maanantai 12. huhtikuuta 2021

Vappusatanen ei mittään... (hiukan päivitetty 14.4.21)

 

kun lukee noita SDP:n lupauksia ja huolia kuntavaalien edellä:

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000007912970.html


Uskokoon, ken tahtoo... Uskomatonta sumutusta, sanon minä.

Marin puolustaa ja buustaa hyvinvointivaltiota teoriassa ja kauniilla sanoilla,

mutta millä hän sen aikoo rahoittaa? Joukossa on sellaisiakin asioita, jotka hän

voisi tälläkin hetkellä ratkaista, kun valta on näpeissä vielä pari vuotta.


Eihän SDP:n touhua voi nimittää edes populismiksi, koska se on niin monin

paikoin selvästi toteuttamiskelvotonta. Varmasti vaaliohjelman neljännen lehden alalaidassa

lukee pienellä präntillä, että tämä kaikki toteutetaan 200 vuoden päästä, jos Suomea

ylipäätään on olemassa.


Omasta kannatuksestaan demarit ovat huolissaan ja hakevat suosiota tutulla metodilla:

luvataan kaikkea ja kaikille niin paljon kuin kehdataan.

Ilmeisesti samalla velanottometodilla ja verojen kiristyksellä näitä

sitten hoidetaan kuin asioita tähänkin saakka, jos vallassa pysyvät.


Reality check: On otettava huomioon, mihin kaikkeen muuhun SDP on työntämässä

rahaa hulvattomia määriä. En viitsi edes kirjoittaa tähän auki noita juttuja, mutta jokainen

voi miettiä, millä nuo nyt aiempien rahareikien lisäksi tulleet lupaukset rahoitetaan,

kun nykyisiäkään ei saada ilman mittavaa velanottoa hoidettua - tosiasia on, että niitä ei

voida rahoittaa realistisesti oikein millään, sikäli kuin vaalilupauksissa on kyse

taloudellisista satsauksista. Tosiasia myös on, että nykyiset rahareiät pysyvät nimenomaan

rahareikinä eikä niihin satsatut panokset edistä maamme asioita oikein mitenkään.


Jotta SDP pystyisi edes osin lupauksiaan lunastamaan, työllisyyden pitäisi olla aivan

eri lukemissa, maahan pitäisi virrata runsaasti investointeja ja niiden myötä verotuloja,

eikä mitään tuollaista ole vuosikausiin näköpiirissä eikä tule olemaankaan SDP:n

talouspolitiikalla. Suomen johtoon tarvittaisiin ihmisiä, jotka pystyisivät tuomaan

sinne jotain osaamista tällä sektorilla ennen kuin on liian myöhäistä. SDP voisi sitten

hoidella niitä leivisköjä, joita parhaiten osaa.



66 kommenttia:

  1. Tuohon ei ole mitään lisättävää...

    Totean vain että jos on riittävän cool ja omaa tyylikkään ihan-sama-mulle -asenteen, voi sivusta seurata tuotakin valikoivuus-ilmiötä, missä talous- ja sosiaalipoliittista ääripopulismia ei vaan nimitetä populismiksi, vaikka mikä olisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis minun on aivan äärimmäisen vaikea ottaa demareita tosissaan. Heidän juttunsa on täysi vitsi. Ketä he ajattelevat sumuttavansa? Uskovatko he itse? Aivan äärimmäisen naiivia porukkaa, jos luulevat, että ihmiset eivät tajua. Suomi on puolittain karikolla muutamassa vuodessa, jos tätä menoa jatkuu. SDP lappaa satoja miljoonia ties minne eikä edes se riitä, miljardimittaluokassa mennään...

      Poista
    2. Tosiaan tuo, että mikä on populismia, on hiukan liian vähän käsitelty aihe. Jos SDP ei ole vasemmistopopulismia, niin mikä sitten? Minä en oikeasti ymmärrä, keneen puheet voivat vedota. Toisaalta hallitus tuuppasi suunnilleen ylimääräisen miljardin rahaa kunnille, joten kyllä se voi tehdä sen uudelleenkin veronmaksajien laskuun...

      Mitenköhän tässä vielä käy kun suhmuroidaan maakuntahallinnot puolueiden satraapeille asemapaikoiksi... Kuka näitä kaikkia hallintoja pitää yllä?

      Poista
    3. Voi olla mitä mieltä tahansa mutta samassa puolueessa on ollut todellisia pragmaatikkojakin, Paavo Lipponen, Erkki Tuomioja mm.
      Kun demareiden uusia höyhensarjalaisia vertaa noihin (jotka eivät mulle nyt mitään ikoneja todellakaan ole) niin en voi mitenkään uskoa, että samat tyhjät rahaa kaikille seinästä -populismit olisivat menneet heidän johdollaan läpi.

      Poista
    4. Omalla sarallaan (vain hieman kätkettyyn) identiteettipolitiikkaan ryhtyneet vihreät ovat harmi kyllä todellisuudesta myös aika irrallaan. Populismia löytyy sieltäkin. Se on vain omalle kohderyhmälle suunnattua täsmäpopulismia.
      Siinä pelataan enemmin sanojen, julkitulojen ja arvopäivitysten kuin kansantaloudellisten fantasioiden tasolla.

      Poista
    5. Jos vain perusteltua faktapohjaa, toimivia kehitysideoita ja realismia tähän aikaan löytyisi, minulle ei olisi ongelma äänestää kumpaakaan em. puoluetta kuten ei vastaavin kriteerein mitään muutakaan puoluetta.
      (Kaikinpuolinen vähäideologisuus on aina myös plussaa.)
      Mutta juuri eri suuntaan ovat matkalla.

      Poista
    6. Samaa mieltä. Irtiottoja todellisuudesta samalla kun joiltakin osin ikään kuin etujoukoissa kiinni todellisuudessa.

      Vanhaa vasemmistolaisuutta tulee ikävä, kun tätä kaikkea katselee. Toisaalta maailma ympärillä on muuttunut, on pitänyt päivittää metkut tähän päivään, ja kun ohjelmassa ei lue omasta maasta huolehtiminen, niin meno on sen mukaista.

      Poista
    7. Korjaan se verran, että kyllä Tuomiojan ihan viimeaikaiset puheet eduskunnassa olleet kyllä samaa kudelmaa kuin muidenkin idelogia/populistidemareiden.

      Kuntavaalit kun nyt saisi mahdollisimman konkreettisina. Ei suuria lauselmia, arvokannanottoja tms. tähtisadetikutusta, vaan niin, että jokaisen puolueen ohjelma olisi muutama hyvin konkreettinen ehdotus kuntalaisten arjen parantamiseksi ja turvaamiseksi. Ja sille sitten selkeä rahoituslaskelma, eli mistä rahat.

      Poista
    8. Kannatan; konkreettisesti lasketut jutut, jotka sitten toteutetaan.

      Nyt vaan lähtee sotakorvausten verran rahaa liikenteeseen etelään ja kohta uusi paketti perään.

      Eikä edes tahdottaisi neuvotella...

      Poista
  2. Olen antanut itseni verkon kautta ymmärtää, että ensi sunnuntaina kuntavaalien alkuperäisenä pitopäivänä ennen siirtopäätöstä siis 18.4. Helsingissä osoitettaisiin isommin mieltä.

    Asioita kai tapahtuu nyt reaaliaikaisesti ja niillä on vaikutusta.

    Tästä johtuen on vaikea ennustaa mitä todella tapahtuu kuntavaaleissa kesäkuussa.

    Tietenkin toivoo ja rukoileekin, ettei siellä Helsingissä menisi väkivaltaisuuksiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En toivo minäkään väkivaltaisuuksia. Toivoisin, että ihmiset kanavoisivat protestinsa ja mahdollisuutensa vaikuttaa äänestykseen. Ja toki myös muuten tekisivät valintoja, jotka auttavat maata selviämään. Siinä olisi ihan käytännön politiikkaa kylliksi.

      Poista
  3. Koronaluvut nyt ainakin jo taas sitä luokkaa, että vaalien pitäminen, turvallisuus huomioiden, ja vaikka kaksipäiväisinä, olisi onnistunut aivan hyvin. Jäi kyllä tunne, että hallitus hötkyili ja aivan puoluekannasta riippumatta on monella suunnalla oltu mieltä, että koronatilanne saattoi (huom! saattoi...) motivoida esiin myös muita piilossa olleita syitä.

    Esitän kuitenkin kaksi vasta-argumenttia tuolle: 1. en usko sittenkään että kukaan järjissään ja suhteellisuudentajuissaan oleva politiikko olisi niin huolissaan siitä, että kymmenestä suomalaisesta kaksi (!) olisi äänestänyt perussuomalaisia, että olisi ollut halukas vaalien siirtämiseen.
    Ja toiseksi: tässä ajassa ihmisten laajempi manipuloiminen on lähes mahdotonta, kesäkuussa ihmiset päättävät ihan samalla tavalla ketä ja mitä äänestävät kuin nytkin.
    Tai, manipuloiminen on ehkä jollakin prosenttitasolla mahdollista ( maksimissaan ehkä kymmenesosalle ihmisistä), mutta se täytyisi olisi niin läpinäkyvää, että se paljastaisi heti tekijänsä ja motiivinsa.
    Ihan samoin kuin somen viha- kuin yhtä hyvin manipulatiivinen osoittelu tekee harjoittajastaan tomppelin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puolueet heittävät verkkonsa vesille ja ihmiset äänestävät useimmiten niistä huolimatta kuten haluavat. Itse en tajua miten kukaan voi pitää kriteerinä sitä, että joku (puolue, ehdokas) on kaikesta täsmälleen samaa mieltä kuin itse. Ei sellaista löydy, koskaan.

      Jos väkivaltaiseen riehumiseen ja protestiin valmis hölmöläiskourallinen löytyy, niin se olisi hallituksen etu, siis jos kyynisesti ajatellaan.
      Jo nytkin ihmisiä yhdistellään toisiin aivan mielivaltaisesti.

      Maassahan on porukkaa jotka pitävät suurin piirtein jokaista Ben
      Zyskowiczin oikealla puolella olevaa ihmisitä vaarallisena äärioikeistolaisena, ja toisia jotka pitävät jokaista Eero Heinäluomasta vasemmalla olevaa ihmistä avaruushomokommunistina.

      Poliittinen suhteellisuudentaju on pahasti kadoksissa.

      Tämän maan todelliset äärioikeistolaiset mahtuvat yhdessä äärivasemmistolaisten kanssa arvioidakseni noin kuuteen linja-autoon. Ok, voi olla että tarvitaan seitsemän. Heistä en ole huolissani. Ruskeasuon ratsupoliisi pitää ne Jari tarvittaessa kurissa täällä Helsingissä.

      Mutta täytyyhän minunkin olla jostakin huolissani? Olenkin: harmillisin otus on ideologisoitunut (vasen tai oikea) tavallinen suomalainen edeskäypä, joka on kiinnostunut enemmän huutomerkeistä kuin pilkun paikasta faktoja tarkistettaessa.

      Poista
    2. Taitaa olla tässä vaiheessa niin, että kukaan ei pysty enää tarkastamaan faktoja täysin pyyteettömästi.

      Minua ei niinkään huoleta se, että jos jokin faktan pieni yksityiskohta on joskus pielessä kuin se, että johtajilta on kadonnut ajattelu- ja johtamiskyky. Mikään pieni joukko väärinajattelijoita ei saa eikä edes voi koskaan saada sellaista tuhoa aikaan kuin pieni joukko johtajia, jotka omien etujensa ja ambitioidensa vuoksi pistävät kokonaisia kansakuntia polvilleen. En puhu nyt Putineista ja Trumpeista, vaan ihan meistä eurooppalaisista.

      Poista
  4. Ensi sunnuntaina Helsingissä ei ole kysymys arveluni mukaan äärioikeistosta vaan aivan tavallisista helsinkiläisistä ja sinne tulleista, joilla on realismi omalla tavallaan paikantunut.

    Mikä sitten voisi olla mielenosoittajien määrä? Sitä on vaikea tietää. Aika kertoo.

    Mutta jos mielenosoittajia on välillä 5 000 - 10 000 niin menee poliisillakin vaikeaksi.

    Tämä ennakolta arvioiden on kyllä hyvin vaikea paikka tämä ensi sunnuntai Helsingissä.

    Siis mielenosoittajia ei sovi profiloida äärioikeiston kautta... ei ainakaan yksistään.

    Voisi melkein sanoa, että Vesan kaltainen ajatustensa tänne puhuntaja olisi jo ensi sunnuntaina liikkeellä mielenosoituksessa, jos jostain syystä liikkeelle lähtemisen kynnys käytännössä ylittyy. Mikäli kokisi sitten virkavallan taholta jotain mielestään kohtuutonta niin syntyy ikävää tunnetta, joka ei ihan heti häivy mielestä.


    Mutta katsotaan ja seurataan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aiheesta protestoivat. Vaalien siirtäminen tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta. Perusteet olivat ensin kunnossa, siltä näytti, mutta pianhan selvisi että koronatartuntojen laskemismalli jota perusteena käytettiin, oli pelkkä heitto vaan.

      Itse olin viimeksi mielenosoituksessa vuonna 1982 (!!) , lapsena lähes vielä, vastustamassa euro-ohjuksia. Pian selvisi että olin tietämättäni mukana suuressa juonessa, tosin asiassa sinänsä, rauhassa, ei ollut mitään vikaa. Mutta allergisuus joukkomielenosoituksiin jäi.
      Pian olinkin mukana sitten itsenäisyyspäivän paraatissa, istuin autonlavalla rynkky sylissä. Purin huulta etten nauraisi.
      Nyt en kyllä enää nauraisi.

      Poista
    2. Vaalien siirtämistä kohtaan nousseet epäilyt, olivatpa ne oikeutettuja tai eivät tai reagoitiinpa niihin kuinka tahansa, ovat kyllä pitkälti seurausta hallituksen sekoilusta. Ihmisten pitäisi nyt miettiä, mikä on tehokkainta ja millä ei vahingoiteta oikeutettua kritiikkiä - kunhan ei tosiaan leimattaisi näitä ihmisiä äärioikeistoksi ja kansanvihollisiksi jne jne.

      Nämä äärioikeistopuheet sinänsä ovat jo pitkään olleet sellaisia, että en ainakaan minä ole niitä purematta niellyt. Minusta ne ovat olleet vahvasti liioiteltuja ja kohdennukset niissä ovat usein olleet varsin huonoja.

      En ole koskaan osallistunut mielenosoitukseen, ja aika paljon vaaditaan, että osallistuisin. Varsinkaan näin korona-aikaan en aio osallistua. Kannattaa kuitenkin muistaa terveys.

      Meille puhutaan niin paljon muunneltua totuutta, että en sinällään ihmettele, jos jollakin käämi palaa. Silti pitää pystyä käyttäytymään arvokkaasti ja turvallisuus huomioon ottaen.

      Poista
    3. Sinänsä ymmärrän varovaisuuden vaalien järjestämisessä epidemia-aikana, kunhan vaalit järjestetään niin että se ei aseta puolueita jotenkin epätasa-arvoiseen asemaan tai että muutoksella ei ole reagoitu muuhunkin kuin pandemiatilanteeseen.

      Luultavasti tartuntaluvut lähtevät kesää kohden laskemaan, jos suomalaiset pysyvät varovaisina. Rokotteita pitäisi nyt pystyä toimittamaan ja jakamaan tehokkaasti. Syksyllä voi olla taas tenkkapoo edessä: paljon riippuu siitä, annetaanko pahempien muuntovirusten tulla maahan ja sotkea koko paketti. Ihmettelen, jos hallitus ei panosta tähän nyt täysillä, koska Suomi on kuitenkin päässyt terveydellisesti hyvin vähällä.

