torstai 27. tammikuuta 2022

Keskustelua digieurosta sekä keskuspankkien epäonnistumisesta

 


Erittäin mielenkiintoinen keskustelu tässäkin Puheenaihe-jakso 200:ssa.

Näyttää erittäin haastavalta tämä historiallinen taloustilanne ja varsinkin tulevaisuus, myös poliittisesti.

https://www.youtube.com/watch?v=gVPg6pyrc-g

Vaikka tässä on itselleni paljon uutta, niin mielenkiinnolla kuuntelen,

koska näissä kysymyksissä tulevaisuus painii.



Toinen kiintoisa keskustelu inflaatiosta ja fiskaalidominanssista Puheenaihe-jaksossa 198:

https://www.youtube.com/watch?v=-e02sm4M_cU



51 kommenttia:

  1. Taas erittäin hyviä keskusteluja, kuuntelin toki vain osittain.

    Talouden (eli koko yhteiskunnan) suhteen julkisuudessa esillä hyvin erilaisia ajatuksia. Jopa niitä että nyt Marinin hallituksen aikana talous pyörii hyvin ja ei mitään hätää. Toisaalta sitten, esim. tänä aamuna Ylen puheessa, että kestävyysvaje lähtee lopullisesti käsistä ja räjähtää kumulatiivisesti pilviin, jos ei selkeitä ja merkittäviä leikkauksia aleta pian tehdä, eli jos siihen ei ole poliittista tahtoa tässä hallituksessa ja seuraavassa.
    Suomi maksaa myös valtavaa hintalappua koko maapallon radikaaleimmasta ilmastopolitiikasta.
    Myös investoinnit maahamme alkavat lopahtaa kokonaan. Eilen tuli siitä viimeksi tietoa, kun Kotka hävisi Hollannille(!). Yhtenä perusteena oli mm. dieselin hinta ja suhde metsiin joka on muuttumassa (UPM:N miehen termi) eli metsienkäyttöä halutaan entisestään vähentää, ja myös työmarkkinatilanne.

    Sitten on vielä näissä linkeissäsi esiin tullut talouden varjomaailma, erilaiset valuuttaideologiat, joiden maksajiksi päätyvät vielä kaikki tavallisissa töissä käyvät eurooppalaiset. Tulee mieleen että hallitukset ovat vain näiden asioiden alttiita toteuttajia, eivät subjekteja.

    Mitä tulee sitten digitaaliseen talouteen, ja ihmisen valjastamiseen vain sähköiseen talouteen, ns. sirutalouteen, niin sen suhteen tunnen ehkä suurinta mahdollista vastenmielisyyttä mitä voin kokea. Se on minun silmissäni matka kohti fasismia, tulee se sitten missä kaavussa tahansa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän tässä on monia uhkakuvia, ihan yleisesti kenelle hyvänsä, ihmisten jonkinasteisen "vapauden" menettämiselle digitalisaation ja valvonnan ja seurannan myötä. Ja vähempänä uhkana se, että ainakin työssäkäyvistä ihmisistä tulee valtion lypsylehmiä, jotka pakotetaan kustantamaan ties mitä.

      Se mikä minua huolestuttaa on tuuliajolla olemisen tunne. Siis valtionpolitiikassa. Ikään kuin kukaan ei ohjaisi laivaa. Meille sanellaan, mitä milloinkin tehdään, mutta kukaan ei pidä paattia kurssissa tai ei ole ideaa mihin isommin mennään.

      Poista
    2. Sosialisoijia riittää joka oksalle ja kaiken maailman byrokraatteja, jotka tahtovat hallita. Tämä tuntuu jotenkin vastenmieliseltä, vaikka asiaa puettaisiin kuinka kauniisiin vaatteisiin. Auttaminen on toinen juttu, mutta kun ihmisten päätösvaltaa omiin asioihinsa ja esimerkiksi omistamiseen kavennetaan, niin kyllähän se on taantumista aivan todella.

