Kaksi vuotta meni ennen kuin meikäläinen virallisesti kruunattiin. Nyt on sitten körönäseppele päässä ja loppui maanpako. Takana surkea yö, mutta ei toistaiseksi niin surkea, etteikö pahempiakin olisi ollut: kuumetta, särkyä, ylätiet tukossa ja muuta tällaista (maanantaina alkoivat oireet). Unikin tuli sitten lopulta. Täytyy sanoa, että mieluummin sairastan tämän nyt täysin rokotettuna kuin että olisin sairastanut jonkin aiemmista varianteista ilman rokotteita. Luultavasti tässä ehtii parantua ennen kuin alkaa kevään kiireisin vaihe. Ja romaanikäsis on siinä kunnossa, että sen voi julkaista, vaikka itseltäni henki lähtisi. Oikeastaan oudointa on olla kipeänä pitkästä aikaa, edellisestä taudista varmaan melkein kolme vuotta. Luultavasti tällaisia tiedonantoja ei kannattaisi tehdä, tulee sellainen kohtalokas olo tyyliin "kuuluisia viimeisiä sanoja" tai "siitä se alamäki sitten alkoi..." No, luulenpa, että tämä tauti ei ole kuolemaksi.
Paranemista Sinulle ja kaikkea hyvää kotiisi. Ristinmerkin tehden.
VastaaPoistaKiitos, Jari. Siunattua päivää sinulle.
PoistaNo niin, löysi se sinne taimenpuronkin varteen. Muutama päivä ja olet entiselläsi.
VastaaPoistaNäin toivon sydämestäni. Kauanko sulla meni kaikkiaan?
PoistaJopelta kysyisin myös että tunsitko jonkinlaista jälkitilaa?
PoistaItse pelkään melkeinpä eniten jonkinlaisen uupumusoireyhtymän päälle jäämistä...
Ehkä siinä sitten auttavat vitamiinilisät B, C Ja D ja myös sinkki kuten jo aikaisemminkin kirjoitin.
Olen syönyt, Jari, noita vitamiineja. Joka päivä reilusti kotimaisia marjoja, joita tulee poimittua heinäkuun puolivälistä lokakuulle (lakka, mansikka, mustikka, vadelma, puolukka). Ne on kyllä hyviä. Tavoite on aina syödä pakasteet tyhjiksi ennen kesää. Nyt alkavat olla lopussa mustikat ja vadelmat. Lakkoja on eniten, kun on ollut kaksi hyvää kesää peräjälkeen.
PoistaHyvä. Sinä oletkin esimerkillinen perheenpää.
PoistaKiitos, Jari.
PoistaMulla aluksi kunnon oireet, hyvin raju yskä ja kurkkukipu, kuume siinä 38. Sitä 2 vrk. Sen jälkeen tasoittui ja noin 5 vuorokauden jälkeen lähes normitila. Mulla sekä vaimolla jäänyt yläkurkkuun jatkuva kutiseva ärsytysyskä, edelleen. Joskus enemmin, joskus vähemmin. Töistä tullessa (nyt juuri lomalla) olen ollut hyvin väsynyt, mutta onko se jälkitila vai jotain muuta, en osaa arvioida. Jos jatkuu vielä pitkään, käyn lekurissa.
VastaaPoistaEn myöskään tiedä onko unohtaminen, kognition vaikeudet jne. koronan jälkitila, mutta viime aikoina myös unohtuu paljon, kaikki kateissa koko ajan. No, toivon että se olisi koronan syytä eikä muuta, hah. Stressiäkin ollut, voi olla siitä.
PoistaOlematta lääketieteen asiantuntija niin se voisi olla jälkitila. Sen suhteen tulisi olla herkillä.
PoistaEhdit kirjoittamaan ennen minua, Jope.
PoistaEn usko koronan ulottuvan kognitioon muuta kuin valtavan väsymyksen kautta. Väsymystä täytyisi hoitaa.
PoistaMutta olen maallikko kaikessa...
Kyllä tuo, Jope kuulostaa sekä stressiltä että väsymykseltä. Eli voi olla jälkitila. Mulla oli alkuviikosta kanssa tavallista enemmän asiat hakusessa. Mutta kun on jatkuvasti hiukan stressaantunut ja paikoin ylikuormitettu, niin on tosiaan vaikea erottaa mikä on mitäkin. Yritän tietoisesti laiskotella välillä eri tavoin ja teen juttuja, joista saa energiaa. Kuntoa pitäisi hoitaa enemmän ja säännöllisesti.
PoistaTerveyttä sinne! Pysähtyminen voi tehdä hyvää, jos ei tauti kurmota liiaksi.
VastaaPoistaKiitos, Jonimatti. Uskon, että tästä selviän ihan hyvin. Harvoin olen sairaana. Pysähtyminen on aina hyvä.
PoistaHyvä!
Poista