sunnuntai 13. maaliskuuta 2022

Ukraina 3

 

Aloitin tähän uuden pätkän, kun en jaksa skrollailla aina noita kommentteja loppuun.

Jatketaan tästä.




37 kommenttia:

  1. Katselin just Zelenskyn vierailusta kuvatun videon haavoittuneiden luona. Katsokaa.
    Sitten tuli mieleen Putin nyt.
    Nousi välittömästi mieleen eräs vanha ajatus, joka alkaa ensimmäisistä jotka ovatkin viimeisiä ja viimeisistä jotka...

    Ukraina ei taistele presidenttinsä varassa eikä hänelle vaan oman olemassasolonsa puolesta, mutta tuolla näyttelijä(koomikolla) josta tuli presidentti on tässä tilanteessa valtava henkinen merkitys ukrainalaisille (he tietävät siitä enemmän), mutta myös meille muille jotka olemme sivustakatsojia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mille tahansa maalle on lahja johtaja, tai johtajat, päättäjät, joilla on kyky kohdata ihmiset ja todellisuus sellaisena kuin se on, olematta jonkin ideologian jatke.
      Helppoa ja mukaälyllistä sanoa tietenkin, ettei kaipaa vahvaa johtajaa, ja niin se onkin, mutta jos vahva tarkoittaa vapautta arvioida todellisuutta ja tehdä sen pohjalta realistisia päätöksiä jotka yhdistävät eivätkä jaa kansaa, olkoon sitten johtaja, vaikka määritteeltään vahva mieluummin kuin heikko.

      Poista
    2. Tuolla ei tällä hetkellä selviäisi mikään relativisti ja puolueen tyyppi ja poliittinen broileri. Okei, en sano että Zelenskyi olisi ollut koko elämänsä esimerkillinen ja puhdas pulmunen, mutta nyt hän on kyllä vetänyt pressan roolin esimerkillisesti ja sisäistänyt tehtävänsä.

      Putin näyttää hukkaan menneeltä postmodernistiselta vitsiltä sepitettyine todellisuuksineen ja megalomaanisine hankkeineen. Koomikko 100 - KGB-mies 0. Uskottavuus vs. täydellinen epäuskottavuus millä mittarilla hyvänsä.

      Poista
    3. Näin on, ja tuo asettelu sopii hyvin myös minkä muunkin valtion tahansa johtamiseen. Meidänkin maamme.
      Maailma on ollut jo jonkin aikaa sellainen että vain realismilla selviää, ideologistit ja erilaisiin teorioihin tukeutuvat vaarantavat maansa ja sen asukkaat, noista "postmodernisteista" puhumattakaan.

      Nyt kun EU (ja Nato) ja Putinin vastainen talouspakoterintama on todella yhtenäinen niin kuin tässä tilanteessa pitääkin!! vaikkakaan sotilaallisessa tuessa ei ole otettu askelta eteenpäin (ja toivottavasti rauha saadaan ennen kuin sekin ehkä otetaan),
      niin toivon kuitenkin ettei tätä tilannetta hyödynnetä nyt ideologistien ja utopistien suunnalta niin, että kaikissa muissakin asioissa jyrätään pakolliseksi yksi ainoa totuus ja sen toteuttajaksi valtuutetaan kyseenalaistamaton federalismi.
      On toivottava että sodan jäljiltä Eurooppa jää turvallisuuspolitiikaltaan yhtenäiseksi mutta muilta osin asiat ovat auki ja vapaasti valittavissa ja päätettävissäja väärät linjaukset muutettavissa kuten demokratioissa pitääkin olla.

      Poista
    4. Joo, varmasti liittovaltioistumisen siunauksellisuutta manataan runsain määrin. Siinä himmelissä sitten tietää, miten käy. Turvaa luvataan mutta luultavasti olot huonontuvat ja päätäntävalta siirtyy yhä kauemmas. Tätä perustellaan vihreällä siirtymällä, tasa-arvolla ja totta kai turvallisuudella ja sen valvonnalla. Siis tällainen tendenssi on varmasti. Voi toki olla toisenkinlaisia tendenssejä. Putin ja natsit mainitaan usein.

      Poista
  2. Luen kommenttejanne ja kaipa sitten sallin itselleni joskus pienet lipsahdukset ääneen.

    On sellainenkin ilmaisu kuin tavoitepaino. Ihminen ei ole tyytyväinen painoonsa. Asia voidaan pienellä laajennuksella isontaa. Ajatellaankin sellaista asiaa kuin tavoitetasapaino. Olen sitä mieltä että tavoitetasapaino tuottaa myös tavoitepainoa. Tasapainottomuuden tilassa ihminen ehkä hotkii tai sitten ei pysty syömään mitään.

    Olen sitä mieltä, että nyt ja lähivuosina tasapainoiset ihmiset päättäjinä ja muutenkin ovat kullan arvoisia. He pystyvät tasapainoisuudessaan harkitsemaan asioita oikein.

    Kyllähän some ja kaikenlainen kuva- ja sanamyrsky häiritsevät tasapainoa.

    Niin, näin myös videon missä korkea venäläinen upseeri sellainen hieman myhäilevä pappa jakoi kunniamerkkejä sairaalassa nuorille venäläisille haavoittuneille sotilaille.

    Nuoren on vaikea valita mihin maahan hän syntyy ja sitten ympäristön vaikutus häneen on suuri.

    VastaaPoista
  3. "Olen sitä mieltä, että nyt ja lähivuosina tasapainoiset ihmiset päättäjinä ja muutenkin ovat kullan arvoisia. He pystyvät tasapainoisuudessaan harkitsemaan asioita oikein."

    Tämä on erittäin hyvin sanottu ja erittäin tärkeää, Jari!

    Juuri näin pitäisi olla.

    On selvää, että kun synnyt Venäjälle ja menet armeijaan niin pian voit olla Ukrainassa tai muualla taistelemassa. Ei siinä paljon kysytä mielipiteitä tai sitä, mitä mieltä olet politiikasta. Tämä tulisi tietenkin myös ymmärtää.

    VastaaPoista
  4. Totta, kukaan ei valitse maataan, kansaansa, etnisyyttään jne.
    Senkin vuoksi kaikkien pitäisi osata olla ja jaksaa tarkkana sen suhteen, mitä venäläisistä ihmisinä ja ihmisryhmänä puhutaan. Media ja päättäjät ovat jossakin määrin tuoneet tätä esiin mutta eivät riittävästi. Euroopasta (lainausmerkit?) on kuulunut uskomattomia ylilyöntejä venäläisten ja Venäjän silmistäpoistamisen suhteen.

    Kaikki viha, kritiikki, pettymys, raivo joka kohdistuu sodan aloittaneisiin tahoihin, Putiniin, valtaportaaseen, myötäilijöihin, sodan kannattajiin ja määräysvaltaisiin sotilashenkilöihin on sen sijaan niin kuin pitääkin.

    No, olen sanonut tämän ennenkin.

    Jarin kommentin viimeinen lause sai ajattelemaan vaikka fiktiivistä mutta mahdollista poikaa nimeltä Arseni (20v.), kotoisin Pihkovasta, suorittaa asepalvelusta, on heitetty Ukrainaan, pää pakkosyötetty sotapropagandalla, saa surmansa hyökkäysoperaatiossa Kiovan ulkopuolella, sirpale läpäisee kypärän, elämä päättyy siihen, ennen kuin on alkanutkaan. Eikä tuo poika ole sodan uhri aivan samalla tavalla? Minulle ainakin on.

    Tämä kaikki ei tietenkään saa vaikuttaa Ukrainan taisteluun. Väkivaltaa saa vastustaa väkivallalla. Puolustussota on aika moraalisesti oikein. Kaikki eivät voi olla haavojen sitojia. Harva tässä maailmassa voi noudataa ideaalia "älä tapa."

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ( po. puolustusota on a i n a... )

      Poista
    2. Samaa mieltä. Ei voi alkaa vihata ihmisiä idioottimaisesti, olivatpa he keitä hyvänsä.

      Jos hyökkääjä tulee maillesi aseen kanssa valmiina tappamaan, niin vaihtoehdot ovat vähissä: tähtää ja laukaise. Siinä ei paljon moraalia kysellä ja saivarrella.

      Poista
    3. Tässä taas varsinaiset neropatit toiminnassa: https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/b614e28e-c18a-4a26-b36b-b161be2f2128

      Mitäköhän tällä autetaan? Hoitojonojen lyhenemistä, avunsaannin nopeutumista ja tasa-arvoa?

      Poista
    4. Ehdin tauolla pikaisesti lukea jo tuon. Niin. Taisin tuontapaiseen johtamiseen viitata jo kolmannessa kommenttissani. Ideologiat edellä...

      Poista
    5. Kyllä typerällä päätöksenteolla voidaan saada hyvätkin resurssit tehottomiksi, ja vielä jos niitä resursseja ei kummoisesti ole, niin kuinkahan siinä käy... Tietyssä mielessä kaikki tällaiset poliittisten puolueiden ideologioihin palautuvat viritykset pitäisi räjäyttää huut helvettiin. Tulee kalliiksi pyörittää jotain toimimatonta myllyä terveydenhoidossa.

      Itse käyn kyllä hammaslääkärissä hädän hetkellä julkisella. Sairauksia ei ole onneksi ollut paljon. Olen käynyt työterveydessä ja joskus yksityisellä, omin rahoineni maksanut, kun olen tiennyt, että julkisella puolella saisi odottaa kuukauden tai kaksi ja siltikään homma ei juuri edistyisi.

      Poista
    6. Itse käytän myös nimenomaan julkisia ja työterveyttä, joka julkinen myös (kaupungin). Omat kokemukset toistaiseksi hyviä, mutta tiedän ettei siitä voi vetää yleistä johtopäätöstä.
      Helsingissä ainakin on joitakin terveyskeskuksia jotka ovat todella kriisitilanteessa. Paikkoja joiden läpi lääkärit virtaavat, valtava vaihtuvuus, kieliongelmia, harjoittelijat tulevat katsomaan, kukaan niistä ei sinne harjoittelun jälkeen jää.

      Puhutaan julkisten laadusta ja tasa-arvoisuudesta ja yhdenvertaisuudesta mutta se on liian usein toiveunta.
      Usein ministeri jos toinen sanoo, että Suomessa kaikissa paikoissa saa samaa. Ei pidä paikkansa, ei omalla alallanikaan eikä vaimonkaan. Ja myös terveydenhoidossa. Eroja joista monet todella isoja syntyy monista muuttujista.

      En tiedä voiko tälle enää oikeastaan mitään. Suomi ei tule olemaan sillä tavalla enää hallittava kuin joskus. Mutta ihmisten valinnan mahdollisuuksien kaventaminen on kyllä väärä suunta, varsinkin, kun vaihtoehtona e i ole, että kaikki käyttävät samaa ja kaikkialla yhtä ja samalla tavalla laadukasta julkista terveydenhoitoa.

      Poista
    7. Homma on lähtenyt hanskasta monin tavoin. Tämä on pitkän tien yksi etappi, ja silti asiat ovat vielä toistaiseksi paljon paremmin kuin monessa muussa maassa, paremmin kuin esimerkiksi monessa Euroopan maassa puhumattakaan muusta.

      Hammashoito, pikainen, on toiminut kohdallani hyvin julkisilla. Ennen edellistä lohkeamistapausta olin kyllä hoidattanut hampaani aikuisiällä aina yksityisellä. No, kerralla kuntoon - periaatteella ei siitä nyt niin hirveää laskua lopulta tullut, tonnin ja parin välillä pysyin, ja sitten ahkeralla hoitamisella olen muuten selvinnyt vuosikaudet.

