keskiviikko 8. joulukuuta 2021

PM

 

Ei kyse ole
siitä, mitä olutta
PM on juonut.
Ei kyse edes siitä,
missä kännykkänsä on.
Kyse on siitä,
missä PM oluttaan
juo silloin, kun on
korona-altistunut.
Näin minä tämän näen.

74 kommenttia:

  1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, parasta olisi että se puhelin / värinä pärisisi omassa päässä aina ennen kuin tekee jotain. Tavallisen kuuliaisen kansalaisen näkökulmasta on vähän sillä tavalla, että on tullut viimeiset pari vuotta lähinnä karteltua mitä hyvänsä ravintolaa tai anniskelupaikkaa. No, kerran täysin rokotettuna olen käynyt juomassa yhden oluen varhain illasta. Mutta kukin vetää tyylillään. Ei käy kateeksi. En menisi altistuneena yhtään mihinkään. En toki kyllä muutenkaan juuri baareissa juokse. Tulee väkisinkin mieleen, että mitenköhän vakavana tätä tautia sitten pidetään ja muuta tällaista. No, elämä on perin inhimillistä. Johdossa olevilta odotetaan kuitenkin tavallista suurempaa harkintaa, koska heiltä me tavalliset kansalaiset saamme kuitenkin käskymme ja he ovat lakeja laatimassa ja niistä päättämässä meidän mandaatillamme.

      Poista
  2. Samaa mieltä peruskuviosta, mutta totean myös että pm tässä samalla moraalilla nyt vain liikkeellä kuin suuri osa kansastakin.
    Oma koronamoraalikin on rapistunut, kun työskennellyt pian 2 vuotta tiloissa ja ihmismeressä, joissa ei oikeastaan mitään merkittävää turvaohjetta kyetä noudattamaan, vaikka ministereistä alkaen viranomaiset laulavat laulua "kuinka hienosti..."

    Myös yleinen huijaus on tullut selväksi. Itsellä ja meillä Hkissä esimerkiksi lukemattomia tilanteita useita joissa koronaa (meidänkin "firmassa" sairastunut) merkitään noin vain kotona sairastuneeksi. Joku tarkoitus tälläkin jonkun mielestä. Kukaan ei ole soitellut ja kysellyt ketjuja. Tilasto näyttää kauniimmalta ainakin noin.

    Ajattelen kuitenkin tässä kuten kaikkien muidenkin asioiden suhteen että aina on kerrottava tosiasiat kansalaisille. Olivat ne mitä tahansa.
    Yhteiskunnan tehtävä ei ole miettiä mikä mahdollisesti aiheuttaa "paniikkia" tai muita ajatuksia. Ei mennä sillä tavalla kansalaisen ihon alle ja hänen puolestaan kuvittelemaan tunteita ja niitä hallitsemaan.

    Itse olen siis useita kertoja ilmeisesti altistunut. Ensimmäistäkään viranomaisyhteydenottoa ei ole tullut. Sama monilla kollegoilla. No, elämäni niin pientä nykyään, ettei kyllä välttämisohjeitakaan tarvita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koronan jäljitys on pääkaupunkiseudulla karannut käsistä jo elokuussa. Ei sitä mitenkään pystytä enää valvomaan valtion tasolta, ketkä ovat altistuneet. Mutta jos on tieto, että on, niin ainakin ministeritasolla voisi yrittää noudattaa. Opettajathan eivät ainakaan Vantaalla ole altistuneet, jos on ollut maski päässä. Täälläpäin on tällainen päätös. Ei muuta kuin opettamaan vaan.

      Poista
    2. Siis voisi omaehtoisesti päätellä, mikä on fiksua toimintaa. Tämä on vaikea hahmottaa kansalaisille ja se näyttää olevan yhtä lailla vaikeaa hahmottaa ministereille, joilla on stressiä ja tekee mieli vetää hiukan bisseä ja tanssahdella. Kukin tyylillään.

      Poista
    3. Taudin kehityskäyrä täytyy muistaa kuitenkin myös. Maaliskuussa 2020 oli ilmassa todellista kauhua. Kadut olivat spontaanisti tyhjät jopa täällä Itä-Euroopassa, missä vallan puolelta tulevien sääntöjen kiertäminen on perinteinen kansanhuvitus.

      Tuota tilannetta ei voi mitenkään verrata nykyhetkeen, kun menossa on 3. rokotuskierros, maskeja riittää ja niitä laajalti myös käytetään osapuilleen kulloisenkin epidemitilanteen mukaan, ja on suunnilleen tiedossa, kenelle tauti on todellinen riski ja kenelle vähemmän, sekä on olemassa viitteitä, että laantuminen kausiflunssaksi on vihdoin viimein tulossa.

      Olen muuten minäkin jälleen perusasian suhteen samoilla linjoilla kuin Vesa, että nämä kriisitilanteen keskellä käytävät kaiken maailman yksilöoikeustaistelut ja niiden symboliset ulottuvuudet kertovat itsessään jotakin aikakauden ihmisten suhteesta järkeen.

      Yksi erittäin hyväksi tyypiksi tuntemani henkilötär jopa tokaisi jossain jo alkuvaiheessa, että hän on mielestään jo kantanut kortensa kekoon elämällä suljettua elämää monia viikkoja, ja nyt "alkaa yhteiskunnallinen osallistuminen riittämään".

      Porukka ei tosiaan ihan loppuun asti tunnu tajuvan, että todellisuus on muutakin kuin oman mielen kulloinenkin tietoinen sisältö + se miltä itse muiden silmissä kulloinkin näyttää (tai kokee näyttävänsä).

      Marin on erikoinen ilmiö, tavallaan semmoinen individualistisen kauppavaltahengen pallilleen nostama Vestan neitsyt samaan aikaan kuin omasta mielestään ja faniensa mielestä varmaankin semmoinen 'reippaan tytön' idean inkarnaatio, jota vastaan hyökkääminen on hyökkäys reippautta ja naiseutta kohtaan.

      Substantiaalinen politiikkahan tapahtuu näiden mielikuvien alla - mikä itse asiassa myönteisessä luennassa tarkoittaa, että kyllä sitä politiikkaakin on, mutta sitä ei käsitellä nykyään ainakaan kovin terävästi mediassa.

      Poista
  3. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  4. Marinin kokemattomuus paistaa läpi. Hänen superasiallinen tiptop-tiktok -puhetyylinsäkin kertoo mielestäni siitä. Ehkä kokemusta pelkässä ministeripestissä olisi pitänyt kerätä lisää.
    Toisaalta sitten hän "rikkoo pääministerin tyylitraditioita" osallistumalla eri juttuihin, monethan iloitsevat tästä, mutta onko tuo mielikuvajuttu oikeastaan pm:n duuni. Emme ole monarkia, on ihan sama millainen pm on ihmisenä, ulkonäkö, mieltymykset, sukupuoli, emme etsi ihailtavaa. Pragmatia on se mikä on pm:n duunin ydin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jari olet kirjoittanut todistusvoimaista tekstiä blogissasi. Muutama päivä sitten mietin lukiessani että noin ne ehdottomat ja ehdottoman välttämättömyydet ja tiedostettavuudet hautautuvat tässä maassa.

      Tässä maassa ja Euroopassa on tapahtunut valtavia pinnanalaisia muutoksia viimeisen vuoden aikana. En ole salaliittoihminen, en alkuunkaan eikä tarvitsekaan olla, uudenlainen liittoutuminen on aivan avoimesti jokaisen nähtävissä. Nappulat sananmukaisesti pyritään uudelleen asettamaan pelipöydällä. Kielen pelit ovat pintakuohua vain.

      Mielenkiintoista nähdä miten pitkälle meitä kaikkia ja kaikkea yritetään muuttaa. Myös se keille tämä sopii kuin nenä päähän. Ketkä todella tunnistavat kutsun "historian oikealle puolelle" eli ketkä nielevät uistimen.

      Ilmasto, korona, rajatilanne, velat/kapitalismi, fossiili/sähkö, Unkari-Puola, jenkkipoliisin suuri paluu.

      Poista
    2. Ei kiinnosta pätkääkään minua, millainen pääministeri on ihmisenä, vaan se, että on pääministerinä hyvä. Pääministerin kontolle ei voi pistää kaikkia niitä asioita, mitä tässä nyt on päätösperäisesti touhuttu tämän hallituksen aikana, koska maamme on tavallaan lastu lainehilla, mutta enpä voi sanoa, että ihan hirveän hyviä päätöksiä on esimerkiksi Euroopan laajuisesti tehty, ja minusta Marin on halunnut lähinnä vaan viedä ne läpi enempiä miettimättä. Vaikeiden aikojen poliitikkoja ei ole juuri näkynyt. Olen aika pettynyt siihen, miten maamme asioita pidemmälle aikavälille katsoen hoidetaan. En kuitenkaan syytä erityisesti tätä hallitusta. Jo pitkään on mennyt aika vihkoon hommat. Epidemian hoito ok, tähän saakka suhteellisen tottelevaisten kansalaisten avustamana. Toivotaan, että selvitään eteenkinpäin. Eniten huolestuttaa maamme kyky huolehtia turvallisuudestaan. Talous toisena.

      Poista
    3. Sitten se, että missä vaiheessa havahdutaan siihen, että ei ole riittävää omavaraisuutta / huoltovarmuutta monessa elintärkeässä jutussa, vaan ollaan toisten armoilla / talutusnuorassa.

      Yhteiskunnan rakenteitakin muutetaan valtapolitiikka mielessä. Vähän huolestuttaa. Mutta tosiaan turvallisuusnäkökohtia mietin eniten. Miksi ei varauduta kunnolla. Miksi ei toimita siten, ettei tarvitse 15 vuoden päästä itkeä, kun on menetetty paljon siitä sisäisestä turvallisuudesta, mikä vielä on itsestäänselvyys.

      Poista
    4. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
  5. " ...mutta enpä voi sanoa, että ihan hirveän hyviä päätöksiä on esimerkiksi Euroopan laajuisesti tehty, ja minusta Marin on halunnut lähinnä vaan viedä ne läpi enempiä miettimättä."

    Juuri tuo on minunkin kokemukseni tästä hallituksesta. Jotakin omaa maatamme suurempaa kuuliaisesti ja alttiina ja kilttinä ikään kuin täytetään. Mennään sitä kohti mitä jokin/joku suunnan näyttää. Sanna Marin jonkinlaisena oikean asenteen mallina kuin luotu tehtävään.
    (No, tuo on oma mielikuvani. Toivoisin tietysti itsenäisempää hallitusta, järjellä ja faktalla perusteltua purnausta ja asioiden hidastamista ainakin. Mikään sankarihallitus tämä ei ole. Hyvä käyttöliittymä korkeintaan. )

    Yhtenä osana tähän kuuluu Ilmasto-Suur-Suomi. Ja vähän niin kuin vielä omana erityisenä juttuna. Kun muuten emme oikein mitään voi, niin ollaanpa sitten ilmastoesimerkin antamisessa "maailman paras."
    Tätä on nimitetty myös suuruudenhulluudeksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun katsoo, millaisen energiakriisin Eurooppa on ihan omilla touhuillaan luonut, niin ei voi kuin nauraa. Tai itkeä, riippuu talven laskuista.

      Poista
  6. Jarilla hyviä kiteytyksiä blogissa. Yksi lisäys: se mitä tapahtui vanhan ajan viimeisillä hetkillä, vaikuttaa todella paljon ennen kaikkea Euroopan nykyhetkeen, tulevaisuuteen ja kohtaloon. Kun yhdistetään reaktiot sodan hävinneiden hirmutöihin mutta pidetään samoja reaktioita yllä aikana, jolloin ongelmat ovat aivan toiset ja mittakaava aivan toinen, siis kun eletään ihmistsunamin todentumisen ja kansainvaellusten aatossa, niin seurauksena ei voi olla kuin katastrofi, ainakin eurooppalaisuuden katastrofi, jonka tietenkin itse olemme valmistelleet niin historiassa kuin nykyhetkessä. Minua huolettaa eniten, että Suomi paskoo turvallisuusasiansa aivan yhtä huolella kuin Ruotsi, ja tämä tapahtuu ihmisoikeusideologioiden suojeluksessa, koska ei käsitetä mitä tapahtuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä jälkimmäinen tapahtuu siksi että on tiettyjä megatrendejä ja sitten on yhteiskuntaturvallisuuden pelle pelottomia, jotka eivät ymmärrä pelätä mitään ennen kuin pelko on niin aiheellista kuin olla ja voi. Eli kun isot kaupungit ovat rikollisten käsissä aivan liian isolta osalta.

      Poista
    2. Tästä hyvä haastattelu, Puopolo ja KRP:n tiedustelun rikosylikomisario: https://www.youtube.com/watch?v=NFiBN9VQi5Y

      Poista
    3. Ihmisoikeudet hyvä ja edistettävä ja turvattava asia, ihmisoikeusideologia outo ja osin itsetuhoinen vääristymä.

      Ketään eikä mitään voida kestävästi turvata ilman turvallisuuskulttuuriin perustuvia suunnitelmia ja linjauksia, myös rajauksia.
      Turvaavan maan turvallisuus voidaan kyllä ajaa alas hyväuskoisuudella ja hyväntoivomisella.

      Miksi vasemmisto sitten kuuluu tuohon riskinottoryhmään, en tiedä.
      Vasemmiston äänestäjäkuntakin on ollut perinteisesti oman maan sisällä se heikoiten turvassa oleva ryhmä ja turvallisuuskulttuurimattomassa maassa se porukka, mikä menettää ensimmäisenä senkin vähän mikä heillä on.

      Suomen maltillinen vasemmisto (käytännössä demarit) pelastivat Suomen vielä yhden kerran kun eivät lähteneet radikalisoitumisen tielle sotien jälkeen.
      Nyt mennään ihan toisin. Radikalisoidutaan globaali-ideologiaan joka kyllä jyrää meidät yhtä varmasti kuin olisi jyrännyt Neuvostoliittokin, jos koko vasemmistomme olisi ollut vallankumousradikaali.

      Poista
    4. ( KRP puhuu tuossa haastattelussa totta tosiasioista. Asiantuntija ja viranomainen asialla. Ja niihinhän kansalaiset kilpaa kertovat luottavansa...
      Tämä asiantuntija-viranomainen kertoo kuitenkin myös asioista joita ei haluta kuulla. Koko aiheenhan pitäisi olla tv:n pääuutisissa. Ihmettelen ettei ole. Siellähän on näiden aiheiden tiimoilta psykologi tms. kertomassa että ihmisillä on "paha olla" ja siksi...
      Siinä kaikki.)

      Poista
    5. Tuo on tietenkin totta. Ikävää, että pitää olla niin sinisilmäistä porukkaa. Kertoo paitsi tietynlaisesta ideologisuudesta myös siitä, että on eletty herran kukkarossa, pumpulissa, täydellisen turvallisessa yhteiskunnassa vuosikymmenet. Mitään ei voi tapahtua, mitään ei voi sattua, mitään ikävää ei voi nähdä, on vain taistelu hiilidioksidia vastaan. Ikään kuin vesitetty todellisuus.

      Poista
    6. Minusta on täydellistä mielenvikaisuutta, jos Suomen perinteisesti turvallinen yhteiskunta paskotaan siihen tilaan, missä Ruotsi on. Se on suoraan sanottuna anteeksiantamatonta. Mutta niin voi ihan hyvin käydä.

      Poista
    7. Siis että annetaan raaoille rikollisorganisaatioille, klaaneille ja ilkeämmälle jengirikollisuudelle valta tulla ja juurtua.

      Poista
    8. Tällä hetkellä länsinaapurista on enää mahdoton kitkeä pois rikollisuutta, joka sinne on päättäjien lepsuilun vuoksi syntynyt. On helppo pilata turvallisuus. Sen takaisin ottaminen vaatisi otteita, joita pohjoismaisilla yhteiskunnilla ei ole käytössään. Tilannetta voidaan vain hidastaa ja rajoittaa jotenkin, mutta ei kitkeä pois. Suomi on vasta tulossa tuohon, turvallisuuden menettäminen on vuosien päässä, ehkä 15-20 vuoden päässä, mutta jotta pahin tai edes toiseksi pahin ei tapahtuisi, pitäisi toimia nyt, ennaltaehkäisevästi, ja pelkään, että se ei tule onnistumaan ihmisten typeryyden ja väärän turvallisuudentunteen vuoksi.

      Poista
    9. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    10. Maailman monimuotoisuus on hieno asia, samoin se, että ihmiset onnistuvat pitämään huolta itsestään ja yhteiskunnistaan. Kun kuuntelee ihmisiä, jotka tulevat esimerkiksi Lähi-idästä ja Afrikasta, niin usein kuulee heidän sanovan, että hirveintä on yhteiskuntien kaoottisuus ja väkivalta. Miksi tahdotaan, että Euroopastakin tulee sellainen, tai edes hiukan sinne päin? Minusta on vaikea käsittää, miksi sellaista tahdotaan.

      Poista
    11. Kuten, Jope, sanot näitä juttuja pitäisi esitellä ihan samoin kuin ilmastonmuutosta ja sen torjuntaa. Pääuutisissa, jauhaa kunnolla, että ihmiset tajuavat ja voivat vaikuttaa sen mitä voivat. Vaatia esimerkiksi maan johtajilta turvallista yhteiskuntaa ja ratkaisuja sen eteen.

      Poista
    12. Kun aloitimme olisiko n. 5 vuotta sitten käsittelemään näitä juttuja laajasti, väestönkasvu seurauksineen aina edellä, luulin käsittäväni jotakin tapahtumien syistä ja siitä mikä taho edustaa mitäkin. Tieto noista ajoista on kasvanut, mutta fiilis nyt vasta outo onkin.
      Nyt kyllä näkee mitä tapahtuu, mutta tilalle on tullut hyvin epätietoinen miksi-kysymys.
      Monien hyvin merkittävien päällekkäisten tapahtumaketjujen kuin hypnoosin kaltainen autereisuus, että näin se vaan nyt menee...ja meidän on mentävä vaan mukana.

      Usein katselen esim. pääuutislähetystä hyvin ulkopuolisena. Että mistä maailmasta Matti nyt oikein siinä kertoo. Tuossako ovat ainoat ongelmat, illasta toiseen? Myös opettamisen kohteena kokemisen tunne on yleinen. Kaikki on ammattitaitoista, ja tärkeääkin, mutta miten vajaaksi se kuva jää.
      Olenkin alkanut kohdistaa koiran iltaulkoilutuksen noihin aikoihin. Kuuta katsellessa kyynistyy vähemmän.

      Poista
    13. En katso enää iltauutisia. En ole katsonut oikeastaan aikoihin. Luen lehtiä netistä aamulla, päivällä, illallakin. Niistä saa paljon tietoa. Ei tuo katsomattomuuteni mihinkään erityiseen "ideologiaan" liity. Ei vaan ole ollut mun rituaali enää aikoihin.

      Poista
    14. Jonkinlainen metafora on muuten tuo toimittaja Puopolo. Valtamediassa hän toimittajan mandaatilla käsittelee asioita ja ongelmia vieraidensa kanssa siihen formaattiin suhteellisen sopivasti: keskiluokan, porvarin, punavihreän tms. uni ei hirveästi häiriinny vaikka tyylinsä saattaakin ärsyttää joitakin.
      Omalla kanavallaan puhuu sitten vieraidensa kanssa enemmän totta, siitä mitä tapahtuu, siitä mitä ajatellaan.

      Jotta saa riittävästi faktatietoa maailmasta noin on toimittava itse kunkin. On valtamedia, on myös faktoja lisäävät mediat (en puhu nyt mistään feikkisivustoista).

      Itse olen kurkkuani myöten täynnä muotoa, jossa jossakin ulkomaan pääkaupungissa kadulla seisoo toimittaja karvainen mikki kädessään ja kertoo "livenä" siitä mitä "täällä puhutaan" ja "mitä lehdissä on kirjoitettu." On siis siellä paikan päällä lehtiä lukemassa kun ne voisi lukea täältäkin käsin 2000-luvulla.

      Tietyllä tavalla tämä aika on monitasoisen hybridivaikuttamisen aikaa. Sitä tekevät kaikki. Vastuumediaksi ei pääse sillä että julistautuu sellaiseksi.
      Tällä hetkellä kotimaassamme on menossa valtava Nato-kampanja. Ja tuloksia on jo saatu kun prosentteja on tutkittu. Ammattimiehet- ja naiset asialla, ei ole amatöörien puuhastelua.
      Silti joku voisi nimittää heitä natotrolleiksi, mutta hybridivaikuttamisen roolit on jo jaettu.

      Poista
    15. Suomelle on tämä maantieteellinen (ja poliittinen) sijainti aina yhtä hankala - ja toisaalta se on myös jonkinlainen siunaus niin kauan kuin olot naapureissa pysyvät vakaina.

      Mihin suuntaan pitäisi rakentaa turvallisuusyhteistyötä, EU:n vai Naton? En osaa sanoa. Sen tiedän, että pitäisi olla uskottava puolustus ja diplomatia. Jos niitä ei ole, seuraa ennen pitkää ongelmia.

      Ja jos ei ole jonkinlaista uskottavaa puolustustahtoa ja kuhunkin aikaan sopivaa strategiaa, niin siitä seuraa ongelmia, koska maailmassa ongelmanluojia riittää.

      Poista
    16. Niin, on sekä huono valinta että oikea valinta liittyä Natoon. Oikeaa vastausta ei ole. Juuri sen vuoksi lasken hybridivaikuttamiseksi yhden ainoan oikean ratkaisun masinoinnin.

      Oma vastaus liittyy psykologisesti varmaan aika paljon oman Venäjä-pelon asteeseen. Minulla se aika matala. SUomen suhteen siis.
      Esimerkki. Otin yhdessä tilanteessa esiin Venäjän armeijan nykyisen sota-ajan miesvahvuuden. Se on noin kymmenen kertaa pienempi kuin NL: aikana. Ei tieto oikein sopinut ajankuvaan. Pitää olla fobiaa lisäävää tietoa.

      Mutta jos Suomi menee Natoon, hyväksyn sen ja toinen puoli minussa sitä kannattaakin (sanotaan ehkä n. 40 %). Kunhan naapuruussuhde itään pidetään yllä. Maantiede ei muutu millään liittymisellä.

      Poista
    17. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    18. Kun saksalaiset joukot jatkosodassa olivat Suomessa yhteistyökumppaneina niin se riittää. Se läksy. Ei enää minkään maan joukkoja Suomeen eikä Suomesta maailmanvaltojen taistelumaaperää.

      Tuolla netissä törmää videoihin missä nuoret ihmiset kaivelevat talvisodan henkeä mikä sinänsä on totta ja kunnioitettava historiallinen fakta mutta kun rivien välissä tässä kaivelussa on jonkinlainen lietsomisen henki nykytilaan missä Suomella ei ole realistisia keinoja Venäjän pysäyttämiseksi ja silti totta kai on hyvä, että Suomella on omat puolustusvoimat.

      Näin ollen järki käteen ja omaa tietämme kulkien missä liittoutumattomuus on oleellisen tärkeää.

      Poista
    19. Itse ajattelen samalla tapaa. Arvostan sitä että sotiemme historiallisia faktoja ja myös henkilökohtaisia tekoja muistetaan. Historian taju on yhtä kuin muisti.

      MUtta täysin allerginen olen tuon historiallisen muistin käyttämiseen nykyajan pelkojen lietsomiseen. Yhtä paljon pitäisi sitten muistaa miten Suomi taisteli 1940-luvun puolivälistä 80-luvun loppuun Neuvostoliiton kanssa: puolueettomuus- ja liittoutumattomuuspolitiikalla. Diplomatian ja salatun diplomatian (suhde länteen myös syvempi kuin mitä annettiin ymmärtää) keinoin.
      Lopputulos oli sitä paitsi parempi kuin asein. Ei mennyt maasta millisenttiäkään. Sisäiset kommunistiset pyrkimykset torjuttiin.
      (Karjalan aiempi menetys kollektiivisesti terapoitiin vaikka kipeää asianosaisille toki monille teki.)

      Näitä kokemuksia ei pitäisi hylätä paniikissa ja rynnätä muuttamaan. Minun turvallisuudentunteeni ei lisäänny lainkaan uusien jenkkihävittäjien myötä.

      Poista
    20. Se on selvää, että mitä kovempi poliittinen (ja suurvalta- ja turvallisuuspoliittinen) paine kohdistuu raja-alueille, sitä enemmin ne keräävät myös sotilaallisia jännitteitä.

      Suomelle parasta (näillä tiedoilla) on puolueettomuus ja vankka oma puolustus ja hyvät suhteet. Millaista on sitten tulevaisuudessa, sitä kukaan ei tiedä.

      Uskoisin, että maatamme vielä koetellaan monin keinoin. Tapahtuuko tämä sotilaallisesti on toinen juttu. Mutta kyllä sotaa voidaan käydä ihan lähitulevaisuudessa esimerkiksi energiaresurssien ja -toimitusten, kyberturvallisuuden, väestöliikehdintöjen ohjailun jne. avulla. Nämä tulevat mieleen ennemmin kuin sotilaalliset interventiot.

      Täytyy sanoa, että ymmärrän kyllä myös valtioita, jotka ovat olleet Neuvostoliiton ikeen alla ja ovat nyt Nato-maita.

      Ei ärsytetty ja omia suurvalta-asemia hakeva Venäjä, jolla on omat sisäiset ongelmansa ja Putinin kaltainen itsevaltias, ole mikään ihanteellinen rajanaapuri. Mutta jo näidenkin vuoksi kannattaa pysyä asiallisissa, rehellisissä mutta hyvissä ja rakentavissa naapuriväleissä niin paljon kuin mahdollista.

      Poista
  7. "Mutta kyllä sotaa voidaan käydä ihan lähitulevaisuudessa esimerkiksi energiaresurssien ja -toimitusten, kyberturvallisuuden, väestöliikehdintöjen ohjailun jne. avulla. Nämä tulevat mieleen ennemmin kuin sotilaalliset interventiot."

    -Täsmälleen noin! Joku toimittaja kirjoittikin että Nato-jäsenyys saattaa pysäyttää panssarit rajalle (itse en tosin usko sellaiseen kauhukuvaan), mutta jäsenyys e i pysäytä bussijonoja. Viittasi tällä tietenkin väestöjen ohjaamiseen Suomen rajoille ja Suomeen joka ei kykene ideologioiden heikentämänä sitä estämään.

    "Täytyy sanoa, että ymmärrän kyllä myös valtioita, jotka ovat olleet Neuvostoliiton ikeen alla ja ovat nyt Nato-maita."

    -Ja minä myös. Puola, Baltian maat jne.
    Ja sitten samaan aikaan se kuvio että nuo ovat juuri niitä maita jotka pelkäävät EU-federalismissa sitten myös kohtaavansa uuden neuvostojen liiton. Aika skitso tilanne noille maille.

    VastaaPoista
  8. Venäjän valtapoliittiset pyrkimykset pitää ilman muuta torpata. Mutta en ajattele että maailmassa on vain yksi oikein. Myös USA:n ohjauspoliittiset tavoitteet Euroopassa pitää torpata myös.
    Samoin EU:n jos se haluaa ryhtyä liittosupervallaksi.

    Minun hyttysenininälläni ei ole mitään merkitystä mutta olisin toivonut että olisimme valinneet ruotsalaisen hävittäjän.
    Nyt olemme sitoutumalla sitoutuneet valtioon joka haluaa hallita maailmaa. Kuten Venäjä ja Kiinakin, joihin ei niihinkään pidä sitoutua.

    Mun kanta, puolueettomuus, liittotumattomuus, luottamus niihin, hyvät naapuruussuhteet vaikka itse pirun kanssa on nyt aika alhossa ja pohjalla. Käsitykseni ei ole muodissa eikä hot, hah ha.
    Tämä nyt on vain kestettävä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vielä, hassua: makrotasolla (nämä uudet liittoutumiset ja valtio-fobiat) me demonstroimme tinkimättömyyttä ja rohkeutta ja omaa vapaata valintaa,
      mutta mikrotasolla (se katujen ja kaupunkien turvallisuuskulttuurin vaje, mistä tuolla aiemmin)
      olemme joustavia, heikkoja ja jopa alistuvia.
      Ihmisoikeuskielipelin orjia, jos nyt sallitaan tuollainen dramaattinen ilmaisu.



      Poista
  9. HS äsken, otsikko: "Suomen uusilla hävittäjillä voi ampua risteily­ohjuksen Moskovaan asti, ja Venäjä on jo ottanut sen huomioon."

    Tuollainen alitajun (fantasian?) tuottama sammakko kertoo, että kyllä tässä maassa on enemmän tai vähemmän sotahulluiksi tultu. Vaikuttaminen on mennyt maaliinsa.
    Puheet kuin 30-luvulla.
    Perkele.

    VastaaPoista
  10. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jari, meillä kotona seurataan mediaa siitäkin näkökulmasta että milloin mediassa olisi edes yksin myönteinen uutinen Venäjästä. Pitkään saa odottaa, päivästä toiseen. Paha Venäjä-uutinen tulee yhtä varmasti kuin säätiedotus, päivittäin.

      Varmasti karmeaa olla venäläinen tässä maassa. Osan on pakko alkaa apinoida suomalaista asennetta ja mediailmapiiriä.

      Poista
    2. Ihme että Ville Haapasalo saa vielä matkustaa uusinnoissaan ristiin rastiin Venäjää. Hänhän tapaa siellä ihmisiä, jotka eivät ole pahoja eivätkä putinzombeja.

      Poista
    3. Minulla ei ole pahaa sanottavaa venäläisistä tavallisista ihmisistä, Putin on asia erikseen.

      En näe Putinin toimintaa mitenkään ortodoksikristillisenä enkä muunakaan kristillisenä.

      On totta, että osin menee aivan yli Venäjällä pelottelu. Putinin trolleja nähdään joka nurkalla myös. Kuitenkin EU on idioottimaisuuksissaan tehnyt itsestään energiariippuvaisen Venäjästä, sotkenut omat pasmansa siinäkin asiassa suuressa hyvyydessään (esim. kuvittelemalla että voi jättää ydinvoiman tuulivoiman ja muun rakentamisella, nyt poltetaan sitten hiiltä ja kaasua).

      Poista
    4. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
  11. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  12. "Meillä on tänään sellaisia nuoria, jotka tahtovat ottaa suihin Amerikan kyrpää. Tämä on totuus karkeimmin sanottuna. Nämä liehittelijät."

    Eivät kaikki kovin nuoria. Monet kolmenelikymppisiä akateemisesti korkeakoulutettuja oman elämänsä pikku-brooklyniläisiä (kuten minä sen liehittelyn sanon). Pariisi (tietysti) käy myös ja "kultuuriväen" Kanarian saaret, Berliini.

    VastaaPoista
  13. Tosiaan. On melkoinen ristiriita, että hankitaan miljardien hävittäjät, mutta hyvä kun saadaan poliisille resursseja tutkia ja ennaltaehkäistä uutta rikollisuutta, jonka tulo tänne jo osataan ennustaa. Samoin maamme poliittiset suunnitelmat ja linjaukset, jotka pitävät sisällään erittäin ongelmallisia ilmiöitä rikollisuuteen saakka, ne niellään tuosta vaan, kuten Jope hyvin totesikin. Eli miljardeja voidaan pistää koneisiin, jotka torjuvat epätodennäköistä uhkaa huonosti, mutta perusturvallisuutta ei edes yritetä taata järkevällä yhteiskuntasuunnittelulla - ne suunnitelmat joita tehdään lähinnä neutraloivat haitallisia linjauksia, kun oikein hyväuskoisia ollaan, eivät paranna mitään.

    VastaaPoista
  14. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jari, sinulla on hyvä asema, siitä kannattaa pitää kiinni ja niin tietenkin teetkin.

      Poista
    2. Perseseksi maailmansodan syttymissyynä. Jäin hetkeksi makustelemaan tätä lausetta, varsinkin kun yleinen elämänymmärrys kertoo, että ero ei ole niinkään perseseksin objektiivisessa yhteiskunnallisessa merkityksessä, vaan erilaisessa tulkinnassa sitä ympäröivän häpeäsuojakaasun pakollisesta tiheydestä.

      Ihmisestä on tosiaan moneen, ei voi kuin ihmetellä, ja olla iloinen, että elämän ensimmäinen puolisko meni ilman kolossaalista turhautumista suurempia vaikeuksia.

      Tämä on ulkopuoliselle toisaalta hauskakin maailma, kun liberalismi luulee edustavansa järkeä uskonnollistuessaan ja traditio luulee edustavansa kestävää hyvää kyynistyessään, oikeistolaiset ovat pihalla taloudesta ja vasemmistolaiset vallan puolella, vapaus on tunkkaista pakkovalumaa kohti keskiarvoisen tajunnantilan erittämän julkisuuskuvan valtaa ja sortoa kannatetaan spontaanisti.

      Poista
    3. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    4. Ltl, kaikki heittää häränpyllyä tai sitten kaikki heittää tikkaa häränsilmäksi uskomaansa ihmispyllyyn. Melkein mistä tahansa voi kaivaa esiin sen vastakohdan ja nyrjähdyksen. Näin se on. Mitä tässä pitäisi kannattaa, edustaa, olla - yleisesti ottaen vaikea sanoa, taitaa olla parasta olla oma itsensä sikäli kuin sietää.

      Poista
  15. Piti sanoa Jarille sanoo. Melkein myös naurattaa samanmielisyys kanssasi tässä. Temperamenttisi on varmasti erilainen kuin omani, mutta tässä asiassa silti samalla viivalla.

    Ja tuo ortodoksisuus kadehdituttaa. Hengellisesti olen tuuliajolla ja kuin en kykenisi eväänikään liikuttamaan.

    Tämä ilta kaikissa medioissa valtavaa uutispursuntaa tämän jenkkiliittoutumisen suhteen.
    Joku kiitti että onneksi ei suomettuminen ollut vaikuttamassa hävittäjävalintaan.

    Eikö?
    Kyllä tässä uuden suomettumisen elkeet olleet jo pitkään nähtävinä. Ilmansuunta on nyt vain toinen. Ilmansuunta vaihtelee niin kuin ennenkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yritän nyt kuitenkin olla armahtavainen: ei helppoa päättäjille sittenkään kaikki tämä.
      Pitää kumartaa oikeaan suuntaan. Vaihtoehtoja ei taida olla annettu.
      Ne on jopa niin karsittu ettei meistä kukaan näissä asioissa edes vaaleissa voi vaikuttaa.

      Toisin kuin leimailijat leimailevat, suuri osa persuistakin on innolla natoon menossa.
      Saattaa olla että olen tässä asiassa vasemmistoliiton kanssa samoilla linjoilla? Ihmeellinen maailma.

      Saab olisi silti pitänyt ostaa. Se ei ole Ikeasta.

      Poista
    2. En ole seurannut suunnilleen yhtään koko hävittäjähankinta-asiaa. Ei ole minusta kovin olennainen asia moneen muuhun turvallisuusasiaan, arjen / asuinalueiden turvallisuuteen, ihmisten vapauteen jne., nähden.

      Poista
    3. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    4. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
  16. "Me kuulumme valitsemaamme katujengiin."

    Täydellinen analyysi hankinnasta. Siis ihan totta. Paras esitetty. Valittiin USA-katujengi seuraavaksi 30 vuodeksi. USA tulee olemaan monen arvioijan mukaan hyvin epävakaa valtio lähitulevaisuudessa. Demokratia on siellä loppuun jo kulutettu. Siinä mielessä olisimme voineet tehdä toisinkin.

    Itsekään en ole seurannut hankintojen teknisesti perusteltavaa puolta ja ymmärrän että ilmapuolustuskykyä tulee olla, mutta valinta on nyt kuitenkin samalla hihamerkin ompeleminen takkiin.

    Ruotsi olisi ollut ehkä hieman neutraalimpi valinta ainakin joksikin aikaa, vaikka reaalimaailmaa on, että olemme puolemme valinneet aikoja sitten. Emme enää edes yritä puolueettomuutta. Sitä on enää Niinistön puheissa ja ei aina silloinkaan.

    Vesan kanssa suurista asioista mieltä samaa, mutta tämäkin liittyy niihin muihin kuvioihin omalla tavallaan.

    Meikäläisen nostalgia itsenäisten EU-valtioiden aikaan on kyllä aika toivotonta, mutta en ymmärrä siitä luopua, taidanpa siis jäädä "historian väärälle puolelle."

    Jäämme odottamaan yhtä rohkeaa panostusta yhteiskuntaturvallisuuden puolelle kuin F-35 -hävittäjiin.

    Vasemmistohallituksemme sitoutui nyt levottomaan USA:han, tarkoituksena turvata rajojamme ja ilmatilaa, mutta samaan aikaan maamme ei näytä olevan kovin valmis turvaamaan maatamme muilta arvaamattomuustekijöiltä.

    VastaaPoista
  17. Lisään vielä edelliseen. Mielestäni Suomen ei pitäisi sitoutua Venäjään, USA:aan eikä Kiinaan yhtään sen enempää kuin hyvien ja normaalien esim. kauppasuhteiden vuoksi on tarpeen. Suurvallan kelkkaan lähteminen maksaa aina jotakin.
    Hyvät suhteet siis noihin suurvaltoihin, muttei enempää.

    EU pyrkii myös supervallaksi. Olemme sisällä. Siinä on sitten oman aktiivisuutemme paikka. Pitäisi tehdä kaikki EU:n supervaltaistumisen estämiseksi ja entisen EU:n, sen mihin me liityimme, palauttamiseksi.

    Tuossa on Rokkaa lainaten minun käsitykseni mukaan hyvä "puolutussovan ratekia." Ja siis ulkopolitiikan.

    Tässä olen kai äärimaltillinen. Tungosta täällä ei ole.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anteeksi tämä Vesan täyttäminen tällä ulkopoliittisella virralla...
      Jos joku sitten ajattelee ja sanoo, ja moni ajattelee ja sanoo, että jos et kannata Suomen liittoutumista Natoon ja jenkkilään, "pelaat Putinin pussiin", minä sanon, ja ajattelen, että tuo ajattelu kertoo hypnoosista johon monet taitavat vaikuttamisen keinot ovat tuollaisen sanojan saattaneet.
      Suomi kuuluu länteen, Venäjän hallinto syyllistyy lukemattomiin rikkomuksiin, mutta tätäkään asiaa Suomi ei ratkaise oman hyvän asemansa uhraamalla.
      Putinin hallinto kaatuu 2020-luvulla, saatte nähdä, ja se tulee (toivottavasti) Venäjän sisältä ja venäläisistä itsestään.
      Jos sinne länsi yrittää "arabikevättä" viedä (kts. Syyria), jälki saattaa olla kamalaa ja Suomea monin tavoin uhkaavaa.

      Nyt vaikenen tästä. Oli sanottava vain koko kuvio. Olen tämän ajatellut näin. En tiedä olenko oikeassa, mutta se ei ole tässä tärkeää. En kannata minkäänlaisia rautaa rajalle -operaatioita, en Ukrainan enkä Venäjän rajalla enkä myöskään Suomen.

      Poista
  18. Olisi kunniakasta olla pieni puolueeton valtio pohjolassa, mutta miten se sitten onnistuu tulevaisuudessa, ei kai mitenkään, kun ei ole onnistunut nytkään... Ajatukseni on, että tulevaisuudessa maailma jakautuu muutamaan supervaltaan. Noihin valtoihin pitää kaikkien kuulua jotenkin. Sitten on tämä toinen taso, talouden ja ihmispaisumuksen ja ilmastonkin. Viimeisen hoitamiseen saadaan aikaan sopimuksia, kaksi ensimmäistä elävät omalla logiikallaan yhteiskuntia riistäen ja ihmisiä erilleen hajottaen ja pilaten mahdollisimman paljon. Ehkä noillakin tasoilla päästään lopulta valvontaan ja kontrolliin, niin että supervaltataso ja valvontataso kohtaavat siten että kaikenlaiselle nykyisenkin kaltaiselle vapaudelle voi sanoa vähitellen hyvästit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on juuri se globaali megatrendi nyt mainitsemiesi asioiden suhteen, lippujen taakse kerääntyminen. Ikävä tulee jopa kylmän sodan aikaista maailmanjärjestystä jolloin läntisen Euroopan maat olivat liittosuhteistaan huolimatta huomattavasti autonomisempia kuin mitä nykyään. Itä-Euroopassa oli tietenkin karmealla tavalla toisin.

      Hybridivaikuttamisesta kannattaa historiasta muistaa eräs läntinen hybridi-operaatio, joka karkasi käsistä kuin virus ja tuhosi arvaamattomasti enemmän kuin mitä oli tarkoitus.
      Se oli tietenkin Lenin-sedän ja bolsevikkien rahoittaminen Saksan keisarikunnasta käsin ensimmäisen maailmansodan viimeisinä vuosina tarkoituksena heikentää kommunismi-viruksella Venäjän keisarikuntaa.

      Mutta nytpä lähdemme peuranmetsästykseen Helsingin keskuspuistoon. Melkein aina löytyy. Kauniita eläimiä ja koira vinkuu ja tärisee niin, että nukkuu onnellisena loppupäivän lattialla. Pari kertaa sinttimme oli irti ja ampaisi perään. Tuli takaisin 5 minuutin päästä maailmanomistajana. Olisi voinut saada peuran jalasta päähän mutta mitä on elämä ilman vaaroja edes joskus! Nyt kyllä pidetään kiinni.

      Poista
    2. Meillä on myös Rikulla eli norfolkin ja papillonin risteytyksellä melkoisesti näitä metsästysvaistoja. Samanlaiset elkeet. Kanien ja rusakkojen perässä menisi minkä vaan voi. Ei tietenkään voi pitää irti paitsi mökillä hiukan.

      Poista
  19. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  20. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jari, täysosuma (taas). Vanha änkyrä koira...
      Katujengi(tuolla aiemmin)...

      Sun pitäisi olla maamme johtava kolumnisti. Ja tarkoitan.

      Nyt ei löydetty peuroja, mutta muuten mukava parin tunnin kaupunkimetsä keikka tehtiin.

      Poista
  21. Ehkä pian mitataan sitä turvallisuuskulttuuria maalla kun ilmatilat on nyt hoidettu: https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000008464862.html

    VastaaPoista
  22. Sitä saadaan mitä tilataan...tässäkin.

    Salli Vesa vielä seuraava hävittäjälisäys.
    Minua on joskus epäilty ties miksi, poliittisesti.
    Nyt olenkin sitten tämän jutun mukaan äärivasemmistolainen tässä jenkkihävittäjäasiassa, argumentithan noilla postkommareillahan on ihan samat kuin mulla tuolla yllä:

    https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/1b128998-3f0d-488c-a31d-3c6d78d55d40

    Jää Li´t sun muut vassarit reilusti oikealle, hah ha.

    No, ihmisiä on vaikea sapluunoina esittää. Sen tästä oppii.

    VastaaPoista
  23. Ikeasta olisi siis kannattanut sotakoneet ostaa. Olisi varmasti ollut ilmainen kotiinkuljetus. Ja asiakaspalvelu olisi ollut lähellä.

    Rajoille pian ilmestyvien maastamuuttajien kanssa onkin sitten kinkkisempi juttu. To take or not to take. Se tilanne vasta mittaa maan hallituksen todellisen uskottavuuden. Kukin päättäköön itse mihin suuntaan.

    Jos otetaan, on se kuulemma sitä mitä itä toivoo. Tuottaa sisäpoliittista levottomuutta ja vahvistaa "ääriliikkeitä."

    Jos ei oteta, sama juttu. Silloin "luovumme periaatteistamme."

    Eikö tämä ole jo oma kirjallisuuden lajinsa? Vaihtoehtoisia ja vastakkaisia alaviitteitä joiden suhteen voi muodikkaasti valita oman lukutapansa ja etenemissuuntansa. Euromaani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Just noin. Olen itsekin vassarilinjoilla hävittäjähommissa. Tuskin olisi rassannut edes Venäjää niin. Nämä sotanäytöskoneet, joilla ei maata turvata vaikealla hetkellä.

      Poista
  24. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  25. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  26. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista