistä elämää, mitä elämä ei muutenkin olisi, mutta kuitenkin.

      Toinen juttu on sitten, mitä johtopäätöksiä eri tahoilla omasta elektronisesta jalanjäljestä voitaisiin tehdä riippumatta siitä, mitä se itselle merkitsee. Kyse on taas määrittelyvallasta eli siitä, millaisin merkityksin meitä tulkitaan. No, suurimmaksi osaksi tuostakaan ei tarvitse välittää mitään, ellemme jossain vaiheessa luisu johonkin pahantahtoisesti yksityisiin ihmisiin suhtautuvaan kyttäysjärjestelmään. Tällöin se, mitä sanoit 25.12.2012 voi olla hyvinkin kohtalokasta, jos löytyy pahantahtoisia todistelijoita.

      Poista
    8. "Niin vähäinen on yleinen ihmisen tuntemus että kuvitelma että kuka tahansa voi profiloida kenet tahansa sen perusteella mitä se sattuu sanomaan tietyssä hetkessä asiasta x."

      On jo pitkään tehnyt mieli kehua tätä hahmotusta. On jotenkin nurinkurista, miten vahvasti tällainen itsensä edustamiseen pakottaminen palkitsee itse asiassa manipulatiivisia ihmisiä ja rankaisee rehellisimpiä. Ja lisäksi mm. palkitsee banaaleja ja pelkurimaisia ja rankaisee niiitä jotka elää ja ilmenee, vaikka siitähän lopulta kaikki sitten ammentaa, "pelleistä". Näin oli jo ennen nettiä, ks. jo joku Matti Nykänen.

      Jotenkin arvelen, että sisimmissään kaikki tai ainakin hyvin monet tietää nämä asiat, mutta jotenkin some on kuin vesi: kukin molekyyli jumittuu lähtökohtaisesti omalle paikalleen, kunnes tulee jokin isompi voima kääntämään vedet.

      On myös silmiinpistävää tietty enemmistön ja vähemmistön ikuinen dynamiikka: kun synnin tai virheen tekee iso porukka, ne jotenkin aavemaisella kollektiivisuudella muuttaa jälkikäteen vaikka mustan valkoiseksi, ettei joutuisi kohtaamaan itseään. Yksilöihin ei tietenkään päde samat säännöt.

      Poista
    9. Juuri tuota tarkoitin, sanoit sen hyvin.

      Rehelliset häviävät. Kaikesta tulee sen sijaan esim. arvojen edustamista. Jatkuvaa irtisanoutumista ja omien statuksien alleviivailua.

      Poista
    10. Hyvä ajatus, että rehellisesti itsenään olemisen sijaan on tullut itsensä edustajana oleminen / itsensä edustaminen (eli jonkinlainen oletusarvoinen edustus), siis aivan tietoinenkin esitys ja itsensä myyminen. Nykyaika normeineen ja sosiaalisine näkymisineen pakottaa tähän ehkä enemmän kuin someton aika ennen. Jokaiselle esiintymisellä on markkina-arvo, minän arvo, oletusarvo - jolla ei ole mitään tekemistä omien arvojen kanssa myönteisessä merkityksessä.

      Poista
  6. (Voi olla että tuo sovelluskielteinen asenne johtuu siitä että olen sellaisesta ikäryhmästä etten ehtinyt mukaan tietokonepelien maailmoihin lainkaan. Taisi jäädä vain muutamasta vuodesta kiinni. En ole pelannut edes matopeliä. Mutta fyysisiä flippereitä tönien ja ähkien ja kiljahdellen pitkät illat kyllä. Se oli jotakin. Kosketus esineisiin, luontoon, iholle, kämmeniin, huulille, perseeseen jne. on enemmän kuin ylidigitetty virtuaalimaailma. )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole minäkään digipelimiehiä enkä pleikkamiehiä tai mitään tällaisia. Pasianssia ja muita tällaisia pelannut. Lapsena flipperit, mutta myös silloiset tietokonepelit ja elektroniikkapelit olivat mukana. Vanhempana jäivät nuo kaikki. Ei vaan kiinnostanut.

      Poista