maanantai 13. syyskuuta 2021

Tulimerkki

 


Ensin poltetaan kirjoja, sitten poltetaan kannabista.

Maailma paranee - polttamalla. 


PS. Käsikirjoitusten ennakkodeletointi tai jopa rohkaisu kirjoittamatta jättämiseen eli sanojensa nieleskeleminen eli ennakkosensuuri sekä jo julkaistun rituaalinen silppuaminen ja silpun mahdollinen uusiokäyttö samoin kuin näiden toimien jälkeinen kannabiksen syöminen ovat tietenkin ilmastoystävällisemmät askelet vastuullisuuden tiellä.

PS 2. Pössytelkööt he, jotka tahtovat. Väittäisin kuitenkin, että yhä uusien huumeiden laillistaminen ei silti auta siihen tosiasiaan, että ihmiset voivat huonosti ja että sillä on laajoja yhteiskunnallisia seurauksia. Kannabiksen sallimisesta ei seuraa ainoastaan iloa ja verotuloja, vaan myös oheishaittoihin on varauduttava.




151 kommenttia:

  1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulle tulee kannabiksesta - en puhu nyt lääkekäytöstä - mieleen höpöttelevä tyhjäpäinen narsismi aika monessa tapauksessa. En voi tälle mielikuvalle mitään. Fiilistelevä kaikessa muussa paitsi olennaisen näkemisessä pysyttelevä oleskelu "jonkin tärkeän äärellä". Joo, voin olla aivan väärässäkin.

      Viina, kirkaskin viina, on hyvä suun huuhtelemiseen. Kuten sanoin, en pidä oikein ollenkaan humaltumisesta, siis sellaisesta että pää ei ole kirkas vaikka juoma lasissa on.

      Poista
    2. Ja tuohon edelliseen höpöttelyyn kuuluu myös kaikenlainen todellisuuspako, yleensä siihen kivaan fiilikseen. Joskus voi olla aiheellista paetakin, en minä sitä sano enkä ketään tuomitse tai halveksu, jos pössyttelee. En vaan pidä kovin fiksuna tai pitkälle vievänä toimintana.

      Poista
  2. Kanadan sarjakuvaroviot ja kotimainen arvopuolue uudelta nimeltään Pilvipuolue olivat mielenkiintoinen lisä päivittyvään ajankuvaan. Cancel ja kannabis.

    VastaaPoista
  3. Tietenkin voi ottaa näkökulman että etanoli on ihan sama asia. Mutta onko? Ettei ole vain retoriikkaa?

    Itse olen käyttänyt alkojuomia enemmän ja vähemmän. Ollut myös vaihe että selvästi liikaa. Ei näkynyt työkuvioissa eikä oikein muutenkaan, mutta sanotaan näin, että sellainen meillä ihailtu "välimerellinen" käyttöprofiili (mulla) ei ole sen kummempi eikä parempi kuin jonkun toisen rehellinen perjantaipullokaan.
    2010-luvun alussa erään pienen terveyskuprun yhteydessä päätettiin kokeilla kuuria, jossa ei lainkaan alkoa. Olin varma että voi tulla vaikeaa. Mutta eipä tullutkaan. Nyt ollut raivoraitis (ei milliäkään) pian 10 vuotta.
    Hyviä puolia on paljon, mutta huonona ainakin se, ettei sitä jaksa lähteä esim. työkaverien kanssa edes kahdella pakolliselle vuosittaiselle "tyhy"-retkelle jaffan kanssa.
    En ole tehnyt mitään loppuelämän raittiuspäätöstä, mutta koska ei ole ollut lainkaan ongelmia olla ilman, on mennyt näin.

    Mutta kyllä joskus joissakin juhlissa on ollut hauskaakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Töissä juteltiin kannabispäätöksestä tänään, "Viipurin pamauksesta" Helsingissä, Isis-lipusta ja Tintti- ja Lucky Luke-rovioista.
      Kyllä on ihmeellinen aika tämä!
      Näinä hetkinä mulle tulee mieleen aina, että kommarit ja stallarit takaisin! Olisi ainakin selvä vastapooli!

      Kuulin myös helsinkiläisestä kaupunginosasta jonka urheilukentillä hengaa iltaisin hyvinkin nuoria poikia (10-12) imemässä dullaa. Poliisiministeripuolue ei nyt taida olla lastensuojelullisellakaan asialla. Taustalla naivi suomikuva kommuunista Kumpulassa, jonka lattiamatolla polttelee kivoja ihmisiä hieman kasvia keskenään?

      Poista
  4. Luulen, että tässäkin asiassa homma jakautuu juuri noin kuin sanot tuossa viimeisessä kappaleessa ja ajatuksena on, että sivistyneesti kuten Kumpulassa, ollaan pienessä kumpupilvessä ja parannetaan maailmaa.

    Tosimaailma on sitten se, että pikkupojat polttaa ja kasvatetaan kaikkilla. No, kyllähän siinä on hoidettu syrjäytyneiden nuorten miesten ongelma. Pilveä vaan ja pelejä, niin eivätköhän osaa olla ottamatta väärin kantaa.

    En minä oikeasti kuormita päätäni näillä asioilla ihan hirveästi, lähinnä sellaisella juttelutasolla, että katos tuollaistakin taas nousee esiin (tarkoitan näitä Tintti ja Lucky Luke -meininkejä ja vastaavaa). Huumeet on kuitenkin eri juttu. Niiden mukana menee vähäinenkin energia ja niihin menee normaalit rahat, joilla tulisi toimeen ja joilla voisi pärjätä hankkien itselleen perussapuskat ja vastaavat.

    Mulla ei elimistö kestä alkoholia paljon. Tulee huono olo, olen ilmeisesti tällaista japanilaista tyyppiä. Ihan hyvä, ei tee nykyisin enää oikein mielikään. Toki hyvässä seurassa muutama on ok, mutta siinä se on, hyvin harvoin.

    Isommat kiksit saan siitä, että voin olla luonnossa (monella tapaa) ja kirjoittaa. Noissa kuvioissa päihteet on aivan turhia. Ja kun ikää tulee, ei viitsi pilata elimistöä enempää kuin on pakko.

    VastaaPoista
  5. En oikeastaan edes usko, että se kannabis tai joku muu on perimmäinen ongelma, vaan se, että ihmisillä ei ole näkyvissä mitään järkevää elämäsään tai että ei ole taitoa hankkia merkitystä. Minusta - hyvinkoulutetusta kansalaisesta ja ihmisestä joka on uskonut suomalaiseen yhteiskuntaan - yhteiskuntamme tulevaisuus näyttää vähintäänkin huolestuttavalta. Merkitys katoaa, kun ajattelen sitä. Minusta on aika paljon, että ihmiset jotka ovat olleet innostuneita rakentamaan yhteiskuntaa, saadaan käännettyä siihen, että niitä lähinnä alkaa vituttaa koko touhu. Mutta tämä on tietenkin hyvin subjektiivista. Monet ovat luultavasti aivan innoissaan.

    VastaaPoista
  6. Lieventääkseni pessimististä kommenttiani: on vielä joitakin instituutioita, joissa työskenteleviin ihmisiin ja heidän työhönsä uskon, mutta puitteet jossa kaikkea ohjataan ja suunnataan, on sitten enemmän sellaista hasardia pellemeininkiä.

    VastaaPoista
  7. Nyt tieto että vihreiden "järjen ääni", Soininvaara, kannattaa kannabismyyntiä Alkoon. Perusteitakin pitkä litania. Se osaa.
    Ehkä tässä näkyy ihmisten fiilis asian suhteen.
    Toisille huumeet ovat huumeita, pimeän puolen kemikaaleja, toisille vain yksi tapa manipuloida omia aivojaan.
    Arvoista on turha puhua.
    Olemme impulsseja tässä ajassa sen hetken minkä olemme. Emme mitään loogisia syy-ja seuraussuhteita tai arvoja. Vihreät vaativat yksityisen elämän rajoituksia ihmisille toisaalla, toisaalla uskovat "vapauksiin." Sattumanvaraista.
    En saa kiinni. Uskon tässä vaistoihini: huumeet ovat huumeita. Jos yhteiskunta tekee päätöksiä jotka edistävät niiden päätymistä lasten ja nuorten käsiin, se on minulle väärin. Tai osaksi lapsiperheiden vanhempien arkea. Poliisit näkevät tässäkin asiassa millaiset ovat seuraukset.

    Teoriassa sallin lapsettomalle vapaalle itsensä omalla työllään elättävälle ihmiselle kaikki mahdolliset pilvet aivoihinsa. Jos polttavat tai kokailevat vielä vaikka kesämökeillään niin siitä vaan.
    Voivat yrittää hankkia Darwin-palkinnon itselleen. Tietänette mistä kyse.