      Mitään varsinaista sairautta ei ole ollut, siis vakavampaa. Nyt hiukan pelkään, että korona on saattanut laukaista ainakin väliaikaisesti jonkinlaisen allergisen astman tai sen tapaisen. En ole ollut pahasti eläimille allerginen tähän saakka, paitsi kissoille. Nyt kun on talossa kaksi koiraa ja kolme marsua, ei ole ihan helppoa toipua virustaudista. Ehkä tämä on ohimenevää toivon niin.

      Joitakin ei-niin-pahoja-kremppoja olen hoitanut yksityisesti.

      Lapsille olen ottanut sairaskuluvakuutukset, kun pääsee heti yksityiselle ja omavastuun (100 e / kausi) jälkeen saa kaiken mitä haluaa saman tien. On kannattanut. Julkisilla ei olisi tällaista hoitoa saanut, varsinkaan erikoisempiin hankaluuksiin.

      Suomi jakautuu. Hoitoa kyllä on, laadukastakin, myös siellä julkisilla, kunhan on tarpeeksi paha vaiva.

      Itse näen, että hoitojonojen purkamiseen olisi hyvä, että ihmiset menisivät myös yksityisille toimijoille, ja siksi olisi tärkeää, että noita käyntejä kelakorvattaisiin. Julkiset eivät vedä siihen tahtiin kuin pitäisi, eikä siellä kovin hyvin ehditä eikä aina edes osata paneutua asioihin. Valitettavasti näin. Kokemusta on.

      Jos menen yksityiselle, suuressa osassa vaivoja diagnoosit ja lääkkeet on yleensä muutaman tunnin, korkeintaan päivän sisällä käpälässä. Julkisella on niin, että ei edes pääse näkemään lääkäriä välttämättä, ja siellä voi olla yleislääkäri, jolta menee asiat ohi. Riippuu toki henkilöstä ja paikasta, miten kuormitettua on.

      Julkisia käyttäen tuhlautuu helposti monta päivää ilman että saa apua, kun sen yksityiseltä saa hetkessä. Sitä on sitten taas pelikunnossa nopeammin, ja monelle nopea hoito on myös toimeentulon tae. Kalliiksi tulee odotella ja miettiä, mikä diagnoosi on sillä kertaa arvottu.

      Poista
    8. Näin tämä menee ja vielä maassa jossa verotaakoitus työssäkäyjälle on yksi maailman korkeimmista. Jossakin kohtaa on välystä ja isosti. Vastaus ei ole palkkatasokaan, koska terveydenhoidon palkat ovat Suomessa selvästi matalalla verrokkimaihin verratessa. Yksi pyhyys-pyhyys ovat koulutusleikkaukset. Ihminen joka jollakin tavalla vie jotakin siihen suuntaan on saatanasta.
      Omalta alaltani, suomalainen peruskoulu, voisin nimetä konkreettisen listan juttuja ja menokohteita joita ilman tultaisiin toimeen. Ei niistä suuria osuuksia ehkä tulisi, mutta ehkä jopa kymmenien miljoonien osuuksia ainakin koko maan mitassa. Koulutuksessakaan (pk) ei palkkataso ole korkea, maisterin tutkinnolla pääsee juuri ja juuri yli keskipalkkatason. En todellakaan "puolusta" "koulutusleikkauksia" mutta erilaisten oheistoimintojen ja ylimäärien (koulutuksen suunnittelussa + hallinnossa +projektikoordinaattoreina yms. on monenlaista toimijaa joiden panos ei näy ei kuulu ei vaikuta) karsiminen olisi ehdottomasti tarpeen. Voisin puhua tästä huomattavasti rumemminkin äänenpainoin.

      Ihmisiltä ja yrityksiltä pakko-otettu varallisuus ja palkkaosuus (verotus) tulisi täsmäkäyttää ydintoimintoihin ja niiden tehokkuuteen, jos maassa ei ylimääräistä ole. Meillä ei ole.

      Poista
    9. Ikuinen kysymys: kehitysapu. No, sen jakaminen sinänsä, oli määrä mikä tahansa, ei takaa että apu ja inhimillinen kehitys menee oikeaan suuntaan kohdemaissa. Nythän on tullut uskomattomia laskelmia (ja on tullut ennenkin) tehottomuudesta. Silloin on turha väitellä onko meidän prosentti matala vai korkea. Jos on niin kuin on tullut esiin, oli ka-prosentti mikä tahansa, on lopputulos huono.

      Ka pitäisi sitoa tuloksiin kohdemaissa. Ensimmäisenä tietenkin väestönkasvun pysäyttäminen, sitten terveydenhoito, lukutaito, ihmisoikeudet/uskonnonvapaus, tyttöjen ja naisten turvallisuus ja yhteiskunnan yleinen turvallisuus sen heikoimmille jäsenille.

      Itse asiassa sama logiikka sopii myös meille. Jos jokin kohde imee veroja vuodesta toiseen ilman tuloksia, rahaa vähemmän.
      Ehkä liian suoraviivaista ajatella noin, mutta joitakin mittareita olisi hyvä laatia. Tuloksien määrittäminen on tietenkin vaikeaa. Mutta mitä konkreettisempia sitä parempia.

      Ja joo, tuo em. ajattelu ei ole missään kohtaan eikä millään tavalla lähtökohtaisesti "oikeistolaista."
      Jos olisi, niin loogisesti vasemmistolaisuus tarkoittaisi rahan jakamista kohteisiin ja hankkeisiin joilta ei vaadita mitään muuta kuin jonkin halutun mielikuvan luominen.

      Humanistina ajattelen kuitenkin tietysti ettei ihmistä pitäisi hylätä missään tapauksessa, ei jäsenenä eikä perustarpeiltaan.
      Mutta se onkin juuri se ydintoiminto.
      Jokaiselle meille tulee joskus seinä vastaan.
      Viimeistään viimeisellä osastolla. Silloin on hyvä jos on yhteiskunta.

      Poista
  5. Joo, ei minustakaan verorahan hyväntahtoinen syytäminen jonnekin kohteeseen x voi olla mikään itsetarkoitus. Silti näyttää olevan.

    Ydintoimintoihin pitäisi keskittyä niin sisältöjen kuin asioiden ylläpidon osalta. Muuhun ei ole varsinaisesti tarvetta.

    Nyt pyöritetään velkarahalla monia projekteja, joille ei ole käytännössä muuta tarvetta kuin poliittisesti synnytetty tarve.

    Totta kai itsekin ajattelen, että lähdön hetkellä olisi hyvä saada sellainen hyvä hoito, ettei elämä päättyisi kauheaan kipuun ja nöyryytykseen.

    Jos tässä vielä parit pandemiat kestäisi ja sitten heittäisi lusikan nurkkaan.

    VastaaPoista
  6. Noissa aiemmissa ketjuissa olen tuonut esiin Suomen puolustusvoimien poikkeuksellisen tulivoiman. Sattui nyt just silmiin sitä käsittelevä juttu:
    https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/7b4df6b7-cb77-4af7-bd97-80bd2c109f5b

    Lisäksi meillä todella iso ja hyvin koulutettu ensilinjan reservi, noin 240 000 miestä + kaikki me nostoväki vielä siihen päälle.

    Ja tämä puolustuskyky ollut jo pitkään ja ilman Natoakin.
    Armeijamme on moninkertaisesti vahvempi kuin se mikä Ukrainalla oli laittaa vastaan.
    (Toivottavasti myös henkinen puolustuskykymme on hyvä.)

    Tämä kaikki tiedetään Putinin toimistossa. Tähän em. perustan sen, että en pelkää maahamme kohdistuvaa (maa)hyökkäystä tässä vaiheessa oikeastaan lainkaan.

    Muuta häirintää ja bussikolonnia voi kyllä olla tulossa ellei päästä Putinista eroon ja kun me liitymme Natoon, mikä de facto taitaa olla kulissien takana jo tapahtunut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eli kiitos tästä puolustuskyvystä jokaiselle päättäjälle joka on ollut sitä tekemässä puoluekannasta riippumatta.
      (Itse en ole ollut, ettei joku kuvittele, mikään maastohousuinen reservi-intoilija. Intin jälkeen sluipailin kertausharjoituksistakin pois kun piti päästä kasarilla reilaamaan, mutta se synti ja typeryys lienee jo vanhentunut. Sotilaspassin toki olen säilyttänyt, jos kutsu olisi myöhemmin käynyt. Inttiammattiväen kanssa muuten olen aina kyllä tullut toimeen, jos joskus on tavannut. Rauhanrakastaja on keskimäärin kotimainen upseeri. Yhtään militaristia en ole tavannut niissäkään ympyröissä. Helvetin vihaisia pasifisteja kylläkin. )

      Poista
    2. (Anteeksi edellisen kommentin viimeisen virkkeen limbo. Mukavia fiksuja sivareita ja pasifisteja olen myös tavannut. Itse kun olen ollut viimeisiin aikoihin saakka, en ehkä enää, Natoon liittymisen vastustaja ja suomalaisen liittoutumattomuuden kannattaja niin rauhanpuolustamisen liputtajaksi olen kai itsekin ollut sitoutunut. Mutta maailma meni muuttumaan lupaa kysymättä. )

      Poista
  7. Noinhan se on Jope aseiden suhteen.

    Itse toin esiin taistelutahdon, johon vaikuttavat psykososiologiset aspektit. Oma taistelutahto, meisyys.

    Jollakin videolla joku toi esiin postmodernin keskiöttömyyden.

    Onko meillä jokin suuri kertomus, joka liittää meidät yhteen paineen alla ja synnyttä paineensietokyvyn? Edistää sitä?

    Tietysti on viitattavissa talvisodan henkeen.

    Sanoisin niin, että postmodernit kielipelit ja lirkuttelut ja älyilyt ovat rapauttaneet ja kyseenalaistaneet arvoja.

    Aseet ovat taistelutahdon välineitä.

    Sanoin niinkin, että jääkiekkomeisyys on eri asia kuin paineensietokyky taistelussa missä tulee ruumiita ja missä on pahasti haavoittuneita.

    Mutta ehkä tilanne sitten synnyttää taistelutahdon.

    Tai en ehkä jälleenkään näe asioita oikein ja järkevintä olisi pitää turpansa kiinni.

    VastaaPoista
  8. Riittävän tiheä varuskuntaverkko ei ole ainoastaan kustannuskysymys vaan se vaikuttaa ja ylläpitää konkreettisesti taistelutahtoa meisyyttä.

    Esimerkiksi Kauhavalla ja Vaasassa ei ole varuskuntaa, jota en lainkaan käsitä.

    Kaikkihan olettavat että ne pohjalaiset nyt sieltä oikein uhoten lähtevät liikkeelle silloin kun taistelukutsu tulee.

    No niin kilvoittelen siinä, että kirjoittaisin mahdollisimman vähän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Sanoisin niin, että postmodernit kielipelit ja lirkuttelut ja älyilyt ovat rapauttaneet ja kyseenalaistaneet arvoja.

      Aseet ovat taistelutahdon välineitä."

      Asia on näin, mutta kyllä tämä postmodernismi on jotain pintasilausta, kun on hädän hetki. Uskaltaisin näin ajatella.

      Kaikki, siis minusta, mitä on lirkuteltu jo pari kolme vuosikymmentä, näyttää hyvin heikolta pohjalta elämälle tosipaikan edessä.

      En ole mikään militantti ihminen, päinvastoin, mutta arvostan sotilaallista maanpuolustusta ja ihmettelen, että sen arvoa ei ole nähty tarpeeksi suurena, kun vieressä on kuitenkin Venäjä.

      Oma panokseni on vaatimaton panssarimiehen panos (Parolannummi 1990-1991) ja luullakseni tehtävissä, jossa pyöritetään huoltoa ja esikunnan asioita ja pidetään miehiä taistelukunnossa. Olen kyllä valmis niihin tehtäviin, mihin kutsu käy.

      "Sanoin niinkin, että jääkiekkomeisyys on eri asia kuin paineensietokyky taistelussa missä tulee ruumiita ja missä on pahasti haavoittuneita."

      Tämä on se iso kynnys, ei tuo postmodernismi. Tällaiseen tilanteeseen joudutaan sodassa. En ole aivan varma nykyihmisen psyykestä. Mutta kovassa paikassa, näin uskon, löytyy halua ja kykyä. Ei toki kaikilta eikä tilanne ole mitenkään helppo.

      Poista
    2. Täytyy sanoa, että ammattisotilaat, niin kuin he nyt ovat julkisuudessakin esiintyneet, ovat erittäin fiksuja ja asiallista. Ihan samaa en voi sanoa kaikista kapiaisista, joiden kanssa varusmiespalveluksen aikaan olin tekemisissä, mutta he ovat eläköityneet aika päiviä sitten.

      Poista
  9. Uskon, että maanpuolustuskykyä ja -taitoa löytyy tarpeen vaatiessa. Tyhjän höpöttäjät ymmärtävät olla pääosin hiljaa siinä vaiheessa, kun on vaara. Jos eivät ymmärrä, omapahan on häpeänsä.

    Se on selvää, että jos pysäytettävänä on Venäjä, kuka muukaan se voisi olla, niin ei tule olemaan helppoa venäläisen hyökkäysstrategian vuoksi. Siinä on toimittava puolustusvoimien fiksusti, että keskeisiä resursseja ja infraa ei lamauteta - toivottavasti tämän eteen tehdään jo nyt työtä ja hajautetaan / kätketään sopivasti sotilaskalustoa. Lisäksi pitää olla koulutettua väkeä ilmatorjunnassa ja riittävän laadukas kalusto. Myös lennosto tärkeä - tässä Ruotsilla olisi paljonkin annettavaa, jos olemme yhdessä Natossa ja apua tulee läheltä. Maahyökkäys kyllä hoituu; sen osalta en usko Venäjän olevan mitenkään erityisen kova, niin kuin nyt on nähty Ukrainassa.

    Voi olla, että Venäjälläkään ei kovin motivoituneita sotilaita ole loputtomiin. Sillä on vain tuo paskamainen taktiikka, jossa ei sodan sääntöjä ja ihmishenkiä kunnioiteta.

    VastaaPoista
  10. Venäjä on nyt lehtitietojen mukaan hankkinut 40 000 syyrialaissotilasta ja kulissien takana pyytää Kiinalta ruoka- ja aseapua.

    Venäjä on päättänyt voittaa sodan, siltä näyttää. Miten noin valtava maa ei kykene omillaan tuottamaan aseita ja huoltamaan joukkojaan. Täytyy kyllä ihmetellä, miten onnistutaankin paskomaan kaikki. Jopa toisten tappaminen näiden omalla maaperällä. Häpeällistä on Venäjän toiminta. Lähtisivät kotiinsa.

    VastaaPoista
  11. Ukraina on nyt täynnä aseita, sekä armeijoiden että muiden, vapaaehtoistaistelijoiden ja muutenkin siviileille jaettu tässä hätätilanteessa kalashnikoveja kuorma-autolasteittain.
    Jos tuonne lisäksi tulee Syyriasta väkivallan puoliammattilaisia niin en uskalla ajatella seurauksia sodankaan päättymisen jälkeen.
    Ja heijastusvaikutuksia ympäristöön, muihinkin maihin.

    Putinin Venäjällä nyt täydellinen moraalinen romahdus menossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä aika järkyttävä arvio jatkosta, Puopolon haastateltavana sotahistorian dosentti Markku Salomaa - ei voi sanoa kuin että vakavaksi vetää, pitipä miehen puheita 100 prosenttisen luotettavina tai vain 95 prosenttisen luotettavina:

      https://www.youtube.com/watch?v=D_cQGlbZ1A4

      Poista
    2. Joo, katsoin minäkin eilen tuon haastattelun.

      Poista
    3. Niin, kun on vastassa materialisti ja kyyninen valloittaja, niin on siinä vähän vaikea ajatella kuin idealisti. Ja kuitenkin suurin osa poliitikoistamme on hyviä hyvien aikojen ja mahtavien aikomusten ihmisiä. Voi kysyä, miltä tuntuu olla tällaisten ihmisten käsissä, jos kaikki on kiinni vain heistä?

      Poista
    4. Täytyy sanoa, että en ihan purematta niele kaikkea mitä tämä Salomaa sanoi. Toi kuitenkin esiin oman näkökantansa ja perusteli sen pääosin ihan kohtuullisesti.

      Poista
    5. Joo, en niellyt minäkään tätä asiantuntijaa vaikka Puopolon juttuja pidän normaalisti arvossa.
      Perusväite turvatakuista oikea, mutta muuten tuli mieleen lähikuppilan setämies vauhdissa (vaikken kyllä kuppiloissa käykään).
      Asiantuntijoita pörrää nyt kaikilla kanavilla nonstoppina.
      Näiden lausuntojen antajien sisältöjä media syö kuin kovalla ruokahalulla (kuin sika).
      Tulee sierrätyskyky, tarvitaan aina kovempaa ja kovempaa tekstiä uhasta joka kohdistuu Suomeen.

      Itse olen Niinistön kannalla täysin.

      Siitä lopusta. Mitään tarvetta Natoon meillä ei ole ollut ennen, sanokaamme nyt vaikka, Putinin radikalisoitumista ja jihadisoitumista 2010-luvulla.
      Paasikivi pärjäsi Stalininkin (Putin x 1000) kanssa liittoutumattomana. Kekkonen myöhemmän Neuvostoliiton. Lopputulos oli hyvä, kun ottaa huomioon kaupankäynnin. Sehän rakensi Suomen siinä kuin paperiteollisuuskin.

      N y t vasta on eri tilanne.

      Maantiede ei silti ole mihinkään muuttunut.

      Poista
    6. = on mentävä Natoon kun tilanne ja hetki on täsmälleen oikea. En taida tässä oikeastaan nyt luottaa kenenkään muun kuin ylimmän valtionjohdon, Niinistön, arviointikykyyn. Hallituksen arvontaan tätä ei kannata jättää.

      Asiantuntijoilla on tietenkin myös omat motiivinsa. Ei asiantuntijan status niistä vapauta.

      Niinistön on ratkaisu tehtävä ja hallituksen ja eduskunnan tehtävä on sitä tukea. Se on hänen viimeinen suurtyönsä Suomelle. Kenelläkään muulla ei ole parempia kontakteja ja tietoa sitä päätöstä tekemään.

      Poista
    7. Ja voi helvetti jos tätä asiaa olisi ollut hoitamassa Rehn tai Haavisto tai joku muu pressaehdokkaista. En luota noihin tässä yhtään. Rehn on minusta täysi hasardi. Haaviston käsiin en tätä maata myöskään ihan äkkiä antaisi.

      Poista
    8. Se on selvä, että Putin on kasvonsa paljastanut. Nyt se on aivan ilmiselvää.

      Poista
    9. Suomen seuraavissa presidentinvaaleissa onkin tärkeää valita ulkopolitiikan johtaja jolla on kyky ja halu ja toimintakyky kestää minkänlaisia Putinilta tai uudelta Venäjän johdolta tulevia paineita vastaan. Myös sisäisiä.
      Pitää muistaa ettei Nato-jäsenyys poista ongelmia. Se on vain avun lupaus sodassa. Itse asiassa ei edes turvatakuu. Jäsenyys ei takaa turvallisuutta, se takaa vain apua.
      Ei estä esim. bussikolonnatäsmäkiusaa.

      Poista