maanantai 27. syyskuuta 2021

Saunapuut

 

Yksi lempihommistani kesällä on sauna- ja takkapuiden tekeminen. Välillä siihen tulee suoranainen himo.

Minusta ei ole mukava kaataa terveitä puita, mutta aina löytyy sellaisia, joista on tuuli tai lumi katkonut latvan, tai puita, jotka ovat kokonaan nurin. Niitä löytyy omalta tontilta mutta myös lähiympäristöstä, josta olen saanut luvan ottaa muuten hyödyntämiskelvottimia puita. Osittain ne jäävät lahoamaan ja ruokkimaan metsän eliöitä, mutta kun kuitenkin on lämmitettävä rakennuksia puulla, kannattaa osa korjata pois ennen kuin lahoavat.

Raahaan näitä käsipelillä metsästä. Ensin tietenkin kaadan latvasta tai rungosta katkenneet puut ja pätkin rungot sopiviksi kantaa - painoa tulee yksittäisille pätkillekin helposti kymmeniä kiloja. Tässä yksi läjä, jota sitten aloin sahalla ja kirveellä käsitellä:



Kun hiukan huonokuntoisetkin puut pilkkoo sopivasti ja kuivattaa, syntyy niistä mitä mainiointa polttopuuta. Kuorin kyseiset puut, koska niissä alkoi olla kaikennäköisiä toukkia. Tässä tulos ylläolevasta läjästä:



Seuraava askel oli kantaa pilkotut puut takana olevaan rakoliiteriin kuivumaan. Tänä syksynä olemme polttaneet näitä reilun vuoden kuivuneita kalikoita, ja aivan ovat priimaa tavaraa:




Mökkielämä on mukavaa juuri siksi, että puuhastelu on konkreettista ja rentoa. Kunto kohoaa tai ainakin pysyy yllä. Ne puumäärät, joita käsittelen, eivät vaadi muuta konetta kuin moottorisahan.

Kyllä nämä touhut aina kirjoituspöydän ääressä olemisen voittavat, vaikkei minusta olisi tällaista metsätyötä kokoaikaisesti tekemään.

Puiden pilkkominen antaa tilaa ajatuksille, ja monesti onkin syntynyt vaivihkaa jokin oivallus kirveen heiluessa. Jos ei muuta oivallusta, niin se, millaisilla iskuilla saa paksunkin pöllin halkeamaan. No, appiukko sanoi, että helppohan tuollaista pehmeää mäntyä on halkoa. On siellä seassa koivua ja oksaista kuustakin...

Mänty on lempparini pihkaisen tuoksunsa vuoksi, ja mäntyklapista on mukava vuolla puukolla syttöjä ennen kuin raapaisee tulen pesään... Ei tarvitse juuri tikkua näyttää, kun jo rätisee iloinen liekki...




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti