maanantai 25. lokakuuta 2021

Maailma mallillaan

 


Kaaosmasennus,
alter eco. Tänäänkin
opin uusia
sanoja: kuulen väärin,
luen mahtitypoja - -
maailmamme on,
mallillaan luo, paljastaa.



40 kommenttia:

  1. Kaaosmasennus olisi hyvä runokirjan nimi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä. Kuulin tänään, kun puhuivat radiossa kaamosmasennuksesta, ja ajattelin, että siitä en niin kovasti kärsi, mutta kylläkin kaaosmasennuksesta, tai se on sellainen alituinen pelko takaraivossa.

      Alter eco oli taas kirjoitusvirhe, jonka pongasin. Se sopii hyvin kuvaamaan tiedostavaa ihmistä mediassa: hän elää ekologista hätätilaa julkisena naamionaan. Eikä varmaan syyttä, mutta mitäänhän muuta se ei auta kuin että turvaa kuulumisen haluttuun ryhmään. Nämä ekologiset asiat ratkaistaan nimenomaan keksimällä ratkaisuja.

      Poista
    2. Kaaosmasennus voisi olla meidän aikamme parhaimpia runokirjoja, jos vain sisältöä sopivasti löytyisi.

      Poista
    3. Naputtelen noita haiku- ja tankamuotoisia runoja muutaman päivässä. Kun niitä on noin sata valmiina, voisi katsoa onko niistä mihinkään. Nimi on ainakin hyvä. Lisäksi sinne voisi pistää niitä runoja, joita olen kirjoittanut esimerkiksi Kiven runojen pohjalta.

      Poista
    4. No niin, menestystä työhön. Kaaosmasennus olisi aivan erinomainen nimi.

      Poista
    5. Kiitos, on hyvä naputella kaikenlaista varastoon, vähän niin kuin oravat ennen talvea.

      Poista
  2. Toissa talvelle joka oli melkein kokonaan lumeton annoin nimen "tanskalainen talvi", kun lämpö täällä suurin piirtein sama kuin Tanskanmaalla. Siihen tottui jopa niin, että ensimmäinen kunnon lumisade tuntui menetykseltä, pakkanen myös. Lumettomissa talvisissa metsissä oli oma viehätyksensä liikkua, kuin jossakin keskisessä Euroopassa olisi ollut. Viime talvi oli sitten "goottilainen talvi." Musta kuin säkki lumesta huolimatta. Kylmä, pimeä, kauhua ja kuilumaisuutta, lunta tosiaan hemmetisti. Synkkiä ajatuksiakin vähän kaikesta. Tuli Tanskan talvea ikävä. Taidankin siis pelätä enemmän jääkautta kuin pientä ilmastollista lämpenemistä. Golf-virta toivottavasti pitää pintansa.

    Jospa tästä talvesta, kaaos- ja kaamosmasennuksen jälkeen, tulisi vain suomalainen talvi. Neljä vuodenaikaa on hieno asia, ja epäselvä talvi ei ole oikea talvi. Eläimenä pitäisi talvella ihmisenkin nukkua ja uneksua jossakin valveen rajamailla mahdollisimman paljon. Mutta aina jokin vetää hihasta. Pitää sitä ja pitää tätä.
    Jos musta olisi kiinni viettäisin koko talven liikkuvassa junassa, yksin makuuvaunussa, junassa joka liikkuisi ratoja ristiin rastiin pitkin maita ja metsiä marraskuusta maaliskuuhun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämähän on viimeistelyä vaille hieno proosakatkelma, Jope! Etköhän ala panna tunnelmiasi ja ajatuksiasi johonkin tiedostoon. Kopioit vaan täältä kommenttikentästä.

      Poista
  3. Ekologinen hätätila julkisena naamiona, on erittäin hyvin ajateltu ja tarkasti sanottu.

    Tuolla jossakin sanoinkin, että jos joku on todella huolissaan maapallon ekologista (niin kuin pitääkin olla), niin hänen EI, jos matemaattis-loogista älyä löytyy, ja hän on nuori, pitäisi lainkaan tuhlata aikaansa mihinkään ekologiseen sanoitteluun tai politikointiin, vaan pyrkiä opiskelemaan RATKAISUJA (kuten Vesa totesit) kouluttautumalla nopeasti diplomi-insinööriksi ja tekniikan tohtoriksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Politisoitumisen hätätila synnyttää kovaa vauhtia uusia ongelmia ja hidastaa ratkaisevasti jo olemassa olevien ratkaisuyrityksiä.