      Poista
    4. Olen ymmärtänyt, että ihmisten mielissä on suurempi vapauteen liittyvä ajatuskuvio kuin mikä liittyy sinänsä kulkutautiin.

      On suuria epäilyksiä...

      Ihmiset ajattelevat olevansa jonkinlaisessa tottelevaisuussiedätykseksessä minkä he kokevat irvokkaaksi eivätkä arvokkaaksi.

      Mutta saatan toki tulkita väärin.

      Kuten sanottu sunnuntaihin on vielä jokunen päivä aikaa.

      Poista
    5. Ollakseni rehellinen en ollut kuullut tästä mielenosoituksesta aiemmin. Pitää ottaa siitä selvää. En ole seurannut nyt mediaa kovin paljon, joten on mennyt ohi.

      Totta kai me olemme myös kohdanneet ennenkuulumattomia muutoksia, myös tässä vapauksien rajoituksessa. Toki tämä Suomen rajoittaminen on ollut lievempää kuin monissa Euroopan maissa.

      Poista
    6. Asioita vain liikkuu netissä ja sitten todellisuus näyttää miten käy... en tiedä minäkään mikä on eksakti laillisuus mielenosoituksissa mutta kai se sitten olisi vain välitön ihmisten kaduille tulo... ihmiset viestivät... sana kiertää...

      Poista
    7. Juuri nyt tässä tietenkin näinä päivinä on kiinnostavaa, ottaako hallitus jotenkin ensi sunnuntain mahdolliset tapahtumat puheeksi vai ei.

      Totta kai olen itse huolissani kaikista ikävistä törmäyksistä mitä voisi tapahtua.

      On kysymyksessä siten huolestunut ennakointi.

      Poista
    8. Se kuitenkin on varmaa, että ihmiset alkavat olla epätoivoisia: monet yrittäjät hyvin laajakirjosesti ovat menettäneet toimentulonsa, ihmisiä on lomautettu ja kaiken aikaa se tietää erääntyviä lainoja, konkursseja ja perheiden rikkoutumisia. Osa rajoituksista on varmasti tuntunut henkilökohtaisesti kiusanteolta, etenkin alueilla, joissa ei koronaa ole juuri ollut. Tällaisia alueita Suomessakin on paljon.

      En tiedä liittyykö mielenosoittaminen myös tähän ja ylipäätään siihen, millaisen muodon maamme on ottamassa, kun toisaalta sisältäpäin yhteiskunta ainakin välillisesti kurjistuu ja ihmisiltä lähtee toimeentulo ja sitten samaan aikaan tätä tilaa "hoidetaan" kotimaassa huonoin kohdennuksin sekä epäsuorasti syytämällä massiivisesti rahaa ympäri Eurooppaa yleisen elpymisen toivossa.

      Jos tällaisten asioiden huomaaminen on äärioikeistolaisuutta, niin sittenpä en ymmärrä asioista enää mitään.

      Poista
  5. Demarit saa huutia sosiaali- ja talouspopulismistaan, vihreät identiteettipolitiikastaan. En tiedä kumpi on upottavampi suo. Vihreät pelaavat kuitenkin enemmän sanoittamisen ja sanomisen kanssa kuin valtavien rahavirtojen - eli ehkä vaarattomampaa ellei nyt sitten liberaaliin ajatteluun kätketty antiliberalismi ylly ihan totaliteeteiksi.

    Mutta entä vassarit?
    Niissähän paljon yksittäisiä ihmisiä jotka vaikuttavat fiksuilta (itseäni fiksummilta ainakin) ja yksittäisiä päätösehdotuksia ja näkökulmia, jotka hyvin perusteltuja, mutta onko siellä sitten olennaisesti sittenkään sen kummempi meininki ison linjan suhteen kuin edellä mainituilla: taikarahaa jakoon (dem.) ja rajoituksia ja lisää verotusta kehiin (vihr.) globaalin hyväätarkoittavuuden voimaannuttamina?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "taikarahaa jakoon (dem.) ja rajoituksia ja lisää verotusta kehiin (vihr.) globaalin hyväätarkoittavuuden voimaannuttamina" - tämä on yhteislinja, se on aivan selvä juttu.

      Niin, Suomen kokoiselle, meidän tuotanto- ja elinkeinorakenteen ja maantieteellisen sijainnin omaavalle valtiolle käytännössä loputtoman yksisuuntainen tie, jonka päässä on kuoppa tässä globaalissa tilanteessa. Valitettavasti on näin, jos aivan realistisia ollaan.

      Poista
  6. Jos pitää sanoa, mistä porukasta pidän itse eniten kolmikossa vasemmistoliitto, SDP ja vihreät, niin yleispiirteissään on tietenkin niin että ne ovat limittäin toistensa kanssa.

    Jokaisessa on yksittäisiä edustajia, joita voisin äänestää.

    Ehkä tästä kolmikosta eniten potentiaalisia ehdokkaita olisi vasemmistoliitossa. Toisin sanoen, siellä on ehkä hiukan enemmän yksilöllisyyttä ja variaatiota. Toki myös SDP:stä ja Vihreistä tuttu taloudellis-identiteettipoliittinen linja. Ero kahteen muuhun ei ole suuren suuri.

    Jos politiikassa oltaisiin oikein taloudellisia, nuo kolme puoluetta voisivat pistää hynttyyt yhteen. Ehkä vain joillakin talousasioissa oikeistolaisemmin ajattelevilla demareilla tulisi hiukan tukalaa.

    Puolueiden kannalta ei tietenkään olisi tällaisessa yhdistymisessä järkeä: kolme toisiaan pitkälti muistuttavaa puoluetta saavat paremman kannatuspohjan erikseen kuin yhtenä puolueena ollessaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis vielä: minulla on sympatioita joitakin vasemmistoliittopoliitikkoja kohtaan huomattavasti enemmän kuin demareita tai vihreitä kohtaan - varmasti tunnen samanmielisyyttä joidenkin vihreidenkin kanssa, mutta puolueen yleislinja on mielestäni hiukan kaventunut tai kohdentunut viime aikoina sellaiseen suuntaan, että en näe siellä mitään yksilöllisiä esiintuloja, paitsi ehkä Soininvaaralta, tai sellaista pohjaa, että antaisin luottamukseni koko porukalle, niin hyviä kuin jotkin vihreiden päämäärät ovatkin - keinot ovat minusta aika lailla huonoja tai sanotaan panos-tuotossuhteeltaan jopa niin surkeita, että heidän itsensäkin olisi tämä hyvä tajuta, jos tahtovat ääniä ihmisiltä.

      Poista
    2. Ruotsissa on se alliansi-systeemi. Äänestäjät äänestävät etukäteen tiedossa olevasta hallitusratkaisusta. Ruotsin vaalisysteemissä on ongelmia mutta periaate on mielestäni tässä demokraattinen, äänestäjälähtöinen. Toki ruotsidemokraatit ovat siihen nyt suurella kannatuksellaan tuoneet oman lisänsä ja pelinsä.

      Jos meillä olisi kaksi hallituspohjaa ultrakonkreettisine ohjelmineen ja rahoituslaskelmineen etukäteen tiedossa (ja arvopuhe ja muu jargon minimissä; kun joka tapauksessa teot = arvot) olisi vaaleissa peli selvä ja kansalaiset voisivat tehdä selvän valinnan.
      Nythän äänestämme osittain sokkona, mikä tahansa puolue voi päätyä oppositioon.

      Meillä voisi olla vasemmistolaisempi allianssi ja oikeistolaisempi allianssi. Pääministeri tulisi voittaneen allianssin suurimmasta puolueesta. Koska sanat vasemmisto ja oikeisto eivät enää kaikissa yhteyksissä tarkoita mitään allianssit voitaisiin nimetä toisin, toki niin että allianssin muodostavien puolueiden nimi ja päälinja olisi selkeä.
      Tärkeintä tässä olisi vaihtoehtojen selkeys ja konkreettisuus, poliittisen pelin vähentäminen ja suorempi demokratia.

      Poista
    3. Maailmaa eikä oikein mitään voi jakaa relevantisti kahtia, mutta tuossa em. systeemi olisi äänestäjä-kansalaisen etu. Digiaikana on helpostikin luotavissa välineitä miten kansalaiset voisivat vaikuttaa suoremmin myös hallitusohjelmiin.

      Näinä aikoina kun on järkyttävällä tavalla kyseenalaistettu ihmisten ja kansalaisten arvostelukykyä, huomaan kääntyneeni monissa asioissa suoran kansalaisvaikuttamisen, lähidemokratian ja pienten yksiköiden, "ruohonjuuren" kuten 70-luvulla sanottiin, puoleen.
      Valtaa on laskettava alemmas, poliittinen eliittikumppanuus (heh) ei ole hyvää demokratiaa kansallisella eikä kansainvälisellä tasolla.
      Uskon että jos ihmiset saavat oikeaa ja etukäteen pureskelematonta informaatiota, suurin osa tekee siitä vastuulliset (!) ja oikeat johtopäätökset.

      Poista
    4. Tuolla tavalla kuin esität allianssi voisi olla äänestäjien kannalta toimiva. No, en tiedä sitten sementoisiko se ikuisiksi ajoiksi tietyt hallituskoalitiot vai miten siinä kävisi - saisiko joku puolue "loikata" hallitukseen, jos sitä siellä tarvittaisiin jne. tai jos arvot menisivät noin.

      Nythän meillä on Suomessa vasemmistopuolueina SDP, Vasemmistoliitto ja uutena vasemmistona myös Vihreät pääosin, oikeistopuolueina Kokoomus, PS, KD ja Hjalliksen porukka.

      Entä Kepu? Se on kaikkea vaadittaessa, samoin RKP.

      Esimerkiksi tuo vasemmistoallianssi ei pärjäisi ilman Kepua, eikä oikeistokaan, siis hallituksena eduskunnassa.

