Miten on, aletaanko Suomessa elää hiljalleen ja vaivihkaa uusien protestilaulujen tulemisen aikaa, jossa taiteilijat uskaltavat kritisoida vallanpitäjiä eivätkä vain komppaa mukana elatuksen ja aseman toivossa?
Heikki Ranta analysoi ja kirjoittaa uusiksi Irwin Goodmania:
https://www.rumba.fi/uutiset/musiikillinen-nero-jalleen-vauhdissa-heikki-ranta-teki-taydellisen-irwin-goodman-kappaleen-ja-purki-miehen-savellykset-atomeiksi/
Tää nyt on hauska ja harmiton mutta taitava versiointi tai uudisirwin.
Nykyajan varsinainen Irwin eli Jösse laulaa haittalinnusta nimeltä Kiuru:
https://youtu.be/7p6LC-GBL5U
Rumban uutista voi lukea Kiuru-kappaleen taustaksi:
https://www.rumba.fi/uutiset/kommentti-krista-kiuru-aikoo-rajoittaa-konsertteja-normaalioloissakin/
Jösse ei sanojaan säästele, ihme jos ei tuomiolle joudu suorasukaisuudestaan (jossain vaiheessa muistaakseni joutui jo). Hänelle ei ilmeisesti sanoituksia kirjoita joku levy-yhtiön vexi vaan mies tekee juttunsa itse.
Myös Maustetytöt ovat Vexi Salmen ja Irwinin jäljillä laulaessaan tapahtuma-alan ahdingosta kirjoittamalla uusiksi rahahommista:
https://youtu.be/AkZGSR8izHI
Aika kevyttä tämä kritiikki vielä on, mutta hauskasti kaikuu irwingoodmanilainen Suomi-perinne näissä esityksissä.
Oivia kappaleita, naulan kantaan -tekstejä, ja vielä aika "kilteistä" aiheista. Mutta tiedän että Jösse laukoo muustakin.
VastaaPoistaTapahtuma-alaa käy tietenkin surku, esittäviä taiteita varsinkin. Sitä tuhansien tekijöiden joukkoa joka juuri ja juuri on saanut toimeentulonsa kasaan työllään.
( Siihen en ole osannut suoraan sanottuna samaistua, kun superkuuluisat ja menestyvät esim. musatyypit tai näyttelijät ovat valittaneet ansioiden putoamista kymmenesosaan. Tuollaistahan kymmenientuhansia pienyrittäjien elämä on ollut koko ajan, ei mitään takeita toimeentulosta, joka kolmas yritys menee konkkaan.
Ei ole turvana vuosittaisia korvauksia radiosoitosta tms.
En muista että pienyrittäjien pullonkaulat olisivat hirveästi taidekentältä empatiaa osakseen saaneet. Joskus nimenomaan päinvastoin. Tuo oli aika negatiivinen kulma.
Ehkä tästä eteenpäin taiteella yrittävät ymmärtävät olevansa ihan samalla viivalla autokorjaamoyrittäjien, myyntiedustajien, lakritsikauppiaiden, viljelijöiden, lv-asennusyrittäjien yms. yms. kanssa. Tämä positiivista!)
Tunsin kerran mainion ihmisen, joka kiersi ympäri Suomea myymässä lakritsia yrittäjänä. Hyvä tuote... kauppiastaitelijan elämää... En pidä huonompana kuin näyttelijän, runoilijan tai muusikon työtä. Ja joka penni piti ansaita myymällä sitä lakua keikalla joka piti aina itse järjestää. Eläke piti/pitää itse itselleen erikseen maksaa. Ei työterveydenhoitoa. Ei ansiosidonnaista. Ei lomia. Kunpa taitelijat tiedostaisivat myös nämä asiat. Maailma ei ole vain -vasen.
PoistaJoo, oli varmasti hyvä taidekentän ja ohjelma-alan huomata, että ei tule erityiskohtelua eli etuoikeuksia vasemmistohallitukseltaan kun oikein tiukaksi menee. Toki sitten jaettiin kyllä hätäapuna erilaisia korona-apurahoja useaankin otteeseen.
PoistaPienyrittäjät käyvät aidosti sääliksi, tai ei oikeastaan sääliksi, mutta kesällä eri puolilla Suomea liikkuessani tajusin, miten karu näiden yritteliäiden ihmisten kohtalo oli: monessa tutussa paikkaa lappu ovessa tai tyhjä liikehuoneisto.
Onneksi Suomi säästyi terveyslukujen valossa yllättävän hyvin, kun täällä pussin perällä ollaan ja kansa on kuuliaista.
PoistaVähitellen selviää, miten muuten meni. Nythän on taloudessa kasvukausi, ainakin jonkin aikaa. Ihmisillä - tai joillakin ainakin - on säästynyt rahaa, ja yksityinen kulutus johtaa nousua.
Lainaa otetaan silti eli meistä jokainen veronmaksaja myös velkaantuu. Saapa nähdä, mitä näille kaikille veloille keksitään ratkaisuksi. Joku EKP:n vippaskonsti, jos oikein huonosti meinaa Euroopan tasolla käydä?
Hauska kertomus tuosta lakritsikauppiaasta; kyllä olisi monta tarinaa ihmisistä, jotka ovat penninsä kaivaneet vaikka kiven alta!
PoistaIrwinistä sellainen henkilökohtainen muisto, että kävimme äitini kanssa Kouvolassa useinkin yleisessä saunassa, naisten puolella, olin suurin piirtein viisivuotias. Olin laulanut raikuen Goodmanin rallia Viideltä saunaan ja kuudelta putkeen, se on sellainen työmiehen lauantai. Tämä herätti pahennusta, että kuka on opettanut. Taisi olla laulunopettaja äitini. Vesakin muistat Irwinin seiskytluvulta.
VastaaPoistaIrwin oli tärkeä hahmo Kekkoslandiassa. Niin kuin Spede ja Vesku. Valtavia populaarikulttuurin gigantteja kaikki. Muitakin tuon ajan hahmoja voisi tässä luetella. En ole ainoa joka kokee, että nykyajan esillä eniten olevimmat eivät persoonansa kautta yllä läheskään samoihin sfääreihin. Sama kirjallisuudessakin.
Tuo aika ei ollut monikulttuurinen mutta se oli huomattavasti moniulotteisempi, rikkaampi ja monella alueella paljon suvaitsevaisempi. Esimerkiksi Armi Ratia ei olisi tässä ajassa mitenkään mahdollinen. Tai Donner. Voin sortua nostalgiaan taas mutta ihmiset olivat isompia ja särmäisempiä. Niilo Yli-Vainio! Irwin nyt varsinkin.
Tajusinkin nyt tuon kommenttini kautta että miksi pidän esimerkiksi Jari Sarasvuosta silloin kun hän on parhaimmillaan: koska se olisi hyvinkin pärjännyt noiden särmien seitkytluvulla.
PoistaKuudelta putkeen (heh he), tietenkin p u t k a a n.
PoistaToki tuon ajan suvaitsevaisuus oli rajattua. Homoseksuaaleja se ei koskenut.
PoistaUsein sanotaan ettei myöskään neuvostovastaisuutta. Mutta se ei pidä kokonaan paikkansa. Kansalaisten keskuudessa keskinäisissä keskusteluissa se oli todella sallittua. Sama efekti varmaan nykyäänkin joissakin asioissa.
Kulttuuri- ja taide-elämä mielestäni huomattavasti sallivampaa ja vapaampaa kuin nykyään. Miten niin väitän. Hedelmistä puu tunnetaan. Vertaan sen ajan kirjallisuutta, leffaa, musaa tähän aikaan.
Yksilöä ei oltu vielä politisoitu ajatuksia ja elämäntapaansa myöten.
(Tuo yo. on tietenkin osittainen kärjistys, mutta ilman sellaista ei voi sanoa mitään mistään. Ehkä väittämääni asiaa on tutkittu akateemisesti, en tiedä. Ehkä pitäisi.)
PoistaIrwinin ja mun elämänpolut kohtasivat siten, että molemmat olemme asuneet Hattulassa. Irwinin Parolan talo tosin huutokaupattiin niihin aikoihin, kun minä synnyin. Itse pyörin Parolassa vasta 80-luvulla.
PoistaRentun ruusu ja Haistakaa paska olivat kovia biisejä. Ei voi muuta sanoa kuin että Vexi osasi kirjoittaa juuri sopivat sanat Irwinin kappaleisiin. Irwin on todellinen esiintyjä. Toisaalta on järkky nähdä, mihin kuntoon sellaiset tyypit kuin Irwin ja Saarikoski saivat itsensä jo suhteellisen nuorina.
Nykyisistä protestilaulajista Irwiniin vertautuu lähinnä Jösse. Hän on kuitenkin suoremman poliittinen, ei ole pienintäkään yritystä tehdä kompromisseja sanoituksissa. Ei hän musiikillisesti yllä Irwinin tasolle, se on selvä. Joissakin sanoituksissa on todella terävä, osa on maneeria, jota varmasti paremmissa piireissä vihapuheeksi kutsutaan. Itse näen halun olla omalta kannaltaan rehellinen ja protestoida uutta suomettumista.
Irwin vetosi aikanaan kansaan, joka koki että poliittinen eliitti kusettaa heitä. Tässäkin Jösse on Irwinin perillinen, mutta vielä enemmän ite-taiteilija, ei ole Vexiä joka olisi osaltaan hänet luonut. Selvä on, että Jössen jotkut tekstit ovat täysin poliittisesti epäkorrekteja ja hän kerjää niillä Toiviaisia peräänsä.
PoistaIrwinillä on yllättävän monipuolisia kappaleita, kiitos Vexin sanoitusten. Sointukierto mainio ja laulu karheaa, hyviä sovituksia.
Poista70 - 80 -luvuilla ei ollut toiviaisia eikä cancel-totalitarismia/sometribunaalia.
VastaaPoistaSalaman jumalanpilkka aina nostetaan 60-luvulta, mutta miten toisaalta vaaraton asia, metafyysisen alueella, pelkkä historiallinen kuriositeetti.
Nykyään nuorisoa jotenkin opetetaan meemiin miten ankea ja kieltoinen oli kekkosaika. Vääristelyä. Tähän aikaan verrattuna huomattavasti suvaitsevampi ja vapaampi. T ä m ä aika on mustavalkoinen lähetys.
Neuvostovastaisuudesta tuli tietenkin syytöksiä mutta nekin vain mediassa eivätkä ne pysäyttäneet ketään. No, ehkä korkeintaan joitakin virkamiesuria.
Ajatuksien ja olemisen tavan julkinen cancelointi oli tuossa ajassa aivan mahdoton ajatus.
Loppukevennys. Luin eilen hauskan analyysin nykyvihreistä: haluavat laillistaa pilven j a kieltää maidon(!). Sellaisia sielläkin on. Maito on paha, koska hiili...absurdismin suomenennätys.
Nämä täytyy ottaa löysin rantein.
Mutta kyllä Jössellä riittää työmaata.
"Neuvostovastaisuudesta tuli tietenkin syytöksiä mutta nekin vain mediassa eivätkä ne pysäyttäneet ketään."
PoistaEsim. Kari Suomalaista.
On helppo keksiä vastineet suomettumiselle, valikoivalle sotavarustelun vastustamiselle ja rauhanaatteelle ja Neuvostovastaisuudelle nykyajasta. Eivät ne tietenkään ihan yksi yhteen mene, mutta monenlaisia yhtymäkohtia löytyy.
PoistaEi tule nykyään tylsää: joka päivä saa nauraa vedet silmissä erinäisiä ulostuloja, jotka sitten toisaalta ovat niin absurdeja, että jos niitä alettaisiin toteuttaa, niin maailma olisi viikossakin todella eri asennossa; joskus paremmassa, joskus pahemmassa.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
PoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
PoistaOn eriasteista cancelointia tai ohittamista; nämä palautuvat siihen useimmiten, ettei siedetä erilaisia mielipiteitä, käsityksiä, poliittisia lähtökohtia.
PoistaIhmiset, jotka lähtevät tuhoamaan toisen ihmisen elantoa tai elämää, eivät ole aivan terveitä päästään, jos asia ilmaistaan näin kärjistetysti. Jossain vippaa aika pahasti.
Normaaliin länsimaiseen kulttuuriin kuuluu erilaiset arvot. Niistä on voitava keskustella siten, ettei toisia syrjitä vain siksi, että he eivät tiiraa samasta luukusta maailmaa kuin itse.
Kaikkien kanssa ei tarvitse viihtyä, mutta ei se tarkoita myöskään sitä, että toiset pitäisi tuhota.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
PoistaPienessä maassa on ahdas julkisen mielipiteen ikkuna; ainakin Suomessa on näin. Tämä on sääli sinänsä, koska siitä seuraa useimmiten niin suuri konsensuksen vaade aina yksityiskohtia myöten. Lopulta suurin osa suomalaisista on käytännössä jonkin asteen sosiaalidemokraatteja, viimeistään veronmaksajina, mutta myös ajatuksissaan hyvinvointiyhteiskunnasta.
VastaaPoistaOn käsittämätöntä, että keskustellaan jostain yhteiskuntaelämän detaljista tai poliittisesta mielipiteestä, ja tästä lähtee yhteydenotto esimerkiksi työnantajalle. Tämä on aivan järjetöntä, kun tarkemmin ajattelee. Toivottavasti alkaneesta ilmianto- ja tuholaiskulttuurista päästään pikaisesti eroon. Poliittisesti vaikutusvaltaisten ihmisten tulisi puhaltaa peli poikki eikä millään tavalla edes epäsuorasti tukea tällaista toimintaa. Pitäisi opettaa sietämään keskustelua ja mielipiteitä, ei huonontaa ja vaientaa sitä erilaisin painostus- ja pelottelukeinoin. Valitettavasti näyttää siltä, että maassamme on kapeakatseisia ja toisten ajatuksia ja mielipiteitä rajoittamaan pyrkiviä ihmisiä myös hyvin korkeissa asemissa. He ottavat näppeihinsä tyypit, joiden ajatuksista eivät pidä. Itse en tietenkään kannata myöskään sitä, että ihmisiä pilkataan tai että sitä pidetään olennaisena osana vuorovaikutusta. Kriittinen tulee toki olla. Mutta ihmisellä pitää olla oikeus myös typeriin mielipiteisiin, jos ne eivät ole laittomia.
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaJuuri näin. Ihminen kehittyy erehdysten kautta ja oppii. Jos ajatellaan, että pitää aina olla täydellinen näkemys tai korrekti mielipide ja juuri oikeilla sanoilla ilmaistuna, niin kyllä on erikoista. Mutta tällainen vaatimus valitettavan usein koskee keskusteluja. Sanoisin, että sosiaalinen media on pitkälti mahdollistanut tämän, siis sen että kapeakatseisuus näkyy välittömästi ja laajalle ja siitä voidaan yrittää tehdä jonkinlainen normi.
PoistaLähden tästä kohta keräämään puolukoita eli mökille vielä syksyn viimeisiä kertoja. Taidan kaataa myös pari latvasta katkennutta puuta. Onpa sitten ensi syksyksi kuivaa puuta, jos ehdin pätkiä ja pilkkoa ne.
VastaaPoistaMitään omaa lisättävää tuohon ei ole, sanoitte niin kuin asia on suvaitsevaisuuden, terveen järjen ja hyvien tapojen mukaisesti ajateltuna. Vaientamisen kulttuuria ei saa hyväksyä. Ankeuttaja-kyttääjät ehkä havahtuvat jossakin vaiheessa, ehkä eivät. Suomen laki asettaa selvät ja hyvät rajat kaikelle keskustelulle. Ei some. No, on jo vaikutusyrityksiä joilla halutaan laki muokata omiin tarkoituksiin sopivaksi.
VastaaPoistaEilen luin myös fiksun kannanoton tiedekeskusteluun.
Esillä oli että jos tieteenvastaisuutta etsitään, niin sitä löytyy nimenomaan siitä suunnasta missä ajattelu ja tutkimus halutaan politisoida tai teoretisoida vain tietyn paradigman (esim. intersektionalismin fanaattisimmat viritelmät) yksinoikeudeksi.
Cancelointi-kulttuurihan yrittää jo joillakin aloilla työntää itsensä tieteellisen ajattelun inkvisitioksi nimeämällä "tieteenvastaiseksi" normaalit kysymykset jotka on tietenkin esitettävä ja joihin jokaisella on oikeus. Mikään tiede ei voi sulkeutua kritiikin (eli kyselevän lisätiedon vaateen) ulkopuolelle. Sama koskee mediaa, päättäjiä, viranomaisia. Ja myös jokaista julkista "sinää" ja "minää" joka ottaa vakavalla mielellä kantaa yhteisiin yhteiskunnallisiin asioihin.
Ja punaisia puolukoita ämpäriin paljon! Hyvää vl.
Poista"Niin on. Ja hyvin tärkeä on ajatuksen korjaamisen oikeus. Ketään ei saisi sementoida johonkin hetken sanomiseen, jota hetken päästä itsekin pitää poistettavana aivopieruna."
VastaaPoistaHaluan tästä vielä sanoa jotakin.
Eikä kysymyksessä tarvitse olla edes mikään aivopieru.
Normaali ihminen muuttuu koko ajan, kaikki virtaa, myös ihminen ja hänen mielensä.
Puolustan ihmisen takinkääntämisen oikeutta joko laajasti omassa maailmankuvassaan tai yksityisissä asioissa. Ihminen joka betonoituu omaksi maailmankuvakseen on muumio.
Keskustelu on myös ajattelun harjoittamista. Ei mitään lausuntojen antamista.
Poliittisesti esim. olen muuttunut monta kertaa, ja lupaan pysyä muutoksessa jatkossakin. Maailma muuttuu ympärillä koko ajan. Mikä olisi luonnollisempaa kuin ajatella sen mukaan jatkuvasti toisin, koko ajan päivittyvän uuden tiedon mukaan. Tämän vuoksi kammoan kaikkia ryhmiä, liikkeitä, kerhoja ja saunaseuroja.
Myös oman itsensä määrittelyoikeus on vain ja ainoastaan itsellä. Sanomisistani, mielipiteistä, äänestämisistäni, suosikkikirjailijoistani, harrastuksistani (minun kohdalla harrastamattomuudestani), ruokavaliostani jne. jne. ei kukaan voi sanoa, että olen sellainen tai tuollainen.
Ihminen tulee ja menee, vaikka toki on myös niin, että jokaisessa meissä on jotakin hyvin pysyvää, temperamenttimme ja peruskaipauksiemme suunta.
Somessa on kokonaisia sivustoja (myös niiden hyvien ihmisten puolella) joissa tuhansin jäsenin keskitytään vahvistamaan ja mielikuvittelemaan erilaisten yhtenäisten ja tunnistettavien (pahantahtoisten) ryhmien olemassaoloa. Sanoisin että ne ovat tämän ajan ufo-havaintoja.
PoistaOnneksi tällainen yllä kuvaamaani toiminta alkaa vähitellen joutua naurunalaiseksi. Tämä krapula tulee esiin monien julkisten vaikuttajien ja kirjoittajien eri teksteissä. Kukapa haluaisi kuulua oikeasti minkäänlaiseen kansalaiskaartiin.
PoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaPäästiin juuri mökille. Oli tullut pimeä. Lämpötila 6-7 astetta, pientä itätuulta joten tuntuma 4-5 astetta. Kaminassa on tuli, joten kohta kämppä lämpiää. Saatan tuossa illemmalla katsoa vähän viestiketjua. Mukavaa illanjatkoa vaan kaikille!
VastaaPoistaTien vieressä oli reilu 50-vuotias mänty, josta oli latva poikki. Puu oli alkanut kuivettua. Kävin kaatamassa sen ja sain reilut 40 pölliä, joita nyt aloin pilkkoa. Yhdestä, noin 16-18 metriä korkeasta ja paksurunkoisesta puusta tulee aika mukavasti klapeja, jotka ovat käytössä sitten ensi syksynä. En mieluusti kaada terveitä puita, mutta onneksi löytyy aina jokunen omalta tontilta tai naapuritontilta, josta olen saanut luvan ottaa lumen tai tuulen kaatamia ja ruhjomia puita. Naapurilla siis hehtaarikaupalla ns. talousmetsää.
PoistaNo niin, nyt ovat pöllit klapeina ja liiterissä. Ensi kerralla sitten vielä vähän isompi latvaroso puu nurin ja saunakapeaksi/ -pilkkeiksi miten niitä kukin nyt tahtoo nimittää.
PoistaAjattelin, että kerään huomenna aamusta ne puolukat, niin saa sitten tuoreeltaan kotiin pakkaseen.
PoistaKerättiinkin tuossa äkkiä vaimon kanssa sankollinen. Ei tarvita juuri enempää. Tuleepahan hyvää vispipuuroa koko talveksi, kun on vähän vanhoja pakkasessa.
PoistaAika hemmetin paljon parempaa taitoa (ja ajankäyttöä) on osata kaataa puu, sahata se pölleiksi ja klapeiksi tulevia tulia varten kuin lukea somehourulan sanomia, miettiä mitä siellä on ja reagoida siihen "mitä joku sanoi jostakin jossakin."
VastaaPoistaViittaan tällä viimeisellä myös itseeni.
Viimeksi olen ollut puunkaatohommissa 80-luvulla maakaasuputkilinjan maanmittaustöissä (-kesä) itäisellä Uudellamaalla. Valitettavasti siitä on jo niin kauan.
Monessa muussa mielessä olen kyllä kaatanut puun päälleni sitten myöhemmin:)
Uutis- ja ajankohtaisohjelmapaastoa olen kyllä jossakin määrin pitänyt. Mieluummin lukenut. Myös topografista totuuskirjallisuutta: karttoja ja ilmakuvia.
Olen lukenut myös proosaa, autofiktion kaltaista, jota olen seurannut myös maantieteellisesti, asuinpaikka asuinpaikalta, tie tieltä, tapahtumapaikka tapahtumapaikalta. Harrastan sitä muutenkin tietynkaltaisen kirjallisuuden kanssa. Google Mapsin ilmakuvat ovat siihen omiaan (tässä tapauksessa nyt Ruotsi), maanmittauslaitoksen Karttapaikka toimii hyvin kotimaisen suhteen. Ihminen on aina jossakin, jossakin ajassa ja paikassa. Myös hänen ajatuksensa. Syntyy kiehtova kolmiulotteisuus ja verkostuminen kaiken muun kyseessä olevan ajan materiaalin kanssa, jos ajatukset/sanat/kokemukset eivät ole vain ajatuksia ilmassa, paikattomassa ja ajattomassa tilassa.
PoistaTämä em. selontekona yllä mainituista ilmakuvista.
( Helsingissä ns. "ortokuvien" kanssa voi vaellella ympäri kaupunkia lintuperspektiivissä 1930-luvulta tähän päivään. Kuvat toimivat tietenkin paremmin omassa päässä jos on jotakin mitä yhdistää ilmakuviin. Historian, paikkahistorian, muutamienkin ihmisten elämänkaarihistorian vähäinenkin tunteminen räjäyttää ilmakuvat henkiin. )
PoistaAjeltiin kotiin. Tuli mieleen tuo sinun karttavaeltelu, kun väsytti aivan älyttömästi. Minulla tuli yhden pälkäneläisen peltoaukeaman kohdalla sellainen blackout että en hetkeen olisi osannut sanoa missä mennään. Sen siitä saa kun ajaa väsyneenä ja aivot ovat saaneet raitista ulkoilmaa pari päivää.
PoistaEhkä mielenkiintoisin juttu maailman puolelta oli Ylen artikkeli Marinin ja Saarikon sidoksista globaalin eliitin huippujohtajien verkostoon: https://yle.fi/uutiset/3-11902107
PoistaNo, kyllähän meidänkin hallituksen touhujen taustalla voi nähdä noita päämääriä, mitä artikkelissa ruoditaan.
Sidoksista ilmoittamatta jättäminen (avoimuuden puute), perinteisestä poikkeava velka-ajattelu, isojen päätösten vieminen demokratian ulottumattomiin (ei käydä kunnon kansalaiskeskustelua isoistakaan päätöksistä, kuten elvytyspaketeista) ja puolivaloilla ajeleminen kuulostavat aika tutuilta. En itse ajattele mitään kaameaa "suuren resetoinnin" salaliittoa, vaan yleistyvää poliittista toimintatapaa, jossa kansalaisiin ja kansallisvaltioihin kohdennetaan toimia, joita ei tehdä avoimesti vaan kabineteissa, periaatteessa ainakin puolittain demokraattisen vaikuttamisen ulkopuolella. Tällainen kiusaa minua kovasti.
Siis sen verran tietenkin korjaan, että elvytyspaketista keskusteltiin - eri asia on se, puhuttiinko rehellisesti, kun esiteltiin hallituksen keskeisten ministerien puolelta (SDP:n ministerit) tarkkarajaisuutta, kertaluonteisuutta jne. Ylipäänsä asiasta oltaisiin haluttu vaieta mahdollisimman visusti, mikäli se olisi ollut mahdollista.
PoistaTuo on hyvä huomio ja hyvä että tuli esiin. Kova imu on tuolla eliitillä meidänkin päättäjiin. Niin on aina. Suunta vain vaihtuu.
VastaaPoistaVenäjällä oli vaalit, ihan peestä ja -lume. Se tiedetään.
Aamulla kun puhuttiin vaaleja (syystä) tarkkailevista venäläisistä oppositionihmisistä käytettiin termejä "riippumattomat tarkkailijat", "itsenäiset tarkkailijat."
Hyvä että niitä on.
Mulle nousi kuitenkin mieleen että millä nimityksillä ja käsitteillä meillä Suomessa määritellään ihmisiä jotka tarkkailevat ja seuraavat(!) itsenäisesti(!) esim. omien päättäjiemme touhuja tuon globaalin eliitin tai EU:n federalistien, supervaltaistajien suhteen.
Nimitykset eivät taida olla ihan noin myönteisen arvottavia.
No ei todellakaan. On helppo nähdä tukki toisen silmässä, mutta tikku omassa ei tunnu missään.
PoistaEiköhän leimat ja nimitykset ole kaikille selviä ja viestikin: ei kannata avata suutaan, jos on kriittistä sanottavaa, koska silloin on nationalisti, persu tai jopa pahempaa, Venäjän trolli, koska haluaa hajottaa EU:n yhtenäisyyttä. Näin lapsellisella (eikä edes lapsellisella vaan syvätyperällä) tasolla keskustelu raaimmillaan menee.
EU ei tarvitse sitä, että päätöksenteko vetäytyy jonnekin demokratian ulottumattomiin ja pöytiin, joissa ei ole edes periaatteessa kansan valitsemia päättäjiä vaan "globaalin eliitin" edustajia ja lobbareita. Eikö vallan vahtikoirat voisi hiukan kovemmin yrittää haukkua?
PoistaJos menee niin, että EU:ta ei saa juurikaan arvostella ilman että saa irrationaalin ja surrealistisen epäilyn Venäjän trolliudesta tai Venäjän hallinnon sympatisoinnista, niin täytyy sanoa, että nyt
VastaaPoistaEU (!)
on onnistunut omassa informaatiosodassaan ihan nappiin.
Logiikka on silloin ihan sama kuin mitä Putinin varjojen valtakunnassa.
PoistaVenäjän tilanne (esimerkiksi vaalit) todella karmea. Silti uskoisin, että Venäjä vaikuttaa Euroopassa potentiaalisesti hyvinkin monien ajatuskantojen varjossa - no, en tiedä, mitkä kaikki sitten onnistuvat, mutta valikoima voi olla kekseliäskin.
VastaaPoistaItse olen itseni aivopessyt siihen tuntoon, että oma ajatuskantani on että toivottavasti Venäjä saa olla aina todellinen Venäjä, ja mieluummin sillä matriarkaaisella äiti-etuliitteellä!
VastaaPoista(Jos joku sen käsittää niin että tuo tarkoittaa Putinin hallinnon ja sen arvojen/arvottomuuden! kannattamista, niin kehotan etsimään jonkun luotettavan aikuisen ja mennä kertomaan rohkeasti mielikuvitelmistaan ja fobioistaan.)
Jos Eurooppa onnistuu tekemään Venäjästäkin omakuvansa yksi yhteen, niin onpa maailma sitten taas paljon köyhempi.
PoistaUskon että ajan myötä (Putinin jälkeen - se aika voi tulla piankin) Venäjä kykenee integroimaan universaalit ihmisoikeudet kulttuuriinsa menettämättä itseään ja ryhtymättä yhdeksi uudeksi Hollanniksi.
Tietenkin niitä ihmisoikeuksia, kansalaisvapauksia tulee vaatia. Mutta ei niin että rys...venäläiset kuvittelevat että heidän pitää myydä taas sielunsa läntiselle ideologialle. Edellisellä kerralla se oli sosialismi-kommunismi, Made in Germany and England.
Elämäni sykähdyttävimpiä matkoja ovat olleet matkat Pietariin (90-luvun alussa Leningrad ja 2010-luvulla Pietari). Pidän venäläisestä kulttuurista ja ihmisistä siltä osin kuin niitä tunnen. Putinin touhut ovat länsimaiseen demokratiaan tottuneelle kavahduttavia. Venäjä olkoon Venäjä, oma itsensä, mutta hiukan "progressiivisempi" (nyt hyvässä merkityksessä) se saisi olla poliittisesti. Hirveää katsella, millaisia juttuja se masinoi.
Poista