keskiviikko 22. syyskuuta 2021

Ruotsalainen vientituote

 

Kukaan ei soita enää Abbaa,

Mekky tulee, Mekky tappaa...



Tämä väännös Sliippareiden kertosäkeestä on kunnianosoitus uudelle ruotsalaiselle elämäntavalle, jota viedään nyt jopa Aurinkorannikolle.

On otettu uusi askel kulttuurin edistämisessä ja rikastamisessa: tuontiväkivallasta ja väkivallan mahdollistamisesta vientiväkivaltaan...

Tässä uutistaustaa: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kidnappauksia-huumeita-pommeja-ja-ampumisia-keskella-paivaa-ruotsalaiset-rikollisjarjestot-kylvavat-kauhua-costa-del-solilla/8240868#gs.by9gaw

102 kommenttia:

  1. Luin jutun tuosta myös. Mutta sehän on vain uusi eurooppalainen tapa. Ongelmat siirretään, siirtyvät ongelma-alueilta muualle. Yleensä kylläkin tänne pohjoiseen ja keskiseen Eurooppaan kaukaa muualta.

    Tämä menee nyt vain toiseen suuntaan. Kysyntä ja tarjonta. Avoin Eurooppa. Schengen. Rikollisuudenkin vapaa liikkuvuus. Kun Malmön seudulla on harjoiteltu kunnolla ja perusteellisesti pehmeän yhteiskunnan ymmärtävissä käsissä, pärjätään kovienkin poikien kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, myönnän että seuraan päivittäin Ruotsin tilannetta, vaikka en siitä paljon puhua pukahda: pommeja, ampumisia (oikeisiin ja vääriin osoitteisiin), järjestäytynyttä rikollisuutta, terrorismikytköksiä, kaikenlaista yhteiskunnan resurssien väärinkäyttöä (monipuolisesti), klaanien väliset selvittelyt ja rauhanteot verirahoineen poliisitoiminnan syrjäyttäjänä jne jne. Lisääntyvää segregatiota, white flightia, turvattomuutta.

      Uutiset ovat hirvittäviä. Silti vielä hirvittävämpää on poliittisen establishmentin reagointi. Oikeasti, mistä näitä tyyppejä nousee kansakunnan kaapin päälle - jossain vaiheessa kaappi ei pysy pystyssä, ja se on aivan itse aiheutettua. Kauhun ohessa nouseekin usein epätoivoinen ja epäuskoinen nauru, jonkinlaisena affektiivisena reaktiona. Ei ikinä toivoisi tällaista, mutta tietyllä yhteispelillä se sujuu.

      Poista
    2. Siis ei niinkään suju kuin syntyy...

      Poista
    3. Tärkeintä on tietenkin hyvä ja suvaitseva ilmapiiri, se tuntuu olevan Ruotsin viesti maailmalle.

      Poista
    4. Ruotsalainen yhteiskunta on tällä hetkellä todellinen rikollishautomo: pehmeässä maaperässä on hyvä kasvaa ja kukoistaa. Saa nähdä, miten aikovat korjata tilanteen. Veikkaan, että ei enää onnistu ruotsalaisten omin avuin, ellei perseilevät porukat itse ala ajatella toisin, mutta hyvin epätodennäköistä on, kun rikollisuuteen kotiutumalla pärjää paremmin kuin normikansalaisena.

      Poista
    5. Niin kauan kuin establisment ei tahdo varsinaisesti kohdata ongelmia, niitä on vaikea hoitaa. Sanoisin, että tuo asioiden hoitamisen piste on Ruotsissa jo ohitettu. Nyt vaan minimoidaan vahinkoa ja sammutetaan tulipaloja. Ennaltaehkäisy ja kohtuullisuus tiettyihin poliittisiin päätöksiin olisi ollut se juttu, mutta ei kelvannut demareille, vihreille eikä muillekaan. Sitä saa mitä tilaa ja useimmiten vähän jotain muutakin kaupan päälle.

      Poista
    6. Tarkoittaa käytännössä, että kun tuhansia ihmisiä päätyy rikoksen poluille, niin jälki on kylmäävää, vaikka vain murto-osa tulisi suoraan esiin. Tämä on valitettavasti tilanne. Sellaiselle uralle lähtenyttä kehitystä on vaikea katkaista, kun viitekehyksinä ovat löyhät perseilevät nuorisoporukat, sitten jengit, sitten organisoituneemmat rikollisjärjestöt ja lopulta klaanit, joiden "alihankkijoina" edelliset toimivat, aina jossakin määrin eri tasoilla.

      Alapa lusikoida sitten tuota soppaa, kun vielä koko homma osin pehmennetään, näennäishoidetaan, kielletään tai jos ei kielletä, niin kuitenkin sikäli peitellään poliitikkojen toimesta - hyvin isossa mittakaavassa, vaikka toisaalta asiasta myös yhä avoimemmin puhutaan - siten, että ei myönnettä, että ongelmien suurin aiheuttaja on hyväosainen poliittinen eliitti ja sen typerät suunnitelmat. Näin minä asian näen. Voin olla väärässäkin. Toki poliisien määrää on lisätty ja muuta tällaista, mutta jälkikäteen se on melko tehoton keino.

      Poista
    7. Tuossa ei sinänsä ole välttämättä mitään erityistä urapolkua. Voit päätyä vaikka klaaniin saman tien kuulumalla tiettyyn sukuun / perheeseen tai elämällä heidän vaikutusalueellaan ja olemalla esimerkiksi samaa taustaa. Toki Ruotsissa on erinäisiä ohjelmia nuorison pelastamiseksi ja myös sovittelua rikollisten suuntaan ja monia keinoja käytetään, jotta tilanne tasapainottuisi. Myös kovia keinoja. Kokonaisuus alkaa olla vaan niin hankala, että ei voida enää läheskään kaikin aluein (isot kaupungit varsinkin) puhua perinteisestä yhteiskuntarauhasta malliin 80-90-luvun Ruotsi.

      Poista
    8. Mutta eipä siellä toisaalta ole haluttukaan elää sellaisessa vanhan ajan lintukodossa, joten mikäpä siinä. Kansa päättää ja ministerit häärää.

      Poista
    9. On saatu aikaan varsin monimuotoinen yhteiskunta, jossa on spektriä vaikka mistä mihin. Hyviäkin puolia on ja ihmiset ovat varakkaita, jos se nyt sitten lasketaan yhteiskunnalliseksi hyväksi.

      Poista
    10. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    11. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    12. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    13. Nähdäkseni Ruotsin ongelmissa kyse ei ole ihmisten määrästä (suoraan) vaan siitä, että ei yksinkertaisesti ole olemassa optimaalisia keinoja ylittää tai manipuloida sosiologisia perustotuuksia: esimerkiksi, jos ihmiset ja ihmisryhmät (ihmiset sosiaalisina olentoina) ovat kyllin erilaisia ominaisuuksiltaan, kulttuuritaustoiltaan, koulutukseltaan, kapasiteetiltaan tietyssä todellisessa yhteiskunnallisessa tilanteessa jossa pitäisi suoriutua tietyllä tavalla, jos erot arvoissa ja todellisuuskäsityksissä eroavat kylliksi jne jne, on todella vaikeaa luoda yhteiskuntajärjestystä, jossa kaikki toimii niin kuin pitäisi - niin kuin pitäisi tarkoittaa sitä, että kaikki kykenevät omaksumaan yhteiset säännöt. Nopeasti ja "ulkoapäin" synnytetyissä monikulttuurisissa yhteiskunnissa tällaisia aikojen saatossa kehittyneitä sääntöjä, joita kaikki noudattaisivat, ei voi edes olla. Voi jopa olla, että ruotsalaisessa tilanteessa ei edes pystytä käytännössä sopimaan yhteisiä sääntöjä. Tästä on kyse. Minusta.

      Poista
    14. On selvää, että mitä pienempi ja paremmin organisoitu yhteiskunta on, sitä helpommin siellä ihmiset löytävät paikkansa. Maailma, joka kärsii huonosti rakennetuista yhteiskunnista ja samanaikaisesta väestönkasvusta on katastrofipommi.

      Poista
    15. Jokaisesta kauniit arvot ensin ennen elämän realismia -valtiosta on tullut imupaperi (Jarin termi) juuri tuolla tavalla kuin Vesa kuvasi. Niin väestöllinen kuin kulttuurinenkin imupaperi.
      Mukana seuraa tietenkin uutta rikollisuutta, uusia rikollisia, uusia rikollisuuden lajeja.
      Pian tajutaan että "te ette voi meille mitään." "Te ette uskalla." Tämä hyvyys aistitaan ja sitä hyödynnetään. Uusien kuninkaiden päivät.

      Ruotsissa käydään paljon tästä keskustelua. Nuo tapahtumat kuvataan usein sellaisenaan, niitä ei enää piilotella ja niistä keskustellaan paljon nykyään maan mediassa ja vielä enemmän kansalaisten kesken.
      Mutta ainako silti havaintojen vastainen johtopäätös:-Haluan silti uskoa että ihminen on hyvä.

      Poista
    16. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    17. Ajattelen, että pelkkä väestömäärä - puhun nyt Pohjoismaista - ei ole ongelma, ellei väestö kasva aivan älyttömästi, ja niin ei ole tapahtumassa, ellei puhuta siitä, että pohjoisesta tulee ainoa kestävästi elinkelpoinen (tai mahdollisuuksien rajoissa oleva ihanteellinen) alue. No, siinä vaiheessa jos Pohjoismaat täytetään miljoonilla ja kymmenillä miljoonilla täysin muualta tulleilla ihmisillä, ne eivät ole enää Pohjoismaita vaan jotain muuta, eikä siitä ilmasto eikä mikään muukaan kiitä. Olisi tärkeää, että maailman yhteiskunnat eivät paisu sellaisiksi, että niitä ei voi hoitaa tehokkaasti omassa ympäristössään ja hyvässä yhteistyössä ja vaihdannassa muiden alueiden kanssa.

      Poista
    18. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    19. Valkoinen lippu on psykoottisen humanismin lippu, ei muuta kuin lippu salkoon antautumisen merkiksi.

      Poista
    20. Tanskassa, jossa on ollut napakka vasemmiston naispääministeri, on toimittu tiukemmin. Mutta pessimistien mukaan on jo myöhäistä. Määrä dominoi. Ei kokonaisväestömäärä tietenkään mutta väestösuhteet. Kun on oma heikko identiteetti, mitä pohjoismaisuus nykyään on, ja hyvin vahvojen ja suorien toimintatapojen eri kulttuurisia identiteettejä, niin on selvä kenen ehdoilla aletaan asia asialta mennä.
      Ei synny ns. "turvallisia tiloja" yhteiskunnallisesti vaan alkaa syntyä omia, omalakisia tiloja joissa ovat vallalla vahvimman arvot ja nyrkit.

      Poista
    21. En usko, että kukaan toivoisi tuota mitä sanon, jos tajuaisi mitä se tarkoittaa, aivan kaikille. Realismi on avainsana.

      Poista
    22. Tuo Valkoinen lippu on todella hyvä. Olisi hyvä hiljaisen protestin symboli. Uusi ukrainanoranssi. Siis täällä meillä. Pohjoismaisuus, traditio, kaikkia tasapuolisesti koskevat vastuut v-ttuun ja tilalle psykoottisen humanismin ja anarkististen ja loputtomien subjektiivisten "oikeuksien" viiri. Ja sen päälle voimakkaampi kulttuuri voi myös värittää oman symbolinsa kuten haluaa.

      Poista
    23. Noinhan se menee kuten Jope sanoo, ei tuohon mekanismiin ole mitään poikkeusta. Ei se ole mitään ilkeää puhetta toisista vaan sen toteamista, että on erilaisia toimintatapoja, joita voidaan arvioida juuri suhteessa toisiinsa. Milloin Pohjoismaista tuli munattomia nillittäjiä ja luikureita - tie on lienee ollut pitkä, joskin näen, että Suomi poikkeaa tässä hiukan esimerkiksi Norjasta ja Ruotsista, mutta kuinka paljon, sitä en osaa arvioida. Tanska on herännyt, se on selvä. Tarkoitan sitä munattomilla nillittäjillä, että ne eivät kykene hahmottamaan mikä on todellisuudessa mahdollista ja hyvää ja antavat todellisuuden tapahtua ruhjovilla mekanismeilla pitäytyen sisimmässään jossain idealistisessa todellisuudessa.

      Poista
    24. "En usko, että kukaan toivoisi tuota mitä sanon, jos tajuaisi mitä se tarkoittaa, aivan kaikille. Realismi on avainsana."

      Tähän en usko. H e / m e tietävät mitä tekevät.
      Mielestäni on liikkeellä aivan irrationaaleja virtauksia, monenlaista itsevihaa, kulttuurista oman käsivarren viiltelyä.

      Mistä se sitten tulee? Sitä en uskalla edes tässä arvailla. Goottilaisissa fiiliksissä aina kun nämä em. jutut tulevat mieleen.

      Poista
    25. Voi olla noinkin. Paljon, hyvin paljon on tullut vastaan täysin sekopäistä viestiä ja ajattelua. En ala tässä nimeämään. Sellaista itsevihaa ja itsenihilointia, joka näyttää minusta aivan teennäiseltä ja turhalta. Ihmiset ovat eksyksissä sankoin joukoin, sen voi sanoa tästä ajasta.

      Poista
    26. Jos joku ajattelee että tässä nyt puhutaan "maahanmuutosta" niin ei.
      Kyseessä on paljon laajempi ja syvempi asia. Jonka yksi osa-alue monista on toki epäonnistuva maahanmuutto-politiikka. Kyse on meistä itsestämme, mehän tämän kaiken teemme, itse.

      Poista
    27. Joo, aivan samaa tarkoitan. Ongelma ei ole maahanmuutto, vaan se että me itse alamme olla kohtalaisen sekaisin sen suhteen mitä tapahtuu ja mitä realistisesti seuraa kaikesta. Ruotsissa on seurannut ikäviä asioita huonosta yhteiskuntasuunnittelusta samalla kun siellä on seurannut - lähinnä taloudessa - joitakin hyviä asioita. Tästä oli kyse. En ajattele, että jotkut ihmiset ovat toisia huonompia. Ajattelen, että voidaan luoda ongelmia typerällä sosiologisella analyysilla ja toteutuksella. Tämän yksi ulottuvuus voi olla naiivi ajattelu maahanmuutossa tai siinä, miten yhteiskuntia rakennetaan. Suuri osa maailman valtioista on aivan perseellään, ei missään suhteessa siihen, millaisia niiden pitäisi kestävästi olla. Tästä on kyse.

      Poista
    28. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    29. Minua ei oikeastaan kiinnosta keskustella / spekuloida hirveästi koko maahanmuutosta, koska se on niin herkkä aihe eikä siinä päästä oikein mihinkään, kun keskustelu on niin älyttömällä tasolla kokonaisuudessaan.

      Ihmiset antavat luottamuksensa tietynlaisille päättäjille. Siihen rajautuu yksittäisen kansalaisen mahdollisuus. Toki voi puhua kaikesta. Mutta mitä se tässä kaikessa auttaa - en näe ihan hirveän tehokasta mahdollisuutta muutoin kuin poliittisen päätöksen tie. Itse ajattelen, että lähinnä seuraan asioita. Voin puhua tosiasioista, jotka ovat usein seurauksia valitusta politiikasta.

      Poista
    30. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    31. Miksi puhuisin yli sen mikä on tarpeen ja yli omien vaikutusmahdollisuuksien? Eihän sillä ole mitään mielekkäitä vaikutuksia. Sanoinpa mitä hyvänsä yhteiskuntasuunnittelusta tai olinpa sanomatta, ei sillä ole kokonaisuudessa paskankaan väliä. Toki voin tästäkin asiasta aina välillä puhua, mutta se on vain tiedonanto siitä, miten itse asiat hahmotan. Voin ilmoittaa tässä ja nyt: kaikki tai ainakin olennainen tulee menemään suurella todennäköisyydellä aivan päin persettä. Nyt se on sanottu. Mitä siihen lisäämään. Kyse on selviytymisestä tuossa tilanteessa, jossa itsekin varmasti tulevaisuudessa saatan olla mikäli elinpäiviä kertyy. Mutta voi olla, että yhteiskuntasuunnittelu ottaa realistisia askelia. Niistäkin olen puhunut. Fakta on, että ei tämä tilanne juuri meidän puheillamme muuksi muutu, koska emme ole foorumeilla, joissa asioista päätetään.

      Uskon esimerkiksi että ilmastoasiat ovat ratkaistavissa. Laajemman yhteiskuntasuunnittelun suunnassa olen pessimistisempi.

      Poista
  2. Kun maahanmuutosta puhutaan niin ideologisesti suhtautuneet päivittelevät ja luulevat että "kriitikot" laskevat maahanmuutoksi kaiken maahanmuuton.
    Jos otamme jonkun luupääkriitikon niin hän ei laske maahanmuuttajiksi tarkoittamassaan mielessä lainkaan Euroopan sisäistä maahanmuuttoa eikä esim. maahanmuuttoa suurimasta osasta Aasiaa tai Venäjän suunnasta (vaikka monet esim. persuista ovat toivottoman ja idoottimaisen russofobisia - tässä mielessä siis samaa puuta ovat kuin monet "paremmat" ihmiset).

    Tuossa mielessä meille kyllä mahtuisin sisään reippaasti uutta joukkoa.

    Tämä maahanmuuton ja maahanmuuton välinen ero halutaan kuitenkin aina argumentaation tasolla kieltää ja sekoittaa.
    Ja ok, onhan se tietyssä mielessä kulttuurisesti kuitenkin eriarvoistavaa. Idiootin aivoissa rasististakin.

    Mitä enemmän näitä pyöritän alan arvostaa vanhaa kunnon meritokratiaa ja ajatusmaailmaa jossa ihminen ansaitsee paikkansa tekojensa, oman käytöksensä tai jos mahdollista oman työnsä kautta. Oli hän sitten mistä tahansa kotoisin.

    Tätäkin hedelmistään puu tunnetaan-ajattelua kuitenkin vastustetaan kiivaasti.
    Klassinen liberalismi on kuopattu. Tilalla joku sekunda-versio.

    VastaaPoista
  3. Itse olen kyllä täysin tottunut jo Suomen muutokseen. Ei ole ollut juurikaan montaa päivää vuodessa etten olisi tekemisissä heidän kanssaan sekä työpaikalla että kotitalossa. Tämä koskee siis myös Välimeren itä- ja eteläpuolelta tulleita. Oikeastaan heitä varsinkin.
    Koirakävelyllä sitten usein väännän tämän ajan esperantoa eli englantia eurooppalaisten kanssa. Pk-seudun näkökulmasta Suomi on jo täysin kansainvälistynyt. Ihan normaaliratikassa helpostikin kolmasosa muualta tulleita (eikä siis turisteja) ja metrossa paljon enemmänkin.
    Tätä ei ehkä ihan muualla Suomessa vielä ymmärretä.
    On terveyskeskuksia joissa 80 prosenttia työntekijöistä maahanmuuttajia. Koululuokkia joissa 60-70 prosenttia.
    Kahviloissa hyvin yleinen palvelukieli on jo englanti.
    Vaasa, Kouvola, Jyväskylä esim. kaukana ilmeisesti vielä tästä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kotikaupungissani hieman laskentatavasta riippuen asuu nyt vähintään 100 000 maahanmuuttajaa, ja enemmänkin. Vantaan suhdeluku tulee huristamaan ohi, viiveellä myös Espoo. Muutos on ollut nopea ja valtava. Vanha klisee että eihän meidän tilannetta voi edes verrata määrältään Keski-Euroopan...ei pidä enää lainkaan paikkaansa, ei pk-seudulla.

      Poista
    2. Mitä tämä sitten tarkoittaa, en osaa muotoilla sitä oikein, tilanne liikkuu koko ajan, kaikki voi kääntyä tässäkin asiassa, kuten kaikissa muissakin, mihin suuntaan tahansa.
      Mihinkään arvot sitä, arvot tätä-bullshittiin en lähde, en siinäkään mihinkään suuntaan.
      Ihmiselämä on ihmiselämää, "se on mitä se on", kaikki näkyy sitten kyllä ilman arvosanoitustakin. Minkä muodon maailma tässä asiassa ottaa meillä, on vielä ehkä auki.

      Poista
    3. Minä en vastusta itse maahanmuutosta oikeastaan yhtään mitään. Haluaisin kuitenkin elää hyvässä ja turvallisessa maassa, jossa ihmiset vastaavat pitkälti itse omasta toimeentulostaan. Tästä lähtee kaikki kritiikkini. En vastusta mitään ihmisryhmää, ainoastaan epävakautta ja ikäviä lieveilmiöitä, jotka olisivat hyvällä suunnittelulla ehkäistävissä.

      Poista
    4. Vielä alkuperäiseen aiheeseen: ruotsalainen vientituote on ollut viime vuosina myös isisnainen tai isismies. Heitä on nyt palannut ja palautettu kalifaatinrakennuspuuhista. Huomattavasti isompi määrä kuin suomalaisia kanssaveljiään ja -sisariaan. Tuo mukavan lisän tähän kulttuurivientiin. Tulee mukaan henkilöitä joita epäillään törkeistä sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan.

      Poista
  4. Ja taatusti rikastaa ruotsalaista yhteiskuntaa ja tekee siitä entistä jännittävämmän ihan kaikille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun noiden terroristien seikkailuja ja toilailuja ja niiden mahdollistaneiden hyvien ihmisten pällistelyä seuraa niin ei voi tulla rehellisyyden nimissä muuhun johtopäätökseen kuin, että mikään ei ole niin naiivi ja typerä ja huijattavissa kuin pohjoismainen sosiaalidemokraatti ja vihreä: usko ihmiseen on aivan loputon ja piikki auki loppuun saakka sivullisista uhreista viis.

      Poista
  5. Jarille vielä se, että tämä rikollisuuden lisääntyminen on ilmiö, joka näkyy huomattavasti nopeammin ja konkreettisemmin Suomessakin lähivuosikymmeninä kuin tsunamimainen ihmisvyöry. Minua huolestuttavat tällaiset konkreettiset ilmiöt, joille voidaan tai voitaisiin haluttaessa tehdä paikallisesti jotain. Ihmistsunamille emme voi käytännössä mitään. Siksi paniikissa ihmistsunamista huutaminen ei auta mitään eikä se muuta mitään.

    VastaaPoista
  6. Jopelle: Vantaalla maahanmuuttajien tai ainakin vieraskielisten osuus tällä hetkellä 20,6%. Ei ongelmaa niin kauan kuin kaupungin resurssit riittää. Hyvin monenlaisia taustoja on ihmisillä. Rakentaminen on kovaa, koska lisää tulee. Kymmenessä vuodessa varmasti kolmannes on vieraskielisiä. Tämä on sosdemien ja kokoomuksen aluetta. Jos jollain on valitettavaa, niin heiltä ja hallitukselta kysymään, mikä on suunnitelma. Minä en valita kuin korkeita veroja ja kallista asumista ja monilla alueilla lisääntyvää levottomuutta, kun kaikille ei löydy järkevää tekemistä tai muuta mikä sitoisi ihmiset, kantikset tai muualta tulleet, yhteiskuntaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ongelmien ratkaisijana paras juttu on työ, jolla tulee toimeen ja joka yhdistää ihmisen mielekkäästi yhteiskuntaan. Jos ei tällaista mielekästä kytkentää ole, on ihminen kuin ihminen orpo hyvin helposti: alkaa eristäytyminen, kielitaito / sosiaaliset taidot eivät kehity eikä siitä hyvä heilu, olipa ihminen mistä hyvänsä. Helposti itsetunto laskee, tuntuu irralliselta, ja sitten on aina tarjolla asioita, jotka antavat merkitystä mutta eivät välttämättä vie yhtään lähemmäs toisia ja toimivaa yhteiskuntaa.

      Poista
  7. "Minä en valita kuin korkeita veroja ja kallista asumista ja monilla alueilla lisääntyvää levottomuutta, kun kaikille ei löydy järkevää tekemistä tai muuta mikä sitoisi ihmiset, kantikset tai muualta tulleet, yhteiskuntaan."

    Jos jätetään se globaalin väestönkasvun huoli pois, niin tuossa lainauksessa yllä on tiivistetysti oikeastaan minunkin ainoa laajempi yhteiskunnallinen huoleni.
    Ideologismit, populismit, arvohöpinät, kuka tulee, kuka lähtee, euroviisut, uskonnot tai uskonnottomuudet,
    Vain elämää-ohjelman tarpeellisuus, ihmisten elämäntavat tai pilvet ... eivät ole muuta kuin kehällistä kohinaa.

    Jos ihmisille, ovat he keitä tahansa, ei ole töitä tai he eivät sitä halua ja verotus tappaa työnilon ja sen hedelmät ja omalla asuinalueella kokee turvattomuutta kaikki on perseestä johtaa tätä maata sosialisti, populisti, feministi, opportunisti tai sirkustirehtööri.

    Kun määrä alkaa korvata laatua mennään metsään. Tai ei sinne: päin kaupunkibulevardin taloseinää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "ihmisten elämäntavat tai pilvet ... eivät ole muuta kuin kehällistä kohinaa."

      -toki ilmastonmuutospoikkeuksella, jonka panikoimaton, ryntäilemätön ja pragmaattinen hoitaminen tärkeää

      Poista
  8. Haluaisin oikeastaan kiihottaa kaikkia kansanryhmiä ja meitä muita ryhmiin kuulumattomia reiluun individualismiin, jossa kaikki tekisivät omia pikkujuttujaan ja antaisivat muille täyden rauhan olla, ajatella ja tehdä niitä juttuja yksityisesti niin kuin haluavat. Pienin yhteinen nimittäjä riittää.
    Emme tarvitse muuta kollektiivista ja yhteisöllistä kuin maan lakien noudattamista, työtä ja tahdikasta käytöstä muita kohtaan. Kaikki muu on vapaata.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielelläni suostun tällaiseen kiihottamiseen. Tämä on ihan oikea asenne.

      Poista
  9. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  10. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikki panokset on tällä hetkellä pistetty hiilidioksidisektorille.

      Esimerkiksi Afrikan tilanteessa on monen mukaan olennaista se, että mantereen hiilijalanjälki on pieni, huomattavan pieni esimerkiksi Eurooppaan verrattuna. Se on tällä hetkellä se ratkaiseva juttu.

      Minä koen, että olen sanonut konkreettisesti kaiken mitä keksin ilmastonmuutoksen ja väestönkasvun yhteydestä. Tuntuu välillä olennaiselta tarkastella esimerkiksi sitä, mitä on käymässä pohjoisille hyvinvointivaltioille pitkälti uskomattoman naiivin poliittisen falangin kynsissä ja muutenkin, kun ollaan kuin toopet täällä järkkäämässä kovalla vaivalla rakennetuista yhteiskunnistamme jotain muuta.

      Poista
  11. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on selvä homma. En tahdo kuitenkaan alkaa visioida noita asioita kovin pitkälle, kun siitä sitten joku vetää herneet nenäänsä eikä sellainen auta ketään. Eihän sitä ole kovin vaikea kuvitella, mitä tapahtuu, kun resurssit pahimmassa tapauksessa pienenevät ja porukkaa on massiivisesti entistä enemmän. Jokainen voi käyttää mielikuvitustaan.

      Poista
  12. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  13. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  14. Mahdollisesti puolueen nimi olisi Realidemokraattinen puolue, RDP. Voisin kuvitella, että se olisi miellyttänyt Pekka Kuusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan varmasti. Ajattelisin, että Suomessa tuollaisen puolueen olisi vaikea murtautua läpi hyvästä ideasta huolimatta, ainakin nykypuoluekentälle. Pienten ja valtavirrasta poikkeavien puolueiden olennaisempana juttuna näen sen että ne voivat muuttaa ja haastaa yleistä poliittista ajattelua ja toimintaa. Toki niiden pitää silloin saada myös ääniä, koska se on ainoa pelote järjestelmäpuolueille.

      Poista
    2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
  15. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hieno idea. Kuvastaa aikaamme todella puhuvasti. On selvää, että paljon tulee muuttumaan kaikkia yhteisiä symboleita myöten, joskin näön vuoksi liput saavat varmasti jatkaa vielä melko pitkään. Oikeastaan ihmettelen, miksi tietty edistyksellinen porukka ei ole vielä haastanut ristiä lipussa.

      Poista
    2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
  16. Reaalidemokraattinen puolue, miten hyvältä kuulostaakaan! Ja kun minä perustan sen kaipaamani ja puoluekentästä nykyään puuttuvan Suomen Työväenpuolueen, jonka ideana on työvastuullinen ja liberaali kansankoti, niin ei muuta kuin hallitusneuvottelut käyntiin:)

    VastaaPoista
  17. Reaalidemokraattinen työväenpuolue olisi paras, mutta fiksuinta on kerätä ääniä monen puolueen voimin, näinhän tekevät esimerkiksi vasemmistoliitto, vihreät ja sosiaalidemokraatit vaikka ne voisivat nykymeiningillä käytännössä olla yksi puolue.

    VastaaPoista
  18. Minua surettaa tavallisen suomalaisen pienituloisen ja vähän koulutettujen ihmisen asioiden hoitamattomuus. Intohimon puuten heidän suuntaansa. Lähiöiden, pikkukaupunkien ja pikkutaajamien väki.

    Puolueet joiden pitäisi heidän asioitaan hoitaa ovat toki puheissaan kiinnostuneita heistä edelleen, mutta enemmin hiilidioksidista, arvostatuksista, EU:sta, identiteettipolitiikasta ja politisoivasta feminismistä.

    Tuo kuvaamani väki ei tarvitse verososialismia eikä identiteettipolitiikkaa eikä oikeiden ilmasto- tms. asenteiden opettamista vaan kunnollisia edullisia asuntoja ja töitä, jonka palkalla tulee toimeen. Mahdollisuuksia liikkua ja olla aidosti vapaita.

    VastaaPoista
  19. Joo, näin on. Vielä edelliseen kommenttiini. Se että vasemmistopuolueet (vihreätkin ovat mielestäni nykyisin yhä enemmän vasemmistopuolue) pystyvät yhdessä sopimaan asioista ja tekemään yhteistyötä, on heille tietenkin voitto. Oikeistopuolueet eivät keskenään tunnu saavan samanlaista konsensusta aikaiseksi. Keskustaa tarvitaan aina, ja se joustaa sitten suuntaan jos toiseen, mikäli tahtoo olla mukana, ja miksi ei tahtoisi.

    VastaaPoista
  20. En tiedä, tarvitaanko sinänsä uusia puolueita, mutta kyllä minusta tarvitaan ainakin sikäli, että politiikan eli yhteisten asioiden hoitamisen kohdennukset ovat monin tavoin todella omituisia. Pitäisi hoitaa Jopenkin mainitsemia yhteisiä yleisiä asioita ja antaa ihmisten muuten olla rauhassa mitä ovat: ei tarvittaisi kuin kunnolla työtä ja siitä lähtisi muutkin jutut purkautumaan. Yksityiset ihmiset voisivat omalla rahallaan ja ajallaan kaivella identiteettiään ja napaansa niin paljon kuin lystäävät; nykyinen ylipolitisoitunut todellisuus on todella ahdistava.

    VastaaPoista
  21. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  22. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  23. Täältä Semi-Balkanilta käsin on ihan selvää, että tabut on pykälää syvemmällä kuin mihin tekään pääsette.

    Pohjoisessa on oikeasti vitun kummallisia ilmiöitä, joista ns. 'fiksut', kriittisimmätkään, eivät uskalla ikinä puhua: lapsen äänellä puhuvia akateemisia naisia; viisikymppisiä uranaisia työhuoneessaan lastenvaunut, joissa chihuahua; ja näin edelleen. Näitä näkee ja kohtaa ja lopulta yhdistelee, kun tekee työtä sekä käsillään että päällään.

    Kaiken pitäisi lähteä sen kuorimisesta, että kokonaisia yhteiskunnan instituutioita on valjastettu ihmisten itsepetosten ylläpitoon ja asioiden hoitamiseen pelkällä fyrkalla: ahtaaja voi mennä Phuketiin ostamaan sen, mikä paikan päällä suodaan chihuahualle.

    Yhteiskunta on jäsennetty siten, että keskenkasvuisille (sukupuolesta riippumatta) löytyy ilmastoituja työpaikkoja, joissa saadut ns. 'veronmaksajilta' (jotka ovat todellisuudessa kyllä enemmänkin B-luokan perijöitä kuin ahkeria peruskansalaisia) lypsetyt rahat voi kierrättää shoppailun kautta taksaisin karvattomuuden todellisille ruhtinaille.

    VastaaPoista
  24. Ltl, en itse koe, että olisin edellä mitenkään syvällisesti analysoinut mitään. Yritin vain sanoa jotain perusasioita. Missä vaiheessa olemme siinä, että voisimme yrittää sanoa jotain kummallisista ilmiöistä maassamme, niistä jotka ovat jo täällä juurtuneina ja niistä joita l/tuodaan? Luulen, että joku Jouko Turkka niitä sanallisti aika osuvasti paikka paikoin. Nykyisin sellainen ei tule kuuloonkaan, ja myönnän, että ainakin itse sensuroin itseäni monessa kohtaa, niin kuin taitavat tehdä ihmiset suurimmaksi osaksi. "Uranainen työhuoneessaan lastenvaunut, joissa chihuahua" on jokseenkin surullinen kuva, vaikka jollekin se voi olla ihan jotain muuta, mutta sellainen kuva se ei ole että sitä voisi julkisesti purkaa auki eri kanteilta tyystin rehellisesti.

    En ajattele, että raha olisi elämän perimmäisten asioiden mittari tai mahdollistaja tai välttämättä työkään. Mutta jos ei nyt mennä kaikkiin edellä liittyviin kummallisuuksiin ja kieroutumiin (miten ne sitten määritellään), niin kyllä jonkinlainen "mielekäs" työ ja siitä saatava korvaus on (minusta) parempi kuin ei mitään tekemistä ja korvaus siitä.

    Millainen on nykyihmisen psykososiaalinen profiili (tai millaisia mahdollisuuksia siihen sitoutuu) olisi kyllä etäisyyden päästä kirjoitettuna herkullista luettavaa. En ajattele, että "kaikki on ok", mutta en oikeastaan hirveästi jaksa siitä välittää, kunhan ihmiset saavat olla mitä ovat eikä kenellekään tuputeta mitään erityistä arvonormistoa tietyn yhteiskunnan toiminnan takaavan minimin jälkeen - no, tässä tullaan sitten varmaan siihen kinkkiseen kysymykseen, että mitä on toimiva yhteiskunta ja voiko miten uskottavasti määritellä pelkkänä myönteisyytenä yleensäkään tai varsinkaan tuollaisten kuvaavien esimerkkien jälkeen joita annoit.

    Luulenpa tunnistavani nuokin esimerkit aika hyvin (tai osuvani melko lähelle, vastaaviin), mutta toisaalta ne eivät ole koko kuva eivätkä sitä mitä ihmiset intuitiivisesti arvostavat.

    Yhteiskunnassa tarvitaan niin B-luokan perijöitä kuin ahkeria peruskansalaisia, koska kaikki ruokkii kaikkea. Aina lopputulos ei ole välttämättä kovin kummoinen, mutta missäpä olisi.

    VastaaPoista
  25. Joo tulipahan vain mieleen. Monikulttuuri on yksi mihin käyttämätön estrogeeni menee. Muut kulttuurit nähdään meidän lapsina, joita pitää hoivata ja suojata 'pahalta isältä' ja joille kuuluu antaa anteeksi ihmeellisiä asioita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, tuossa tullaan eksotiikan, erotiikan ja käyttämättä jääneen / reproduktiosta vapautetun estrogeenin sekavina velloville vesille. No, en esittäisi, että monikulttuuri on pelkästään naisellinen ilmiö, joskin naisten äänillä sitä pitkälti pidetään yllä.

      Jos ajattelee tietoisena kulttuurisena projektina luodun monikulttuurin etuja ja haittoja, niin en tiedä, miten ne asettuvat arvoltaan esimerkiksi suhteessa siihen, miten pohjoiseen Eurooppaan luotiin tietoisena projektina kansallisvaltio nimeltä Suomi, jolle suotuisissa ja vähemmän suotuisissa poliittisissa olosuhteissa saatiin muovattua oma valuutta, lainsäädäntö, kielellinen asema ja kokonainen kulttuurielämä, omine puutteineen ja vahvuuksineen. No, viimeistään sadan vuoden päästä alkusiemenistään näemme mitä iloa monikulttuurista oli poliittisena projektina, tai ehkäpä jo 50 vuoden kuluttua eli joskus 2040-luvulla. Toki olihan Suomen itsenäistymisen lähellä heti sisällissota, joten...

      Poista
    2. Hyviä ajatuksia sinulla, Ltl, pistää aina miettimään.

      Poista
  26. "Monikulttuuri on yksi mihin käyttämätön estrogeeni menee. Muut kulttuurit nähdään meidän lapsina, joita pitää hoivata ja suojata 'pahalta isältä' ja joille kuuluu antaa anteeksi ihmeellisiä asioita."

    Monessa jutussa on juuri noin. Geenit puhuvat, niiden tahto?

    Käyttämätön estrogeeni. Luulen tunnistavani tuon myös. Yksi länsimäisen projektin radikaalein lopullisen ratkaisun yritys, on yritys määrittää "perhe" kokonaan uudelleen, kääntää se toiseksi mihin biologia on sen enemmän tai vähemmän vapaiden tahtojemme ohi ja yli muokannut. Perhe-elämä josta tehdään ideologisen demonstraation alusta tai laboratorio. No, se on toistaiseksi vain marginaalin hommaa. Itse en koe mitenkään "perinteisyyttä" jonanakin mikä pn paha ja josta tulisi vapautua. Kaikki on niin tilannesidonnaista. Jokainen perhe on onnellinen tai onneton omalla tavallaan.

    VastaaPoista
  27. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ei hemmettissä oo suuria tabuja noi mainitsemasi.

      Pääsääntöisesti uskonnolliset liberaalit eivät muusta kohkaa kuin ilmastosta, tajuamatta että nimenomaan heidän yksilökeskeisen kilpailupaskansa kontekstissa kellään ei koskaan tule olemaan intressiä jarruttaa todellisuudessa mitään, ja ideologiset liberaalit (änkyrät) taas yrittävät kartoittaa maailmassa eri tavoin sen ”paskaporukan”, jolta minimaalinenkin hyvinvointi on muka ”oikeutettua” evätä.

      Näillä mennään nyt.

      Poista
    2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    3. Ei maailmaa, jossa suurin arvo on lahjattomien yksityiset avaruusseikkailut, ole mitään järkeä pelastaa miltään millekään.

      (Koetin vastata kaksi kertaa pidemmin mutta tekniikka petti)

      Poista
    4. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    5. Jengi ei jotenkin hiffaa yksityisen verotuksen mittasuhteita (määrää ja globaaliutta) ja valittaa siksi koko ajan vain seurannaisilmiöistä.

      Kansallisvaltiot omistetaan nykyään, ja niitä sitova globaalimpi rakenne pysyy kasassa juuri tiedostamattoman uskonnollisen eetoksen varassa. Eli luullaan tai ainakin uskotellaan itselle, että raha olisi olemuksellisesti jokin ansaittu seuraus kovasta työstä tms.

      En oikein haluaisi änkyttää näistä, olen nää jutut jo kirjoittanut auki ja näen, että esim. joku veloista tai (julkisesta) verotuksesta vouhkaaminen on niin tunneasia, ettei siihen voi faktoilla puuttua. Eräänlaista ydinperhehahmotukseen liittyvää ”huolihulluutta”, sympaattistakin oikeastaan, ja varmaan tärkeä palikka tietyn porukan mielenterveydessä.

      Traagista on se, että siinä missä aiemmilla vuosisadoilla epäoikeudenmukaisuus ja eräänlainen omistusaatteeseen liittyvä sumea hulluus aiheutti todellista köyhyyttä ja siksi jopa hutiloituja ja itsetuhoisia korjaamisyrityksiä, nykyään se aiheuttaa vain systeemiongelmia, joiden suhteen ihminen on lattialla juoksenteleva muurahainen. Kaikki valitsee asioiden murehtimiseen jonkin lempiaspektin, joka tuntuu vähiten loukkaavan omaa egoa.

      Väestönkasvua kannattaa katsoa sosiaalihistoriansa kautta. Noin niin kuin yleensä "hoitakoot omat ongelmansa" on täysin ristiriitainen asenne, kuin painekattilan venttiilin sulkemista. Siirtolaispaine tulee loogisesti siitä että määrätyt alueet ovat de facto alisteisia valtarakenteille, joiden politiikkaan ne eivät voi vaikuttaa.

      Eli missä vallan maksimitaso on suvereenisuuden sijaan vasallin asema, muodostuu nollasummapeli, ja materian maailmassa se on/oli vielä taistelua maasta ja resursseista. Siihen tarvitaan väkeä. Jossain vaiheessa prosessi sitten dematerialisoituu kyllä nykyisen megtrendin hengessä joka tapauksessa, eli kun kaikki ollaan saatu suoraan Amazonin, Facebookin ja Googlen verotuksen piiriin ilman niitä alueellisesti hääriviä vasalleja, ase- ja huumekauppiaita ja muita.

      Maailmasta on musta jotenkin aika turhaa olla huolissaan jos omat asenteet on lopulta kannattelemassa sitä himmeliä, joka pudottelee rapaa niskaan. Oikeastaan tämä on ainoa kritiikkini huolihulluutta kohtaan. On inhimillisesti ymmärrettävää ja sympaattista olla huolesta epälooginen. Itselle ei ole suotu mahdollisuutta tuohon, olen joutunut rakentelemaan elämääni hitaasti alhaalta päin ja muilta ihmisiltä tietyllä tavalla sulkeutuen.

      Poista
    6. Seuraan maailmaa kuntopuistoissa porukkaa salakuuntelemalla. Eilen näin hypersosiaalisen norjalaisen, joka jutteli porukalle englanniksi siitä, että hän osaa löytää ja purkaa maailmassa koodeja. Semmoinen unkarilaisnainen siinä jutteli sen kanssa, ja sanoi, että tämähän on kuin Dan Brownia.

      Tuskin leidi tajusi, kuinka osuva heitto se oli, koska itsekin se arvotti varmaan hyväksi asiaksi, että jokin muistuttaa jotain spektaakkelin erää, eikä kunnolla tajunnut, että ei se ole mikään vahinko. Porukka luovii jotenkin spektaakkelin umpiossa, simulaation sisällä, yliarvostaen vapaaksi tahdoksi jotain mikä on oikeasti täyttä alistumista.

      Sitten se jäbä oli, että ”tänään löysin tällaisen koodin”, ja näytti jotain pätkää. Naisen lapsi keski-eurooppalaisena ja siksi vielä sentään jotenkin puolisivistyneenä hihkaisi, että tuohan on roomalainen numero. Ei se huomio jäbän vauhtia hidastanut: elämä on peliä, koodi se on MDCLXXX:kin ja koululaisen antama apu dekoodaamiseen hyvin tervetullutta.

      Sitten oli toinen tyyppi, sellainen kulmikkaasti liikkuva, vähän kilpirauhasongelmaisen näköinen, katseessa jokin hätäraivokas loimu. Se kertoi naispuoliselle ystävälleen, joka oli tyylillisesti jotenkin pohjoismaisemman oloisesti sekaisin, pakkohymyilevä ja ylipainoineen kuin kerällä koko hahmo: ”Kuvittele, väsyneenä sanoin eilen vahingossa jollekin tutulle, että osoitamme mieltä pakkorokotusten puolesta.” Tämä alitajuisen ambivalenssin kulkeutuminen poliittiseksi tarmoksi, tiedättekö, ”trumpismi” ja vastaavat. Vihreyskin oikeastaan, ja femmarius.

      Jotenkin sitä mietin, että missä määrin tätä aikaa pitää tulkita nimenomaan niin, että yksinäisyys ja elämän pirstominen epäorgaaniksi etapeiksi on aiheuttanut massamitassa sellaisia asioita, joita olisi pidetty vielä 50 vuotta sitten selkeästi mielenterveyden häiriöinä. Voi ollakin, että nää kaikki myös lisäksi ravaa terapiassa, mutta ei kai nyt huomio- ja rakkausvajeeseen voi tuoda lopullista ratkaisua työkyvyn palautukseen tähtäävällä pallatiaavisella hoidolla?

      Poista
    7. Varmaan jos Bismarck eläisi tänään, hän pyrkisi yhdistämään EU:n idän ja lännen yhteisellä valloitussodalla Norjaan ja varsinkin Sveitsiin.

      Tämän jälkeen energiapoliittisesti vahvistunut ja verokarkuruuteen raudalla ja verellä kantaa ottanut valtioliitto voisi rakentaa yhteisen sosiaalipolitiikan ja lopettaa näin ketjutettujen yritysten omaan pussiin pelaamisen. Ihmiset voisivat jäädä asumaan synnyinseuduilleen, jos haluavat, mikä vähentäisi psykoottista takaisinlyöntinationalismia ja paradoksaalisti yhtenäistäisi eurooppalaisia paljon vahvemmin kuin se, että me luuserit heilumme kartalla tuulen mukana.

      Seuraavaksi tulisi mallin ottaminen Putinin lisäksi myös toiselta nykymaailman realpolitik-toimijalta, Kiinalta. Entistä lihaksikkaampi EU voisi rakentaa ensinnäkin oman hakumoottorin, vähän kuin Venäjällä on Jandeks ja sitten on se kiinalainen, mikä sen nimi oli. Kaliforniasta ja myöskin idän mahdeista poiketen EU:n tietoverkko voisi olla taloustietojen suhteen avoin ja yksityisten ihmisten tietojen suhteen sen sijaan mahdollisimman suljettu. Informaatiovirtoja pitäisi verottaa. (Tämän takia muuten ei ole nykyään absoluuttisen paha olla velkaa rahassa, koska vaihtoehtona on suorat tribuutit tietoinfran haltijoille, mikä nopeuttaisi muutenkin lähes kaikkialla käynnissä olevaa banaanivaltion ja/tai sortovallan suuntaista muutosta.)

      Tämän jälkeen voisi alkaa siirtolaisvirtojen hillitsemiseksi uuskolonisoida riippuvaisia reuna-alueita nykyistä hallitummin. Ongelmien ulkoistamisen sijaan infrastruktuuri viedään paikan päälle, ja sitä verotetaan armottomasti vähintään siihen saakka kunnes ko. seudut osaavat organisoitua itse kauppakumppaniksi asti, mutta itsekkyyden ihanantuntuisuuden takia tietysti pidempäänkin.

      Tässä ohjeeni niin miehelle kuin naiselle, nuorelle ja vanhalle, kissalle ja koiralle. Voi toki olla että 'volonté générale' ei hevillä taivu tämän politiikan taakse maailmassa, jossa tärkein asia ovat Billie Eilishin tissit. Mutta ehkä niistäkin voimme oppia. Nunnana punaisille matoille, salongissa ryntäät esiin. Jotenkin tuntuu, että nykyään poliittinen oveluus on ihan muualla kuin valtionhoidossa.

      Poista
    8. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
  28. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  29. Kieli jota puhutaan pitäisi olla käytännön kieltä ensisijaisesti, vasta sitten poliittisten ideologioiden ja toiveiden kieltä hyvin pienessä määrin - käytännön kieli on vaihtoehtojen punnitsemisen kieltä, ideologioiden kieli on peittävää, vain tiettyä kantaa palvelevaa kieltä; se ei koskaan palvele eikä edes pyri ajattelemaan kokonaisuutta. Näin minä asian näen, mutta pelkäänpä, että näin sitä ei yleisesti ottaen nähdä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    2. Mulle fasismin nousu voi tapahtua yhtä lailla oikeistolaisena, vasemmistolaisena tai globalistisena liikehdintänä: oikeastaan on ihan sama, minkä nimissä se kaaoksen hetkellä tulee, jälki on karmeaa.

      Poista
    3. Vasemmistolaisella tarkoitan jotain, jonka nimessä on ehkä sana "sosiaali" tai "demokraattinen". Oikeistolaisessa voi olla kaikenlaista, samoin globalistisessa - jälkimmäinen on todennäköisesti kuitenkin vasemmistopohjaista väestöntasausta ja great resettiä. Voihan olla myös, että ilmenee erilaisia fasismeja rinnakkain - kiinalaisia, venäläisiä, eurooppalaisia, yhdysvaltalaisia jne jne. En tiedä afrikkalaisesta fasismista, ei sitä varmaan sellaisenaan ilmene, vaan yhteydessä jonkin sortin sosialistiseen fasismiin ja sen pyrkimyksiin.

      Poista
  30. Käsite fasismi kuvaa mulle todellisuuden totaalista ja väkivaltaista haltuunottoa, ei oikeastaan muuta.

    VastaaPoista
  31. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  32. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  33. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  34. Joo, minusta on jokseenkin surkuhupaista, että todellisuuden muutoksen luonnetta ja muutoksen hidastamisen tarvetta laskeskellaan katse ainoastaan (lähes ainoastaan) hiilidioksidissa. Tämä on kokonaisuutta arvioiden melko kesy lähestymistapa, täytyy sanoa, kun sitten muuten ollaan pikemminkin yhteiskuntasuunnittelemattomuuden ja yhteiskuntahaaveilun tiellä, josta näkee jo alkuasetelmista, että vituiksi menee, anteeksi karkea kielenkäyttöni, joka ei tarkoita misogyniaa vaan kuvaa kasvavaa ongelmien sikiämistä, johon toki miehet yhtä lailla (ja ehkä varsinaisesti) ovat syypäitä.

    VastaaPoista
  35. Populismin nousu, siitähän nyt on hoettu. Mutta samalla tavalla kuin fasismi voi tulla oikealta, vasemmalta, vihreältä suunnalta, tai myös teknologian tai median suunnalta, voi populismikin olla mitä noista tahansa.
    Hedelmistä puu...
    Itse mittaan fasismia ei-poliittisena suureena.

    Siellä missä yksilöä jollakin tavalla kollektivisoidaan ja politisoidaan ollaan jonkin tason fasismin tiellä.

    Populismi, minkä suuntainen tahansa, on tuon edellisen kehityksen työrukkanen, ei muuta.

    VastaaPoista
  36. "Siellä missä yksilöä jollakin tavalla kollektivisoidaan ja politisoidaan ollaan jonkin tason fasismin tiellä."

    ---ja joo, kyllä tuosta juuri orastavia merkkejä on jo, valitettavast useitakin ilmassa. On taas "etujoukko" joka tietää miten kaikkien muiden pitäisi elää ja olla ja mitä ajatella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan niitä joille maailma on niin yksinkertainen että he kuvittelevat fasismin ja rasismin tulevan tunnistetuksi parista symbolista ja hiustyylistä tai jopa jo eduskunnan ainoa "väärän puolueen" äänestämisestä.

      Mutta v-tut näistä! Tiedän antavani mielessä liikaa valtaa näille maailman yksinkertaistaja-politisoija-ankeuttajille.
      Mutta vapaus on hyvä arvo. Ja yksilön o m a vastuu omista teoistaan. Niiden psta kannattaakin hieman kiihkoilla:)

      Poista
    2. Linkolan unelma oli fasistinen. Siinä mielessä ei löydy arvostusta. Elämäntapaansa voin tietty arvostaa. Mutta arvostan samalla lailla kymmenientuhansien muidenkin elämäntapaa, esim. maanviljelijöiden ja monien yrittäjien. Linkolaa en elämäntavaltaan pidä yhtään suuremmassa arvossa. Monet kieltävät itseltään jotakin. Linkola ei ollut sijaiskärsijänä sen kummempi. On myös ihmisiä joilta paljon kielletään halusivatpa ne sitä tai eivät. Vaikkapa ei omasta valinnastaan hyvin köyhät ihmiset. H e ovat sijaiskärsijöitä.

      Poista
  37. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  38. Mielestäni sinä sen käsitteistön olet jo luonut: psykoottinen humanismi, reaalidemokratia, turvallisuuskulttuuri, huoli-ihmisyys, ihmistsunami...

    Käsitteistö on, pidä vain huoli ettet hajoa sen kanssa palasiksi. Kukkia myös korpeen!

    Tulin juuri kävelyltä ja mietin siellä itsekseni että taidan sallia itselleni paluita entistä enemmän beatleshulvattomuuteen. Tuo "käsite" heh vain omani, todellinen insideri.
    Oman elämän mukavuuskupla vuotaa nimittäin nyt ilman maailmaakin. Pitää yrittää tukkia reikää. Maailmavitutus-ja kuvotus voi tukahduttaa muuten kokonaan kaltaiseni nuoren (heh) lupaavan miehenalun.

    VastaaPoista
  39. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  40. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Jari, huomautuksesta ja Ltl:lle jälleen kerran mainioista kommenteista: näissä sellaista ainesta jatkuvasti, että irtoaisi vaikka mitä ja mihin suuntaan tahansa. Kannustan piirtämään kuvaa ajastamme, tulee niin omasta vinkkelistä että kiinnostaa välittömästi.

      Poista