      Poista
    2. Ajattelen ihan samoin. Muuten, HS:n yleisöosastossa oli tuosta hyvä kirjoitus jokin päivä sitten.

      Saahan sitä julkisesti panikoida ja esittää paniikkia. Varmasti se on ihan aitoa yhteisötunnetta. Mutta ei se kyllä paljon mitään auta. Koen edesvastuuttomana, että lapsia pelotellaan. Pitäisi korjata jälkensä eikä pelotella.

      Poista
    3. Esimerkiksi Pyhä Sähkö ja Pyhä Akkuteknologia ovat edelleen erittäin huonoja ekologisia vaihtoehtoja.

      Siinä vain yksi esimerkki, miksi teknologian innovaattoreita ja inssejä tarvitaan kipeästi enemmän kuin elämäntapamuutoksia tekeviä keskiluokkaisia kirjatiedostavaisia ja vihreän siirtymän arvostatusoijia.

      Poista
    4. Lasten pelottelu on tosiaan vastuutonta, ja nuorten. Se ei ole asioiden esille ottamista, vaan tappiomielialan lietsomista. Sota-aikana sellaisesta tuli rajuimmat tuomiot.

      Ratkaisujen pakoton etsiminen on oikea tie.

      Olen jo yhden epämiellyttävän totuuden nuorten kautta kokenut. Al Goren leffa, se mikä disinformaatiota täynnä. Ei noussut Goren profetoima merenpinta "tutkitusti", jäi nousu suutariksi. Meidän pitäisi nyt jo kahlata täällä stadissa vedessä...

      En sano ettei se olisi mahdollista paljon myöhemmin, mutta pelotteluun perustuva "tiedonjakaminen" tässä yhteydessä ainakin ahdisti monia nuoria turhaan.

      Poista
    5. Goren leffa taisi tulla joskus 2006, muistan kyllä. Ei ole hyvä, että valehdellaan hiukan hyvän asian eteen. Tai no en tiedä, jääkö se ihmisille mieleen ja vaikuttaako mitenkään.

      Suomalaisten taloudellista hätätilaa valmistellaan nytkin isoissa pöydissä. Kohta taas lähetämme etelään rahaa, että saavat siellä lämpimässä sähkönsä riittämään tai siis rahat sähköön. Mikäpä meillä täällä kylmässä pohjolassa ollessa, kun olemme niin rikkaita, vaikka nettovarallisuutemme on pienempi kuin etelässä, mutta näin nämä asiat koetaan jossain korkeammilla taajuuksilla.

      Poista
    6. https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/talous/valtionvelka-pelottaa-kuoliko-suomessa-150-000-ihmista-turhaan-olisiko-1990-luvun-lamasta-selvitty-vahemmin-vaurioin-elvyttamalla/

      Oikeasti kapitalismia pitää ymmärtää ettei toistu samat virheet kuin kommunismissa ja fasismissa että kuvittelee touukkaan ydinperheen olevan samaa muotoa kuin finanssi, ja siis että valtion voisi tulla siihen väliin torppaamaan ilman että mikään muu pitää organisoida toisin.

      Poista
  4. Talous varmasti vaatii isoja uudelleenorganisointeja lähivuosina. Kyllähän esimerkiksi euron ylläpitäminen vaatii sitä, että lähetetään näitä paketteja suomalaiselta perheeltä etelään jne. ja tuodaan peliin ylikansalliset verotusoikeudet jne ja sanotaan, että tahdottekos koettaa jäädä ulkopuolelle... No, miten tämä kaikki realisoituu sitten tavalliselle (monon)kuluttajalle, saapa vielä nähdä.

    Ei muuta kuin helvetilliset valtionvelat aikaiseksi, niin että Suomen luottoluokitus laskee ja päästään systeemissä saamapuolelle ja voidaan sitten olla tyytyväistä poikaa.

    VastaaPoista
  5. Eiköhän se mene jatkossakin niin että länsi-Euroopassa on maan sisällä rikas pohjoinen *tai* etelä, johon tuotanto keskittyy, Itä-Euroopan maissa vastaavasti *suhteellisen* rikas länsi; ja että aurinko ja raha kiertävät toisiaan ikuisesti kohteliaan kaukaa niin, että teollisempien alueiden tyypit ovat oikeasti rikkaita ja valittavat ikuisesti köyhyydestä, kun taas etelässä eletään näiden nillittäjien lomaturismista. Se on sellainen työnjako. Teillä vain tohvelisti unelmoidaan veronkierrosta (kaikista rikkaimpia lukuun ottamatta), etelässä/idässä sen sijaan kierretään veroja rehdisti ihan käytännön maailmassa sen verran, että lakeijaelämänmuotoa teidän suuntaan voidaan ylläpitää, ajaa teidän rekat, viedä roskat, tiskata tiskit, pitää yllä eläkeläisten kakkosasuntoja ja muuta vastaavaa.

    Verot eivät ole muuten mitään oman työn hedelmää vaan nimenomaan hinta siitä emergenssistä, kun et joudu tekemään kaikkea itse. Vaikka rakentaisi oman mökin, nykyään niitä ruuveja ja muttereita ei joudu tekemään itse. Väliin ihan hiukan ärsyttää talousta huolestuneiden ihmisten talousyksinkertaisuus.

    VastaaPoista
  6. Verotus on nykyään voimakkaasti regressiivistä, eli köyhät maksavat suhteessa paljon enemmän. Pääomaverotus on keveintä, työ sitten ja kuluttaminen on kalleinta. Esim. ALV on tasavero. Euroshopper-juuston ostaja on talouden kivijalka.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen samaa mieltä siitä, että verotusta tarvitaan ja ettei esimerkiksi hyvinvointiyhteiskuntaa voi olla ilman sitä eikä esimerkiksi minun työpaikkaani olisi ilman verokertymiä (vaikka osa yliopistojen rahoituksesta tulee muualta, mutta siis perusrahoitus valtiolta). Sen sijaan ei minusta ole ollenkaan epärelevanttia miettiä, onko verotus balanssissa ja mitä sillä saadaan aikaan ja mihin se suunnataan ja millaisia rakenteita pyöritetään.

      Globaaliin mittakaavaan tuotuna tai eurooppalaiseen, kuten teit, asia on tietenkin monisyinen. Mutta kyllä nämä rahansiirtopaketit paikasta toiseen ovat ihan perseestä ja horjuttavat monin tavoin kysymyksiä vastuista. En näe, että palautuvat esimerkiksi Suomen osalta siihen, että riistämme ja hyödymme ja että kyse on nillittämisen ja lomaturismin logiikasta. Moni suomalainen voi vain haaveilla jostain lomamatkasta tms.

      En ole mikään talousnero, mutta hyvin hankala on Etelä-Euroopankin asema, jos se elää pelkästä turismista ja hoitaa sitten loput veronkierrolla ja tukipaketeilla ja jos sitten täytyy pitää yllä systeemiä, jossa jokin EU-alue tasoittaa mielivaltaisesti paikkojen välisiä eroja.

      Minun on hyvin vaikea napata kiinni tietystä "vasemmistolaisesta" tasaussysteemistä, jota ajetaan sisään, koska se on täysin epämotivoiva ja täyttyy tällaisista kunniavelka ja riisto -tyyppisistä ajatuskuluista. Myönnän, että niitä on olemassa ja on myös selvää, että Eurooppa on aivan epätasapainoinen taloudellisesti ajatellen alueellisesti, mutta tietyn retoriikan ylikorostaminen ei mielestäni ihan toimi.

      Mieluusti maksan veroja tiettyyn mittaan, mutta kun verovaroja käytetään sellaisiin ei-kansallisiin tai pikemminkin ei-lähellä oleviin ja asioiden vakautta ja toimivuutta lähialueella nakertaviin hankkeisiin, joiden vaikutuksia ei edes viitsitä laskea kunnolla, niin ei hirveästi nappaa.

      Suomessa, jossa sentään on hyvä valtion sosiaaliverkosto, on oikeasti tekemistä, jos keskipalkkaisena maksaa suhteellisen ison osan / pääosan omasta elämästään eikä ole erinäisten tuki- ja tulonsiirtomuotojen piirissä. Sanon näin keskiluokkaisena ihmisenä, joka toki on ottanut hyvin kohtuullisia lainoja ja
      niiden kanssa kitkutellut.

      Kun valtio ylivelkaantuu projekteissaan ja samalla kiristää verotusta ja yleisesti eläminen kallistuu, niin ei se enää kovin hyvä yhtälö ole ja lopputuloskin häämöttää ikävänä.

      No, nämä vain tällaisina pika-ajatuksina. En valita elämästäni, olen monin tavoin etuoikeutettu ihminen, mutta jokin isompi tässä yhteiskunnassa on muuttumassa ja murtumassa enkä näe, että mitenkään hyvään suuntaan.

      Vaihtoa, tavaran ja osaamisen, on ollut iät ja ajat. Sillä ei mielestäni voida perustella kohtuutonta verotusta.

      Poista
    2. Varmasti verotus tuntuu köyhille eniten. Toisaalta: heille myös jaetaan veropotista eniten (?), jos ajatellaan kansalaisille palautuvia etuuksia. Ajattelen kyllä, että on etuuksia, kuten lapsilisät, jotka voitaisiin leikata hyvätuloisilta. Hintojen kallistuminen tuntuu kaikilla keskituloisiin asti. Köyhyys ei ole ilo kenellekään.

      Poista
  7. Minun intoni maksaa veroja, "verojen rakastaminen" (oliko se Mona Sahlin muistaakseni?), on kyllä ollut jyrkässä laskussa verrattuna entisiin välinpitämättömän sosiaalidemokraatin vuosiini.

    Syitä:
    -olen nähnyt mitä verotus voi tehdä yksinyrittäjille (en usko paha pääoma jota hyvä pääomavero-ritari suitsii -meemiin)

    -omassa (kunnan) duunissani olen nähnyt erilaisia projekteja joihin verorahaa upotetaan koska erilaista pöhinää nyt pitää olla ja onhan sitä kassaa mistä ottaa (yksityinen sektori)

    -verotuksen entisestään politisoituminen erilaisiin ohjausmekanismeihin joissa taustalla selkeitä poliittisia motiiveja

    -ja kuin viimeisenä niittinä orastava internationalistinen verososialismi esimerkiksi EU:n ja ilmaston nimissä

    Kaikki tunnemme varmasti myös ihmisiä jotka ovat ulkoistaneet kokonaan toimeentulonsa veronmaksajille, maassamme on veronmaksajia ja verojen vastaanottajia, mutta en osaa arvioida onko tässä argumenttia lainkaan.

    Itselläni ei ole pääomaa missään muodossa. Ei myöskään varallisuutta. Kunnan duunarina maksan tietyssä mielessä veronikin nettoveronmaksajien tuottamalla rahalla.
    Mutta silti ajattelen että maksamme veroja liikaa sekä kotimaan tarpeisiin että nykyään pian jo muuallekin.
    Saanko vastinetta lähes 50 prosentin kokonaisveroasteelle?
    En tiedä. Mutta vaikka saisinkin, ja saan, en silti ajattele että jossakin on vielä jokin ryhmä jota pitää vielä lisää verottaa kuin kepiksi ja merkiksi siitä, että tässä maassa on turha pyrkiä vaurastumaan esimerkiksi työllään tai ammatinvalinnallaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen ollutkin aina huono sosialisti. Ennenkin. Jos jotakin onnistaa ja valinnat osuu kohdalle, tsägällä, älyllä, kovalla työllä tai vaikka syntyperällä, ja tämä rikastuu, saa hän minun puolestani rauhassa rikastua.
      Olen kaiketi siis veroliberaali?

      Köyhyyden paskat vaikutukset tunnen hyvin, olen seurannut sitä hyvin läheltä parikymmentä vuotta lasten ja nuorten keskuudessa. Samoin periytyvän sosionomisen ja kulttuurisen osattomuuden seurauksia. Olen siitä paljon enemmän huolissani kuin omenapuukyläkeskiluokka fossiilisista ja maamme vasemmisto.
      Mutta en todellakaan ajattele että se on ongelma joka voidaan hoitaa rahalla ja verottamalla niitä (lisää) joilla on käynyt parempi onni elämässä.

      Sama koskee myös valtioiden ja maanosien välisiä epätasa-arvoisuuksia ja suhteita. Rahapaketit eivät kurjuutta poista.

      Hyvinvointivaltio ja perusturva (joka noille em. perheille voi olla järkyttävän matala) on vain pohja josta on pakko rimpuilla ylöspäin.

      Poista
    2. Mun on todella vaikea olla näistä asioista eri mieltä. Koen hyvin samaan tapaan - ei haittaa se, että ihmiset menestyvät. Toivoisin, että mahdollisimman moni menestyy. Se ei ole mitään nollasummapeliä, jossa juttu on pois joltakin muulta, oikeastaan päinvastoin. Se, että kaikki latistetaan, köyhät pidetään köyhinä ja ne jotka jotenkin menestyvät, lanataan, on minusta todella outo konsepti. Kohtuullisuus toki kunniaan.

      Poista
  8. Te olette yksinkertaisesti kyvyttömiä ajattelemaan oikestolaisen aivoilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuosta olisi hauska kuulla lisää: sellainen taloudellispsykologinen analyysi. En tiedä, onko mulla oikeistolaisen aivoja. Suomessa minusta melkein kaikilla on vähintään puoleksi demarin aivot ja kaikki ovat hyvinvointiyhteiskunnan kasvatteja. Mutta en ihan oikeasti ymmärrä noita sortorakennejuttuja ja tasaussysteemejä, jotka olivat vielä jokin aika sitten ihan vieraita suomidemareillekin. Siis en ymmärrä, miksi pitää rakentaa EU-systeemi, joka kuppaa alueellaan huonosti toimivan euron ja laadultaan kehnojen ja osin epäintuitiivisten poliittisten projektien vuoksi ihmisiä niin paljon kuin vain sallitaan. En ole mitenkään EU-vastainen lähtökohtaisesti, kunhan pysytään kohtuudessa.

      Poista
    2. Pyörittelen asiaa päässäni jatkuvasti, mutta yritän viimeiseen asti välttää joutumista mukaan mihinkään jankkaukseen ja/tai itsen toistamiseen.

      Lähden siitä, että olen jo tässäkin blogissa joskus paremmalla ajalla laittanut joitakin ns. taloutta liippaavia kommentteja, joiden ajatuksella lukemisen jälkeen suurinta osaa näistä tässä näkyvistä ei pitäisi olla olemassa.

      Jotenkin asia pitäisi piirtää koordinaatistoon, missä erottuisi, mitä kukin subjekti maailmasta näkee, mitä haluaa, ja millaiset vektorit ihmiset eri malleissa yhdistävät.

      Nopeasti: oikeistolainen perusmotiivi ei ole niinkään saada esimerkiksi 6 sitä mitä toisella on 2 koska se on "kivaa" ja "epätasapäistä", vaan enemmänkin tietty kauppavallan itseisarvoinen ylläpito ja pyhitys.
      Raha on tullut aina ilma(sto)sta, näkymättömästä ylivoimasta touhuamisessa - Jumalan kuoleman jälkeen myös huoli kohdistuu sinne - eli oikestolainen motiivi on loppuun asti kiistää rakenne ja kokonaisuus.

      Kuten sanotkin, modernissa hyvinvoinnissa kasvaneiden ihmisten, varsinkin oikeistolaisten, ajattelu on usein lähtökohtaisesti marxilaista: kuvitellaan, että raha tulee työstä, ja ajatellaan deterministisisesti yhtä "kehityksen" akselia pitkin. Pääomassa (olen lukenut katkelmia) kuvataan, kuinka näennäisesti henkisesti ilmiöt, kuten vitutus, on oikeasti jotain "työläisen nivelten ja hermoston kulumista" jne. Koneallegoria on tässä massiivinen. Yhteiskunta on koneisto jne.

      Hämäävää on se, että kaikenlaisia ajatuksia voi ajatella monella tasolla. Rakennetta ja kokonaisuutta voi ajatella tunkkaisesti, uusimmiten jopa uskonnollisesti, toisaalta myös ilmavasti; individualismi taas voi olla nykyään aivan oksettavan tunkkaista.

      Jos mietitään taloudellista todellisuutta, eli että miten resurssit jakautuvat ja mitä seurauksia asialla on, järkevä politiikka olisi varmaan sen tuhatkertaisesti nykyisestä äärivasemmistosta vasemmalle, mutta sitä kampittavat monet pakottavammat syyt, joille järki on alisteinen, kuten subjektiivinen kuolemanpelko, ydinperhe vallitsevana seksuaalisena perversiomuotona tai kielipohjainen kansakokonaisuus.

      Tämä valikoi altavastaajien politiikkaan tiettyjä teemoja ja hahmotuksia, jotka eivät aina edistä sitä omaakaan asiaa. Mutta samoin on "oikeistolaisuuden" nimikkeellä nykyään usein enemmän sellaista leppoisaa hölmöyttä, joka odottaa omaa pitkien puukkojen yötään.

      Itse siis ollut jotain 15 vuotta yrittäjä 3 eri maassa, ihme kyllä nykyään myös pärjään siinä, ja en todellakaan usko että tämä on se malli mitä maailma tarvitsee.

      Poista
    3. Mun mielestä asia pitää mallintaa niin että maailmassa ei vallitse niinkään "kaaos" vaan käsitteistö on vanhenunut siten, että maailma on kiepsahtanut parissa sadassa vuodessa - selvästikin nopeutuen edellisten 50 vuoden aikana - 90 astetta.

      Vasemmisto /neuroottinen mentaliteettimassa/ on nykyään uskonnon (pyhä ilma, subjektin koskemattomissa olevat kaikenlaiset 'tilit') kentässä sisällä; oikesto jakautuu tähän nähden kahtia siten, että on olemassa stubbilainen kauppavaltaan hartaasti suhtautuva uskonnollinen versio, ja sitten postmarxialinen änkyräversio, jossa voi olla tai olematta sadonarsistinen vire.

      Joktap ideologia eli "uskonto ilman uskoa" on nykyään oikeistolaista. Eli ajatus, että maailmaa pitää hallita tahdonvoimalla. Uskonnollinen neurootikkohan haluaa aina muutosta ja uudelleensyntymä, ideologinen tyyppi haluaa eskatologiankin maanpäälliseksi (kuviteltu "kansainvaellus").

      Poista
    4. Ja siis ettei käy mystiseksi että mistä raha sitten tulee ellei työstä, niin se tulee tullaamisesta.

      Poista
  9. Itse olen luopunut oikeisto-vasemmisto -ajattelusta mielestäni jo ajat sitten. Kannatan verotuksen alentamista, taloudellista autonomiaa mahdollisimman pitkälle myös EU:n sisällä ja taloudellisen toimeliaisuuden tukemista kaikin tavoin. Ennen noita pidettiin oikeistolaisina ajatuksina, hyvä jos ei pidetä enää. Hyvinvointivaltion perusajatuksen haluan säilyttää, mutta sillä korostuksella että siihen ensisijassa pyritään aina työllisyyden ja työllistymisen kautta.

    VastaaPoista
  10. Muutenkin ovat määritteet heittäneet tässä ajassa kuperkeikan.

    Kun tarkastelee esim. vaalikoneiden nelikenttiä huomaa että liberaaliksi määritellään vastaaja joka kannattaa valtion laajoja ohjauskeinoja, valtion eri sektoreiden kasvattamista, valtioiden autonomian rajaamista ja esimerkiksi sananvapauden rajoituksia.
    Kyllä olisi liberalismin ideoiden iseillä ja äideillä ihmettelemistä.

    VastaaPoista
  11. Viimeaikaisin talous"järkytykseni" on havahtuminen maamme todella alhaiseen työllisyysprosentiin, varsinkin kun ali- ja vajaatyöllistetyt lasketaan mukaan, nythän ne lasketaan työllisiksi.

    Samaan aikaan kuitenkin puhutaan työvoiman tuonnin tarpeesta, vaikka meillä on sadoin tuhansin työtä vailla olevia ihmisiä. Mistä varmuus että uusista tulijoista sitten tulee täystyöllisiä, kun ei ole tullut täällä jo olijoistakaan?

    Yrittäjiä, aidosti korkeasti koulutettuja/innovaattoreita me tänne tarvitsemme, mutta miksi hemmetissä he tulisivat juuri tänne, superverotuksen maahan, joka nojaa olkapäästään Kuolan niemimaahan Euroopan reunalla ja jossa vaikeutetaan liikkumista ja asumista monin eri tavoin?
    Puhutaan luonnosta ja sen puhtaudesta houkuttelevuustekijänä, ja niin jollekin osalle varmaan onkin, mutta pimeä ja kylmä taiga ja pari suurempaa hieman isompaa kaupunkia (joissa apinoidaan Brooklyniä ja Berliiniä) tuskin on sellainen magneetti kuin itse kuvittelemme.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hah, missä mun isänmaallisuuteni on? 2010-luku taisi sen viedä. Herrojen ja rouvien halu lyödä päätä taas Karjalan mäntyyn päivitetyin Suur-Suomi -kuvitelmin. Juoksemme taas berliineissä neuvoa ja tapu-tapua saamassa.
      Muistutukseksi: olen edelleen vakaa EU:n kannattaja. Sen johon liityimme.

      Poista
  12. "Pimeä ja kylmä taiga" on kyllä käsittämättömän kaunis osan vuodesta ja hyvä paikka ihmiselle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suomessa parasta juuri nyt: luonto, kieli, taloudellisesti laskuasentoon joutunut mutta yhä pystyssä oleva yhteiskunta. Luulen, että luonto ja kieli ovat minulle tärkeimmät ja toki myös se konkreettinen kansallinen tarina, jonka osa olemme itsekin - viimeinen tärkeä siksi että harvassa maailman kolkassa on saatu tällaista aikaan.

      Poista
    2. Nuo minullekin, mutta mikä olisi huippuosaajille joista puhutaan?

      Poista
    3. Ei niille ole mitään helppoa houkutinta. Ainakaan isossa mittakaavassa. Ehkä kiinnostavat firmat. Niitä pitäisi saada luotua ja sellaiseen rohkaista eri tavoin.

      Poista
    4. Kyllä Suomi on minusta oikeasti todella hieno maa. Kunhan saa olla. Toimivaa pienen mittakaavan elämää, en sano että täydellistä, mutta monella tavalla edellytykset elää.

      Poista
    5. Täytyy myös muistaa, että esimerkiksi minulle näppylöitä tuottava "politisoituminen" ja erilaiset arvojallitukset ja ideologiset puppupuheet koskevat loppujen lopuksi vain pientä osaa ihmisistä. Heitä jotka sitä pyörittävät. Ja kaltaisiani (turhan) huokailijoita.
      Todennäköisesti suurin osa ei ole noista kuvioista tietoinenkaan.

      Eri asia sitten jos politisoituminen muuttuu konkreettisiksi kaikkia kansalaisia koskeviksi päätöksiksi, joista nyt vaikka tuo verotuksen edelleen kiristyminen yksi sekä asumisen ja liikkumisen vaikeutuminen/vaikeuttaminen alueellisesti.

      Ongelma oikeastaan vain se että jos tuossa ens. kappaleessa kuvaamani jengi kokee itsensä ihan tosissaan edelläkävijöiksi ja etujoukoksi. Niin kuin monet tekevät.

      Muistan aina, kun eräs ironisesta ja "räväkästä" tyylistään tunnettu radiotoimittaja otti (ilman ironiaa) kantaa siihen, kuinka somen ja netin aikana kaikilla (muillakin kuin itse itsensä edelläkävijöiksi ja etujoukoksi korottaneilla) on mahdollisuus osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun:
      -Tässähän rahvas alkaa hyppiä silmille! hän pauhasi.

      Rahvas. Mielestäni se oli siinä sanottu.

      Poista
    6. Yleensä etujoukot ovat katastrofi, siis poliittisten broilereiden ja teoreetikkojen etujoukot. Tuollainen on tunne, ei voi mitään.

      Poista