      Poista
    3. Yhdyn kyllä tuohon vapauden kaventumiseen. Voi olla näköhäiriö, mutta koen että liikkumatila taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti on pienempi kuin vaikkapa jollakin 80-luvulla. Ihminen sai kuitenkin aika vapaasti yrittää, omistaa, liikkua ja ajatella ja ilmaista aiemmin.
      Kun vielä laitetaan digitaalinen jalkapanta niin kyllähän me siten siirrymme lähemmäs kiinalaista mallia (jota kovin arvostelemme) kuin etäämmälle siitä.

      Mikä sitten on Suomen talouden suuri linja juuri nyt, luulen ettei kukaan osaa sitä rehellisesti sanoa. Velkaa otetaan, hväittäjälaivueita ostellaan kalleimman päälle, julkista sektoria ei sopeuteta lainkaan, lahjamiljardeja Välimerelle lähetään, Saksan keskuspankin onnesta pidetään huolta, yrittämisen vakava vaikeutuminen hyväksytään passiivisesti energiahinnan kohoamisen myötä.

      Poista
    4. Sikäli kuin me olemme joskus jonkin keskuspankin digitilin käyttäjiä (ja se tarkkaa jokaista siirtoamme) ja kun jo olemme suuryritysten tietovirtojen käyttäjiä (ja ne tarkkaavat jokaista tekoamme ja päätöstämme josta jää digitaalinen jälki), jää meille vain vähän yksityistä. Tämäkin skenaario voi olla aika lailla nurkan takana.

      Suomen taloudessa ei ole oikein mitään linjaa. Ei ainakaan sellaista, joka auttaisi tavallisia aktiivisia ihmisiä. Ehkä ajatellaan, että me kaikki lopulta kyykkäämme jossain vaiheessa, ja tämä valtion syliin lankeaminen määrittää joka tapauksessa kaikkea.

      Poista
    5. Suomen ulkopolitiikassa on onneksi vielä järki tallella, ja jos oikein tulkitsen niin myös suunta.
      Tarkoitan tietenkin pragmaattisen presidenttimme Niinistön viimeisiä linjauksia ja kiihkon ja panikoinnin toppuuttelua. Vanhanen ja Heinäluomakin ovat toki osoittaneet rauhallisuutta ja suhteellisuuden tajua, vaikka valta- ja muukin media osin kuin elää tunteista tässä aihepiiristä. Niin kai elääkin, fobia myy, klikki kilahtaa.
      Kun Niinistön on aika mennä, aika pian, niin en tiedä onko linjaa jäljellä enää sitten vain mennäänkö sitten ulkopolitiikassakin fiiliksellä. Tämä tuli mieleen kun eilen haastateltiin mm. vihreiden Harjannetta.
      Miellyttävän oloinen nuori mies, mutta ei osannut liittymiskannatuksensa syyksi mielestäni ilmaista muuta kuin fiilispohjansa.

      Talouden huolestuttavia signaaleja, eivät panikointeja eivätkä fobioita, ovat olleet nyt kahden jätti-investoinnin kaatuminen lyhen ajan sisällä. Verrokkimaa on päihittänyt meidät mennen tullen yritystoiminnan mahdollisuuksien vertailussa. Seurauksena menetämme mm. verotuottoina miljadeja euroja - tuottoja jotka eivät olisi olleet tavallisten työntekijöiden pussista! Vetovoimatekijät eivät ole olleet kohdallaan.

      Ehkä meillä visioidaankin vain, että laitetaan lähihoitajille ne tekijät kuntoon, maamme visio olkoon vain vanhustenhoito, maan täysmetsittäminen Riihimäen pohjoispuolelta alkaen ja veronkeräily.

      Poista
    6. Tietylle politiikan suunnalle ei ole olennaisinta, onko toiminta kannattavaa, kannattamatonta tai paljonko sitä on. Olennaisinta on, kenen käsissä ovat tuotantovälineet.

      Poista
    7. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    8. Neuvosto-Venäjän armeija vallankaappauksen jälkeen muodostettiin hieman väritetyn legendan mukaan näin: -Toverit, aamulla jaetaan kiväärit. Ne jotka saavat pistoolit ovat upseereita!
      Samalla asiantuntemuksella taidetaan jakaa meillä ministerit. Tai ei nyt sentään. Hallituksen satapäisen poliittisen avustajakaartin suhteen ehkä sitten enemmän noin. EU:n monituhatpäisen "virkamieskunnan" suhteen kai vieläkin enemmän.
      Tuotantovälineiden tehokkuudesta ja kannattavuudesta ei tarvitse veitsi omalla kurkulla välittää, kun systeemikoneisto pyörii joka tapauksessa.

      Ajatusleikki: jokaisen ministerin tehtävän vastaanottavan olisi ostettava asunto-omaisuutensa arvoon täysimääräisesti kiinnitettynä maan 20:n kansantalouden kannalta merkittävimmän yhtiön osakkeita. Voisi tuoda vastuuta toisella tavalla. Riski olisi myös sama kuin kymmenillä tuhansilla yrittäjillä, eikä yhtään sen kummempi.

      Poista
    9. Ei ole olemassa, olen tajunnut sen vasta muutaman vuoden, eikä ole koskaan ollutkaan vastakkainasettelua yksityinen sektori/yritystoiminta - julkinen sektori/hyvinvointivaltio.
      Ne ovat kolikon sama puoli.
      Hyvinvointivaltiota ei voi olla olemassa ilman kannattavaa ja laajaa yritystoimintaa eivätkä asiat voi pyöriä pitkäkestoisesti ilman toimivaa hyvinvointivaltiotakaan.

      Näiden asioiden asettaminen toisensa poissulkevasti vastakkain kertoo ideologian betonista aivoissa. Jumittaa.

      Tässä ajassa yritetään asettaa ilmastoa vastakkaiselle puolelle samalla lailla ja yhtä typerästi. Voi käydä niin, ja Suomessa se on hyvin mahdollistakin, että ilmasto "voittaa" mielikuvien kisan kansalaisten sieluista, mutta mitä sitten tulee tapahtumaan, kun hiili määrittää kaiken, mikään ei globaalisti kuitenkaan ratkea ja yksityinen sektori tulee alas ja vie mukanaan hyvinvointivaltion?

      Toivon tietenkin ettei niin tapahdu. Että järki ja maltti voittaa kaikilla kolmella osa-alueella.

      Poista
    10. Toivotaan malttia tosiaan. Tänään kirjoitin tällaisen:

      Nyt lähtee yksi
      hysteria, pian palaa
      toiset takaisin.
      Saattepa nähdä, näin käy
      aivan satavarmasti.

      Tähän hysterian kohdalla voi jokainen miettiä sitten mitä itse tahtoo.

      Poista
    11. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    12. "Ketkä ovat maahantuoneet Suomeen hysterian?"

      Natokauppiaat ainakin.

      Poista
    13. Ok, kriittisesti itseäni arvioiden tunnustan että jossakin kohtaa mietin fobioita minäkin. Mm. vuonna 2015 kun noin 30 000 suurelta osin täysin tunnistamatonta tulijaa tuli rajoiltamme sisään. Tilanne laukesi kuitenkin suurilta osin. Mitä on myöhemmin tulossa, sitä ei tiedä kukaan, maahanmuutto ei minua pelota eikä häiritse mutta tulevien ihmisten mahdollisia aikomuksia on ihan luonnollista miettiä. Jos aikomus on tulla maahan ja siihen sopeutua riittävissä määrin ja töitä tekemään niin ei mitään syytä paniikkiin ellei sitten määrä räjähdä mahdottomaksi kansantalouden kannalta.
      Tuosta ei nyt oikein jaksa, ei ainakaan toistaiseksi.

      Mutta muilla, paremmilla ihmisillä, on sitten omat paniikkinsa. Ryssän- ja hiilenpaniikkinsa ainakin.
      Molempien suhteen onkin syytä olla varuillaan mutta katson että asioiden suhteen on tässä maassa tehty kaikki riittävä eikä hätää ole. Tiedän: väärin ajateltu yleisessä katsannossa.

      Itse en noita pelkää, mutta totaalia kaikille elämänalueille ulottuvaa EU:n digitaalista kansalaisuutta pelkään kuin ruttoa.

