Pihapiirin kodinturvaaja

 

Pihapiirissä

uusi kodinturvaaja:

lumikko, hiirten

ja rotan surma, juoksee

hangella, lumisissi.

Pidin äsken puolikuntoisena proseminaaria etänä, ja ikkunan alla juoksenteli lumikko! Siinä missä pari rottaa kävi viikko pari sitten iltaisin. Liekö lumikko pistänyt siimahännät kylmiksi ja ottanut omaksi muonakseen. Toivon niin. Ei ole enää nimittäin rottia näkynyt. Lopetin kyllä lintujen ruokinnan rottien vuoksi ja siistin pihan ylimääräisistä ruoanmuruista. Eläköön lumikko!

Ukraina

 

Ukrainalaiset joutuvat kohtaamaan venäläisiä joukkoja, valkovenäläisiä joukkoja

ja tsetseenijoukkoja, kun nämä etenevät eri suunnista kohti pääkaupunki Kiovaa.

Kova paikka! Toivotaan, että rintama kestää, sillä Ukraina taistelee paitsi

oman olemassaolonsa myös jokaisen eurooppalaisen valtion puolesta, Suomenkin.

Nimittäin: Mitä selvemmäksi Venäjälle tulee, ettei se voi tuosta vaan rynnätä

itsenäisiin valtioihin tuhoamaan niitä ja tekemään niistä alusmaitaan, sitä parempi

maailmalle. Kaikki tuki Ukrainalle, aivan kaikki mahdollinen.

Rukous

Rukoilkaa rauhaa, 

on pakko sanoa niin,

kun pahaa ei voi

tappaa itse mukana

kuolematta, rukoilkaa...

Me voimme olla 

Ukrainan puolella, niin,

mistä löytyvät

oikeat sanat, viisaus

sanomattoman eteen...

Yksi ainoa

toive olisi tarpeen

juuri nyt, yksi

ainoa ihme, rauha

on nyt suloisin sana.

Mutta jostakin

täytyy löytyä teot,

jotta rauha on

mahdollisuus, on täällä 

oikealla hetkellä.

Pahasta päästä 

meidät, siinä on 

valtakuntasi.

Körönä

 

Kaksi vuotta meni ennen kuin meikäläinen virallisesti kruunattiin. Nyt on sitten körönäseppele päässä ja loppui maanpako. Takana surkea yö, mutta ei toistaiseksi niin surkea, etteikö pahempiakin olisi ollut: kuumetta, särkyä, ylätiet tukossa ja muuta tällaista (maanantaina alkoivat oireet). Unikin tuli sitten lopulta. Täytyy sanoa, että mieluummin sairastan tämän nyt täysin rokotettuna kuin että olisin sairastanut jonkin aiemmista varianteista ilman rokotteita. Luultavasti tässä ehtii parantua ennen kuin alkaa kevään kiireisin vaihe. Ja romaanikäsis on siinä kunnossa, että sen voi julkaista, vaikka itseltäni henki lähtisi. Oikeastaan oudointa on olla kipeänä pitkästä aikaa, edellisestä taudista varmaan melkein kolme vuotta. Luultavasti tällaisia tiedonantoja ei kannattaisi tehdä, tulee sellainen kohtalokas olo tyyliin "kuuluisia viimeisiä sanoja" tai "siitä se alamäki sitten alkoi..." No, luulenpa, että tämä tauti ei ole kuolemaksi.

Virheiden jono

 

Mitäköhän käy?

Putin aikoo korjata

virheitä, joita

Lenin sai aikaan reilut

sata vuotta aiemmin...

Ensin Ukraina,

Vladimir Iljitšin maa...

Miten pitkä on

tämä erheiden jono,

jonka hän nyt oikaisee?

Historia on

hyvitetty vasta, kun

Venäjän rajat

ovat Nikolai toisen

hallintoalueilla.

"Marxin virhe oli Lenin. Ja Leninin virhe oli Stalin.

Mutta Stalin ei tehnyt virheitä", kirjoitti Saarikoski aikoinaan.

Leijonat!

Leijonat iski,

Venäjältä hävisi

keinot. Jalonen

osaa rakentaa hengen

ja voittavan joukkueen.

Tässä olisi

esimerkkiä koko

yhteiskunnalle.

Mistä löytyisi tämä

yhdessä pelaaminen?

Aukko

 

Putin, kukahan

ottaa hänen sielustaan

selvän, mikä on

se aukko, jota hänen

kaltaisensa täyttävät

toisten pelolla,

kärsimyksellä? Suuri

isänmaallinen

projekti: alistu tai

elämäni luhistuu.

Hinta Venäjän

hyökkäykselle - se täytyy

nostaa pilviin, vain

siten Putin pidetään

omalla alueellaan,

vain siten rauha

säilyy - ammottavasta

aukostaan paskat.

Dialektinen runo

keltaliivit ja elokapina

convoy ja puoluemedia

silakat uivat horisontissa

samat paraatit yhä uusin naamioin

mitä tapahtuu todella

ikkunoidemme alla kilpailu resursseista elintilasta

mediassa uusi protestanttisuus

he sanovat hoitaneensa kriisin

he sanovat olleensa oikeassa kaiken aikaa

tieteen ja politiikan voitto

itsemääräämisoikeuden siirtäminen

kansalaisten ulottumattomiin

ikuinen epäsymmetrian dialektiikka

vie meitä yhä kauemmas toisistamme

keitä olemme kun on vain säiden ja ihmisten

ääri-ilmiöitä

kun yhteiskunta hajoaa hyvyyteensä

kun yhteiskunta hajoaa niiden toisten pahuuteen

yhä poissulkevampaa suvaitsevaisuutta

yhä rajoittuneempaa vapautta

oikean ja vasemman laidan dopamiinisuihkut

pitää vain suostua on tehtävä valinta jota katselen ulkopuolelta

en tunnista itseäni tästä peilistä

paras pysyä ulottumattomissa

Tein tällaisen saarikoskimaisen runokatkelman ex tempore - sovelsin siihen vain oman aikamme ainesta - huom! tätä pitäisi tietenkin vielä taittaa lisää ja kehitellä tähän hiukan muutamia murroskohtia lisää)