    VastaaPoista
  8. Olen henkilökohtaisesti kuunnellut erään läheisen nuoren aikuisen selityksiä pilvenpoltosta nyt pari kolme vuotta. Tosiasia on, että kaikki raha menee pilveen. Kaikki roti menee pilveen, pilvi on onni ja autuus. Siihen tulee riippuvuus, ainakin tässä tapauksessa. Eihän tuollaisen aineen kanssa mistään tule vittuakaan. No, jos ostaisi samalla määrällä viinaa, ei siitäkään tulisi.

    Minä en luota vihreiden arvostelukykyyn juuri lainkaan, en ainakaan kovin monessa asiassa. Tämä on nyt tietenkin turhan leuhkasti sanottu. Mutta tosiaan, kun ovat rajoittamassa ja kyttäämässä aivan kaikkea, ajatuksista, käsitteistä ja sanoista lähtien, ja sitten sallivat vapaudeksi itsensä huumaamisen, niin aivan huuhaaporukkaa ovat tässä suhteessa.

    Liiallinen ja melko kohtuullinenkin alkoholinkäyttö on suoraan sanottuna korviketoimintoa sille, että elämässä ei ole kaikki ihan kohdallaan. Sama on kaikkien huumaavien aineiden kohdalla. Olen alkanut kallistua yhä enemmän tähän suuntaan. Ihminen on paskonut itsensä tässä yltäkylläisyydessä pilalle, kaikin tavoin pitää stimuloida itseään, että jotenkin sietäisi yltäkylläistä elämäänsä, jossa ei ole oikein mitään merkitystä. Anteeksi kyynisyyteni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on varmaankin totta, että pilven kanssa ei niin paljon tapahdu väkivaltaa, ei tule kankkusta jne, mutta kyllä toiminnanohjaus heikkenee, ajattelu heikkenee, rahat menevät (jos pitää ostaa), tulee motorisia ongelmia, tulee huolimattomuutta, syntyy onnettomuuksia.

      Sitten kun on seurannut sitäkin, että vedetään viinaa ja huumeita sekaisin, niin pilven pössyttely on pieni paha. Mutta sekin on valitettavasti joskus sellainen paha, että riittää estämään monta hyvää toimea toteutumasta.

      Kaikilla ei ole varmasti näin. Luulen, että monilla syrjäytymisvaarassa olevilla nuorilla on.

      Poista
    2. Tässä oon enemmän Jarin linjalla: nimenomaan vallan puolella - jopa vain lievästikin siellä - on sellaista, että elämää kestetään pelkän omahyväisyyden voimin, ilman eskapistisia tarpeita. Ollaan ikään kuin miinushumalassa.

      Poista
    3. Miinus- ja minuus-, runoillaksein.

      Poista
  9. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  10. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä. Myös alkoholistit silloin kun eivät juo, ovat monesti todella vittumaisia.

      Parasta on olla kohtuun ihminen. Kyllä minä tässä suhteessa sen pilven poltonkin ymmärrän. Ja alkoholin käytön. Tällaiset miedommat myrkyt.

      Poista
  11. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  12. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  13. Itse olen ajatellut ja kokenutkin että suurkuluttajat/ylikuluttajat voivat tulla ihan millaisista lapsuuksista tahansa. Joissakin on vain alttius. Viina esim. kolahtaa poikkeuksellisen lujaa ja tulee tarve, että tätä lisää. Tunsin aikoinani ihmisiä joiden oli pakko pitää sellaista tasaista yhden promillen oloa elimistössään käytännössä koko ajan. Kukaan ei sitä huomannut, mutta eräskin kuvasi että jos sitä ei ole veressä, niin juuri silloin on kuin känninen olo. Yhdessä promillessa olo kuin "tänään kotona." Itse saatoin yhdessä vaiheessa olla matkalla sellaista kohti. Kaikkea jaksoi paremmin hyvin pienessä promillessa, muita ihmisiä, paskamaisuuksia, vaikkapa ei-toivottuja kyläilyjä jossakin. Onneksi elimistö ilmoitti että jätä pois vielä kun voit. Niin kävikin. Alkoholi ei tee myöskään kaikista räyhääjiä. Tai edes pöpöttäjiä. Joskus, todella harvoin, sitä lähes huomaamattomasti helpotettua oloa, tulee ikävä. Metsä, ulkona oleminen poistavat sen kuitenkin heti. Myös sauna, uiminen, kirja joka hurahtaa aivoihin kuin sähkö. Mutta tietyssä ymmärrän kyllä näitä elämänsä tasoittajia, jotka eivät etsi huippufiiliksiä vaan arjen läpimenoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja kyllä, kyllä tuollainenkin muiltakin huomaamatta jäävä helpotettu oli, tarkoittaa että elämässä on jokin kulma tai särö. Mulla on tainnut olla sellainen aina.

      Mutta eivät ne säröt poistu tekemällä vielä yksi lisäpäihde lailliseksi.
      Jos sitten jossakin on oikeasti ihminen jonka elämä on kunnossa ja se käyttää vain kokeakseen jonkin "high" (arrgh) fiiliksen niin siitä sitten vain.
      Mutta lapsille ja nuorille tämä on kammottava ja vastuuton signaali. Hesarissa juuri jonkun isän kirjoitus lapsensa puhjenneesta skitsofreniasta.
      Alko on myös paskaa lapsille ja nuorille mutta ei skitsf. yksi pussikaljailta kalliolla kyllä aiheuta.

      Poista
    2. Minullakin tuttuja, joilla puhjennut pilvestä skitsofrenia. Niin, kun on ollut tekemisissä ihmisen kanssa, niin kyllähän puhjennut skitsofrenia muuttaa ihmistä (tai muu psykoosi); se ei ole enää se sama ihminen, jonka on tuntenut, ehkä särö on tullut vaan kokonaan näkyviin ja se vaikuttaa kaikkeen, läsnäoloon, kommunikointiin jne. En tällä tarkoita sanoa, että psykoosi olisi kuolemantuomio mutta kyllä se on voimakas juttu.

      Sitten läheltä tiedän ihmisiä, joista tulee pilven myötä hiukan vainoharhaisia. Sekään ei ole kovin mukava juttu niille muille. Voi olla, että tällöin alkoholi on buustannut tilaa.

      Jos kysytään poliisilta, kuinka paljon kannabikseen liittyy kaikkea muuta kuin se siisti sisäkäyttö, niin luultavasti sanovat että löytyy kaikenlaista rikollisuutta vaikka kuinka (omaisuusrikoksista alkaen, koska pilvi maksaa).

      Poista
  14. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  15. Teemu Keskisarja on viimeksi ihan hyvin kirjoittanut Saapasnahkatornissa Kiven juomisista. Minusta uskottavasti. Kannattaa lukea. Olisiko Kivi polttanut kannabista, jos sitä olisi kasvatettu maaseudun kylissä? Aivan varmasti. Ja Helsingissä vetänyt jotain muuta, hermostuksissaan.

    VastaaPoista
  16. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  17. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  18. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Keskisarjalla näkyy toki oma kädenjälki tutkimuksissa ja varmasti myös ihmis- ja elämänkäsitys. Itse pidän sitä sikäli virkistävänä, että se ei ole samanlainen suoraan tuutista tuleva käsitys kuin monilla hänen kollegoillaan. Arvostan Keskisarjan tuotteliaisuutta ja omaa ääntä. Uskoisin, että hän on aika hyvä tutkija vaikka hiukan reteästi vetääkin.

      Poista
    2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
  19. Eipä tuolla maamme kirjallisuushistoriassa, tai poliittisessa historiassa, juurikaan raittiusihmisiä tainnut olla. Kyllä elämä aika monella laittaa etsimään helpotusta. Koskee myös pienempiä ihmisiä. Isäni oli alkoholisti. Jälkikäteen en nimenomaan siitä häntä syytä. Tosin muut ongelmat ovat saattaneen olla seurasta liiasta käytöstä. Vaimon kuolema, sotakokemukset, tunne että elää väärää elämää itselleen olivat sellaisia että suon hänelle humahduksen tunteet ravintoloissa.
    Nykyäänhän monilla ihmisillä on usein elämänhallintaa vaikka muille jakaa. Koiralenkillä saa väistellä kymmeniä miehiä ja naisia jotka juoksevat itselleen kondista ja kuolemaa pois. On monilla myös talousasiat hoidettu ja elämän ainoa sisälle päästetty huoli on hiilidioksidi. En samaistu.
    Sitten on ne jotka putoavat, väistämättä.
    Ja sitten ne joilla on aikaa ja arvoja kelata näitä pilvijuttuja ja kokeilla niitä. En tarkoita koukuttuvia nuoria, vaan vihreää ja punaista edelläkävijistöä.
    Kun tätä kuviota miettii, niin minun sympatiani taitaa sittenkin olla sen matalan profiilin juopon puolella joka tarvitsee etanolia sen verran että saa unta jaksaakseen seuraavana päivänä, ja muutenkin kaikkea paskaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosin toivon tuolle kuvaamalleni tyypille tietenkin hallintaa etanolin kanssa, ja varsinkin jos on lapsia. Ja myös hänen itsensä vuoksi.
      Mutta pilven viihdekäyttäjiin en häntä rinnasta. Hän ei ole välttämättä leikkimässä.