      Oliko se Saarikoski joka Jokaisella on tämänsä?

      Jokaisella on pelkonsa. Toisilla aikalaisemmat kuin toisilla.

      Poista
    14. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    15. Noista talouspodeista vielä se, että talous, raha, verotus ja valvonta on juuri se, millä ihmisiä ja yhteiskuntia hallitaan kokonaisvaltaisesti. Talouden ja verotuksen kautta meitä säädellään, tönitään, ohjataan ja rajoitetaan toimimaan halutusti vallalla olevan yhteiskuntaideologian mukaisesti. Valtion talousvalta ihmisiin ja heidän toimintaansa on suurinta mahdollista valtaa. Sitä ei kannata unohtaa.

      Poista
    16. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    17. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    18. Luin blogistasi ajatuksen joka kammottaa minuakin. Suomen alueen ajautumisen suurvaltojen väliseksi taistelutantereeksi. Natolaisuus altistaisi sille ilman muuta. Niinistö tajuaa tämän hyvin. Tajuavatko tulevaisuuden politiikot?

      Poista
    19. Sielu ei voi hyvin niissä perheissä esimerkiksi, joissa on jatkuva huoli perustoimeentulosta. Olen tähän törmännyt mm. töissäni. Kotimainen köyhyys ei ole missään vaiheessa kadonnut mihinkään vaikka työväenpuolueet ovatkin.

      Poista
    20. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    21. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    22. Toivotaan, ettei sotia tule. Sota Ukrainassa on kyllä aika lähellä, kun Venäjä on sinne raahannut joukkojaan. Toisaalta ovat olleet siellä häiritsemässä Ukrainaa jo 7 vuotta sotilaallisesti.

      Suomalaiset tekevät omat päätöksensä. Näyttää, että "Nato-optiota" ei olla käyttämässä ihan lähiaikoina. Toivottavasti ei turhaan ärsytetä Venäjää. Mutta turvallisuusratkaisut pitää aina tehdä tietenkin omalta kantilta parhain päin.

      Kyllä tässä maassa on tehty muutenkin aivan idioottimaista politiikkaa, joten en osaa yhtään ennustaa mitä kaikkea saadaan aikaan.

      Poista
    23. Itse kavahdan Nato-asiassa täysiä ehdottomuuksia.
      Jonkinlainen rajattu operaatio voi Ukrainassa alkaa (ja on siis millaisena tahansa väärä sekä moraalisesti että oikeudellisesti! )

      Jos Venäjä sen tekee, se tuomitsee itse itsensä. Suurempi operaatio tarkoittaa Putinin lähtölaskennan alkua. Kyynisessä maailmassa on niitäkin jotka tätäkin kehityskulkua toivovat.

      Käytännössä kuitenkin täysin varmaa on ettei Suomen kohdistu minkäänlaista sotilaallista uhkaa kuin mielikuvatasolla. Eli päätöksenteon pohjana sitä ei pidä pitää.

      Keskusteluissa on viime aikoina tullut onneksi esiin fakta, mikä ihme kyllä kaikesta tiedonvälityksestä huolimatta ei ole oikein kansalaisten tiedossa ollut. Se että Suomella on eurooppalaisessa katsannossa erittäin voimakas armeija sekä puolustuskyky. Monet Natomaat kadehtivat armeijamme tulivoimaa aivan avoimesti.
      Eli puolustuskykyyn on kannattanut satsata ja kiitos kuuluu myös yleiselle asevelvollisuudelle. Tätä maata ei noin vain "miehitetä."
      Lisäksi Venäjän armeijan koko on enää vain kuudes-kymmenesosa verrattuna Neuvostoliiton aikoihin, joihin me mielikuvamme kuitenkin edelleen perustamme.

      Itä-Ukrainan tilanne pitäisi tietenkin selvittää. Paras olisi tietenkin alueen takaisin liittäminen Ukrainaan esim. venäläisväestön vahvalla autonomialla. Ahvenanmaan malli. Siis jos täysi paluu Ukrainaan ei ole mahdollista.

      Oikeastaan kaikki asiantuntijat jotka realismia harrastavat, ja niitä on ollut sotilaista politiikkoihin paljon, pitävät Krimiä sitten de facto jo menetettynä, Venäjälle siirtyneenä.
      Lisäksi sen alueen väestö haluaa kuulua Venäjään mikä on fakta siellä myös.

      Jossakin vaiheessa kuitenkin kotimainen natokampanja pitää viheltää poikki. Vai katselemmeko me kauppareissuilla maailman tappiin iltalehtien fobialööppejä?
      Minun silmissäni ihan aiheellinen keskustelu ja natotunnustelu on jo ajat sitten kääntynyt tahattomaksi (toivottavasti tahattomaksi) propagandaksi ja vaikuttamisyritykseksi.

      Poista
    24. Ihme ettei tässä alatyyliin vajonneessa julkisessa keskustelussa Niinistön maltillisia ja omaa päätöksentekoa painottavia linjauksia kukaan merkinnyt "Putinin pussiin pelaamiseksi."
      Sinne pussiinhan on jo päässyt pitkään pelkästään puhumalla rauhanpolitiikasta ja liittoutumattomuudesta ja siitä että naapurimaihin kannattaa kaikissa tilanteissa säilyttää puhevälit.
      Kuten jo tuossa sanoin, luotan myös maamme puolustusvoimiin oman alueemme puolustajina enemmän, ja hyvistä syistä, kuin vieraaseen apuun.

      Venäjän suhteen minua eniten kiinnostaa Putinin jälkeisen ajan tutkiminen ja aprikointi. Ja saattepa nähdä ettei siihen aikaan kauan mene, uskokaa tai älkää. Venäjän yhteiskunnan infra on nyt romahtamassa, vaikka sotilaallisesti pullistelee. Luulenpa että romahduspisteessä saamme maahamme kymmenissä, tai sadoissa tuhansissa uusia tulijoita itärajan takaa. Siihen onkin sitten monella russofoobilla sopeutumista. Mie karjalaisena pärjään kyllä heidän kanssaan:)

      Poista
    25. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    26. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    27. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    28. Venäjällä on hienoja kaupunkeja, kuten Pietari ja Moskova. Siellä infra on suht. koht. kunnossa, todella hyvässäkin. Tosin esimerkiksi vesijohdot ovat niin huonossa kunnossa, että vaikka puhdasta vettä olisi saatavissa, ei johtovettä voi juoda vaan se ostetaan marketista muovipöniköissä. Isojen kaupunkien ulkopuolella infra on huonoa, teitä myöten.

      Pietari teki minuun uskomattoman hienon vaikutuksen. Niin vanhemmat rakennukset (kirkot ja kanaalit) kuin neuvostoajan metroasemat ja muut. Keskustassa on rikkautta. Jo junamatkalla näkee kuitenkin Venäjän monet kasvot.

      Malttia toivon kyllä Suomessa. Jospa voisimme olla ihan rauhassa naapureiden kanssa. Tietenkään asia ei ole myöskään meistä itsestämme kiinni.

      Poista
    29. Jos olisi mahdollisuus ja sopivaa tekemistä, voisin ihan hyvin asua Pietarissa jonkin aikaa. Todella inspiroiva paikka. Mutta kyllä tuostakin kaupungista saa aika nopeasti raaputettua pois loiston pinnan. Tietenkin jos tahtoo pysyä tietyllä alueella, näkee vain mitä tahtoo. Siinä onkin näkemistä, Pietari on kuin mikä hyvänsä hieno Euroopan kaupunki.

      Poista
  2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    3. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    4. Suomessa on tuhansia kodittomia, nuoria ja vähän vanhempia, miehiä ja naisia, enimmäkseen kai miehiä. Ei näiden auttaminen kiinnosta. On mediaseksikkäämpiä auttamisen kohteita. Luonnollinen pudokkuus saattaa hyvinkin lisääntyä. Koronan myötä mielenterveyden ongelmat ja talouden ongelmat ovat pahentuneet. Tulevat vuodet näyttävät. Oikeastaan kaikki mahdolliset kansainväliset ongelmat tänne tavalla tai toisella saadaan, joko tahtoen tai tahtomatta, usein kumpaakin sekaisin.

      Poista
    5. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
  3. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Käyn tutustumassa. Olin lumitöissä, nyt tulee oikein kunnolla.

      Poista
  4. USA:n tilanne, väkivalta, huumeongelma, asunnottomuus, köyhyys jne. on karmeaa, se on totta. Jakautuneisuus monin tavoin. Olen kuullut siitä paikan päällä asuneilta ja tietenkin lukenut myös. USA on monin tavoin heikoilla ja olenkin nimittänyt sitä hourulaksi jo pitkään. En laskisi sen varaan oikein mitään. En turvallisuuttammekaan. Se on vain omissa käsissä.

    Venäjällä varallisuuserot ovat valtavia myös. Olen nähnyt Moskovan omin silmin 2000-luvulla ja vaikuttavaa oli meno. Kaupungin dynamiikka oli mieletön. Mutta oli nähtävissä toki muutakin. Venäjän pienissä kaupungeissa ja maaseudulla (joka tyhjenee kovaa vauhtia) on sitten se toinen Venäjä. Venäjän väkiluku väheni viime vuonna miljoonalla, mikä osin kertoo siitä että yhteiskunnassa kaikki ei ole kohdallaan. Kyllä Venäjä isojen kaupunkien ulkopuolella ei ole kunnossa.

    Miksi sitten ajattelen että Putinin aika lähenee loppuaan? Ehkä siksi että lännellä (mikä ja mitä se sitten onkin) on sittenkin huomattavasti suuremmat resurssit. Venäjä jää yksin. "Arabikevät" sinne saadaan viedyksi ennemmin tai myöhemmin ja itse asiassa Venäjä kaivaa sille tunnelia nykyisillä toimillaan.

    Itse oikeastaan toivon että Putin jotenkin vetäisi sellaisen lännen täysin yllättävän kortin hihastaan, että se luopuisi sotilaallisesta politiikastaan. Ryhtyisi sovinnolliseksi. Pitäisi omasta kulttuuristaan kiinni, ei antaisi siinä periksi, mutta jättäisi sotilaallisen häirikön roolin kokonaan muille. Keskittyisi talouteen, suhteiden korjaamiseen, antaisi oppositiolle ja demokratialle mahdollisuuksia kotimaassaan. Vapauttaisi poliittiset vangit. Se olisi ainoa tie "Venäjän suuruuteen" jos Putin sellaista haaveilee.
    Jättäisi vielä vaikka piruuttaan Nato-hakemuksen Brysseliin, hah ha.

    No niin. Hassua oikeastaan että minä pienenpieni diletantti mietin noin isoja asioita kuin USA ja Venäjä ja olen niissä näkeväni jotakin, mitä pidän näkemyksenäni.
    Mutta paskanpuhuminen on sallittua, ja minulle joka en ole niin tarkka kunniastani ei ole tapana hirttäytyä pelkkien sanojen vuoksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Komea on myrsky tuolla ulkona. Harvinaista katseltavaa. Jos jatkuu pitkälle sunnuntaille, en tiedä miten pääsen töihin. Auto on jo hautautunut parkkiksella lumeen eivätkä ratikat kulje tänne koskaan lumimyrskyaamuina. Kävelymatkaa olisi 10 km. Vielä vähän koronan jälkioireitakin vaikka menin jo töihinkin. Vaimolle nousi kuume uudestaan tänään.

      Poista
    2. Politiikan puhuminen on elämän (toistaiseksi) harmittomia iloja: melkein kaikilla mielipiteet, mutta olematon valta. Ilman muuta kannattaa puhua näitä, kun voi. Suurvaltapolitiikkaa ei ole kieltolistalla, mutta onhan siinäkin tietty se valtavirta, minkä mukana pitäisi puhua. Surkeaa elämää mahtuu niin USAn kuin Venäjän johtoon ja katutasolle, oikein räikeästi.

      Poista
  5. Ei muuta kuin ilmoitat että kipeänä ollaan. Muistan kun asuimme Linnankoskenkadulla vuokralla. Pahimpina lumiaikoina auto piti kaivaa hangesta, jonka taakse aura-auto oli sen jättänyt. Oli melkoista hommaa saada se ulos hankeen kaivetusta kolosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Missään ei voinut akkuakaan ladata eikä autoa esilämmittää. Yllättävän pitkään Sierra sinnitteli, varmaan pari talvea ainakin käytetyn auton vanhalla akulla noissa oloissa ja pakkastakin oli välillä kovasti. Yhtenä syksynä sain sitten hädintuskin käyntiin. Ajoinkin sitten suoraan pajalle ja akun vaihtoon. Kannattaa levätä koronaa pois. Jälkitaudit ovat arvaamattomia. Stressaavat työolot eivät auta toipumista, siis jos liian nopeasti hyppää takaisin kurimukseen. Kotiin vaan, jos mitenkään mahdollista.

      Poista
  6. Tämä Vesan blogihan ei ole mikään terapiablogi, vaikka liikaa tänne suollankin ajatuksiani (nämä kommentithan ovat mulle enemmänkin puhevirtaa, eivät missään tapauksessa minkäänlaista kirjallista ilmaisua).
    Isoja kysymyksiä käsitelty. Väestö, talous, EU, ilmasto, USA/Venäjä/Nato, sananvapaus…jne.

    Kun miettii omia kantojaan, oivalluksiaan tulee kuitenkin mieleen tuo paskanpuhumisen-efekti. Mistä minä mitään tiedän? Jos alan miettiä mielipiteitäni tai sovinnaisajatuksiani tai ajatuksia, jotka ovat joskus muka jotakin muuta niin eipä niillä ole suurta arvoa edes itselle. Paskanpuhumiselle ei ole loppua.

    En kuitenkaan osaa yhtyä siihen ajatukseen, että kun kaltaiseni tavis jotakin ilmaisee (itselleen lähinnä) niin kyse on siitä, että ”rahvas hyppii silmille” (ilmaus Suomen yleisradion keskusteluttajalta) ja että jossakin julkisuudessa on eliittikumppani, joka ajattelee oikein ja paremmin ja meidän muiden (tarkoitan itseäni) tehtävä on adoptoida noita valmiiksi pureskeltuja malleja sellaisenaan ja alkaa pitää niitä omina kantoinani ja täyttää näin kunnon kansalaisen tehtävä passiivisena vastaanottajana.
    Olen varmasti puhunut soopaa ja paskaa ja latteuksia täällä 90 prosenttisesti vähintään, mutta lähes yhtä heikoilla maailman ennustettavuuden suhteen näyttää olevan meille valitut puolesta-ajattelijat julkisuudessa sanan(harvain)vallan haltijoina.

    Jos menen huomenna töihin eikä autolla tai ratikallla pääse, niin tästähän on kuitenkin vain 1,5 km metroasemalle, universtaan pysäkille. Sen nyt hangessakin tarpoo.
    Mutta oikeassa olet, vähäisissä oireissakaan ei pidä töihin mennä. Kun olin poissa oli mukava kun penskat näki vaihteeksi nuoria ihmisiä sijaisinani. Harmittaa vain kun en pääse kaupunkimetsäretkelle koiran kanssa peuroja etsimään. Eilen kuitenkin oltiin aamulla ja heti löytyi kolme. Kyllä Helsinki on vihreä kaupunki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minun mielestäni tänmä oletettu eliitti / Ylen keskusteluttaja, joka puhuu - jos tosissaan puhuu - siitä, miten "rahvas hyppii silmille" on asenteellaan täysi vitsi. Yleensäkin ärsyttää se, että ei ole oikein mitään omaa ajattelua edes hiukkaa, vaan mennään liturgialla. Aina ei toki näin ole, varsinkin jos on kokeneempi kettu ja hiukan piirien ulkopuolelta tai riittävän riippumaton toimija, joka uskaltaa kielellistää ajatuksensa julkisesti.

      On kuitenkin minusta outoa yleiseen mantraan nähden, miten hyvä vaisto rahvaalla usein on, ja samalla miten sinisilmäistä / höttöä on oletetun eliitin tai sananvaltaisen ajattelu on. Olipa ihminen kuinka "viisas" tai korkeasti koulutettu, puheissa on harvoin vaarantajua tai itsesuojeluvaistoa. Kertoo minulle lähinnä siitä, että rahvas on paljon lähempänä todellisuuden vaikutuksia ja osaa niihin reagoida jo ennakolta, siis osaa ennakoida monia asioita.

      Erikseen ovat sitten vielä poliitikot, jotka tietoisesti valehtelevat ennen valtansa sinetöintiä asioissa, jotka ovat heille epäedullisia. Vertaa esim. Harakan polttoainepuheet.

      Taloyhtiössä nyt pari tyyppiä, joilla ollut korona. Ei kovia oireita ja periaatteessa kaikki ohi, mutta kun nyt lumitöissä, niin syke huitelee todella korkealla, siis vaarallisen korkealla. Kannattaa mieluummmin levätä.

      Poista
    2. Täsmennän, että etenkin politiikan piirissä / puolueissa tiukasti toimivat ihmiset ovat kytkeneet itsenäisen ajattelun pois päältä. Ei millään jaksa kuunnella sellaisia standardivastauksia asioissa, jotka ovat tavattoman monimutkaisia. Mutta paljon on myös ihan oikeita asiansa osaavia - he saisivat saada enemmänkin tilaa.

      Poista
    3. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    4. Näin on. Ei ole oikein muuta keinoa. Velkaa itsellänikin riittää omiksi tarpeiksi vielä vuosikymmenen verran ainakin. Rauhoittaa kummasti ja pistää valitsemaan sanansa. Nehän ne nykyisin luupin alla ovat.

      Poista
    5. Viitaten hieman tuohon edelliseen kommenttiini, on todella typerää nykyinen sapluuna, jossa ihmisen ajatuksia ja ajatusvirtaa, ajatuskokeilua, eräänlaista mielen puhetta, suomeksi: luonnollista keskustelua arvioidaan kuin kirjallisia lausuntoja, jotka ovat loppuun saakka pysyviä.
      Ja niin että ihmistä ja hänen asemaansa voidaan mukamas arvioida sen perusteella mitä se sanoi 10 vuotta, 5 vuotta, vuosi tai puoli vuotta sitten.

      Ajattelen että voin olla jostakin ajatuksestani samaa mieltä edelleen, mutta pidätän oikeutenani olla eri mieltä itseni kanssa milloin tahansa.

      En tiedä millaiseen ihmiskuvaan ihmisen keskustelun arviointi pysyvänä olotilana perustuu mutta ei ainakaan kovin suvaitsevaan tai vapaaseen.

      Itse olen muuttanut mieltäni lukemattomia kertoja ja on aivan helppoa olla itsensä kanssa samaan aikaan kahta vastakkaista mieltä tai jopa erimielinen useiden omien kantojensa suhteen.

      Poista
    6. Jos ei hyväksytä mielen liikettä, kaiken liikettä, vaan kaikkea mitä ihminen sanoo tai kirjoittaa pidetään jonakin lopullisena lausuntona ja itsensä asemointina johonkin kuviteltuun ryhmään, niin sellainen tekee minusta ainakin kyynikkon ja nihilistin suhteessani tuollaista odottaviin.

      Kuten olen sanonut aiemminkin, ei tarvitse mennä kuin kasarille niin sosiaalinen, poliittinen ja kulttuurinen vapaus on huomattavasti kapeampi nykyään siihen aikaan verrattuna. Ihmiset todellakin kokoontuvat lippujen alle ihan tosissaan.
      Ja sanoja, ajattelun raaka-ainetta, on alettu pitää ajatteluna sinänsä ja ajattelukin on politisoitu kuin kaupassa banaanilajikkeen ostovalinta.

      Ehkä tässä näkyy mulla se, että kaksois-tai kolmoisagentti -tematiikka on minusta aina ollut kiinnostavaa, jos suoraselkäinen ihanteidenkin takana seisominen. Siinäkin ristiriita.



      Poista
    7. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista