perjantai 11. kesäkuuta 2021

Mahdollisuuksista

 


Vasemmistopopulismi on mahdollisuus.

Oikeistopopulismi on mahdollisuus.

Voi tätä mahdollisuuksien aikaa,

kun mikä tahansa on mahdollista,

mutta kukaan ei aiokaan ottaa vastuuta

siitä mitä mahdollisuuksista seuraa.


Pari kolme politikkopolvea voi käytännössä tuhota kokonaisen valtion tunnistamattomaksi joutumatta teoistaan minkäänlaiseen vastuuseen, ellei lasketa sitä, ettei heitä itseään valita loputtomiin uudelleen.




60 kommenttia:

  1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  3. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toisaalta sitä ajattelee, että hyvä kun on toiveikkuutta, koska sitä pitää nuorilla olla ja vain niin syntyy jotain oikeitakin mahdollisuuksia; sitten kun taas ajattelee, mitä tuossa toiveikkuudessa unohtuu, niin tulee suru.

      No, vaikean maailman olemme me vanhemmat ikäpolvet jättäneet heille asuttavaksi.

      Mutta en kiellä, etteikö moni utopia olisi monin paikoin vailla pohjaa, jos yhtään raaputtaa pintaa.

      Poista
    2. Kun ajattelen - omassa elämässäni - mihin toivoni perustuu, niin kyllä se on laadultaan lähinnä metafyysistä toivoa, merkityksen toivoa, ei paljon muuta. Toki sellainen toivo säteilee sitten elämän eri alueille, mutta erityisen toiveikas en ole yleisesti ottaen, kun ajattelen yhteiskuntia ja ihmistä osana luontoa. Metafyysiselle toivolle on kaikki takuut tai ei takuita ollenkaan.

      Poista
    3. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    4. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    5. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    6. En ole katsonut kolmikymppisten tubetuksia, mitä nyt #puheenaihetta ja joitakin tyyppejä, jotka ovat minusta todella hyvin kartalla poliittisesta tilanteesta. Mutta varmasti sitä höttöosastoa löytyy. Tai no löytyyhän sitä vaikka kuinka ja kyllä minä siitä jotain tiedän, mutta en ole tarkemmin tutustunut.

      Poista
    7. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    8. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    9. Jos voit hyvällä omallatunnolla vinkata jonkun edustavan kolmekymppisen tubettajan niin kerro. Siis siinä mielessä että on tyypillinen aikakautensa edustaja. Olisi hauska tutustua. Ei siis missään mollaamismielessä, vaan ihan tutustumissyistä, että voisi mahdollisesti käsittää missä mennään.

      Poista
  4. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  5. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  6. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  7. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  8. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  9. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  10. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  11. No joo, on varmasti niinkin että nuoruusikä on alkanut jatkua hyvinkin tuonne kolmenkympin tienoille. Silloin voi olla vaikea hypätä tietynlaiseen aikuisuuteen. Ei ole ehkä haluakaan.

    Toisaalta monissa maissa tämänikäiset ihmiset ovat yhä vailla työtä tai järkevää tekemistä. Siitä seuraa monenlaista. Jotkut taas ovat suurperheen vanhempia, jotkut puolestaan suurkuluttajia. Ja onhan meillä myös kolmekymppisiä poliitikkoja aatteineen. Ja reilusti kolmekymppisiä vastuullisissa asemissa.

    En osaa tarkemmin sanoa, kun en tiedä, mistä kaikesta on kyse.

    VastaaPoista
  12. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  13. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  14. Kolmekymppiset ovat ilmastotalkoissa ja -ahdistuksessa ja ehkä sitten muut asiat jäävät sivuun ja eletään lumouksessa. Tapahtuu se minkä täytyy luonnonlakien ja yhteisölainalaisuuksien mukaan tapahtua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lumousta on tietenkin monta sorttia. No, itse pyrin elämään omaa elämää ja läheisten elämää ja valtio omine hankkeineen pitää huolen siitä, että ottaa oman osansa tästä yksityisen elämän tuotoksista ja toki myös antaa takaisin.

      Eniten odotan näiltä kolmekymppisiltä ja muiltakin tajua siitä, että yhteiskunnat eivät ole itsestäänselvyys. Jos vierailee planeetan eteläisellä puoliskolla, vaikkapa jossakin intialaisessa suurkaupungissa tai Afrikassa, tajuaa, mitä on se, kun yhteiskunta ei toimi: eletään kurjuudessa, jonkinlaisessa helvetin esikartanossa, jossa on kipu, itku ja hammastenkiristys eikä tarkkaa tietoa seuraavasta suupalasta.

      Poista
    2. Oma huoleni on se, että ihmiskunta ei kykene organisoitumaan ja luomaan yhteiskuntarakenteita kasvavalle väestölle. Siinä menee sitten ilmastotkin saman tien.

      Poista
    3. Luultavasti organisoimattomista yhteiskunnista seuraa myös se, että ilmastolle ei saada tehtyä tarpeeksi kyllin nopeasti.

      Toivottavasti menee kuitenkin toisin.

      Isoilla haavoittuvilla alueilla on niin paljon porukkaa, että se ongelma voi synnyttää vaikka mitä lisäongelmia.

      Toisaalta kuluttajana-oleminen lännessä on sitten taas oma ongelmansa, mutta meillä on sentään yhteiskuntarakenteen tuomia etuja ja esimerkiksi teknologisia keinoja sille, että ylipäätään voidaan hallitusti rajoittaa jotain, esimerkiksi kulutusta ja päästöjä, jos niin tahdotaan. Eri asia on tahdotaanko ja mitä.

      Poista
    4. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    5. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
  15. Jos ajattelen hieman kärjistäen seuraavaa:

    Meillä on pk-seutulainen kolmekymppinen, ei halua saada lapsia, elää ekologisesti, on kasvissyöjä, vähentää panostaan työelämään, koska on muutakin kuin materia, on innostava kaveripiiri, on itsensä kehittämistä monin eri tavoin, vie opinnot loppuun jos siltä tuntuu.
    (Tuollaisia tapauksia täällä meillä päin on itse asiassa aika paljon, ja miksei olisi?)

    Sitten on ikätoveri maaseudun pikkutaajamassa. Päättänyt ryhtyä yksityisyrittäjäksi, perustaa automaalaamon, on valmis 10-12 tunnin työpäiviin, menee naimisiin pitkäaikaisen tyttöystävänsä kanssa kesällä ja aikomuksena on saada 2-3 lasta, rakentaa omin käsin omakotitalo muutaman kilometrin päähän
    kirkolta ja katsoa mihin rahkeet yrittäjänä tässä maassa riittävät.

    Onko toinen noista havahtuneempi kuin toinen?
    Vaarantaako toinen noista enemmän yhteiskuntamme tulevaisuutta kuin toinen? Rakentaako toinen noista enemmän?

    Jos katsomme pelkästään ekologiselta kannalta niin kaipa tuo pk-seudun petteri on hyödyllisempi. Jos laskemme yhteiskunnan toimivuuden, jatkuvuuden ja ennustettavuuden mukaan myös ekologisen selviytymisen malliin niin automaalaamon yrittäjä on aivan välttämätön että kaikki muukin voisi toteutua.

    Oma väistelemätön sympatiani on tuon jälkimmäisen puolella enemmän. Vaikka demografiasta aina vaahtoankin ei tuon nuoren perheenisän 2-3 lasta vaikuta maapallon kokonaisväestön määrään yhtään mitään. Tässä maassa syntyvyys on joka tapauksessa pohjakuopassa ja väestönkasvumme perustuu pelkästään maahanmuutolle.
    Pk-seudun petterin elämäntapa on kieltämättä subjektiivisesti houkuttelevaa, kävisi mullekin jos olisin nuori, mutta hänen kaveripiirinsä infrastruktuuri ei kestä ellei tuo toinen kaveri tee tuottavaa työtä, jolla laskut hoidetaan. Toisaalta jos tuo työhön panostaja verotetaan hengiltä ja motivaatio menee, se on sitten kaput ja the end muillekin.

    VastaaPoista
  16. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  17. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  18. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tietyssä mielessä radikaalit ilmastotoimet, niiden vakavakin vaatimus, on myös mukavuusalueelle menemistä, j o s ne käsitetään irrallisena koko maapallon yleisestä tilanteesta. Kuvitelma, että kun on ilmaston suhteen "tehty kaikki oikein" niin edessä on tuhatvuotinen valtakunta.

      Poista
    2. Jope, olet täsmälleen oikeassa tässä asiassa ja olet ollut pitkään oikeassa.

      Poista
    3. Itse ajattelen paljon kotona sattuneesta syystä kaksikymppisiä. Paljon ihaillaan eettisesti havahtuneita nuoria. Ja parempi kai se niin onkin kuin silmäripsien tai hauiksen narsistinen duunaus.
      Mutta. On myös toinen puoli.
      Itse näen että ihanteeni ei aina välttämättä ole Rohkeasti Kantaaottava Nuori.
      Minun mielestäni enemmänkin irtiottava. Sellainen joka ajattelee että minua ette saa, ette kukaan. En ryhdy sellaiseksi jolle joku setä tai täti aplodeeraa.
      En istu kadulle pysäyttelemään autoja, syön mitä haluan tai jätän syömättä, en osta teidän fobioitanne enkä moraalianne.
      Sitoutuminen sitoutumattomuuteen, oman elämän pelastaminen on nuoren ensisijainen tehtävä.
      Mutta toisinkin saa valita, tietenkin. Ja istua ja pysäyttää ne autot.
      Silti klassinen ohje nuorisolle: älä liity yhteenkään järjestöön joka hyväksyisi sinut jäseneksesi.

      Poista
    4. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    5. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    6. Jari-sedän ääni on muuten täysin välttämätön. Olen lukenut blogiasi paljon ja on sanottava että olet antanut hätäsignaalin kyllä soida ja lujaa. Ja koko taajuudelta. Niin ettei se vain rajoitu yhteen rintamaan ja ilmansuuntaan.

      Poista
    7. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    8. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    9. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    10. Realismi, asioiden näkeminen sellaisena kuin ne ovat, on vaarallista ihmisen maailmankuville/kuplille. Siksi suosiossa on valikoiva realismi arvosuodatettu realismi.

      Toki kuka tahansa voi väittää ja kiistää helpon retorisesti, että realistisimmaksikin nähty realismi on vai omaa subjektiivista tulkintaa realismista.
      Vaikka niin, että "mikään ei valehtele niin kuin tilasto."
      Hyvä tilasto, hyvä numeerinen faktatieto valehtelee kuitenkin harvoin. Paljon harvemmin kuin kaikkea hyvää tahtova päättäjä, politiikko tai muu maailmanpelastaja.

      Väestötilasto valehtelee vielä harvemmin.
      Siksi kai pitääkin aina yrittää kaivaa maata ideologiattoman numerotiedon alta, tehdä siitä epäilyttävää, että voisi tehdä realismin päälle sellaisen hiekkalinnan mikä itseä miellyttää.

      Poista
    11. Ja siksi media tuskin koskaan julkaisee tärkeintä tilastotietoa (esim. demografian kehityskuluista) sellaisenaan, aina laitetaan toimittaja selittämään, "analysoimaan", mitä tämä ja tämä tarkoittaa.
      Faktat maailman väestötilanteesta nyt ja seuraavan 100 vuoden aikana ovat niin vaarallista tietoa että niitä ei yksinkertaisesti haluta julkaista ilman mukavuusalue-selityksiä ja ilman pehmennettyä tyynyä.

      Poista
    12. Huom! miten politiikot käyvät mielellään "arvokeskustelua." Aina mieluummin kuin tietokeskustelua. Kansalaisia halutaan miellyttää puhumalla arvoista ja arvoista, koska niin pysytään epämääräisemmän alueella. Faktat sellaisenaan joissakin merkittävissä asioissa tuhoaisivat ihmisen rakentamat tulevaisuuskuvitelmat. Siksi tehdään mieluummin "arvovalintoja", ei faktavalintoja.
      Jos ilmastoasiassa mennään tieteen ja faktojen pohjalta (siis jos...) niin miksi se ei voisi onnistua muidenkin asioiden suhteen?
      Esimerkiksi maailman väestön, ja vaellukselle lähtevän ihmiskunnan.

      Maapallomme ensimmäinen ja välttämättömin lääke, väestönkasvun pysäyttäminen tällä vuosikymmenellä ja sen jälkeinen alentaminen, on päätetty jättää ottamatta vaikka kaikki faktat huutavat että se on nieltävä heti, olisi pitänyt niellä jo 20-30 vuotta sitten.
      Faktat hylätään, hyvin epämääräinen arvo ja toive, otetaan sen sijaan.

      En tuon vuoksi voi uskoa mihinkään muuhunkaan yleiseen(!) oikeastaan enää mitenkään.

      Poista
    13. (Omaan yksityiseen, yhä syvempään yksityiseen, voi jatkaa kyllä iloista uskomista edelleen. Se on minun itsepetokseni, havahtumattomuuttani.)

      Poista
    14. Tultiin eilen illalla mökille. Hyviä kommentteja olette kirjoittaneet. Vastailen kun saadaan asetuttua aloilleen. Netti pätkii joten kavala maailma on enimmän aikaa kaukana.

      Poista
    15. (Anna netin pätkiä kokonaan. Vastauksia on niin vähän, järvi ja metsä ovat tärkeämpiä. Eilinen futismatsi oli aikamoinen tunnemylly monin tavoin. Tänä iltana katselen miten kansalaiset reagoivat aikaansa. Me käytiin aamulla kolmisin äänestämässä. Tyttö just ja just 18 täyttäneenä ensimmäistä kertaa. Piti äänestyssalaisuutensa meille. Minun teki mieli äänestää reipasta espoolaista naisihmistä, perheenäitiä, maisteria ja eläinsuojelijaa, ja varmasti todellista aikalaiskriitikkoa, mutta kun kunnanraja tietty esti, ääneni meni mieshenkilölle jota olen äänestänyt ennenkin. Pormestari täällä vaihtuu, en tiedä onko sillä todellista merkitystä sitten. Mutta mielenkiintoinen matsi siis tänäkin iltana. Toivottavasti öyhöttäjät jokaisessa suunnassa ottavat tuloksen sellaisena kuin se tulee. Sitä kutsutaan demokratiaksi. Lopputulos on lopputulos. )

      Poista
  19. Eilen olisi voinut kuunnella radiosta jalkapallo-ottelun. Joku vuosi olen näin tehnytkin EM-kisojen kohdalla, itse asiassa pari kertaa. Telkkaria ei täällä ole. Varsinkin kun on yksin, on mukava kuunnella radiota.

    Pitää illalla seurata hiukan kuntavaaleja. Arvelisin, että oma ehdokas menee läpi Vantaalla.

    VastaaPoista
  20. Vaalien alla oli valtavasti puhetta, että Suomi haluaa kestävän kehityksen mallimaaksi, on tehtävä sitä, on annettava enemmän, ja on annettava vielä enemmän, on uhrattava lisää, ja vielä lisää, muuten ahdistaa, muuten emme kestä....

    Tässä eilinen varsinainen merkiyksellinen "vaalitulos" kansainvälisen asiantuntijapaneelin arvioimana:
    https://yle.fi/uutiset/3-11976849

    (Toivottavasti nyt todetaan myös päättäjien taholta, että tehtävä on hoidossa, hyvin. Jos tämä tieteellinen! tulos ei vakuuta ja tuota ajatusta, että tällä osa-alueella suunta on hyvä, oikea, olemme ensimmäisiä jo nyt, mutta silti vanne jatkaa pään kiristämistä, väitän, että kyse alkaa olla jo psykologisesta tarpeesta kokea ahdistusta.)

    VastaaPoista
  21. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen samaa mieltä, tuossa minulla on toinen pointti.
      Tuo mittari huomioi erilaiset ympäristösatsaukset, ilmastotoimet. Ne ovat tässä suppeassa, ei väestöä huomioivassa katsannossa, tässä maassa paalupaikalla.
      Silti vaaditaan lisää.
      Vaikka on niin, juuri koska Suomi sijaitsee maailmassa, että vaikka jokainen suomalainen poistuisi olemasta, ei maailman tilassa tapahtuisi havaittavaa muutosta. Viemällä tietyt ilmastotoimet äärimmäisyyksiin samalla haavoitetaan koko maan toimintakykyä ilman että se globaalissa mitassa tuottaa mitään, se ei ole kestävää.

      En sano ettei olisi hyvä että ollaan ykkösiä. Mutta se mitä sanon, on se että niin kauan kun puhutaan kestävästä kehityksestä ilman väestöllistä näkökulmaa, en näe syytä johdattaa tätä maata loputtoman pitkälle toimenpiteissä joissa jo nyt ollaan pidemmällä kuin mikään muu maa.

      Jutun näkökulma on mielestäni merkityksellinen siinä mielessä että tässä maassa on rajatonta ilmastoahdistusta nuorissa ihmisissä ja monet ajattelevat että Suomi ei ole hoitanut tässä asiassa hommaansa. Noilla kriteereillä todellakin on.

      Muille maille emme voi mitään. Ja ilman väestönäkökulmaa nämä kestävyydet ovat tarpeellisia hidasteita, eivät kuitenkaan ratkaisuja.

      Poista
    2. Oikeastaan ainoa asia mitä tämä maa ja sen ympäristöstä aidosti huolissaan olevat voivat tehdä olisi kotimaisen tuotannon ja tuotteiden kotimaisuusasteen kasvattaminen.
      Oikeastaan vain sitä kautta voidaan vaikuttaa niihin muihin maihin, kun tuotanto palautetaan maahan, joka kykenee vastaamaan kestävän kehityksen kriteereistä.

      Jos tuo tulisi ekologisten ihmisten ja vaikuttajien kautta "muotiin" hyvän sisäisen kierron seurausvaikutukset olisivat laajoja ainakin oman maamme mitassa. Ne olisivat ekologisia, eettisiä, taloudellisia ja sosiaalisia (työllisyys).

      Poista
    3. Ja Jari, minä tunnen kyllä ahdistusta ja pessimismiä tämän planeetan ja sen luonnon ja ihmiskunnan suhteen, liikaakin (paitsi silloin kun on huolehdittava velvollisuuksista muita ihmisiä kohtaan).
      Mutta en osaa tuntea sitä osiin paloiteltuna.
      Niin että kokonaistilannetta ei huomioida ja ongelmakarttaa käsitellään valitsemalla siitä vain eräs osa-alue. Tärkeä, mutta vain osa.

      Yhtä suuri ongelma kuin ihmiskunnan tuottamat oman kulutuksensa jäljet on ihmiskunnan väestöllinen ja sosiaalinen käyttäytyminen.

      Poista
    4. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    5. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    6. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    7. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    8. Ilmastoteko olisi myös mediassa ja muualla kaikkien nähtävissä olevassa paikassa Worldometersin juoksevan väestöluvun esillä pitäminen vaikka pörssikurssien (!) tapaan.
      Ja vielä siten että myös YK:n tai muun luotettavan demografiseen laskentaan kykenevän toimijan jatkuvasti päivittyvä ennuste väestönmäärästä maanosittain vuosille 2030, 2050, 2070 ja 2090.

      Poista
    9. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    10. Tänään luin Maaseudun tulevaisuudesta - maalla kun olen - että Suomen tieteellisesti laskettu hiilinielu on paljon suurempi kuin poliittisesti laskettu hiilinielu. Se on suurempi kuin esimerkiksi 1950-luvulla. Luonnon monimuotoisuudessa olisi toki tekemistä. Tämä vaan yksi näkökulma tuohon mistä keskustelu virisi.

      Poista