      Poista
    2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    3. (Jari, kiitos, nämä ovat vain nopeasti kirjoitettuja kommentteja. Olen aika tyytyväinen lukijana.)

      Poista
    4. Minun on vaikea glorifioida alkoholia, vaikka se on ollut varmasti miltei joka suvussa lääke traumaattisiin tapahtumiin. Meidänkin suvussa vaimon kohdalla kummaltakin puolelta ja minun kohdalla äidin puolelta, isän puolelta olivat uskovaisia, joten siellä ei niin moni juonut. Äidin isä kuoli viinapäissään saunaan kun äiti oli 13. Siitä alkoi äidin työelämä. Isoisäni oli kova työmies ja viinamies, joka joi perheen rahat. Häntä kutsuttiin vuorenkuninkaaksi, koska räjäytti kallioita työmailla. Koko perhe kärsi. Äidin veljet, yksi varsinkin, alkoholisoitui ja siihen hänen elämänsä menikin. Siinä ei ollut mitään hienoa. Muut selvisivät vähitellen ja lopulta pienemmällä määrällä viinaa. Vaimoni isovanhemmat joivat käytännössä itsensä hengiltä. Miehillä taustalla sota. Mutta näitä helvetin pinnallisia pilvenpilttajia en jaksa. Miksi pitää yrittää saada mahdollisimman paljon huumaavia aineita lailliseksi?

      Poista
    5. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    6. "Miksi pitää yrittää saada mahdollisimman paljon huumaavia aineita lailliseksi?"

      Että voisi valikoida ne oikeasti toimivat.

      Poista
  20. Keskisarjasta vielä se, että mielestäni hän jossakin määrin ilmaisee historian kautta asioita myös tästä ajasta. Olen sen kuulevinani, tai sitten vain kuvittelen. Viesti on se, että jotakin tolkkua ja suhteellisuutta tähän herkkähipiäisyyteen (poliittiseen korrektiuteen), ihmiselämä eikä ihmiskunnan kehity ole aina kaunis kuvio. Se sisältää ns. sensitiivisesti vaikuttavaa aineistoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos nuori ihminen järkyttyy pahanpäiväisesti Hamletin lukemisesta, on jotakin mennyt pieleen kodissa, koulussa ja kotipihalla. Kestääkö tämän ajan ihminen edes sitä tietoa, että täällä kuollaan?

      Poista
    2. Toisaalta, en taida minäkään kestää. Kaikilla meillä on temppumme työntää pois.
      Kaikki tämäkin on vain karkottamista. No, kuolemahan lähtee ihmisestä elämällä, kunnes se ei sitten erään kerran enää lähdekään. Kun on kuitenkin se ainoa lapsi, niin toivoo elävänsä mahdollisimman pitkään. Se on mielestäni ihmiseläimen luonnollinen ja yksinkertainen vaisto, ei sen kummempi.
      Mutta maailman paskamaisuutta ei pidä liian helposti säikähtää. Historioitsija ainakin tietää ettei ihmiskunnalta voi odottaa oikein mitään kunnollista kuin hetkittäin jossakin.

      Poista
    3. Aistin saman ja kyllä hän sen ilmaisee ihan suoraankin monissa anakronistisissa ja väliin ei niin anakronistisissa heitoissaan, joissa kommentoi edistyksellistä historiankirjoitusta.

      Poista
  21. "Miksi pitää yrittää saada mahdollisimman paljon huumaavia aineita lailliseksi?"

    Koska Berlin. Koska Dam. Koska Brooklyn. Koska California U.S.

    Miten paljon kaikesta on vain mielikuvia mielikuvien sisällä?

    VastaaPoista
  22. Mitään järkevää yhteiskuntaa rakentavaa syytä ei ole. On vain näitä fiiliksiä ja puolivillaisia raportteja ja halu pössytellä itsekin suuren maailman malliin.

    VastaaPoista
  23. Kannabispuolueena vihreät saisivat ainakin asiaan myönteisesti suhtautuvilta nuorilta ja aikuisilta muutaman tuhatta lisä-ääntä vaaleissa pelkällä lupauksella yrittää vapauttaa kannabis.

    Ehkä keksivät ympäristöystävällisen tavan tuhota kirjoja deletoimalla ja silppuamalla ja sitten nautiskella syömällä kannabista niin ettei synny palokaasuja ja vapaudu hiiltä.

    VastaaPoista
  24. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  25. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on vähän tämä sama. Luulen, että Pentti arvostaa ruumiillista työtä ja lepoa ja luonnon seuraamista. Niistä saakin hyvät kiksit, kun on päänuppi ja kroppa kunnossa. Yleensä pysyvät kunnossa, kun tekee töitä ja on luonnossa. Tietenkään tästä ei pidä tehdä mitään pakkoa ja aatetta, mutta maalaisjärkikin sanoo, että auttavat moneen vaivaan.

      Poista
  26. Tässä vaiheessa keskusteluketjua täytyy paljastaa, että olen joskus vuosia sitten polttanut sikareja. En kaipaa arkisikareja mutta kaipaukseni on jossain hienostuneessa hieman toffeen makuisessa sikarissa. Sellaisen voisin polttaa aina silloin tällöin Vaasan rantamaisemassa ikuisuuskysymyksiä ajatellen. En vain tiedä mistä semmoisia nykyään saa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmasti niitä voisi tilata jostain. Helsingissä oli joskus sikarikauppa, olikohan Havanna sen nimi, Aleksilla, saattaa olla nykyinen Havanna-Aitta Kasarmikadulla.

      En olisi siellä muuten käynyt, mutta appiukolle ostin jonkin sikarin, kun niitä pyyteli.

      Kerran hän tarjosi minullekin. Taisin vetää poskiin eksoottiselta lehmänpaskalta maistuvaa savua. En ole ikinä ollut tupakkamies enkä sikarimies enkä sellaiseksi ryhdy.

      Pidän kyllä viileässä, pimeässä syysilmassa leijuvasta sikarin- / tupakansavusta. Nykyisin siitäkin tulee valitettavasti mieleen koronapartikkelit, joita kulkeutuu mahdollisesti mukana...

      Poista
    2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    3. Aivan varmasti olisi jokin herkullinen sikari jossain, juuri minulle - en epäile hetkeäkään. Pidän savun tuoksusta monissa sävyissä. Mutta kun ei ole intoa, niin ei ole. Eihän sitä koskaan tiedä, piipun tuoksukin on riittävässä määrässä ilmaa herkullinen.

      Poista
    4. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
  27. Itse melkein syyllistyn koronan suhteen, kun suomalaisia kehutaan miten hyvin ja hienosti.
    Yli vuosi jatkuvasti rockfestivaalin kaltaisissa olosuhteissa (mitä tulee turvaväleihin) on tehnyt minusta venäläisen nitzvoo-tyyppisen ihmisen.
    Maskin pitäminen repsahti mulla jo kauan sitten. Ruokailu koko ajan yhdessä satojen (!) muiden kanssa samaan aikaan kun ravintolat ovat olleet kiinni tai niihin on saanut tulla kourallinen väkeä, tehnyt saman.
    Yhteiskunta onkin näyttänyt absurdilta noilla silmillä katsottuna, kun kaikkialla muulla ollut scifi-tyyppinen "se iskee minuun heti"-tunnelma ja ihmisautius.

    En ole lainkaan vähätellyt, oikeastaan päinvastoin, mutta kun mitään ei ole olosuhteille voinut. Meidän firman koronasaldo laskettiin kuitenkin kymmenissä.

    Toivottavasti kaksi rokotetta antaa nyt sen suojan minkä sen sanotaan antavan.

    VastaaPoista
  28. Mulla ei mitään tekemistä maskittomien yms. koronavähättelijöiden kanssa, mutta olen sellaiseksi lähes päätynyt, kun välejä eikä muitakaan luvattuja toimia (mm. tehostettu siivous, pienennetyt ryhmät...) ei ole koko koronan aikana yhtenäkään päivänä näkynyt.

    Mutta terveenä olen pysynyt. Jokin on suojannut. Toivottavasti ei vain enää iskekään. Eikä teihinkään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei voi muuta kuin onnitella, kun noissa kuvaamissasi olosuhteissa olet selvinnyt. Samat olot, hiukan lievemmät, ovat olleet vaimollani. Ja lapsilla omissa paikoissaan. Mä olen ollut oikeastaan ainoa etäilijä meillä paitsi tietenkin niinä jaksoina, kun vaimo ja tyttäret ovat olleet karanteenissa tartuntojen vuoksi. Eikähän tästä jotenkin selvitä seuraavaan vitsaukseen saakka.

      Ymmärrän kyllä hyvin nuo fiilikset, jotka sulla on arkisten olosuhteiden ja säännösten ja strategian aiheuttamana.

      Koputetaan puuta, että suojattu elämä jatkuu, noissakin olosuhteissa. Ehkä on niinkin, että siellä missä olet, on syntynyt jo sairastapausten myötä jonkinlaista laumasuojaa, kuka tietää. Lähden hakemaan tytärtä harrastuksesta ja menen ostamaan hänelle pyörään uuden lukon ja kumikahvat sarviin. Pyörä oli koulussa tänään varastettu, mutta onneksi tytär löysi sen vain hiukan runneltuna. Kaiken sai korjattua, ainoastaan nuo sarvien tupit olivat häipyneet ja irtolukko.

      Poista
    2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    3. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    4. Monella tapaa "Roslingin maailmassa" on mennyt parempaan suuntaan, mutta monella tapaa myös heikompaan.
      Pyörävarkaudet ovat yksi signaali. Täällä meillä päin lähtee todella paljon myös sähköpyöriä tai sähköpyörien akkuja roistojen matkaan.
      Ehkä vapaa kannabis muuttaa pelikentän toiseksi, eh eh.

      Moni kertoo myös mitä uskomattomampia juttuja autoliikenteestä, mutta olen jo tottunut muutamista merkeistä haistamaan onko edessä tai takana tosiasiallisesti ajokortiton kuljettaja ( = kortti on, mutta autokoulua ei ole käyty) tai taksi. Silloin vain kaistanvaihto. En tarkoita etten rysäyttää voisi minäkin joku kerran.

      "Vanhaa Suomea" ei takaisin millään itkulla saada. Nyt opetellaan oloihin, joiden hyväksi puoleksi (jos oikein myönteiseksi heittäydyn!!) voi mainita vaikka sen, että niin kuin ei elämää, ei mitään muutakaan voida hallita eikä kontrolloida. Päivä kerrallaan.
      Suomi, pk-seutu ainakin, on ihan toinen paikka kuin vielä 20 vuotta sitten. Mikä ei tietenkään tarkoita sitä ettei vapaasti saisi olla nostalgikko ja muistella kuinka paremmin oli ennen.

      Poista
    5. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    6. Liian vakava kommentti multa nyt tähän (yritän muistaa ettei Vesan blogi ole terapiaryhmä), mutta viime aikoina olen kokenut kyynisyyden, nihilismin ja epäuskonkin valtavan imun. Ja vieläpä niin, että samaan aikaan se on ollut hyvin vapauttavaa, luonteeltaan ja jopa myönteistä. Ilman uskoa järjen voittoon, vapaana omien argumenttien todistusvelvollisuudesta, helpointa olisi maailmasuhteessaan vain antaa mennä. Viemäristä. Ja vain olla.
      Osa syyllinen tähän on kirjasarja jota olen lukemassa, minulle tärkeä tekijä on siinä noin 70-vuotias ja aika vapaa illuusioista, suurimmasta osasta.
      Osittain syynä tämä aika, jonka argumenteista en saa enää lainkaan kiinni.
      Mutta en aio antaa ihan periksi, tuon imun tunteminen riittää. Siinä on jotakin kiehtovaa. (Kristinuskon Jumalasta en luovu, vaikka mitään varmuutta ei ole. Jari olet käynyt tätä blogissasi läpi aiemmin myös. Ristinmerkki vaikka miltään ei tunnu tehdään. )

      Huomenna meidän tytöllä ensimmäinen yo-koe. Saas nähdä miten käy. Kotipaineita ei ainakaan ole asetettu.

      Poista
    7. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    8. Osasyyllinen...

      En usko että täällä sharia tulee voimaan koskaan. Ei tule. Kannattajia täällä kyllä on. Pk-seutu on auki maailmalle, ja tulee olemaan. Eikä se ole väärin. Mutta ratkaisevaa on määrä. Sosiologiahan on laskenut pisteenkin, prosenttiosuuden, jonka jälkeen monikulttuurinen yhteiskunta/seutukunta lähtee lapasesta.

      Poista
    9. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    10. Jopen tyttärelle onnea huomiselle - hyvin se menee, eikä paineita tosiaan liikaa - on tärkeää, että kotoa ei paineita aseteta, koska nuoret kokevat niitä itsekin aivan riittävästi.

      Mitä ajattelen yhteiskunnasta. Ajattelen, että ollaan päätetty irtautua siitä mitä oli, ja olen miltei varma, että pakettia ei pystytä pitämään tosiasioiden vuoksi koossa siten kuin aikaisemmin. Kukin seilaa yhä enemmän omillaan, turvaverkot tulevat harvenemaan.

      Aion pitää parhaani mukaan huolta siitä, että saan järkättyä oman polkuni siihen että se on siedettävä ja muistuttaa kylliksi sitä elämänmuotoa, josta pidän. Tästä yhteiskunnasta ja elämästä tulee vielä jokaiselle paljon yksilöllisempi projekti kuin aikaisemmin, kun nuo verkot harvenevat. Ehkä syntyy uutta yhteisöllisyyttä, jossa autetaan toisia ohi verokarhun kouran. Jakovara pienenee jossain vaiheessa, näin se on.

      Olen kiitollinen siitä, että olen saanut elää kohta 50 vuotta hyvässä suomalaisessa yhteiskunnassa. Ehkä siinä Kreikka / Espanja + -tyyppisessä yhteiskunnassa elämä sujuu yhtä lailla niin kauan kuin jotenkin saa pidettyä langat omissa käsissä eikä tule pahaa osumaa.

      Kaikkein ahdistavin skenaario minulle on, että maasta menisi turvallisuus ja sitten toisaalta kuitenkin ihmisiä kytättäisiin entistä voimallisemmin ja syntyisi voimakkaita jakoja "kansan" (vanhanaikainen käsite) kesken. Se olisi irvikuva turvallisesta Pohjoismaasta.

      Poista
    11. Käytiin Biltemassa ja ostettiin varaosia ja nyt pyörä on entistä ehompi. Pieniä lommoja lokareissa ja naarmuja siellä täällä, mutta mikään ei hinkaa, hankaa ja on uuden kahvat pyörän sarviin, tavarakori on oikaistu, on uusi soittokello ja metalliketjuinen lukko, jossa on neljän numeron sarja. Onneksi on tuo Biltema suhteellisen lähellä, ei mennyt kuin aikaa ja 15 euroa. Ilkivalta on inhottavaa, mutta siihen ja varasteluun alkaa tottua, kun tapahtuu tarpeeksi usein. Vakuutus hoitaa sitten isommat jutut. Tämä oli todennäköisesti yläkoululaisten hommia. Pitää ottaa vielä yhteys kouluun, koska siellä on kuitenkin kamerat.

      Niinkin älytön ajatus tuli vaistomaisesti mieleen (ekaa kertaa): ei kannattaisi nostaa asiasta mölyä, koska silloin vandaalit saattavat tunnistaa tyttären ja keksiä myöhemmin muuta kiusaa, jos jäävät kiinni. Tällaisiakin turvallisuusajatuksia tulee. No, pitää kuitenkin ottaa yhteyttä. Todennäköistä kuitenkin on, että koulun kameroissa ei näy mitään.

      Vielä tulevaisuuden yhteiskunnasta: maa on sen verran iso, että jos pääkaupunkiseutu alkaa ahdistaa, aina pääsee paikkoihin, joissa saa olla rauhassa. Työn suhteen on sitten oltava joustava.

      Suomalainen terveydenhoito on mielestäni hieno juttu, koulutus myös. Oikeasti, ne ovat todella hyviä, ainakin meille ovat olleet isoimmissa jutuissa. TK-toiminta on kehnoa, mutta yliopistosairaaloiden tasolla on jatkettu vaimon elämää pariin otteeseen. Hyvä niin.

      Poista
    12. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    13. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    14. Joo, kyllä yleisellä tasolla voin ihan hyvin puhua siitä, mitä vaimolle kuuluu. En mene yksityiskohtiin.

      Poista
    15. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    16. Ollaan kyllä löydetty vaimon kanssa siinä mielessä sielunkumppanuus, että hyvin samoilla linjoilla ollaan elämän (ja suurelta osin myös yhteiskuntaelämän) peruskysymyksissä. Hyvin vaikea olisi saada esimerkiksi väittelyä aikaan niissä asioissa, mistä täällä ollaan puhuttu. En tiedä, kuinka yleistä tai harvinaista se on.

      Poista
  29. Yksilöllisyyteen ja oman pikkuelämän pyörittämiseen konkretian tasolla, subjektiivisuuteen yhteiskunnallisella tasolla, on se tie, minne on tästä minunkin lähdettävä.
    Yhteisöllinen en ole ollut koskaan, mutta ammatti on pakottanut näkemään yhteiskunnallista todellisuutta ihan etulinjasta, ja sitä kautta olen tullut yhteiskunnallisestikin kiinnostuneeksi.
    Myös asuminen ihmismuurahaispesässä on pakottanut näkemään mitä on menossa. Muutenkin oikeastaan melkein kaikki ne ilmiöt joista jossakin A-studion sohvalla keskustellaan etäältä, ovat olleet ihan sylissä minun ja meidän elämässä. Vaimo tappelee työvoimapulan ja alalta paon kanssa päivittäin, kun pyörittää pientä kunnallista laitosta, päiväkotia. Joskus meillä molemmilla että yhteiskunta ikään kuin kaatuu päälle. Siitäkin meikäläisen kärjistynyt kritiikki. No, on myös omia valintoja jotka eivät kovin onnistuneita ole olleet.
    Kun tähän lisää vielä suuren pettymyksen kestoaiheemme, väestönkasvutiedostamisen suhteen, tulee tunne, että laitan luukut kiinni. Etsin paikkoja jonne maailma ei ylety. Niinhän aina itseäni uhkaan, mutta kun sytytyslanka on aina ruutikuivaa, reagoin, vittuunnun, innostun, ja asioiden kannalta ihan turhaa.

    Mutta onneksi ihmisellä saa olla "tämänsä": syytän demareita, vasemmistoa ja vihreitä suurista yhteiskunnallisista tyhmyyksistä ja muita pienemmistä. Tässä voi nimittäin ihan vapaasti luopua argumentoinnin syysuhteista, niin tekevät muutkin.
    (huomatkaa: kyynisyys sopivassa annostuksessa, kohtuudella, vaputtaa)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. vaputtaa...tai vapauttaa...

      Poista
    2. Yksityisten ihmisten yksityisen elämän politisointi vituttaa ehkä eniten aikalaisjutuista.
      Vesalla oli siitä tässä:

      "Kaikkein ahdistavin skenaario minulle on, että maasta menisi turvallisuus ja sitten toisaalta kuitenkin ihmisiä kytättäisiin entistä voimallisemmin ja syntyisi voimakkaita jakoja "kansan" (vanhanaikainen käsite) kesken. Se olisi irvikuva turvallisesta Pohjoismaasta."

      Uusin mediahuomioni on jatkuva jenkkilän säätiedottaminen. Jokainen hemmetin myrsky, sade ja tornado.
      No, sillä on tarkoituksensa. Katso, näe, tajua, mieti, opi.
      Ok, mutta kaikki usahourulan kautta. Siinä pieni piristävä v-tuksen aihe pieneen elämääni.

      Poista
    3. Mulla on aika samanlainen asetelma: en ole itse työssäni etulinjassa, siis arkeen uponneena samalla tavalla kuin sinä tai vaimosi tai minun vaimoni, mutta seuraan sitä päivä päivältä, yhteiskunnan muutosta ruohonjuuritasolla, tietenkin myös kolmen nuoren ihmisen elämää. Oikeastaan lapset tekivät minusta yhteiskunnallisen, näin sen näen, siitä se lähti.

      En välitä enää paskaakaan puolueista ja politiikan teosta, en usko niihin, kuvio on sellainen, että peli on jo pitkälle menetetty. Pitkällä tähtäyksellä yhä enemmän alkaa olla jokaisen omalla vastuulla huolehtia itsestään, näin luulen lopulta käyvän - se menee luovimiseksi, näin ajattelen. Ehkä se on jossain määrin tervettäkin, saa nähdä, mutta mukavaa ei tule olemaan.

      Poista
    4. Tuo säätiedottaminen johtuu siitä, että Suomessa ei vastaavaa näy, ainakaan vielä. Mielenkiintoista. En seuraa uutisia juuri ollenkaan, siis telkkarista. Netistä luen näitä iltapäivälehtiä, Hesaria, joitakin maakuntalehtiä, Usaria, Kansan Uutisia ja muutamia muita. Yleensä vain lohkoja sieltä täältä: politiikkaa, kulttuuria, hyvin erilaisia puheenvuoroja. En näitä sääuutisia. Kännykästä katson aina mökkipaikan säätiedot. Eipä niissä ole kymmenessä vuodessa juuri mitään muutosta tapahtunut.

      Poista
    5. Tornado- ja tulva-alueelta saa aivan eri apokalyptista kuvastoa kuin täältä. Ikäviä alueita sääolojen kannalta, ja voi olla että juuri tuollaisilla alueilla ääri-ilmiöt korostuvat. Otollisia myös uutisten kannalta, koska dataa tulee niin paljon.

      Poista
    6. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    7. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    8. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    9. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
  30. Suomessa on aika vähän väljän asutuksen ja pienen väestömäärän ja maantieteellisen sijainnin ja pinnanmuotojen osalta sellaisia katastrofimahdollisuuksia kuin esimerkiksi USAssa tai Keski-Euroopassa, jossa on rakennettu jyrkkäprofiilisiin jokilaaksoihin. Toki riskipaikkoja on, esimerkiksi jokialueilla ja joillakin merenranta-alueilla (pääkaupunkiseutu), mutta odotettavat tuhot ovat melko pieniä verrattuna moneen paikkaan.

    Toki jos tänne saadaan tornadot ja vastaavat ja sään ääri-ilmiöt lisääntyvät niin kaikkea voi tapahtua. Sähköverkkoa on kaivettu yhä enemmän maahan, joten tuulivahingot ja vastaavat selätetään tällä ennen pitkää.

    Kun Vihreiden Maria Ohisalo sanoo, että ilmastonmuutos on suurin kuntiin vaikuttava tekijä, niin täytyy venyttää aikaikkunaa melko isoksi ja sitten miettiä tätä esimerkiksi sitä kautta, että väestösiirtymiä aletaan suunnitella siten, että Suomen kunnat toimivat väistöalueina. Muuten ilmastonmuutosta on vaikea pitää välittömänä tai edes hiukan pidemmän tähtäimen uhkana. Toki sitä kautta voidaan pitää, että suomalaisen elinkeinoelämän täytyy ehkä keksiä itsensä uudelleen ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun vuoksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mutta silloin - viittaan viimeiseen kappaleeseen - ilmastonmuutoksen ei pitäisi olla uhka vaan mahdollisuus.

      Siis puolueiden puheenjohtajilta / vastuuhenkilöitä kysyttiin tänään seuraavaa, sitaatti Iltalehdestä:

      "Sorainen kysyy kaikilta, mikä on kuntien suurin haaste seuraavan 5 vuoden aikana?

      Henriksson: Työvoiman saatavuus.

      Andersson: Ikärakenteen muutos.

      Ohisalo: Ilmastonmuutos.

      Honkonen: Talous.

      Orpo: Muutosvaihe sote-ratkaisun jälkeen.

      Purra: Raha eli kroonisesti alijäämäinen kuntasektori.

      Marin: Jälleenrakennus."

      Tuo Vihreiden vastaus kuulostaa ihan Kummelin Kanada-sketsiltä. Edes persut eivät sanoneet Haittamaahanmuutto, mutta Vihreät sanoivat Ilmastonmuutos.

      Poista
    2. En vähättele ilmastonmuutosta, mutta Vihreät voisivat hiukan yrittää.

      Poista
  31. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  32. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  33. Joo, on paljon erilaisia kielen konstruktioita. Politiikka ohjailee niitä. Kukaan ei osaa erikseen Suomeen rynniä jostain kaukomailta, jos tätä asiaa ei sovita ja kielellistetä ja esitetä kutsua ja mahdollisuutta.

    Sinänsä planeetan elinkelpoiset asuinalueet huomioon ottaen Suomi on monin tavoin elinkelpoinen paikka, vaikka pohjoinen sijaintimme tekeekin tästä ehkä monelle hankalan paikan.

    Jos nyt jossain globaalin tason vaikuttavassa elimessä päätetään, että tehdään Suomesta väistöalue, niin varmasti siitä sitten tehdään. En usko, että kovin moni itseään ja uraansa arvostava suomalaispoliitikko siinä paljon vastaan hangoittelee, ainakaan pitkään ja onnistuneesti.

    VastaaPoista
  34. Minun nähdäkseni pidemmälle etenevä ilmastonmuutos tuo esimerkiksi Suomessa mahdollisuuksia peltoviljelyyn ja muuhun maatalouteen. En tiedä, onko tällainen esimerkiksi vihreiden listalla ollenkaan. Olen ymmärtänyt, että pitäisi pikemminkin alkaa metsittää ja luoda hiilinieluja. Ilmeisesti sapuskaa kärrätään sitten ulkomailta yhä enenevässä määrin yhä isommalle elätettävien porukalle. Täytyy nyt myöntää, että en ole ihan kärryillä näistä ajantuksenkuluista, mutta olen ymmärtänyt, että huoltovarmuus ei ole vihreille ihan ykkösprioriteetti, mutta maanpinnan peittäminen puilla on ja lisäväestön tuominen Suomeen. Onko tässä mitään ristiriitaa vai ajattelenko täysin väärin?

    VastaaPoista
  35. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  36. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  37. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvin kuultu.

      Isä voi vastata myös: "Taitaa niitä olla kahdeksan miljardia. Sitten kun sinä olet iso, niitä on kymmenen tai kaksitoista miljardia. Kaikki me sovimme hyvin. On mukava, kun on paljon erilaisia kavereita. Kukaan ei tunne itseään yksinäiseksi."

      Poista
    2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    3. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
  38. Hyvää dialogia. Kukaan ei toki tiedä mitä ilmastonmuutos tekee ja ei tee, mutta ennusteita on. Ja jo nyt dataa. Suomen tämän hetkinen tilanne on, että metsät kasvavat lujaa, sekä kuutiomäärältään (hiilinielu) että pinta-alaltaan. Tämä on ns. "takaisinkytkentä"-ilmiö.

    Sama koskee myös viljakasveja ainakin säätilaltaan suurin piirtein normaaleina kesinä. Toimet ovat myös vaikuttavia. Juuri viime viikolla uutisoitiin ja tuotiin esiin jopa demaripolitiikon (Harakka) suulla, että liikenteen päästöt ovat pudonneet selvästi ennakoitua enemmän.
    Jos talvet ja syksy ja kevät lämpenevät, putoavat myös rajusti lämmitysenergian käyttö ja sen päästöt.

    Ihmisten pakkautuminen kaupunkialueille (josta en henkilökohtaisesti pidä) lisää myös eliökunnan monimuotoisuuden elpymisen mahdollisuuksia.

    Median ja someahdistajien on tosiaan tuotava apokalypsikuvastonsa ja linkkinsä muualta. Vaikka jenkeistä.

    Suomi on tehnyt todella paljon ilmaston suhteen. Tästä hyvästä teosta rankaisemme ilmeisesti sitten itseämme jollakin oudolla psykologiikalla uhraamalla itsemme sitten muissa asioissa ilmastonmuutoksen sijaiskärsijäksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. (Äärimmäisiä sääoloja toki on, ja tiheämmin.
      Mutta kuten olen aiemmin todennut, jo ihan vähäisellä ilmastohistorian tuntemisella eivät tulvat, hirmumyrskyt, taifuunit jne. ole tokikaan mitään uusia ilmiöitä.
      Niitä on ollut maapallon keskilämpötilan ollessa huomattavasti alhaisempi. Aina.

      Tiheys on kasvanut, en tietenkään kiistä, i-muutoksen vaikutus on totta! - mutta näiden asioiden esittäminä uusina "ilmastosensaatioina" on manipulatiivista paskaa. Ilmastoagendan ainoaksi pääasiakseen ottaneilla ei tässä kuitenkaan tunnu olevan mitään moraalia. )

      Poista
    2. Ei kuulemma missään tapauksessa saa ajatella niin, että ilmastonmuutoksesta, sinänsä pahasta ja hyvin ei-toivottavasta ilmiöstä,
      voisi ottaa myös "hyviä puolia" huomioon. Luonnontiede ja biologia pitää tässä asiassa sitten yllättäen kieltää.

      Itse ajattelen että tehostamalla oman maan viljelytuotantoa, joka onnistuu lämpenevissä oloissa paremmin, tehostettaisiin ja kasvatettaisiin LÄHIRUOAN tuotantoa ja käyttöä.
      Sen houkuttelevuutta voisi lisätä vielä esim. reilulla alv-alennuksella.
      Olisi ekologinen ja ilmastoteko, ja lisäksi työllistävä. Mutta kun ei.
      Keskitytään mieluummin vain apokalyptiikkaan.
      Niin tärkeä se on monille?

      Poista
    3. Jossain määrin allekirjoitan esimerkiksi vihreiden ulostulojen vuoksi sen väitteen, että vihreillä on käytössään pikemminkin eskatologia ja apokalyptiikan retoriikka kuin järkiperäiset keinot ilmastonmuutoksen haittojen ja hyötyjen arvioinnissa.

      Vihreät on tiedepuolue sikäli kuin se heille sopii. Hyvä, että on edes jotenkin. Tiedettä sietää puolustaa.

      Minustakaan ei ole oikein, että ilmastonmuutoskeskustelussa sallitaan harmaalla alueella olevat keinot, kunhan tarkoitus ja päämäärä ovat hyviä. On selvä, että mukaan on lorahtanut monessa kohtaa myös propagandaa.

      Voidaan sitten kiistellä siitä, kuinka paljon on lorahtanut ja miksi se haittaa / ei-haittaa. Silloin paljastuvat myös standardit.

      Nythän esimerkiksi Suomi voi useimpien arvioiden mukaan lämmetä paljon nopeammin kuin monet muut alueet. Joidenkin arvioiden mukaan saattaa viiletä tuntuvasti (riippuu Golf-virran käyttäytymisestä). Uhkakuvia löytyy, mutta se sentään taitaa olla yhteisesti hyväksyttyä, että ilmasto tulee muuttumaan.

      Henkilökohtaisesti olen joidenkin politiikanteon keinojen ja päämäärien suhteen hyvin skeptinen, että miten paljon ne todellisuudessa vaikuttavat itse ilmastonmuutoksen hillintään ja kuinka paljon on kyse vallan kahmimisesta ja oman yhteiskunnallisen ideologian edistämisestä. Saapa nähdä. Eiköhän tämäkin selviä.



      Poista
  39. 1. Väestönkasvun monialaiset seuraukset 2020-2080 -luvuilla
    2. Yhteiskunnan/kansalaisyhteiskunnan ja työn idean mureneminen

    3. Yhteiskunnan rahoituspohjan totaalikriisi
    4. Ilmastonmuutos

    Mun priorit olisi tuossa. Vrt. pj:den vastaukset

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jonkinlaisessa tärkeysjärjestyksessä. Ilmastonmuutos vasta nelosena kun Suomi on tehnyt niin paljon (eniten maailmassa) jo nyt, ja lisää tulossa. Pelkäänpä että voi mennä jopa ylitreenaamisen puolelle. Menemme maitohapoille verrokkimaihin verrattuina. Koko maapallon (USA, Kiina jne. ) me emme voi mitään.

      Poista
  40. Lyhyellä tähtäimellä, siis 5-10 vuoden sisällä mun lista olisi:


    1. Yhteiskunnan/kansalaisyhteiskunnan ja työn idean mureneminen

    2. Yhteiskunnan rahoituspohjan totaalikriisi (tämä ehkä 10 vuodessa)

    3. Väestönkasvun monialaiset seuraukset (nimenomaan poliittisesti lobatuilla ratkaisuilla, sodilla ja levottomuuksilla ryyditettynä)

    4. Ilmastonmuutos

    Pidemmälle katsottuna kaikki osallistuvat katastrofin rakentamiseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ykkönen ja kakkonen ovat siinä todellakin ensimmäisiä, että ne vievät yhteiskunnan, mahdollisuuksien ja turvallisen yhteiskunnan nuorilta alta. Ja pian.

      Poista
    2. Varmaan muitakin uhkakuvia on. Kaikki murentuminen lähtee siitä, että ihmiset eivät koe enää mielekkääksi olemistaan yhteiskunnassa, syystä tai toisesta. Syitähän piisaa.

      Toivon vilpittömästi, että maata ja maanosaa johdetaan niin, että ihmiset pysyvät tyytyväisinä ja heillä on mahdollisuus tulla toimeen työllään ja elämä koetaan mielekkääksi, turvalliseksi ja jatkuvaksi.

      Poista
    3. Maanosa tarkoittaa tässä Eurooppaa.

      Poista
  41. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvin muotoiltu, Jari! Tulee tärkeät teemat esiin.

      Poista
  42. Tuohon turvallisuuskulttuurin murenemiseen. Ihan viime aikoina olen törmännyt sellaisiin juttuihin ettei tiedä itkeäkö vai nauraa.
    Tarinoita tuosta hajoamisesta. Sellaisia etten niitä tähän tietenkään laita, mutta jotka saavat miettimään että aika absurdiksi menee pk-seudulla.
    Juuri tuota Jarin kirjoittamaa kaaosta ja vieraantumista. Mutta myös koomista omalakisuutta.

    VastaaPoista
  43. " Aina on rahoitushuoli olemassa enemmän tai vähemmän ja ne ovat tietenkin suhteessa myös ihmisten hyvinvointiodotuksiin "

    Tämän suhteen on liian pitkään ajateltu että kiristetään veroruuvia. Ja että "työn tuottavuus" on jotakin porvarinilkkien aynrandia.

    Kunhan koronasta on selvitty ja maamme laskee mikä on fyrkkatilanne, todellisuus tulee naamalle. Kuntatasolla ensin.
    On ihan selvää että julkisia menoja on sopeutettava isosti.
    Jotkut finanssi-ihmiset ovat mieltä että vuosikymmenen lopussa on ennennäkemätön kassavaje. Mikään verottaminen ei tule riittämään.
    Jos isot firmat vielä lähtee maailmalle, esim. metsä- ja puunjalostusteollisuuden rippeet, niin huh hu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitä tulee yksityisen sektorin työvoimapulaan niin palkkakilpailu vaan päälle. Sillä se lähtee.
      Tässä asiassa olen joidenkin ay-ihmisten kanssa samaa mieltä.

      Ihan lörinäksi menee, jos maahan tuodaan työvoimaa "työvoimapulaan" alipalkkatöihin ja tekijöille maksamatta jääneen palkanosan maksaa yhteiskunta tulonsiirtoina. Ja näin kasvatetaan entisestään surkeaa valtiotaloutta.

      Poista
    2. Niin, tästä tuskin kannetaan kovin paljon huolta nykymenossa. Taitaa tulla pää vetävän käteen vai miten se sanottiinkaan.

      Kyllä verotus on Suomessa jo nyt tapissa. Ihminen joka pääosin vastaa omista kuluistaan, on aika tiukoilla, ainakin pääkaupunkiseudulla, ellei ole muiden lahjoittamaa varallisuutta (kuten perintöjä jne.). Lisäksi kun katsoo yhteiskunnan rahareikiä, niin suoraan sanottuna osa menoista on sellaisia, että harmittaa kun katsoo palkkakuittia (vaikka iloinen onkin että palkka juoksee tehdystä työstä). Jos pitäisi valita, toteutanko kaikki mahdolliset jutut vai kevennänkö verotusta, niin ilman muuta valitsisin jälkimmäisen. Käy vaan helposti niin, että seuraava hallitus joutuu leikkaamaan, ja jos se on muu kuin nykyinen, niin seuraava ruoreissa on todennäköisesti sitten taas joku romuttaja- ja jakovaraporukka, joka pistää haisemaan ihan huolella vailla mitään huolta huomisesta.

      Poista
    3. Valtio ei voi olla tukemassa yrityksien halua maksaa ali- ja minimipalkkaa aloilla joissa samalla sanotaan olevan työvoimapulaa.

      Jokainen puolue ja pj ymmärtää tämän persujen kannan aivan hyvin ja ihan ongelmitta, vaikka teeskentelevätkin etteivät ymmärrä ja tekevät alipalkkauksesta kieroillen arvokysymyksen.

      Tämä edellinen sekasotku on mahdollista kun maassa ei ole kunnollista ja oikeaa työväenpuoluetta. Vain yksittäisiä ja sen kaltaisia ay-realisteja.

      Poista
  44. Itse en tällä hetkellä muuten kuulu ay:hyn. Hoiti keväällä erään asian niin pehmeästi, että katkaisin jäsenmaksun maksamisen ainakin joksikin aikaa. Ay on pahimmillaan luotaantyöntävä pöhöttynyt valtakoneisto. Missä pitäisi olla tehokas ja ärhäkkä liitto niin juuri noilla alipalkka-aloilla.
    Meidän "firmassa" kaikki tukitoiminnot, esim. siivous ja ruokailu, on kilpailutettu yksityisille tekijöille ja päin peetä. Maahanmuuttajia paljon töissä, juttelen heidän kanssaan usein, kunnon duunareita mutta ilman duunarien oikeaa palkkaa.
    Ylimitoitetusti töitä, palkka vitsi, tekevät kahden tunnin työmatkoja jostakin kaukaa, eivät jaksa kauaa. En jaksaisi itsekään. Tilalle tulee toinen samanlainen jonkin ajan kuluttua. Tämä on sitä "työvoiman" maahantuontia.
    Tästä systeemistä meidän alalla Helsingissä vastaa demariapulaispormestari.


    Tällainen synnyttää kyynisyyttä. Joka on luonnollinen reaktio.

    VastaaPoista
  45. Huumeiden käyttöä pitäisi ehdottomasti lisätä ja monipuolistaa tuomitsevien joukoissa, ja toisaalta ainakin joissain tapauksissa vähentää vastapuolella.

    VastaaPoista
  46. Työvoima, joka huonon palkan vuoksi elää pitkälti tulonsiirroilla, on veronmaksajille kallista työvoimaa. Ja tuo työvoima varmasti turhautuu kuvaamaasi työntekoon. Voi olla niin että moni jää kotiin ja tukien varaan. Ei varmasti kaikki, mutta moni kuitenkin. Melkoista on.

    VastaaPoista
  47. "Huumeiden käyttöä pitäisi ehdottomasti lisätä ja monipuolistaa tuomitsevien joukoissa, ..."

    Hah ha. Sulla on kyllä aina ns. ja sananmukaisesti oma ja mielenkiintoinen kulma asioihin.

    Itse ajattelen tylsästi, että jos lapset ja alaikäiset muutenkin kyetään oikeasti pitämään pilvestä erossa, niin ehkä sitten.
    Nyt ei tuossa mielessä hyvältä näytä esim. seuduilla joilla itse työskentelen.

    Olen salliva, jos vapaa mies ja nainen pilveä vetää vetämättä mukaan ketään muita kuin toisia vapaita naisia ja miehiä.

    Omalle ruumiilleen saa aika paljon tehdä ilman että kenelläkään on oikeus puuttua. Ehkä jopa mitä tahansa.

    Kunhan ei tee mitään toisten ruumiille. Myöskin pilveä polttava lapsen tai nuoren isä tai äiti kalskahtaa mulle ainakin ikävästi. Epäloogisesti enemmän kuin viiniä toisinaan huikkaava. Rationaalisemmin en osaa ajatella.
    En tiedä osaavatko kaikki vapauttajatkaan omassa asiassaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. (18-vuotiaana ostin kaverin kanssa pienen pussukan. Se oli se yksi ainoa kerta. Se oli siihen aikaan myös aivan kammottava rikos. No, sitten kokeiltiin. Ei tapahtunut oikeastaan mitään. Siihen se jäi. Mutta onpa koettu tuokin. Pelko oli hemmetinmoinen kiinnijäämisestä. Kasari-Suomessa se oli ihan toinen juttu.)

      Poista
    2. "Omalle ruumiilleen saa aika paljon tehdä ilman että kenelläkään on oikeus puuttua. Ehkä jopa mitä tahansa."

      Paitsi ei ihan, jos ajatellaan terveydenhuollon panostuksia kustannuksia yhteiskuntaetiikan/muille jakamisen kautta.

      Poista
  48. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  49. Samaa mieltä. Kantasi ilahduttaa. Tällaisena 60-luvulla syntyneenä ihmisenä oikeastaan olen kyllä salliva vakaviin kiputiloihin, niiden hoitoon, jos todellista tehokasta näyttöä on.

    Nuo nuoret ja vapaat sitten. Jos he käyttävät, se on oma valinta tuon riskinottamisen, mitä kuvaat, suhteen. Yhteiskunnan ei pidä sitä kuitenkaan lähteä tukemaan (paitsi tuossa kivunhoidossa, hallitusti). Mutta koska elämme yhteiskunnassa jossa tietyissä asioissa vapaa valinta on ensimmäinen arvo, niin minkäs sille sitten voit. Vaikka joissakin muissa ihmisten elämään ollaan puuttumassa monenlaisilla tavoilla.

    Jo nyt tuolla myydään, käytetään ja välitetään pilveä valitettavasti käytännössä ihan vapaasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ( Eli olitkin Jari tuossa yllä. Huomasin vasta nyt. Mutta sanat täsmäävät silti.)

      Poista
  50. "Jos haluaa kapinoida vallitsevia oloja vastaan niin sen voi tehdä mielekkäämminkin kuin käyttämällä huumeita."

    Jari, tätä juurihan me teemme täällä...:)

    VastaaPoista
  51. Minua ei kiinnosta huumeet. On jotenkin turhaa jankuttaa koko jutusta. Ymmärrän että on rikkinäisiä ihmisiä, jotka tarvitsevat kaikenlaista kestääkseen, ja on ihmisiä, jotka elävät eri tavoin epäinhimillisissä oloissa. Ehkä he ymmärtävät mitä huumeista saa. Joku voi nähdä huumeissa vapauden ja tajunnan laajenemisen, jonkin syventymisen tai mitä tahansa transsendenttista. Ei kiinnosta. Sen sijaan joku luonnollinen trippi kyllä voisi kiinnostaa, jos sen saisi aikaan vaikka terveesti oman kehon hormonimyrskyllä tai vastaavalla. No, tietyissä ääritiloissa tällainen onnistuu. En olisi ikinä valmis maksamaan muutamaa kymppiä kannabiksesta, en edes kokeillakseni. Mieluummin ostaisin viikon safkat. Samaa suosittelen usein kannabista pössyttelevälle nuorelle ihmiselle, jolla ei ole ruokaan rahaa mutta kannabikseen on. No, kuten aiemminkin jo sanoin, harvoin kannabis tai muu huume on se varsinainen juttu, mikä kiikastaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    3. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    4. Näin se on. Ei minua tosiaan toisten pössyttely haittaa, kunhan eivät minun naamalleni puhalla savua. Lähimpien kohdalla toivon, että lopettavat ajoissa. Muutenkin voisi hoitaa päätään kuntoon. Mutta aikansa kaikelle. Pidän huumeita pääasiassa turhina ja vaarallisina.

      Poista
    5. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    6. Niin, olen lähinnä kyllästynyt siihen, että joudun kantamaan niin suurta huolta monista asioista. Huumeet esimerkiksi muutenkin hankaluuksissa olevan nuoren ihmisen elämään ovat kyllä sellainen lisä, että ei voisi vähempää jaksaa.

      Nythän tämä koko puhe tässä ketjussa lähti liikkeelle näistä hyväosaisista vihreistä trippailijoista, joille koko kannabishomma on varmasti aivan eri asia kuin syrjäytymisvaarassa olevilla nuorilla. Tästä osin johtuu asenteeni asiaan.

      Minua ei suoraan sanottuna harmita auttaa ihmisiä, mutta se hiukan kyrpii, että tiedän hyvin läheltä nuoria, joilla lähes kaikki rahat menevät päihteisiin, kun samoilla rahoilla voisi ostaa ruokaa ja muutakin apua olisi tarjolla kuin itselääkintänä vedetyt päihteet.

      Ei minunkaan elämästäni olisi tullut hevon vittua, jos en olisi ottanut lusikkaa kauniiseen käteen, tarttunut tilaisuuksiin, opiskellut ja tehnyt töitä, joita oli tarjolla. Ja ostanut sapuskaa ja vaatteita ja maksanut vuokraani niillä rahoilla, mitä oli käytössä. Kyllä tietty määrä itsehillintää on ihmiselle eduksi ja se kannattaisi opetella jossain vaiheessa, mahdollisimman nuorena.

      No, kaikille ei tosiaan ole jaettu samoja arpoja elämän lotossa, enkä tahdo korottaa mitenkään itseäni. Tosiasia kuitenkin on, että typerillä valinnoilla on helppo pilata sekin vähä mitä on saatu kovalla vaivalla rakennettua. Tämä erinäisten huumeiden laillistaminen on tietyn kansanosan kannalta niin typerää kuin olla ja voi; he tarttuvat tähän mahdollisuuteen ja vaarana on, että muu elämä jää elämättä - lisäksi huolet kerääntyvät lähellä olevien ihmisten päälle.

      Poista
    7. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    8. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
  52. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin on varmasti joissakin tapauksissa, mutta tuskinpa suurimmassa osassa.

      Lääkekannabiksen ymmärrän itsekin, kuten olen aiemmin todennut kaiketi kaksi tai kolme kertaa.

      Poista
    2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    3. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    4. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    5. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    6. On myös neurologisia taipumuksia jäädä koukkuun kaikenlaisiin päihteisiin.

      Voi olla, että jotkut tajuavat mitä on rihkama, mutta pääasiassa huumeiden käyttö on vaan yleistä ja typerää ja johtuu siitä, että pitäähän sitä kokeilla.

      Harvalla ihmisellä on minkäänlaista syvänäkemystä aikakauden rihkamasta. On surkea tekosyy vetää huumeita siksi, että on syvästi kokeva ja näkevä ihminen. Minusta tuo on yleisenä periaatteena sellaista paskan romantisoimista. Joku tietenkin voi olla sellainen yksilö, että syvähenkinen elämä ja huumeet yhdistyvät luontevasti.

      Taisi olla niin, että minä ja Jope vaan puhuttiin lääkekannabiksesta. Kivun lievittäminen on ilman muuta tärkeää. Henkiseen kipuun ja mielenterveysongelmiin huumeet harvoin auttavat - toki nythän tälläkin alalla tehdään tutkimusta psykedeeleillä ja on tehty aikaisemminkin.

      Poista
    7. Itse olen ollut rakastava isä ja tehnyt kaikkeni auttaakseni lähelläni olevia ihmisiä. Mutta ymmärrän, että rakkaudettomuus synnyttää kaikkea pahaa. On paljon myös sellaista väärin menemistä ja "pahaa", jonka luonnetta emme täysin ymmärrä ja joka palautuu erinäisiin "sukurasitteisiin", neurologiaan ja genetiikkaan, joita kasvatus ei täysin kykene torpedoimaan. Voi olla, että vanhempi tekee eri tavoin kaiken niin hyvin kuin voi ja osaa ja silti hommat menevät erinäisistä syistä perseelleen. On tapauksia, joissa syyttävää sormea on vaikea osoittaa juuri tiettyyn kohtaan; kokonaistilanne on sellainen, että ei onnistuta vaikka tehdään mitä.

      Poista
    8. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
  53. On myös niin erilaisia tilanteita ja aikoja ihmisillä.

    Löydän itsestäni helposti keskustelunne Onnen Lapsen, myös suurta huolta koko ajan kantavan perheenisän kuin myös nuoruuden idiootin joka kerää tarpeettomia kokemuksia sekä myös etanolin "tuskakäyttäjän" (en enää) joka käyttää jaksaakseen asioita joita ei jaksaisi muuten.
    Ehkä myös (alkon) viihdekäyttäjän. Sekin kyllä nyt entinen.

    Vesaa en ihan onnen lapsena näe, en lainkaan. Sen perusteella mitä täällä on tullut esiin ja mitä Vesa jossakin määrin kertonut totean, että Vantaalla on sellaisia asioita, jotka hajottaisivat minut täysin.
    Sinun elämäsi sitten Jari: no, me tiedämme siitä jotakin. Mutta voi aavistellakaan.

    Oman raittiuteni pitää pystyssä pieni perheeni, vastuu siitä, sekä surkea epäonnistumiseni talousjuttujen kanssa, joka ei ole muuten vain tunnetta rahasta tai sen puutteesta vaan jotakin paljon ikävämpää. Kuin tuomio.

    Jos eläisin yksin, elämäni olisi ihan toisenlaista. Koska en ole yhteisöllinen enkä mikään "vastuunkantajakaan" (muuten kuin perheessä ja työssä) putoaisin läpi kaikkien verkkojen ja lujaa, ja kyllä siihen kuuluisi aivan varmasti myös etanolituotteiden suurkulutus. Asuminen jossakin pikkutaajamassa syrjäseudulla myös.

    VastaaPoista
  54. Huumeiden jotenkin kokemuksia elävöittävää, vahventavaa tai laajentavaa (surkea klisee) en myöskään minä tajua.

    Kun tätä maailmaa katselee ja kuuntelee sellaisena kuin se on, niin sehän on ihan mieletön tajuntamyrsky. Sekä rakentavassa että murhaavassa muodossa. En romantisoi mutta uskon että moni alkoholisti menee juuri tuota pakoon.

    Mutta miten huumeet voisivat olla "lisättyä" todellisuutta? Todellisuutta saa lisää niin paljon kuin mitä jaksaa ja haluaa katsella ja kuunnella. Yleensä sitä tulee kuin itsestään jo liikaa.

    VastaaPoista
  55. Minä olen kyllä Onnen Poika siinä, että olen saanut lahjaksi hyvän mielenterveyden. Se on varmasti yksi arvokkaimmista perusominaisuuksistani. En pidä sitä mitenkään itsestäänselvyytenä tai asiana, joka ei voisi kadota.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Parempaa ei olisi voinut saada! Unenlahjat ovat myös hyvä lahja elämältä.

      Itse en ole koskaan kokenut itseäni yksinäiseksi enkä masentuneeksi (vaikka eri testejä olen kokeillut).
      Lohduton ja murheellinen olo ollut monta kertaa, mutta masennuksen merkeiksi niistä ei ole ollut puhkeamaan.
      Aikamoisella energialla on menty eteenpäin mistä vain.
      Oma onnenpoikuuteni on tullut esiin (vaikka ette uskoisi) henkilökohtaisen elämän (yli?)optimismissa. Ja huolettomuudessa.
      Yhteiskunnallisestihan niin en ole enää osannut moniin vuosiin ajatella.

      Ensimmäistä kertaa koin kuitenkin vahvoja työuupumuksen oireita viime keväänä. Niitäkään ei juuri nyt ole ilmassa.
      Mutta täytyy alkaa hyväksyä että ikä alkaa jo vaikuttaa.

      Poista
    2. Mutta enpä mene tuulettamaan. Tiedän että aivokemiallinen muutos voi tapahtua yllättäen täysin tuntemattomasta syystä. Rouvallani todella vaikeita unessa pysymisen vaikeuksia ollut jo pitkän aikaa. Pitkäkestoinen sellainen voi laukaista melkein mitä tahansa haitallista.

      Arpapeliä on osaksi elämä vaikka osittain voimme itsekin vaikuttaa elämäntilaamme. Muttemme kaikkeen.

      Poista
  56. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  57. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  58. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  59. Ei me sinua Jari ajatella ollenkaan pahalla.

    Syksy on minulle tuonut kyllä unihäiriöitä, kun tavallisesti olen ollut hyväuninen. Paljon työtä ja etenkin sellaisia uusia juttuja ja muutama kiperä kohta omassa elämässä. Toivottavasti niistä kaikesta saa kiinni, niin stressi helpottaa. Unen laatuun saattaa vaikuttaa ikäkin. Ainakin vanhemmillani on uni lyhentynyt ja hiukan heikentynyt iän myötä. Elintapoihin on pakko kiinnittää enemmän huomiota.

    VastaaPoista
  60. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista