Poliisi julkaisi eilen seksuaalirikostilastoja. Asiasta pääuutislähetyksessä. Mitään somemyrskyä asiasta ei syntynyt. Tieto oli ehkä vääränlaista vaikka viranomaistotta.
Noista masturbaatiovälinemainoksista, joita radio tuuppaa koko ajan se, että vielä en ole kuullut ensimmäistäkään tekovagina- tai pumpattava barbara -mainosta. Ja pitäisiköhän niitä jakaa jopa ilmaisiksi jakelupisteissä, jotta nuo tilastot muuttuisivat? Terveyskeskuksesta saisi lipukkeen, tai sosiaalitoimistosta tms.
Mun mielestä näitä Flesh Light Girls -mainoksia on alkanut tänä vuonna tulla eri paikoissa (radio, iltapäivälehdet). On ikään kuin vapauduttu myymään miehille tekopilluja, pornotähtien värkkien mukaan tehtyjä tietenkin.
Nyt on ihan pakko kertoa vitsi. Se on mauton mutta aika hyvä.
Kaukaisessa pohjoisessa kämpillään elävä Aslak kärsi pitkinä kaamosaikoina naisen puutteesta. Hän päätti tilata postimyynnistä pumpattavan Barbaran.
Tätä pakettia Aslakille jänkien taakse alkoi toimittaa posteljooni Timo. Postimiehen taival oli pitkä, ja Timo päätyi postinkuljetusreissullaan eräkämpille yöksi. Ja ilta oli pitkä sekin. Timo katseli kuljettamiaan paketteja, ja hänen huomionsa kiinnittyi Aslakin tilaamaan pakettiin. Mies ei malttanut olla avaamatta pakettia hienovaraisesti, ja kun sisältö paljastui, hän ei malttanut olla testaamatta barbaraa.
No, asiallisena miehenä Timo pisti barbaran mahdollisimman hyvin entiseen kuosiinsa käytön jälkeen ja sulki paketin. Seuraavana päivänä hän toimitti sen Aslakille.
Sitten keväällä, kuukausin päästä posteljooni tapasi Aslakin, ja kavereita kun olivat tai ainakin hyvän päivän tuttuja ja kun selkosilla asiat puhuttiin asioina, Timo kysäisi Aslakilta:
- Olin näkevinäni paketista, että olit tehnyt talvella tilauksen, joka helpottaa miestä pahimmassa hädässä. Miltä se tuntui?
- Kyllä se paremman puutteessa meni, Aslak sanoi, ihan aidolta tavara tuntui ja sain siltä tippurinkin.
Olin siis väärässä noiden toisten laitteiden suhteen. Tasa-arvoa sillekin saralle on tullut. MUtta on tämä ihmeellistä aikaa. Lehdet täynnä erilaisia värisytin-testejä ja uskomattomin orkku ikinä -juttuja. Ikään kuin luonto olisi tehnyt miehen ja naisen yhteensopivuudessa suunnitteluvirheen. Tapani mukaan sanon, että taas kasarilla (hah) oli tämäkin helpompaa: pojat ja tytöt juoksivat toistensa perässä ilman monia nykyisiä vaikeuskertoimia.
Ei minulla ole mitään seksivälineitä vastaan. Hiukan väsyneeltä kuitenkin tuntuu, että ne olisivat se juttu, jolla ihmiset löytävät nautintoa ja läheisyyttä parisuhteessa. Sellaisina niitä usein kaupataan. Mikään väline ei voi pitkäksi aikaa syyttää intohimoa ihmisten välille. Mutta sopii hyvin yhdeksi signaaliksi latteasta ajastamme.
Varmasti johonkin tilanteeseen seksilelut toimivat ja tuovat jotain lisää ja leikkisyyttä. Toisaalta niistä tulee myös olo valtavista suorituspaineista.
Itsensä vastaan olemisesta se sitten että on vaikka kuinka monia asioita, joista ihminen ihan normaalisti on samaan aikaan vastakkaista mieltä itsensä kanssa. Mulle ainakin hyvin tuttua. Koska maailma. Hittokaan tästä ota selvää. Muutamassa asiassa olen yhtä mieltä itseni kanssa, mutta muuten jää kohisemaan. Luulen että tämä koskee jokaista. Ainakin jokaista jolle ei ole olemassa pyhiä sotia tai muita totaali-ismejä.
Olen lukenut sellaisestakin (muistaakseni jenkkiläisestä) radikaalifeministisestä fantasiasta tai suunnitelmasta, joka on oikeastaan jo täysin mahdollinen, että naisparit ja naisyhteisöt synnyttävät pelkästään tyttölapsia kun lapsen sukupuolen valikoiminen on helppoa. Sopii hyvin tähän aikaan, jossa välineillä korvataan toinen sukupuoli ja jossa siis tässä toinen sukupuoli ohitetaan kokonaan. Itselläni ei ole noita suunnitelmia mitään vastaan, jos on vain täysin varma ettei tuollaisessa radikaaliyhteisössä tehdä niille syntyville tytöille ideologista väkivaltaa (enkä tarkoita isä-kysymystä).
En tiedä olisiko tuollainen yhteisö sitten suurin piirtein käänteinen vaiko ihan sama kuva kuin mitä Afganistanissa nähdään tällä hetkellä. Tuo radikaalifeministinen suunnitelma/ajatus tuo myös mieleen sen Atwoodin kirjan inspiroiman tv-sarjan, jonka nimeä en nyt tähän hätään muista ja jossa toisen sukupuolen ylivalta.
Olen tyytyväinen että ehdin elää nuoruuteni huomattavasti mutkattomampana aikana. Naiset olivat mielestäni silloin vahvempia, mikä oli hyvä asia. Myytti "vahvoista" naisista oli enemmin totta, toki tämä mututuntumalla. Nykyään vahvuuden on korvannut jonkinlainen teoreettinen herkkyys, mikä tekee, voisi kuvitella, kaikesta ahtaampaa. Toki tämäkin on ihan mielikuva, jossa heijastuu vain erilaisten kellokkaiden keskenään käymä julkinen keskustelu eikä nuorten naisten ja miesten varsinaisen pääjoukon elämä.
Pohjoismainen nainen 70/80 ja vielä 90-luvulla on ollut upea ilmestys. Kuva on keskimäärän yleistys ja kärjistys, ja perustuu tietenkin niin kuin muutkin kuvat omiin kokemuksiin, keskusteluihin, historiaan, elokuviin, kirjoihin jne. mutta niin sen koen. Voisin nimetäkin joitakin ikonisia naisia, mutta se saattaisi johtaa kommenttini harhateille.
Sittemmin tuon aidon vahvuuden korvasivat (minun mielestäni) jotenkin sanat tekojen sijasta, harvojen sananvalta, joka alkoi määritellä yksityistä vapautta ja olemista teoreettisin ja poliittisin näkökulmin. Yksilön vahvuudesta ja omasta vapaudesta tuli teoreettista yhteisöllisyyttä. No, jos se on uuden sukupolven oma tietoinen valinta, niin sitten on, en minä sille mitään voi eikä pidäkään voida. Vain subjektiivinen fiilis, että veri on paennut ihoilta. Tilalle tullut kirjaimia.
Huono analyysi mutta jotenkin noin. Ainakin pk-seudun suppeasta näkökulmasta.
Tuo muistuttaa modernia amatsooniyhteisöä tuo kuvaamasi puolifasistinen unelmayhteiskunta.
Olen iloinen myös, että vaimoni on suoraviivainen käytännöllinen ihminen eikä mikään teoretisoija ja vaikeilija. En jaksaisi sellaista jankuttamista. Tämä ei tarkoita sitä, ettemmekö voisi keskustella akateemisista asioista (vaimo lukenut uskontotiedettä, teologiaa ja psykologiaa). Mutta kaikenlainen hömppä kimpoilee hänestä tehokkaasti. Ei ymmärrä edes siihen rajaan kuin minä. Siis ei jaksa mitään spekulaatioita, joilla ei näy olevan vankkaa pohjaa. Yritän nyt tällä tavalla hiukan kehaista vaimoani.
Jari, minulla on nimenomaan topakka vaimo, ja se on hyvä se. Kyllä siinä on monet särmät hioutuneet puolin ja toisin. Topakka on hyvä sana, vaikka jotkut voisivat antaa sille hiukan ikävän kaiun. Ei tarvitse tarkoittaa sitä, että jos on topakka vaimo on tossun alla. Mutta sitten taas toisaalta: parempi tossun alla kuin taivasalla.
Jari, kun menee kirkkaana yönä tarpeeksi pimeään paikkaan, ajaa esimerkiksi kaupungin ulkopuolelle parikymmentä kilometriä, niin tähtitaivas on aivan mahtava näky. Itse katselen syksyisin usein taivaalle mökin pihalta. Kun ei ole valosaastetta, niin kyllä kelpaa. Huimaava kokemus samalla.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaNo niitä mainoksia pyörii yhä enemmän. Kiireisille ihmisille, yksinäisille ihmisille, pariskunnille...
PoistaPoliisi julkaisi eilen seksuaalirikostilastoja. Asiasta pääuutislähetyksessä. Mitään somemyrskyä asiasta ei syntynyt.
VastaaPoistaTieto oli ehkä vääränlaista vaikka viranomaistotta.
Noista masturbaatiovälinemainoksista, joita radio tuuppaa koko ajan se, että vielä en ole kuullut ensimmäistäkään tekovagina- tai pumpattava barbara -mainosta.
Ja pitäisiköhän niitä jakaa jopa ilmaisiksi jakelupisteissä, jotta nuo tilastot muuttuisivat? Terveyskeskuksesta saisi lipukkeen, tai sosiaalitoimistosta tms.
Mun mielestä näitä Flesh Light Girls -mainoksia on alkanut tänä vuonna tulla eri paikoissa (radio, iltapäivälehdet). On ikään kuin vapauduttu myymään miehille tekopilluja, pornotähtien värkkien mukaan tehtyjä tietenkin.
PoistaNyt on ihan pakko kertoa vitsi. Se on mauton mutta aika hyvä.
Kaukaisessa pohjoisessa kämpillään elävä Aslak kärsi pitkinä kaamosaikoina naisen puutteesta. Hän päätti tilata postimyynnistä pumpattavan Barbaran.
Tätä pakettia Aslakille jänkien taakse alkoi toimittaa posteljooni Timo. Postimiehen taival oli pitkä, ja Timo päätyi postinkuljetusreissullaan eräkämpille yöksi. Ja ilta oli pitkä sekin. Timo katseli kuljettamiaan paketteja, ja hänen huomionsa kiinnittyi Aslakin tilaamaan pakettiin. Mies ei malttanut olla avaamatta pakettia hienovaraisesti, ja kun sisältö paljastui, hän ei malttanut olla testaamatta barbaraa.
No, asiallisena miehenä Timo pisti barbaran mahdollisimman hyvin entiseen kuosiinsa käytön jälkeen ja sulki paketin. Seuraavana päivänä hän toimitti sen Aslakille.
Sitten keväällä, kuukausin päästä posteljooni tapasi Aslakin, ja kavereita kun olivat tai ainakin hyvän päivän tuttuja ja kun selkosilla asiat puhuttiin asioina, Timo kysäisi Aslakilta:
- Olin näkevinäni paketista, että olit tehnyt talvella tilauksen, joka helpottaa miestä pahimmassa hädässä. Miltä se tuntui?
- Kyllä se paremman puutteessa meni, Aslak sanoi, ihan aidolta tavara tuntui ja sain siltä tippurinkin.
Luin vasta nyt aamulla, oli hauska kyllä.
PoistaOlin siis väärässä noiden toisten laitteiden suhteen. Tasa-arvoa sillekin saralle on tullut.
MUtta on tämä ihmeellistä aikaa. Lehdet täynnä erilaisia värisytin-testejä ja uskomattomin orkku ikinä -juttuja.
Ikään kuin luonto olisi tehnyt miehen ja naisen yhteensopivuudessa suunnitteluvirheen.
Tapani mukaan sanon, että taas kasarilla (hah) oli tämäkin helpompaa: pojat ja tytöt juoksivat toistensa perässä ilman monia nykyisiä vaikeuskertoimia.
Ei minulla ole mitään seksivälineitä vastaan. Hiukan väsyneeltä kuitenkin tuntuu, että ne olisivat se juttu, jolla ihmiset löytävät nautintoa ja läheisyyttä parisuhteessa. Sellaisina niitä usein kaupataan. Mikään väline ei voi pitkäksi aikaa syyttää intohimoa ihmisten välille. Mutta sopii hyvin yhdeksi signaaliksi latteasta ajastamme.
PoistaVarmasti johonkin tilanteeseen seksilelut toimivat ja tuovat jotain lisää ja leikkisyyttä. Toisaalta niistä tulee myös olo valtavista suorituspaineista.
On varmasti ihmisryhmiä, joille lelut toimivat, mutta yksinäisyyteen ja läheisyydenkaipuuseen ne eivät auta.
PoistaSiis erilaisia ihmisiä, ei välttämättä ihmisryhmiä.
PoistaItsensä vastaan olemisesta se sitten että on vaikka kuinka monia asioita, joista ihminen ihan normaalisti on samaan aikaan vastakkaista mieltä itsensä kanssa. Mulle ainakin hyvin tuttua. Koska maailma. Hittokaan tästä ota selvää. Muutamassa asiassa olen yhtä mieltä itseni kanssa, mutta muuten jää kohisemaan. Luulen että tämä koskee jokaista. Ainakin jokaista jolle ei ole olemassa pyhiä sotia tai muita totaali-ismejä.
VastaaPoistaOlen lukenut sellaisestakin (muistaakseni jenkkiläisestä) radikaalifeministisestä fantasiasta tai suunnitelmasta, joka on oikeastaan jo täysin mahdollinen, että naisparit ja naisyhteisöt synnyttävät pelkästään tyttölapsia kun lapsen sukupuolen valikoiminen on helppoa.
VastaaPoistaSopii hyvin tähän aikaan, jossa välineillä korvataan toinen sukupuoli ja jossa siis tässä toinen sukupuoli ohitetaan kokonaan. Itselläni ei ole noita suunnitelmia mitään vastaan, jos on vain täysin varma ettei tuollaisessa radikaaliyhteisössä tehdä niille syntyville tytöille ideologista väkivaltaa (enkä tarkoita isä-kysymystä).
En tiedä olisiko tuollainen yhteisö sitten suurin piirtein käänteinen vaiko ihan sama kuva kuin mitä Afganistanissa nähdään tällä hetkellä.
Tuo radikaalifeministinen suunnitelma/ajatus tuo myös mieleen sen Atwoodin kirjan inspiroiman tv-sarjan, jonka nimeä en nyt tähän hätään muista ja jossa toisen sukupuolen ylivalta.
Olen tyytyväinen että ehdin elää nuoruuteni huomattavasti mutkattomampana aikana. Naiset olivat mielestäni silloin vahvempia, mikä oli hyvä asia.
Myytti "vahvoista" naisista oli enemmin totta, toki tämä mututuntumalla.
Nykyään vahvuuden on korvannut jonkinlainen teoreettinen herkkyys, mikä tekee, voisi kuvitella, kaikesta ahtaampaa. Toki tämäkin on ihan mielikuva, jossa heijastuu vain erilaisten kellokkaiden keskenään käymä julkinen keskustelu eikä nuorten naisten ja miesten varsinaisen pääjoukon elämä.
Pohjoismainen nainen 70/80 ja vielä 90-luvulla on ollut upea ilmestys. Kuva on keskimäärän yleistys ja kärjistys, ja perustuu tietenkin niin kuin muutkin kuvat omiin kokemuksiin, keskusteluihin, historiaan, elokuviin, kirjoihin jne. mutta niin sen koen.
PoistaVoisin nimetäkin joitakin ikonisia naisia, mutta se saattaisi johtaa kommenttini harhateille.
Sittemmin tuon aidon vahvuuden korvasivat (minun mielestäni) jotenkin sanat tekojen sijasta, harvojen sananvalta, joka alkoi määritellä yksityistä vapautta ja olemista teoreettisin ja poliittisin näkökulmin. Yksilön vahvuudesta ja omasta vapaudesta tuli teoreettista yhteisöllisyyttä.
No, jos se on uuden sukupolven oma tietoinen valinta, niin sitten on, en minä sille mitään voi eikä pidäkään voida.
Vain subjektiivinen fiilis, että veri on paennut ihoilta. Tilalle tullut kirjaimia.
Huono analyysi mutta jotenkin noin. Ainakin pk-seudun suppeasta näkökulmasta.
Tuo muistuttaa modernia amatsooniyhteisöä tuo kuvaamasi puolifasistinen unelmayhteiskunta.
PoistaOlen iloinen myös, että vaimoni on suoraviivainen käytännöllinen ihminen eikä mikään teoretisoija ja vaikeilija. En jaksaisi sellaista jankuttamista. Tämä ei tarkoita sitä, ettemmekö voisi keskustella akateemisista asioista (vaimo lukenut uskontotiedettä, teologiaa ja psykologiaa). Mutta kaikenlainen hömppä kimpoilee hänestä tehokkaasti. Ei ymmärrä edes siihen rajaan kuin minä. Siis ei jaksa mitään spekulaatioita, joilla ei näy olevan vankkaa pohjaa. Yritän nyt tällä tavalla hiukan kehaista vaimoani.
Kyllä, vaimoja, elämänkumppaneita jne. pitääkin kehua.
PoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
PoistaJari, minulla on nimenomaan topakka vaimo, ja se on hyvä se. Kyllä siinä on monet särmät hioutuneet puolin ja toisin. Topakka on hyvä sana, vaikka jotkut voisivat antaa sille hiukan ikävän kaiun. Ei tarvitse tarkoittaa sitä, että jos on topakka vaimo on tossun alla. Mutta sitten taas toisaalta: parempi tossun alla kuin taivasalla.
PoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
PoistaJari, kun menee kirkkaana yönä tarpeeksi pimeään paikkaan, ajaa esimerkiksi kaupungin ulkopuolelle parikymmentä kilometriä, niin tähtitaivas on aivan mahtava näky. Itse katselen syksyisin usein taivaalle mökin pihalta. Kun ei ole valosaastetta, niin kyllä kelpaa. Huimaava kokemus samalla.
VastaaPoista