torstai 24. maaliskuuta 2022

Yhteenveto Ukrainan tilanteesta kuukauden jälkeen

 

Kirurgisen tarkan operaation lopputulos alkaa näyttää pikku hiljaa siltä,

että kirurgi menehtyy operaatiossa saamiinsa vammoihin.


Hyvää analyysia löytyy Suomen sotilas -verkkolehdestä, kannattaa lukea:

https://suomensotilas.fi/2022/03/24/ukraina-kuukauden-jalkeen/



86 kommenttia:

  1. "Tietäen jatkuvien taisteluiden aiheuttavan myös sairastumisia ja karkaamisia ovat Venäjän miehistötappiot kasvaneet todennäköisesti jo yli kahteenkymmeneen prosenttiin ja kalustotappiot samoin tappioiden ja vikaantumisten myötä myös yli kahteenkymmeneen prosenttiin. Tappiot, jatkuvat taistelut, huolto-ongelmat ja johtajatappiot syövät kykyä jatkaa taisteluja pidempään. Jos ukrainalaiset kykenevät pitämään yllä taisteluja samalla intensiteetillä vielä useamman viikon, alkaa Venäjä menettää kykyään jatkaa edes rajoitettuja hyökkäyksiä. Venäjän kyky kasvattaa voimaansa ei näytä olevan kovin merkittävä tai ainakaan suurempi kuin Ukrainalla, joten kummallakaan osapuolelle ei näyttäisi olevan lähiviikkoina kykyä nopeisiin sotilaallisiin ratkaisuihin."

    Tuo tuosta yllä olevasta lehdestä.

    Monen tekijän summana Ukraina joka monin tavoin sotilaallisesti heikompi kuin Venäjä (vaikka Venäjän armeija paljon pienempi kuin mielikuviemme Neuvostoliiton armeija), näyttää kykenenevän hyökkäyksen pysäyttämiseen ja osittain jopa takaisin lyömiseen.

    Tekisi mieli sanoa että hengen voitto materiasta, mutta ei sittenkään sentään niin. Ukraina on käyttänyt rautaa, tulta, rahaa, aseistusta, teknologiaa, verta ja ihmishenkiä tämän kaiken mahdollistamiseen.

    Joka tapauksessa sotatilanne Ukrainassa on yllätyksellinen, sittenkin. Itse sanoin homman alkaessa ettei noin pienellä määrällä Ukrainaa vallata mutta on tässä ollut muutakin. Ukrainan puolustushalu ja sotilaallinen taito on ollut uskomatonta.

    Nyt taitaa monelle Suomessakin muullekin oma maa olla oma maa eikä valheellinen konstruktio. Ainakin toistaiseksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ukrainalla on nyt käytössään myös hyvää läntistä ilmatorjuntateknologiaa. Tuskin muuten selitettävissä ettei Venäjällä ole vieläkään edes ilmaherruutta Ukrainassa. On aika selvää että länsi/Nato on hiljaisesti mukana tässä sodassa koko ajan. Totta kai Ukraina saa kaiken mahdollisen tiedustelu- ja satelliittikuvatiedon. Se auttaa varmasti myös paljon. Ei Ukraina enää täysin yksin ole, se on selvää. Taktiikka on aivan varmasti integroitu läntiseen tiedustelutoimintaan.

      Poista
    2. Joo, kyllä on niin että ei Ukraina taistele yksin. Ilman lännen apua tilanne olisi toinen. Tämä on lohdullista nykymaailmassa, että kansakuntaa ei jätetä yksin, aivan riippumatta siitä, kuinka jaloja tai vähemmän jaloja vaikuttimia on taustalla.

      Nähdäkseni Venäjän miehistötappiot ovat vähintään noin kolminkertaiset Ukrainaan verrattuna. Ukraina saanut sotakalustoa omien tuhoutuneiden verran takaisin.

      Täytyy vaan ihailla sitä, että ihmisistä löytyy yhä yksimielisyyttä, kun uhka on riittävän suuri ja konkreettinen. Konstruktiot ovat paperia siinä vaiheessa. Astuu esiin olemassaolosta kamppaileva puoli ihmistä ja tämä ulottuu yhteisön ja yhteiskunnan tasolle.

      Täytyy toivoa, että Ukraina saa yhä varusteapua. He kyllä hoitavat homman, ja onhan siellä myös ulkomaisten vapaaehtoisten ammattimaisia yksiköitä apuna ja tiedustelu varmaan parempi kuin Venäjällä.

      Poista
  2. Vaikka asia ei kuulu pääkirjoituksen piiriin niin sisimpäni sanoo, että on tehtävä anteeksipyyntö teille, Vesa ja Jope, ja varmasti monille muillekin.

    Totta kai odotan tänne koko ajan uusia kirjoittajia enkä haluaisi olla jokin mahdollinen tulppa sille.

    Joudun joka päivä käsittelemään elämässäni sellaista kuin pimeä alue. Tällä alueella on imuvoimansa, se ei ole voimaton. Kun joudun tuon voimakentän ahdistamaksi niin se voi näkyä esimerkiksi kirjoituksissani täällä.

    Kristus kehottaa ottamaan ristin ja seuraamaan Häntä.

    Todellakin. On jos jonkinlaisia ristejä. Joskus aamulla herää oman ristinsä painoon.

    Saan kyllä lohtua ortodoksisesta traditiosta mutta tapahtuu repeämiä.

    Ne repeämät ovat täynnä katkeruutta ja pelkään pahoin myös kateutta.

    VastaaPoista
  3. En tiedä mikä on Putinin risti tai onko hänellä ristiä. Mutta jos on risti niin sen luulisi jollain tavoin säikähdyttävän ihmistä.

    Risti aiheuttaa sekoiluja ja kiemurteluja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jari, ota ihan rauhassa. Asioiden käsittely vie aikansa, ja jokaiselle on veistetty oma ristinsä.

      Poista
    2. Minulta saat anteeksi, tietenkin, jos koet loukanneesi. Kuten olen sanonut itse koen kommentoinnin tässä blogissa suullisena ilmaisuna, puheena, en kirjallisena, en edes tekstinä, vaan koko ajan kesken olevana yhdessä ääneen ajatteluna. Älä sinäkään ajattele täällä sanottua lopullisena kannanottona tms.
      Kaikki on kesken, aina. Viisautta on harvassa, ja jos on, sitä on siinä yhdessäkin ihmisessä hyvin vähän kerrallaan.

      Poista
    3. Totta kai on hyvä miettiä, mitä suustaan päästää tai sormistaan laskee matkaan. Mutta ei ainakaan minua mikään sanomasi ole vahingoittanut, Jari, koska olen oppinut tuntemaan viestintääsi. Aina en itsekään ole ollut varmasti viimeisen päälle filmaattinen. Joskus tunteet, hyvin inhimillisesti, ottavat vallan.

      Poista
  4. Lehdissä tietoja (varmaan tottakin) että venäläiset menettäneet jo kuudennen kenraalinsa rintamalla. Todella poikkeuksellista. Ukrainan ns. signaalitiedustelu todella kovaa ja täytyyhän noihin tykistötarkkuuksiin olla myös hyvä kalustokin. Ja osaaminen. Nyt näyttää että ukrainalaiset ovat rintamalla parempia oikeastaan kaikessa.
    Mutta rohkeita ovat venäl. kenraalitkin. Jossakin vaiheessa ennustettiin että kaukaa toisilta mantereilta sotaa käydään lennokeilla (USA:han tätä tehnytkin aika menestyksekkäästi) ja käytännössä ilman tappioita, ylempien upseerien tappioista puhumattakaan. Venäläiset kenraalit näköjään sen sijaan koko ajan aika edessä henkensäkin kaupalla. (Mitä älköön luettako nyt ihailuksi, onpa vaan tämän sodan eräs havainto monista)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mutta voisivat venäl. kenraalit joukkoineen ilmoittaa Moskovaan että myö kaikki tullaan kottiin, myö ei enää tällä olla kuolemassa eikä tappamassa eikä tästä tullunna muutenkaan mittää.

      (Ei olisi ensimmäinen kerta maailmanhistoriassa tuokaan.)

      Poista
    2. Rokka sanoi Laatokan pohjoispuolella, että hänellä ei ole täällä hittojakaan tekemistä (Kannaksella olisi ollut).

      Ei ole Venäjälläkään Ukrainassa.

      Lahtinen sanoi kun mentiin vanhan rajan yli varsinaisen NL:n puolelle, että tästä eteenpäin me ollaan sitten pojat rosvoretkellä.

      Tämäkin sopii tilanteeseen Ukrainassa.

      Venäjän armeija kapina on yksi mahdollisuus, en tiedä onko sitten realistinen toive. Sotahaluttomuudesta on kuitenkin jo merkkejä, en usko että se tieto olisi ainakaan kokonaan Ukrainan infosotaakaan.

      Poista
    3. Esimerkki tappioiden epäsuhdasta, kun kehittyneintä mahdollista tekniikkaa käytetään:

      Naton Jugoslavian/Serbian pommitukset 1999.

      Tappiot (Nato): 2 kuollutta (onnettomuudessa), Serbia noin 1000 + 1000 (jälkimmäiset siviilejä).

      https://en.wikipedia.org/wiki/NATO_bombing_of_Yugoslavia

      Poista
    4. Human Rights Watchin mukaan siviilikuolemat noin 500.

      Poista
    5. Pekka Toveri on analysoinut tuota kenttäkenraalien edestä johtamista. Hänen mukaansa se kertoo siitä, että osastot eivät ole toimintakunnossa, siellä ei tiedetä, mitä tehdä.

      Kenraaleiden pitäisi olla paljon taaempana, ilmeisesti vasta kolmannessa vyöhykkeessä rintamasta katsoen.

      Joko viestintäyhteydet ovat huonot tai tiedustelu on huonoa. Etummaiset äijät eivät osaa hyökätä itsenäisesti niin kuin pitäisi.

      Toveri nosti esiin sotilas- ja johtamiskoulutuksen heikkouden Venäjän armeijassa: ei ole opittu modernia itseohjautuvaa taistelemista, jossa kenraalitason ei tarvitse ohjata yksittäisiä operaation osia, vaan kenraali antaa lähinnä suuntaviivat ja sitten alempi porras komentajineen ja operatiivisine toimijoineen toteuttaa tavoitteen parhaalla mahdollisella tavalla, jossa otetaan huomioon tilanne ja olosuhteet.

      Totta kai Ukrainan tiedustelulla täytyy olla todella kovaa osaamista ja digitaalista jäljityspotentiaalia tässä, koska nyt on kuusi isoa äijää joko pommitettu tai ammuttu snaipperin toimesta hengiltä.

      Poista
    6. Olen ymmärtänyt, että Venäjän puolelta myös tulenkäyttö ei ole kovin strategista sikäli, että se osuisi erityisen hyvin haluttuihin maaleihin. Enemmän ammutaan sinne päin, joskin näin tulee valtavaa tuhoa kyllä infralle ja siviileille.

      Venäjän systeemi rakoilee. Siitä tulee yhä enemmän merkkejä. Mihin tämä rakoilu sitten riittää, jää nähtäväksi.

      Voi johtaa oikeastaan mihin vaan. Toivon syvästi, että Putin otetaan pois puikoista ennen kuin hän päätyy epätoivoisessa tilanteessa johonkin liian peruuttamattomaan ratkaisuun.

      Poista
    7. Voi hyvin olla, että armeijalla on taisteluhalut hyvin vähissä, jos kalustotappiot alkavat olla parinkymmenen prosentin luokkaa. Kaatuneita on suunnilleen tuo 10 000, ja vakavasti haavoittuneita vähintään saman verran.

      Jossain oli analyysia siitä, että Venäjän lääkintä ei pääse toimimaan kunnolla tai sitä ei ole riittävästi. Rintamalla miehiä kirjaimellisesti vuotaa kuiviin. Heitä ei saada kuljetettua hoitoon. On aika karua katsoa vierestä, kun oma kaveri kuolee haavoihinsa.

      Poista
    8. Tältäkin kannalta katsoen Putinin hallinnon poliittisfiktiivinen historiantulkinta tuntuu uskomattoman vahingolliselta: sen pohjalta lähetetään huonosti taisteluun valmistautuneita nuoria sotilaita ja toki kokeneempaakin väkeä kuolemaan.

      No, seuraavaksi Putin aikoo ilmeisesti pistää syyrialaisia tykinruoaksi. Ruumiita siitä vaan tulee, jos Ukraina saa riittävästi aseita. He osaavat tämän taistelun paljon paremmin ja heillä on kotietu, maastontuntemus ja aivan varmasti lännen tiedusteluteknologia. Ja henki päällä.

      Sitä olen miettinyt monena päivänä, miten tämän jälkeen, miten tuosta palataan takaisin normaaliin arkeen. Ei ole helppo juttu. Monen mieli on murskana, vaikka torjuntavoitto olisikin saavutettu. Myös kotikaupungit ja omat kodit voivat olla tuhannen päreinä.

      Poista
    9. Kyllä. Kun vertaa vaikka tuohon Naton operaatioon -99 niin erohan on valtava. Nyt se paljastuu.
      Venäjän kyky käydä tavanomaisilla joukoilla ja aseistuksella sotaa on ollutkin huomattavasti arvioitua heikompi, ilmeisesti nyt sitten myös tuo koulutus/osaaminen. Myöskö teknologiakin?

      Meillähän on ollut pari toimittajaa jotka ovat tuottaneet kymmeniä lööppejä vuosia ennen Ukrainan sotaa rajamme takana olevasta kasvavasta Venäjän uhasta ja voimasta.
      No, määrällisesti se uhka/voima on ollut alle kolmasosa siihen mitä NL:n aikana ja eipä näytä kovin toimivalta tuo sotakonekaan.
      Venäjä on toki uhka meille, mutta se uhka onkin ollut poliittis-sotilaallinen, suomeksi: mitä Putin saa päähänsä tehdä meille ja millä perusteilla.

      Nyt sitten helmikuusta alkaen uhka on kasvanut potensseissa, kun Venäjä alkaa käydä jonkinlaista sokeaa ja moraalitonta selvitymiskamppailua, amokiaan, omien olemattomien mörköjensa kanssa ja siitä saavat kärsiä naapurivaltiot, ensimmäisenä Ukraina, sen jälkeen maan omat kansalaiset ja jos huonosti käy, me muutkin naapurit.

      Poista
    10. Lukasenka on luvannut Putinille joukkoja. Armeija ei ole ilmeisesti kovin motivoitunut lähtemään Ukrainaan. Olen ymmärtänyt, että osa Valko-Venäjän upseereista on jättänyt tehtävänsä ja loikannut länteen ja osa suunnittelee antautumista, mikäli heidät ohjataan Ukrainan puolelle. Haluavat säilyttää henkensä.

      Olisi hyvä, jos tekisivät stopin ja syrjäyttäisivät Lukasenkan. Se voisi laukaista jotain Venäjänkin joukoissa.

      En voi sanoa muuta kuin että olen todella myönteisesti yllättynyt yhteisöllisyyden ja avunannon voimasta jos Ukraina onnistuu torjumaan Putinin joukot. Siinä on jotain eeppistä ja ihailtavaa, vaikka en militaristi olekaan.

      Sekin on muistettava, että ukrainalaisia sotilaita on kaatunut se 3000-4000 eli ison uhrauksen on Ukrainakin tehnyt.

      Poista
    11. Kukaan ei silti tiedä, tuskin Putinkaan, mikä on tie jonkilaiseen normaaliin takaisin. Maailma meni nyt kyllä kerralla toiseksi.
      Koronasta on olemassa paluu.
      Myös ilmastonmuutos on taklattavissa, kun ei panikoida, ei ammuta omaan jalkaan ajamalla talos sekasortoon ja kun otetaan realistisella aikataululla käyttöön uutta teknologiaa ja jätetään paskin osa kulutuksesta pois.

      MUtta miten ja mitä tämän sodan jälkeen? Tämä vaikuttaa nyt todella umpikujalta? Vaikutukset ovat vasta alussa. Pelkäänpä että vielä jotakin todella dramaattista on edessä. Toki se dramaattinen voi olla myös myönteistä.

      Poista
    12. Mulla on myös hiukan painostava tunne tästä sodasta. Pelkään suoraan sanottuna, että Venäjä ei voita tätä muutoin kuin likaisilla aseilla. Sen armeija ei normaalilla taistelulla kykene saavuttamaan tavoitteitaan.

      Putinin pitää saada minimissään Itä-Ukrainasta "kansantasavallat" (L & D). Ja ehkä Mariupoli ja tie Krimille. Ellei saa noita ryöstettyä, niin tappio on kaikin tavoin ilmeinen.

      Jos Ukraina onnistuu lyömään joukot muualla ja suuntaa näille Itä-Ukrainan alueille - varsinkin separatistialueille - taistelemaan voimalla, Putin voi tulkita sen niin, että Ukraina uhkaa Venäjän olemassaoloa. Silloin hän ottaa taktisen ydinaseen tai biologiset aseet / myrkyt käyttöön.

      Tässä on iso vaara. Vaikka Venäjän armeija on osoittanut olevansa surkea taistelemaan tai vähintään surkeasti johdettu, se ei saa olla niin surkea, että Ukraina pääsee niskan päälle. Siitä tulee karmea rangaistus.

      Venäjällä ei ole hirveästi aikaa leipoa tämä sota voitoksi itselleen. Menee vielä jännäksi ennen kuin tapahtuu jotain todella ikävää / myönteistä.

      Poista
  5. Vähän uusi näkökulma väliin.

    Nyt viime päivinä ollut paljon ja isosti esillä että kansainvälinen ruokakriisi edessä kun Ukraina ei pääse tuottamaan viljaa, auringonkukkaöljyä jne. normaalisti.

    Ukrainan maailmanmarkkinaosuus todella suuri monessa lajikkeessa. Hinnat lähtevät nyt jyrkkään nousuun, osalle tulee tosi tiukkaa. Nälänhädästäkin puhutaan joidenkin maiden osalta.

    Ok, nyt jope rauhassa: en niele tuota, en lainkaan.

    Miksi yhden maan osuus on päästetty noin isoksi? Miksei maissa, myös Suomessakin! viljellä maata sen asukkaita varten? Mikä maa se semmoinen on joka ulkoistaa muille maille niidenkin ruoka-aineiden tuotannon, jonka se voisi hoitaa itse omassa maaperässään?

    Johan on ihan peestä jos hyvinvoivat EU-maat keskittyvät "viljelemään" hiilinielujaan, hiilistatuksiaan, metsittämään maataan ja tulevat riippuvaiseksi minkä maan tahansa ruoantuotannosta.

    Todella lyhytnäköistä. Toivottavasti tämä tilanne herättää: maata pelloksi ja pian. Tulee omaruokaa, lähiruokaa, syntyy lisäarvoa, syntyy työpaikkoja ja toimeliaisuutta ja huoltovarmuus kasvaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan yhtä suuri ongelma vähintään tuo kuin riippuvuus Venäjän (tai minkä yksittäisen maan tahansa, koska kaikki muuttuu, liikkuu) fossiilisista.
      Liitymme Natoon, ok.
      Pitäisi liittyä nyt myös oman maan viljelemiseen ihan toisella tavalla ja myös ihan samoista turvallisuussyistä kuin sotilasliittoon.
      Siis jokaisessa maassa.
      Äänestän vaikka kepua (lupaan) jos se alkaa ajaa tätä asiaa.

      Poista
    2. https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/a834cfd8-3880-496d-ae4f-ab36112a7686

      Poista
    3. Mm. Keskisarja on toistuvasti varoitellut tästä omavaraisuuden alasajosta. Hän sanoi viimeksi jossain kolumnissaan, että tauteja ja sotia seuraa usein kolmas vitsaus eli nälkä.

      Kyllä täytyisi kyetä päättäjien hahmottamaan näitä asioita. Eurooppa voi ostaa kallistakin viljaa, mutta sitten siitä seuraa se ongelma, että esimerkiksi Afrikkaan ei riitä vehnää. Sieltä lähdetään sitten porukalla etsimään elatusta Euroopasta jne.

      Liika keskittäminen kostautuu, varsinkin kun kriisi sattuu tuollaiselle vilja-alueelle.

      Poista
    4. "Kyllä täytyisi kyetä päättäjien hahmottamaan näitä asioita."

      Heillä on sen sijaan pyhä voitelu: sähkö. Pyhä Sähkö joka lyö Pahalta Fossiililta suomuisen kaulan poikki.

      Poista
  6. Suomen viljelmaa-ala 7(!) prosenttia
    Ukrainan 58%
    Koko maapallon 12%

    https://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta_02_03_vilj.html

    Eli jo 3 prosentin lisäyksellä voisimme Suomessa tuottaa kymmeniä prosentteja enemmän omaa ruokaamme itsellemme. Silti maa-alasta 90 % muussa käytössä.

    Ihan maallikkona on kai luonnollista että tulee mieleen, että jossakin on nyt tapahtunut virhe vaikka monentasoisia syysuhteita on olemassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. (Tuo suht vanha tilasto mutta suuruusluokat ovat edelleen samoja.)

      Poista
    2. Nythän luonnonsuojelijat ovat sanoneet vuosia, että pelloille pitäisi istuttaa puita hiilineutraaliuden saavuttamiseksi. Ilmeisesti eletään pyhällä hengellä, jos ei ole tuontiruokaa...

      Ukraina on todellakin vilja-aitta. Siellä on sitä mustan mullan hedelmällistä maaperää ihan maailmankin skaalassa huomattavan paljon.

      Kirottu sota. Ja kirotut poliittiset tyhmyydet.

      Poista
    3. On tietenkin sanottu ihan fiksusti niinkin, että viljaa menee nyt ennen kaikkea tuotantoeläinten ruokkimiseen. Ihminen syö sitten lihaa. Eihän tämä tietenkään ole kestävää näinkään.

      Mutta jonkin verran sitä proteiiniakin tarvitaan, sekasyöjälaji kun ollaan. Jotkut voivat tarvita tai haluta muutakin kuin soijaprotskua.

      Poista
    4. Mutta voi olla, että nähdään vielä kovia aikoja.

      Itseäni tämä innostaa menemään entistäkin enemmän metsään. Marjoja ja sieniä niin paljon pakkaseen kuin mahdollista.

      Kalastaa aion kesällä enemmän. Täytyy ottaa kala säännölliseksi ruoaksi, vaikka sitten kesäaikaan. Eipä tarvitse ostaa niin paljon broileria. Ahvenet pannulle ja savuun, vielä useammin kuin nyt.

      Poista
  7. Tuo rehuvilja juttu on kyllä totta. Mikähän sen osuus on, en ainakaan itse tiedä tarkkaan. Varmaan monelaisia osuuksia tarjolla riippuen siitä keneltä kysyy. Lihansyönnin voisi suurin piirtein puolittaa.

    Mutta niin voisi maailman väestönkin. Ekoheränneiltä kyllä onnistuvat nuo vähentämis- ja puolittamisvaatimukset (plus muut vaatimukset plus vielä yhdet vaatimukset...) kaikessa muussa
    paitsi tuossa kaikkein tärkeimmässä.

    VastaaPoista
  8. Keskisarjan realismit ja pidemmän aikavälin perspektiivit asiassa kuin asiassa ovat olleet myönteisiä pitkän aikaa. Silti. Vaikka tämä aika elää siitä mitä joku sanoi jossakin ja mitä joku sanoi siitä mitä joku sanoi ja tuliko loukattu olo, ei edes faktapohjalta esitetty kunnollinen näkökulma johda oikeastaan mihinkään.
    Hetken lämmittää, kun joku ajattelee vähän pidemmälle, sitten tulee jotain jo muuta.

    Samalla tavalla kuin Ukrainan asia ratkeaa siellä rintamalla eikä meidän mielissämme, ratkeaa maan suunta vaaleissa.
    Eikä pelkästään niin mitkä puolueet saavat mandaatin (tehdä oikeastaan mitä itse haluvat) vaan myös niin, ketkä ihmiset mistäkin puolueista tulevat valituiksi.

    Tämän kun kaikki muistaisimme.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, tulee aina jotenkin hyvä mieli, kun lukee jotain järkevääkin välillä eikä jotain oletuksia ja hypoteeseja jostain ihmeellisestä hyvästä, johon ei ole edes periaatteessa rakennettu tietä.

      Mutta sitten miten kaikki lopulta menee, siihen vaikuttaa niin moni asia, että harvoinpa sellainen perusjärkevä suhtautuminen voittaa.

      Vaaleissa käy ainakin Suomessa ennalta-arvattavasti. Systeemipuolue voittaa aina.

      Poista
  9. Nämä asiat alkavat olla moneen kertaan jo täälläkin läpikäytyjä, mutta tässä taas hyvä kertaus siitä että Suomella on jo nyt ja ollut jo pitkään hyvä puolustuskyky jopa Venäjän hyökkäystä vastaan:

    https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/6a05c9d5-450e-412e-bfd9-c5440fe989ed

    Oikeassa oleminen kuitenkaan näin vakavissa asiossa on merkityksetöntä.
    Ukrainan sodan suhteen olin väärässä hyökkäyksen koosta ja laajuudesta ja suunnasta, mutta "oikeassa" sen suhteen ettei tuolla armeijan miesvahvuudella lyödä sittenkin varsin varustautunutta Ukrainan armeijaa. Tuon varustautumisen tuo juttu osoittaa. David-Goljat -analogia ei ihan siis pidä paikkansa.

    Nyt kuukauden ajan jokaisen aamun olen aloittanut katsomalla monesta paikasta sotauutisia. Elämässä on muutakin kuin Ukrainan sota, mutta en kannata sitäkään että se pitäisi jotenkin työntää sivuun mielestä. Kyllä tässä ajassa tämän sodan kuulua olla mielessä ensimmäisenä oman perusarjen rinnalla, niin ikäviä asioita tapahtuu ja on tulossa.

    Mutta hienojakin tekoja. Eilen juttelin naisen kanssa joka ottaa Kiovasta Helsinkiin tulevan pakolaisvanhuksen kotiinsa. Vastaanottava nainen itse puoliksi venäläistaustainen, kaukainen sukulainen tulijalle. Tulija on tehnyt matkaa Suomeen nyt 2 viikkoa, mukana oleva lemmikki hidastaa tuloa, mutta lemmikkiä ei jätetä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänään sensorikokous, sotaa ei ehdi miettiä kuin vasta illalla. Mutta kaikesta huomaa, että outoja aikoja eletään. Sitä katsoo jokaista paikkaa sillä silmällä, että tuokin paikka on tuollainen ja vielä tuossa rauhanajan kuosissa.

      Poista
  10. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuosta kirjoituksesta herää monia mielikuvia asioiden tilasta ja tolasta. No, hiukan pahanenteiseltä kuulostaa, kun noiden viestimiseen pitää osata nimenomaan venäjää.

      Ei sillä, mieluusti osaisin venäjää. Se edellyttäisi tietenkin opiskelua. Pitäisiköhän alkaa opiskella? Toki on muutama muu kieli ensin listalla, mutta olisi hyödyksi varmasti venäjäkin.

      Poista
    2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    3. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    4. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
  11. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  12. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  13. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  14. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  15. Nyt aika kova poru Bidenin Putin-lausunnoista. Biden vaatinut Putinia poistettavaksi Venäjän johdosta suorasukaisesti. Britit, jotka muuten kovia tässä sodassa ainakin puheissa olleet sekä Macron ottaneet ns. etäisyyttä Bidenin lausuntoon.
    Tulee rinnalle tietenkin mieleen USA:n demokraattien syytökset Venäjän sotkeutumisesta USA:n pressanvaaleihin vuosina 2016 ja 2020...mm. se.

    No, MUTTA nyt tilanne on nyt toinen. Valtakuntia vaarassa tällä hetkellä Putinin toiminnan vuoksi. Jos eskalaatio, kokonainen maanosa.

    Mielestäni länneltä tekopyhyyttä teeskennellä ettei se tekisi kaikkeaan jo koko ajan syrjäyttääkseen Putinin. Se on ihan selvää.
    On myös selvää että jo rauhanaikoinakin kaikki suurvallat olivat ne sitten itäisiä tai läntisiä vaikuttavat toistensa vaaleihin kuin myös tärkeinä pitämiinsä maihin. Suomessa tämä jo tuttua (sekä idästä että lännestä) sodanjälkeisistä ajoista noin 80-luvulle.

    Ja koska on ajeteltava myös tavallisten venäläisten elämää, rauhaa ja onnea siinä kuin kärsivien ukrainalaistenkin, on todella toivottavaa että Putinin klikki kaadettaisiin ja maa kykenisi aloittamaan normalisoitumisen omalla tavallaan. Jos jollakin tämän klikin kaatamiseen on keinoja (Venäjän oppositio, USA, Nato) niin siitä vaan, se on sekä äänetön että myös ääneen lausuttu kollektiivinen toive joka meillä kaikilla varmaan on.
    Kunhan se sitten tehdään sitten vain niin, että venäläiset saavat kaiken toimeenpanovallan omassa maassaan. Uusia "arabikeväitä" seurauksineen kukaan ei halua.


    Jos ulkoisesti Bidenin toimintaa arvioi (vaikka verhojen takana on se varsinainen toiminta aina) niin heikolta jenkkipressa näyttää. Johtajuutta vaikea nähdä. Mikään Churchill hän ei ole. Mutta on lohduttauduttava sillä että hyvin harvoin jenkkipresidenttikään itse maataan johtaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. (...siis yksin ei johda)

      Poista
    2. Toki jos Ukrainassa sota kääntyy venäläisten joukkojen murskajaisiksi (jota tietenkin Ukrainan näkökulmasta on toivottava) ja lyödyt joukko-osastot hajoavat omille teilleen ja siihen liittyy myös lännen painostus ja rysän päältä kiinnijääminen Kremlin johtajiston kaatamiseksi,
      on käsissä lujaa palava sytytyslanka.
      Sen sitten Moskova voi tulkita siksi eksistentiaaliseksi uhaksi mistä Medvedev on varoittanut.

      Mitkä kortit tässä pitää katsoa loppuun saakka ja mitkä ei, se on lännen johtajien päätös. Tilanne jossa Ukrainan sota jää samalla tavalla päälle kuin mitä on ollut vuosia Donbasissa, on sekin kammottava tilanne. 40 miljoonan maa taistelukenttänä...

      Kyllä tämä paine purkautuu johonkin suuntaan kuukauden sisällä, uskon. Tai milloin vain. Vaihtoehtoja on muutama. Joukossa myös karmeita vaihtoehtoja.

      Poista
    3. (Mitä huonoimpiin vaihtoehtoihin tulee niin en tiedä kertooko jotakin tyhmyydestäni vai toiveikkuudestani se, etten ole ensimmäistäkään makaronipussia tai tonnikalapurkkia varastoinut kaappiin enkä ole käynyt katsomassa missä kunnossa on meidän talomme väestönsuoja. Ehkä tilanteen kääntyessä mielestäni edelleen hyvin epätodennäköiseen skenaarioon, on tankattava auto, jotta sillä pääsee Etelä-Pohjanmaalle anoppilaan. Voi toki olla että siinä vaiheessa olisi jo myöhäistä lähteä. )

      Poista
    4. Biden on hasardi tyyppi jossain mielessä. Ei pysty enää tai siis aina inakaan pysymään rationaalisessa käsikirjoituksessa. On ihan ymmärrettävää, kun on tuon ikäinen tyyppi, mutta vireystila pitäisi varmistaa, kun esiintyy julkisuudessa.

      Pressan täytyy pystyä pitämään pokeri. Olennaista varsinkin nyt, kun tilannetta on helppo eskaloida. Taustalla varmasti tehdään myyräntyötä, mutta ei kaikkea mitä ajattelee pidä mennä möläyttämään.

      Itse en ole varautunut asioihin jemmaamalla mitään. Tosin sitä olen suunnitellut, että syksylle täytyy säästää hiukan rahaa ja kesällä on hyvä kerätä ruokaa luonnosta. Jos tilanne pahenee, sitten erikseen. Tänäänkin tein sienikastiketta perunoiden kanssa ja keitin puolukkahilloa. Marjoja syöty joka päivä. Aikuinen ihminen pärjää aika niukoilla eväillä, kun osaa valmistaa eikä kaikkea tarvitse ihan luonnosta itse nyhtää. Mutta eihän se helppoa ole pidemmän päälle, jos sapuska alkaa olla hirveän kallista / uhkaa loppua.

      Poista
  16. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  17. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  18. No niin!

    https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/bcfeb48a-454b-48f8-905b-de6267e95eac

    Ei näitä Väyrysen turvallisuuspoliittisesti klassisia argumentteja voi kyllä kokonaan ohittaakaan...

    (ovat oikeastaan ihan täsmälleen samat kuin vaatimattomat omani
    e n n e n hyökkäystä ja sen jälkeistä Putinin osoittautumista täysin arvaamattomaksi, jolloin siirryin nihkeiden liittymiskannattajien joukkoon).

    Oma täsmällinen kantani on oikeastaan lojaalius Niinistön tekemälle turvallisuupoliittiselle valinnalle, mikä se sitten onkin.

    En pidä (tuossa suluissa esittämästäni huolimatta) siitä huutoäänestys-ilmapiiristä joka nyt maassa on, tyylin että kaikki-kannattaa-ei-poikkeuksia-vai-mitä!

    VastaaPoista
  19. Oikeastaan kaikki perusteet ja vastaperusteet ja millaiseksi sodanjälkeinen maailma tulee muuttumaan ja mikä on siinä Suomelle järkevin asema ja rooli ratkeaa Ukrainassa rintamalla ja myös Moskovassa sen mukaan mitä siellä tapahtuu.

    Jos kaikki menisi äärimmäisen hyvin, mikä kyllä äärimmäisen epätodennäköistä, poistuisivat Suomen syyt Natoon ellei sitten maailma muuttuisi niin radikaalisti että siellä voisi olla mukana uusi Venäjäkin jossain muodossa.

    On kyllä myös varsinkin tämän hetkisen perusteella syitä mennään Natoon ja nopeastikin, tosin paniikissa sinne ei pidä rynnätä eikä kustannuksia laskematta (en tarkoita taloudellisia), ja koen että oikeastaan vain valtakunnan johto on kykenevä arvioimaan parhaiten tilanteen. Tarkoitan Niinistöä.

    Muuten en kyllä kaipaa yhden johtajan mallia, päinvastoin, kansanäänestyksiä maahan Sveitsin malliin reilusti lisää, mutta tämä asia on aika iso, kun on nähtävissä että jo kansanedustajiakin uhkaillaan ja painostetaan nimilistoilla ja muuten varsinkin kyllä-kannattajien suunnasta.

    VastaaPoista
  20. Minun on erittäin vaikea uskoa Venäjän kehittyvän lähivuosina niin myönteiseen suuntaan, että voisimme yhtään laskea turvallisuustoimiamne sen varaan. Suomen puolustuksen vahvistaminen on pitkä projekti ja se täytyy miettiä strategisesti pitkälle.

    Paavon kommentit olisivat oikein hyviä, jos emme eläisi tässä maailmassa.

    Minulle on aivan sama mitä kukin ajattelee Natosta, ei ihmisiä mielipiteensä pohjalta tule demonisoida. Mutta päättäjien pitää ajatella monen vuosikymmenen perspektiivillä. Venäjä on ollut vuosikymmenet meille ainoa suora sotilaallinen uhka. En jättäisi sen suhteen mitään toiveajattelun varaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se olisi hyvä neuvotella, jos on neuvoteltavissa, ettei Suomeen tuoda ydinaseita, vaikka Natoon menisimme. Norjan tilanne on tietääkseni tämä eli ei-ydinaseita

      Poista
    2. Tässä taas Karilta hyvää analyysiä, osin tuttuja asioita:

      https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000008702186.html

      Poista
    3. "Paavon kommentit olisivat oikein hyviä, jos emme eläisi tässä maailmassa."

      Kyllä, juuri noin tuon kommentin tarkoitinkin.

      Samoin perustein kuin Pave olin vastahankaan Nato-liittymistä ennen kuin maailma muuttui. Niin varmaan moni muukin.
      Koin että halu Natoon ennen Ukrainaa oli jonkinlainen fetissi jossa haluttiin että Suomi integroituu entistä syvemmin johonkin lännen ideaan ja tulee läntiseksi maaksi "oikeasti."
      Se oli kuitenkin paskapuhetta sillä Suomi on oikeasti osa länttä ollut jo pitkään.

      Natotta olisimme voineet jatkaa täytenä länsimaana.

      Toki, olihan Putinin monenlaiset aggressiot tiedossa ja nähtävillä koko ajan ja perusihmisoikeudet päin persettä, mutta Suomi vaikutti olevan turvassa ja pärjäävän liittoutumattomuuspolitiikalla.
      Siitä ei ole enää varmoja takeita. Jos lainkaan.

      Nato-jäsenyys voidaan tehdä ilman y-aseita ja pysyviä tukikohtia. Uskon että juuri siitä nyt neuvotellaankin.

      Yhtään kysymystä mitä saamme päätää ja mitä emme saa, ei tule kuitenkaan suunnata Moskovaan edes alitajuisesti. Nyt on päätettävä itse. Ihan samoin kuin on oltava valmis itsenäisen maan liittoon suhteessa Washingtoniinkin.

      Poista
    4. Joo, Venäjän toiminta muutti pelin. Se oli se fakta, joka nyt lävähti pöytään. Vaikka olihan se ollut pitkään jo jossain määrin ihan linjakkaasti tuota samaa mutta nyt tuli niin rankasti silmille että täytyy toimia niin että suojaus vahvistuu monin tavoin.

      Suomi on ollut osa länttä pitkät ajat. Toki osa poliitikoista on ollut tarpeettoman tiukasti kiinni Moskovan opeissa, eduissa ja pelossa.

      Tässä seuraa kaikenlaista sisäpoliittista mätkintää, vaikka selviäisimme helpotuksella.

      Mutta taloudellisesti Suomi on pettävällä polulla. Saattaa tulla vielä vaikeita aikoja.

      Poista
  21. Hitaalla ymmärrykselläni ajattelen, että jos tilannekuva muuttuu niin jonkin täytyy toiminnallisesti muuttua.

    Jos mennään Natoon niin mikä silloin muuttuu?

    Jos jäädään Naton ulkopuolelle niin mikä siinä tapauksessa muuttuu?

    Mitkä näkyvät muutokset ovat edessä maanpuolustuksen ja turvallisuuden suhteen?

    No, kai sen aika näyttää.

    On kyllä varmasti niitäkin, jotka eivät näe tilanteen Suomen suhteen muuttuneet mitenkään, joten tulisi jatkaa muutoksitta vanhaan malliin.

    VastaaPoista
  22. Keskeisin muuttunut tekijä on Venäjän toiminta. Nyt jää meidän päätettäväksi millä toiminnalla ennaltaehkäisemme tai mahdollisesti torjumme sen aggression.

    Se joka ajattelee, että mikään ei ole olennaisesti muuttunut, on varmaan elänyt täydellisessä tiedollisessa katveessa ja uutispimennossa viime vuodet ja varsinkin viime kuukaudet. Mutta kuten Niinistö sanoi: viimeisetkin naamiot on riisuttu.

    VastaaPoista
  23. Natoon menemisen seuraukset tulemme näkemään. Parhaassa tapauksessa seuraukset eivät ole kestämättömiä. Riippuu tietenkin kuinka monta kilometriä bussikolonnan pituus tulee olemaan ja monta sellaista on Vaalimaalle tulossa.

    Talous oli ajautumassa erilaisiin umpikujiin jo ennen Ukrainaa. Halu olla maailman radikaalein ilmastoesimerkki maksaa vaikka vaikutukset määrällisesti olemattomia, statuksellisesti sitten suurempia. On päästävä olemaan jotakin jotta tuntuisi jossakin. Tarvitaan aina vain vahvempaa stimulanttia. Koskee uutisointia kuin halua tehdä oikein.

    Myös valhe työllisyydestä oli iso. Muutaman tunnin työ viikossa riittää tekemään ihmisestä "työllisen." Ja näitä on muitakin.

    Ukraina, Venäjä voi sitten muuttaa vielä lisäksi koko talouden kuvan kun siihen sidotaan muutamia muitakin poliittisia tilausteoksia. Riippuu kylläkin siitä millaisella kombinaatiolla systeemipuolueiden liitto hallituksessamme on. Ja miten toimii EU. Tajuaako että 20-luvusta on tulossa poikkeustila, jossa vanhat suunnitelmat eivät välttämättä päde.

    Itseäni järkytti joitakin kuukausia sitten kun luin laman varsinaisista seurauksista 90-luvun alussa. Ei siis puhuta vain juustohöylistä vaan suorista ja epäsuorista kuolemantapauksista joita lama + köyhyys + näköalattomuus aiheutti. Kuolleita oli maltillistenkin arvioiden mukaan tuhansia.
    Huono talouspolitiikka on omaan maahan kohdistettu pommitus.

    Nyt jo mm. polttoaine- ja muukin energiapolitiikkamme tulee tuottamaan konkursseja traagisine seurauksineen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maassammme on nyt jo valtava joukko arjessaan täyttä ulkopuolisuutta yhteiskunnasta kokevia ihmisiä. Niin käsitän. Jonkun verran myös sen perusteella mitä olen nähnyt ihmisten arjesta.
      En tarkoita tätä ulkopuolisuutta nyt eksistentiaalisessa tai erilaisiin kasvuprosesseihin liittyvässä mielessä.
      He tuskin kokevat nytkään uutta yhtenäisyyttä ja uutta yhteen kuuluvuutta pahan edessä (tarkoitan Putinin Venäjää).
      Tai ilmastoahdistusta oireineen.

      En tiedä millainen työväenliikkeen paluu tarvittaisiin jotta tuo porukka jonka liberaaliherrat määrittelevät valkoiseksi roskaväeksi (jenkkityyliin) joko suoraan tai sitten vain kaveripiirissään, voisi nähdä jonkinlaista tietä edessään.

      Itse en näe muuta tietä heille antaa kuin työtä, jolla voi nousta elämässä edes seuraavalle portaalle. Muutaman tunnin viikkotyö josta hallitus iloitsee ei todellakaan ole sitä.

      Poista
    2. Taloudenpidossa on edessä ennen pitkää melkoista meininkiä. Pelkkä korkomenojen hoito alkaa olla haaste, jos tilanne jatkuu nykysuuntaan.

      Valitettavasti monella alueella poseerataan. Kuinka kauan menee, että s i i n ä naamiot on pakko riisua.

      Valtava itseaiheutettu rakennemuutos ei ole ehkä kovin fiksua politiikkaa varsinkin kun lopputuloksesta ei edes oikein tiedetä tai tiedetään että merkitys on olematon kovalla ja epärealismiin vievällä lisäkurituksella.

      Poista
    3. Kapitalismi on varmastikin vapautta suurelle osalle, mutta alapäässä alkaa olla ihmisiä joiden elämä muistuttaa vapaassa lännessäkin sosialistista realismia pahimmillaan. Eivät voi päättää matkustamistaan, asumisistaan jne.

      (Hitto, alan huolestua. Mulla alkaa pukata "punaisia" ajatuksia kuin nuorena, vanhan ajan sosialidemokraattisia ainakin. Ei huolta, mun kriteereillä tässä maassa ei ole yhtään työväenpuoluetta enää, ei lähelläkään. )

      Poista
    4. Matkustamista ilman voi toki olla, en tarkoita että pitäisi olla varaa siihen, mutta on jo ihmisiä, joista osa vanhuksia ja yksinhuoltaperheitä jotka eivät voi päättää ruokavaliostaan terveellisessä mielessä ja joiden täytyy jättää hampaat hoitamatta, silmälasit ostamatta ja lasten harrastukset harrastamatta jne.

      Tämän ihmisryhmän päivän ensimmäinen ajatus ei ole hiilineutraalius tai Nato-jäsenyys tai muu isänmaallinen projekti vaan jotain muuta.

      EU ei näytä myöskään kyenneen tässä asiassa muuttamaan asioita parempaan, kun slummit sen kun kasvavat.

      Olen alkanut aivan vakavissani miettimään mitä on ja missä työväenliike 2020-luvulla. Vielä en ole nähnyt sitä oikein missään. Alaluokalla ei ole oikein syitä samaistua isänmaihinkaan, kun sellaista ei oikein sille ole.

      Poista
    5. Viikko sitten eräässä pöytäkeskustelussa käytin tuota sanaa "alaluokka." Eräs vähän tuntemattomampi sanoikin ystävällisen kriittisesti että siitä on kyllä aikaa kun hän on kenenkään kuullut käyttävän tuollaista sanaa. Tarkoitti varmaan että ko. sana kuuluu vain kommunistien sanavarastoon.
      (Siis ei kuulu.)

      En siinä tajunnut heti vastata hänelle: - No, nyt on jo viimein aika.

      Poista
    6. Eli se Suomen demokraattinen työväenpuolue pitää kai vielä perustaa. Perustamiskokous Forssassa. Ja jos ihan välttämätöntä, punainenkin tunnusväri käy.

      Poista
    7. Yrittäkää vielä jaksaa:

      SDTP:llä on vain yksi tavoite, absoluuttisen köyhyyden poistaminen työelämän ja asuntopolitiikan oikeudenmukaisuuden ja muutoksen kautta.

      Hiilet saisivat muut hoitaa, tärkeä sekin ja siihen hommaanhan on suorastaan muutenkin kova tunku.

      Poista
    8. Suomessa on EU:n tavoitteiden myötä lienee mahdotonta pitää nimenomaan pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa yllä kovin pitkään.

      Muistan, että on puhuttu tällaisesta Kreikka tai Espanja plus -tyyppisestä yhteiskunnasta. Se on turvaverkoltaan huomattavasti heikompi kuin pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta. Lisäksi se on jakaantuneempi: keskiluokkakin alkaa murentua pois, alaluokkaan tulee virtausta.

      Keskiluokkainen ihminen pystyy vielä pitämään yllä elintasoaan, mutta varsinkin jos on taloudellisia velvollisuuksia runsaasti hoidettavana, esimerkiksi lainaa / velkaa, niin kyllä nykymeno kutistaa sitä liikkumavaraa aika tavalla. Enkä tässä edes puhu niistä, jotka joutuvat valitsemaan ruoka vai lääkkeet.

      Nyt on jokin todella pahasti vinossa yhteiskunnassa. On tempputyöllisyyslukuja, ja luultavasti tulopuoli on pitkään ja syvenevästi yhä enemmän kuralla korkeasta verotuksesta huolimatta. Menot karkaavat käsistä ja tämä on poliittinen valinta.

      "Pieniä" juttuja, jotka alkavat vaikuttaa keskiluokkaankin: korkotason nousu, inflaatio, esimerkkinä nyt se, että polttoaineiden ja sähkön hinnat (siis energia todella kallista). Diesel viime kesänä tyyliin 1,3-1,5 e/litra, nyt 2,2-2,6 e/litra; Heleniltä kirje, että sähkö kallistuu 25 % kun on tietyntyyppinen perussoppari. Kyllä tässä on monella nielemistä. Maksetaan lainat ja laskut, pidetään jotenkin yllä perusinfraa ja se on siinä. Edes kahden työssäkäyvän pienipalkkaisen tulot eivät välttämättä riitä, jos on lapsia. Eletään velaksi ainakin jossain määrin (kulutusluotot jne.).

      Poista
    9. Jos esimerkiksi toiselta perheen vanhemmalta lähtee työpaikka alta, jos sairastuu vakavasti ja on velat niskassa, niin kusessa ollaan.

      Tämä on myös keskiluokan pelko, jos elää sellaista perusolotilaa eikä ole hankittuja / perittyjä omaisuuksia vaan on rakennettu lainojen varaan.

      Verotus on niin kireää, että se leikkaa (erinäisten eläkevakuutusmaksujen jne. kanssa) tuloista vähintään sen 35-36 prossaa pois. Se on melko paljon se.

      Ja tässä ollaan tietenkin vielä "hyväosaisuudessa". Siellä alempana ei ole juuri minkäänlaista valinnanvaraa, joskin yhteiskunta pitää jonkinmoista huolta.

      HUOM! Itse en ajattele, että ihmisten pitäisi olla erityisen varakkaita tai muuta tällaista. Mutta joku järki pitäisi olla siinä, miten yhteiskunta sosialisoi ihmisten elämää.

      Pitäisi oikeasti olla työtä, joka elättää. Helpommin sanottu kuin tehty, mutta tuosta olisi lähdettävä.

      Poista
  24. Luin Jopen viimeisimpiä ja samalla mielessäni jauhaa koko ajan turvallisuuspoliittinen tilanteemme.

    On selvää, että sitä muutosta ei ainakaan vielä ole tapahtunut, että Putin olisi tehnyt panssari- ja ohjushyökkäyksen Suomeen.

    Jos se tulisi niin meillä kaikilla olisi saman tien toinen ääni kellossa.

    Kun Niinistö puhui voimistuvasta yhteistyöstä Yhdysvaltojen ja Ruotsin kanssa niin mitä se käytännössä merkitsee? Sitä täytyisi nopeasti avata.

    Natojäsenyys ei ole sotasuunnitelma! Ja minua kiinnostaa sotasuunnitelma.

    Se että olen tulostanut kopion allekirjoitetusta jäsenyyspaperista ja lueskelen sitä ei tuota turvallisuutta ellei mitään muuta ole.

    Arkijärkeni sanoo, että sopimustilanteessa meillä täytyy olla Natojoukkoja maassa.

    Kun Suomella on tuo valtava raja Venäjän kanssa niin tilanteet saattavat aktivoitua nopeasti.

    Vähän Jopen teksteihin viitaten toteasin että ne mielestäni kytkeytyvät taistelutahdon muodostumiseen.

    Vahvassa yhteiskunnassa on voimakas taistelutahto.

    Vieraantuminen ja kaunaisuus eivät ylläpidä taistelutahtoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse ajattelen, että julkisuudessa Nato-kokonaisuutta ei avata kuin tietyn verran. Veikkaisin, että kulisseissa mennään jo pitkällä. Jonkinlaiset turvatakuut ovat olemassa aivan varmasti.

      Venäjä on sidottu Ukrainaan nyt määrittämättömän ajan. Sanoisin, että varsinaiset sotatoimet on käyty tämän kevään aikana. Homma voi jatkua kuitenkin vaikka kuinka pitkään jossain muodossa (vrt. Itä-Ukraina vuodesta 2014 eteenpäin).

      Ei meidän pidä huolestua siitä, että julkisuuteen ei tuoda suunnitelmia, sotasuunnitelmia tai muitakaan kovin yksityiskohtaisesti. Puolustusvoimat ovat sanoneet, että he ovat valmiina siinä mitassa kuin vain voivat olla.

      Venäjällä menee 1-2 vuotta, että se saa Ukrainan jäljiltä armeijansa kuosiin (esimerkiksi prikaatit Suomen itärajan tuntumassa, joista on ilmeisesti 2/3 kalustosta ja iso määrä miehistöstäkin toiminnasta pois, siis tuhottu, viety, tapettu).

      Natojoukkoja ei Suomessa - minun arvioni - tule olemaan määrällisesti kovin paljon, mutta meillä on Naton puolustusjärjestelmät ja nopeakin valmius saada apua.

      Nato-jäsenyys on ennen kaikkea ennaltaehkäisevää politiikkaa: Putin ei tule Nato-maahan. Hän suuntaa muualle tuhoretkilleen. Jos sitten tulee, vastaanotto on ikävä. Ukraina on näyttänyt Venäjälle, että ei kannata lähteä sotimaan lännen suuntaan. Suomen ollessa Nato-jäsen Venäjä saisi hyökätessään vastaansa koko Naton organisaation. En usko, että Venäjä tahtoo ottaa riskiä. Tai jos ottaa, Putin on kajahtanut lopullisesti, koska hinta Venäjälle tulisi olemaan kova ja se vaarantaisi Murmansk - Pietari - Moskova -akselinsa monin tavoin.

      Poista
    2. Minulta ei tulla kysymään (ihan oikein) mutta en haluaisi Suomeen mitään Ramsteinia enkä pienempääkään pysyvää tukikohtaa.

      Monissa natomaissa ei ole pysyviä joukkoja. 5.artikla ja yhteistö/harjoitukset/ennakointi riittävät. Mitään varustautumista Suomi-taistelukenttään, ei kiitos.

      Natossa mua edelleen mietityttää jenkkien rooli. Jos ihan suoraan sanon niin en ihan luota ko. maahan, en varsinkaan sen mahdollisiin kuvioihin lähitulevaisuudessa. Eurooppalaiset natomaat, Ranska, britit esim. tuntuvat luotettavimmilta.

      USA on edelleen maailman ainoa globaali sotilaallinen suurvalta. Sillä on toimintaa ja liikettä ja tukikohtia jokaisessa maanosassa. Mittakaava on ihan toista kuin Putinilla ja Kiinalla, vaikka jälkimmäiset ovat pahiksia tässä pelissä.

      Ei ole mikään salaliittoteoria, mutta taidamme olla jo kaikki ajat sitten integroituja tietokoneidemme järjestelmien ja tietoverkkojen kautta amerikkalaiseen globaaliin puolustukseen.
      En tarkoita edes mitään mahdollisuuksia salakuunteluun tms. vaan siihen että jos jossakin on nappi mistä koko maailman kaikki verkot saadaan alas niin kyllä se jenkeissä on.
      USA:n tuo puoli (vaikka on paljon hyvääkin) ei ole kaveri jonka kanssa lähtisin kalaan tai kaljalle. Ja ihan riippumatta onko siellä demokraatti tai republikaani pressana.

      Euroopalle sen sijaan toivon vilpittömyyttä ja suoruutta koko matkalta.

      Poista
    3. Jenkit kumppanina ok, mutta eivät pomona, pikkupomonakaan.

      Ranskallahan on tässä ollut perinteisesti hyvä torppaajan rooli, nyt Macronin osalta tietoni eivät riitä onko siinä ollut jatkumoa.

      (Ranska yrittää sitten toki pomottaa EU:ssa muita jäseniä yhdessä sakujen kanssa. Isoja maita ei pidä lähteä koskaan nöyristelemään. Pienten on pidettävä yhtä. )

      Ja joo, olen edelleen sitä mieltä että hävittäjät olisi pitänyt ostaa (edellä olevien perusteiden vuoksi) eurooppalaisesta maasta. Nyt on 40 vuoden kihlaus kauas toiselle mantereelle saakka. Jotenkin se etäisyys ei vain lisää ainakaan mun turvallisuudentunnetta, tuosta aikajanasta puhumattakaan.

      Poista
    4. Nähdäkseni myös Natossa USA on korostanut kaikkien jäsenmaiden vastuuta puolustuksen hoitamisesta eli 2 % bruttokansantuotteesta puolustusmenoihin. USA tahtoo varmasti olla näkyvä toimija maailmassa, mutta ei se tahdo välttämättä sitä, että joutuu hoitaa Natossakaan toisten puolustusta, vaan vahva kansallinen puolustus on avainroolissa. Nato on puolustusliitto, joka antaa oman tukensa kansalliseen puolustukseen, ja vaikuttaa osaltaan turvatakuuna.

      Kukaan ei tietenkään ole ehdottomasti turvassa, mutta jos ajattelen Suomea EU:n ja Naton jäsenenä ja vertaan sitä niihin maihin, joihin Venäjä on ennakoinut hyökkäävänsä, niin Venäjälle on paljon edullisempaa mennä niihin toisiin maihin, varsinkin sen jälkeen, kun Venäjä näki Ukrainan esimerkistä, että ei ole helppo tunteutua valmistautuneen maan sisälle.

      Kyllä minäkin pidän hyvänä ideana sitä, että me Euroopassa olemme eurooppalaisia, eri maat omin tapoinensa ja perinteinensä, emmekä ala apinoimaan USAa tai kuvittele, että jäämme sen rengeiksi.

      Toisaalta Eurooppa tulee monin tavoin riippuvaisemmaksi USAsta nyt Venäjää pelataan pois kauppayhteyksistä (etenkin energia).

      Poista
    5. "Kukaan ei tietenkään ole ehdottomasti turvassa, mutta jos ajattelen Suomea EU:n ja Naton jäsenenä ja vertaan sitä niihin maihin, joihin Venäjä on ennakoinut hyökkäävänsä, niin Venäjälle on paljon edullisempaa mennä niihin toisiin maihin, varsinkin sen jälkeen, kun Venäjä näki Ukrainan esimerkistä, että ei ole helppo tunteutua valmistautuneen maan sisälle."

      Täsmälleen noin! Ukrainan Siperia opetti Venäjää nyt rajusti. En usko että on lähivuosina tunkeutumassa yhtään mihinkään, ainakaan Euroopan puolella. Itseäni on alkanut turvallisuuspoliittisen muutoksen alkumyönteisyyden jälkeen kaivertaa tämä median nonstoppina jatkuva skenarointi (?) että Venäjä tulee sotavoimalla meidän itärajan yli. Tuskinpa vaan tulee. Tuollainen ylimaalailu on alkanut vaikuttaa jo stimulaatiolta, jota eräät piirit tarvitsevat.

      On seuraavia tekijöitä:

      ...Suomi on menossa Natoon, se lienee jo ratkaistu. Siinä meillä luja turvatakuu.
      ...Suomella on erittäin hyvä oma puolustuskyky.
      ...Venäjän rangaistuksia tulossa varmasti erilaisten hybridivaikuttamisten kautta, niihin pitää lainsäädännöllä valmistautua niin että ne kestetään.
      ...Venäjän sotavoima heikentynyt nyt oleellisesti.

      Tämä kaikki yhdessä on yhtä kuin se että emme tarvitse enää päivittäistä ryssä-tulee-kohta-rajan-yli - fabulointia.
      Asian voi toki ottaa esiin asiallisessa keskustelussa, mutta siitä on tullut jo median perusklikkikauraa.
      Ihan samoin kuin ilmastotuho tulee heti -agenda ennen sotaa.

      Mielestäni tässä on jo tekijöitä jotka vaikuttavat psykologiselta riippuvuudelta tähän uhkantuntuun ja kokemiseen.
      Tarkoitan kotimaatamme.

      Ukrainassa kauhu on oikeasti läsnä, siellä se tuki tarvitaan.

      Yksi poikkeus tuossa yllä olevaan analyysiini (eh) on. Se on eskalaatio. Se jos pääsee irti niin mikä tahansa on mahdollista. Vaikka se yli tulo.

      Poista
    6. On ollut hyvä, että Eurooppa on yhtenäinen. Nyt tässä on nousemassa toisaalta esiin pitkään keskustelemamme seikka eli toisaalta a) euromaiden ylenpalttinen velkaantuminen, joka on kohta kestämätöntä, b) turvallisuuskysymykset ja c) liittovaltio ratkaisuna niihin.

      Veikkaan, että Ukrainan sotaa käytetään poliittisessa vyörytyksessä nimenomaan uuden EU:n synnyttämiseen ja liittovaltioistamiskehitykseen - ja huom! turvallisuusnäkökohdat yhdessä vihreän siirtymän ja velkaantumiskehityksen kanssa.

      Siis itse näen asiaa näin. On tästä ollut merkkejäkin ilmassa. Tänään viimeksi joku juttu vilahti silmiin, mutta en ehtinyt sitä lukea, kun oli töihin mentävä.

      Poista
    7. Siis tarkoitin: liittovaltiotyyppistä EU:ta aletaan nyt rakentaa a) turvallisuuden, b) talouskriisistä selviytymisen ja c) energia- ja viheryhteistyön nimissä.

      Tässä saattaa alkaa melkoinen tulonsiirtorumba ja Suomen hyödyntäminen resurssina. Jos ollaan tässä tilanteessa, niin toivottavasti edes veroprosentti vedetään alas samalla kun vedetään kaikki muukin.

      Seurauksena on joka tapauksessa toinen tilanne kuin pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta, kun asiaintiloja harmonisoidaan Etelä-Euroopan tasolle, siis se Kreikka + tai Espanja + (eli hiukan parempi turvaverkko kuin tuolla, mutta kuitenkin heikompi kuin tähän saakka). Vai mitä ajattelette?

      Poista
    8. Tämä on tietenkin pitkä projekti, mutta uskon että tähän suuntaan menemiseen löytyy intoa, koska korona ja nykyinen sotatilanne ja turvallisuuskriisi sen mahdollistavat.

      HUOM! En usko mihinkään salaliittoihin, kuten että Ukrainan sota on järjestetty tällaista kehitystä silmällä pitäen. Sen sijaan uskon siihen, että poliittiset toimijat käyttävät mahdollisimman hyvin hyödyksi kaikki tilaisuudet, joissa voivat edistää omaa agendaansa.

      Voi olla, että toisenkinlaisia tendenssejä ilmenee jäsenmaissa.

      Poista
    9. Oikeastaan kuvaat sen mitä itsekin olen ajatellut.

      Ukrainan sota ja tragedia on oma lukunsa, se Euroopan pitää hoitaa USA:n tuella Ukrainan kannalta mahdollisimman hyvään ja hyväksyttävään maaliin.

      Mutta nyt tullut tilanne tarjoaa myös tilaisuuden muuhunkin, sanoisin että federaatiohaukoille plus tietenkin aina niille kuuluisille hyödyllisille idiooteille harjoittaa opportunismiaan.

      Joskus jo ennen sotaa taisin kirjoittaa jotakin "yhden lipun alle kokoontumisesta."

      Putinin Venäjää vastaan tuleekin olla yhtenäinen,
      mutta ei välttämättä kaikissa muissa asioissa. Aito demokratia on moniääninen ja ristiriitaistenkin tavoitteiden ja motiivien kirjoma. Jopa riitainenkin, kun jokainen maa ajaa tietenkin ensin omien kansalaistensa etua, niin kuin pitääkin!

      Selvää on että ajatus liittovaltioistumisesta tarkoittaa jotakin muuta ideaalia.

      Poista
  25. Ei varmaan pitäisi ajatella mitään näin pintatasolta käsin,
    mutta aina kun katson pääministerimme liukumista EU:n kaikkein korkeimpien päättäjien ja vaikuttajien piiriin ja sekaan kokoushuoneissa,
    tulee mieleen väistämättä havainto että siinä solahdetaan todella vaivattomasti omien (!) joukkoon.

    Etäisyyttä ei ole milliäkään.

    Kaipa se johtuu siitä, että me olemme nyt viimein vaivattomasti siellä minne me (ketkä me?) aina olemme eniten halunneet Lipposesta lähtien: EU:n "kovassa ytimessä."
    Noilla sanoillahan se on artikuloitukin, ehdottomana päämääränä ja välttämättömyytenä.


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta kai Euroopassa ollaan sikäli enemmän omien joukossa, siis näissä huippukokouksissa, että ne eivät ole mitään eduskunnan kyselytunteja tai istuntoja, joissa oppositio on läsnä ja esittää kiperiä kysymyksiä ja kommentteja. No jaa, kaipa tuollakin väännetään asioista.

      Poista
    2. Tässäpä hyvää rapsaa taistelupaikalta:

      https://www.youtube.com/watch?v=GFSG2WU_p4M

      Ei kannata kuitenkaan nuolaista ennen kuin tipahtaa.

      Venäjä vetäytyy omille alueilleen välttääkseen kontaktisodan ja jatkaa kaukaa pommittamista, siis järjetöntä paikkojen hajottamista, jossa syntyy myös siviiliuhreja.

      Poista