      Isoja puolueita meillä on jatkossa SDP ja PS, Kokoomus ehkä jotenkin. Astetta pienempiä Vihreät ja Kepu. Siitä seuraavana Vasemmistoliitto. KD ja RKP pienimpiä varsinaisia. Sitten tulevat muut. On vaikea sanoa, miten käy esimerkiksi Vihreiden jatkossa, samoin Kepun. Kepu saattaa mennä todella pieneksi tällä menolla osallistuessaan vasemmistohallituksen tukemiseen. Jos sieltä porukka kerran lähtee, se on sitten tosi pieni ja voi olla vaikea saada ihmisiä myöhemmin takaisin.

      Poista
    5. Kokoomuskin on vähän sellainen pala kuin Kepu, että se soveltuu niin oikeistohallitukseen (paremmin kylläkin) kuin enemmän vasemmalle painottuvaan hallitukseen. Saas nähdä, miten sille käy jatkossa - veikkaan kuitenkin, että pitää pintansa paremmin kuin Kepu vaikka sisäistä turbulenssia ja kahta koulukuntaa löytyy.

      Poista
    6. Ehkä olisi parempi vain jakaa poliittinen kenttä kahtia (lämpimän sarkasmin varoitus..): Hyvien ihmisten liitto ja Muut.
      Kepun olisi tietenkin vaikea päättää kumpaan...

      Poista
    7. Kokoomus sopii, ja haluaakin, keskusta- vas.hallitukseen jos vain saa pm:n pestin.

      Poista
    8. Kokoomus on myös jakautunut kahtia Hyviin Ihmisiin (TM) ja Muihin.

      Tässä on vain se ongelma, että ihmiset jotka kuvittelevat olevansa ehdottoman hyviä, saisivat hiukan oppia varomaan eli tuntemaan itseään ja antamaan muillekin tilaa.

      Poista
    9. Oman hyvyyden manifestoiminen toisten rahoilla on aina todella epäilyttävää. Ja on tietenkin muutenkin.

      Teot = arvot. Jos jälki on surkeaa, eivät arvot toimi siten että ne myös tuottaisivat arvoa.

      Poista
    10. Totta kai on myös mahdollisuus epäonnistua teoissa, vaikka arvot olisivat kuinka hyvät, mutta jos arvoille ei ole lähtökohtaisestikaan katetta ja muut joudutaan pakottamaan johonkin hyvyyteen, se ei vaan kovin pitkään toimi.

      Poista
    11. Noin yleisesti ottaen olen hiukan pessimistinen poliittisen järjestelmän suhteen, mutta jotakinhan on oltava, koska on sekin parempi kuin ei mitään.

      En kuitenkaan esimerkiksi luota ihan hirveästi siihen, että nyt vallalla olevilla ratkaisuilla saataisiin taattua esimerkiksi suomalainen hyvinvointi, joka kuitenkin on minusta Suomen hallituksen ja eduskunnan ensisijainen tehtävä, joka tulee ennen globaaleja vastuita ja toisten kuprujen paikkaamisia.

      Poista
    12. Hyvinvoinnin + turvallisuuden + aidon ei-poliittisen tasa-arvon turvaaminen on ensisijaista.
      Jos se romutetaan, sitten voi alkaa mennä oikeasti "lujaa."

      Nyt jotkut ovat kamalan huolissaan kun kaksi (!) kymmenestä äänestää ps:ää.
      Itse lohdutan näitä ihmisiä sanomalla, että siellä oppositiossa ei päätetä yhtään mistään, nuku yösi ihan rauhassa - ja jos haluat ps:n pysyvän oppositiossa niin sitten vaan hallituksen on onnistuttava nappiin, niin tämä asetelma säilyy.

      Mutta jos hyvinvointi, turvallisuus ja aito tasa-arvo onnistutaan romuttamaan vaikkapa siirtämällä maan oma verotettu käyttövarallisuus noin vain muualle, niin tilanne muuttuu varmasti.
      Tilanne on siis Hyvien ihmisten omissa käsissä.

      Kokoomuksessa on selvä jako. Itse kun harrastan asioiden ei-konventionaalista hahmottamista määrittelisin kokoomuksen jaon siten, että siellä on klassisia liberaaleja ja sitten uuden ajan liberaaleja (en tarkoita niillä mitään uusliberaaleja vaan ennemminkin globaaleja relativisteja). Jälkimmäisiä ehkä on enemmän.

      Minkä tahansa kansakunnan yhteisesti jaettava hyvä syntyy lähes kokonaan taloudellisesta toimeliaisuudesta, eli yksityisestä yritteliäisyydestä.
      Siitä tuskin on onneksi puoluekentällä kukaan toimivaltainen eri mieltä.
      Eroja on vain siinä miten sitä toimeliaisuutta edistetään ja miten sitä kohdellaan.

      Poista
    13. Vielä hassu mulla-on-unelma -ajatus.
      Ihan vilpittömästi haluaisin nähdä joskus esimerkiksi vasemmistoliiton ja ps:n yhdessä jossakin samassa hallituksessa.
      Tekisi molemmille hyvää. Menisivät ihan vain realiteettien pohjalta.

      Pikkupenskojen jossakin lastentarhassa on tultava toimeen keskenään. Samoin erilaisten duunareiden vaikkapa raksalla. tai missä tahansa. Tai eläkeläisten palvelutalossa.
      Ei aina voi huutaa, että mutta kun mulla on ihan eri arvomaailma!
      Arvojen erot voi kyllä selvästi ja tiukasti todeta, mutta kun on vain tämä yksi planeetta ja maa niin silti pitää pystyä tekemään kompromisseja.

      No, tämä on kyllä päiväuni.

      Poista
    14. On varmasti päiväuni, totta.

      Minua ei suoraan sanottuna kovin paljon kiinnosta, mitä puoluetta joku tyyppi on, jos sillä on asiat kohdillaan.

      Parasta olisi, jos tosiaan hallituksia koottaisiin parhaan pragmatiikan mukaan. Unelmahötöt on nähty. Kaikenlaiset. Siksi olisi tervettä räjäyttää puoluepoliittinen paska taivaan tuuliin. Mutta sekin on päiväuni, vähän kuin tuo sinun, koska ihminen on laumaolento ja hakeutuu seuroihin ja puolueisiin ja alkaa sieltä käsin puolustaa arvojaan.

      Poista
    15. Siis ei yksilötasolla kiinnosta. Olen loputtoman kyllästynyt siihen, että ihmisen puoluetausta määrää sen, onko se mitä hänen suustaan tulee arvokasta vai pahaa.

      Äänestyskäyttäytymisessä on oltava pragmaattisempi: pitää äänestää sitä puoluetta, jonka arvot ovat sellaisia, etteivät ne saa määräänsä enempää tuhoa aikaan.

      Mutta siis yksilötasolla voin luetella jokaisesta puolueesta vähintään pari tyyppiä, joilla on minusta ihan asiallista politiikantekemistä. Ja toki voin luetella myös jokaisesta pari, joilla ei mielestäni ole niin asiallista politiikan tekemistä.

      Poista
  7. Sinänsä sellainen virkamieshallitus olisi ihan hyvä: kun esimerkiksi VM:n virkamiehet sanovat, että meillä on nyt terveesti ajatellen x euroa käytettävissä, niin sillä mentäisiin eikä jollain velkalisällä.
    OM ei suunnittelisi kansalaisten kyttäämiskeinoja ja keksisi juttuja, joissa etsitään rangaistavaksi ihmisiä, jotka eivät ole tehneet rikoksia. Mentäisiin hyvin peruslinjoilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuollainen hallitus olisi ihanne.
      Tiukkoihin aikoihin jo ihan välttämättömyys.

      Emme, en minä ainakaan, tarvitse jengiä joka ajattelee ihmisten puolesta, miten heidän tulisi ajatella, miten heidän on liikuttava, ja miten iloisia heidän tulisi olla verotusasteen nostosta jne.
      Lain puitteissa mahdollisimman paljon vapautta käytettävissä olevien todellisten resurssien sisällä. Siinä koko paketti.

      Ei tarvita sosialismia, nationalismia, indentiteetti-ideologiaa tms.

      "Mutta siis yksilötasolla voin luetella jokaisesta puolueesta vähintään pari tyyppiä, joilla on minusta ihan asiallista politiikantekemistä. Ja toki voin luetella myös jokaisesta pari, joilla ei mielestäni ole niin asiallista politiikan tekemistä."

      Tästäkin samaa mieltä. Jos jokaisesta puolueesta kerättäisiin kasaan todellisuuden reunojen kanssa eniten vuorovaikuttavat tyypit, saataisiin jo paljon aikaa ja väitän että he tunnistaisivat myös toisensa, ja taitavat jo tunnistaakin.

      Poista
  8. Ei voi muuta sanoa kuin että katsotaan kuinka kevät kuluu. Tämä kuitenkin mielestäni on iso kevät ja siitä on ensimmäiset seuraukset nähtävissä kuntavaaleissa.

    Siellä vaihtoehtomedia tekee omaa työtään... ja mielenosoituksia on tulossa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kunpa tyytymättömin jengi kuitenkin menisi äänestämään kesäkuussa eikä jakaisi sirpalepuolueille haluaan muutokseen.

      Poista
    2. Kaikilla meillä on oman toiveemme vaalituloksista eikä toisen toive ole toista parempi. Itse ajattelen aina, että demokratia toimii jos opposition asema vahvistuu.
      Toivon myös että äänestäjä rankaisee huijausyrityksistä. Tällä viittaan nyt vaikka täällä jo keskusteltuun talouspopulismiin.

      Helsinki, kotikaupunkini, on täynnä nuoria ihmisiä joille arvojen ilmaiseminen tavalla tai toisella on ykkösasia.
      Pyörätie, esimerkiksi, ei ole pelkkä pyörätie, se on statement jne. ja jne.
      Se tarkoittaa vihreiden voittoa.

      (huom! allekirjoittaneella ei ole mitään pyöräteitä vastaan.)

      Poista
    3. Kaikkea hyvää ja tarpeellista on mukava kaupunkeihin rakentaa ja aikaansaada. Kustannuksien laskeminen ei kiinnosta kaikkea.
      Helsinki saa valtavasti yritysverotuottoja. Niillä kustannetaan mm. noita vihreitä arvoja.
      Silti ajatusmaailma: kapitalismi on paskaa, paskaa.

      Harvoin politiikkaan mikään käytännöllinenkään logiikka pääsee mukaan. Tärkeintä on osoittaa mikä on oma arvomaailma ja sen ilmaiseminen. Siihen olen kyllästynyt.

      Poista
    4. Toivon itse lähinnä ja myös, että kuntavaalien siirto kesäkuulle ei laske äänestysprosenttia. Tai vääristä tilannetta olennaisesti - no, tuskin mikään vääristymä kovin iso on. Olisi hyvä, että ihmiset ennen kaikkea äänestäisivät.

      Varmasti pandemia oli varsinainen syy siirrolle, näin täytyy yrittää uskoa, kun se on syyksi ilmoitettu. Saattoi tosin olla, että hiukan perusteettomasti tuo päätös tehtiin, mutta hyvä on että erityistä varovaisuutta noudatetaan.

      Sekään ei ole väärin, jos sanoo, että joillakin puolueilla oli kuntavaaliehdokkaiden hankinta hiukan vaiheessa huhtikuun 18. päivän alkuperäisiä vaaleja ajatellen, mutta ei nyt mennä siihen, koska on mahdoton todistaa, että se (tai muut kannatukseen liittyvät syyt) olisivat olleet vaikuttimena.

      No joo, kesää kohden tartunnat laskevat, mutta ollaanko syksyllä valmiina, kun tupaan tunkee taas uutta muuntovirusta - nukutaanko taas Ruususen unta vai miten homma on siihen mennessä hoidettu, siinä on hallitukselle iso kysymys ratkottavaksi.

      Poista
    5. Näin maallikon mielestä ihmistsunamin ja tapahtuvan liikkuvuuden vuoksi uusi normaali on jatkuva virusmuunnosten perässä juokseminen.

      Se tarkoittaa sitä, että ainakaan maskia ei saa enää koskaan ottaa naamalta pois varmuudella.

      Ketään ei pitäisi enää milloinkaan pakottaa ottamaan maskia pois.

      Mitä talouteen tulee niin se pitää tietysti aina ottaa huomioon. Itse totuin siihen urani aikana.

      Poista
  9. Ennen pandemiaa olin suunnittelemassa tragikoomista näytelmää nimeltä Luulosairas. Siinä päähenkilö piti kasvomaskia ja otti etäisyyttä toisiin ihmisiin.

    Jäi maailmankirjallisuudelta hieno näytelmä näkemättä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuon Luulosairaan voisi varmasti vieläkin viimeistellä ikään kuin jälkikirjoituksella. Se kuvaisi sitä mitä sanot ja myös sitä, miten kaikki voi keikahtaa hetkessä aivan toiseksi.

      Kyllä tämä on jonkin aikaa nimenomaan perässäjuoksua. Ja sitten tulee uusi virus ja uudet virukset. Tilanne on tällainen.

      Poista
  10. Eilen radiossa asiantuntijalääkärin kertomana tutkimustuloksia kuinka suurissa kanaloissa tapahtuu virustasolla kummia koko ajan. Yhteys syöpiin täysin todistettu mm. kanaloissa työskentelevien ihmisten pitkäaikaistutkimuksissa. Kananlihan syönti myös riski. Myös mutaatioita perimän kopiointivirheiden kautta tulossa sieltä koko ajan. Myös todella tappavia.

    Muuttuu se ajatus, että "minä en syö punaista lihaa, mutta otan kanaa ja pienen lasin kuivaa valkoviiniä."

    Itse kun mietin lihan vähentämistä niin minulla syy on/olisi ensisijassa eläinten elämään liittyvä. Lehmän elämä on parhaimmillaan huomattavasti parempi kuin kanojen.

    Nyt vahvistui entisestään. On selvää ettei jättikanaloiden tehotuotanto voi olla virusturvallistakaan. Mummon pihakanat eri juttu. Mutta ei taida niitäkään enää olla.

    VastaaPoista
  11. Uutta tietoa tämäkin! Täytynee jättää kananliha vähemmälle.

    Yleensä ostan kyllä niitä missä lukee, että antibiottivapaa jne. Mutta on selvää, että isot tehokanalat ovat melkoisia virushautomoita pahimmillaan. Ja selvää on myös, ettei eläinten elämä isoissa yksiköissä - kanoilla varsinkaan - ole kovin kummoista. Ei siis eläinarvoista elämää.

    Täytynee siis panostaa yhä enemmän kalaan.

    Meillä alkaa mennä kotona kuvio tosi pieneksi: tytöt eivät syö punaista lihaa (paitsi ihan poikkeustapauksissa), minullekaan se ei ole oikein mikään juttu eikä erityisesti maistu joskaan en nirsoile, jos joku tarjoaa, ja nyt jos lähtevät kanat vähenemään, niin ei jää oikein kuin suomalainen kala. Kasvisruokia olen tehnyt, soseutetut keitot menevät mutta esimerkiksi wokista jää tytöillä moni kasvis lautasen reunaan, mistä sitten tietenkin motkotan.

    Luulen, että minusta ei saa ikinä puhdasta kasvissyöjää, mutta tuo kanajuttu pistää miettimään. Muistatko miten syöpäkytkentä syntyi?

    Kana on sinänsä herkullista ja kananmunat monikäyttöisiä... Mutta täytyy olla tarkempi jatkossa ja katsoa, mitä ostaa.

    VastaaPoista
  12. Kana on tietenkin varmasti jossain määrin "epäeettistä" ravintoa, sen myönnän lähtökohtaisesti, mutta kun proteiinia pitää saada monipuolisesti ja vielä tarjota kasvaville lapsille muutenkin kuin kasvisten muodossa - joista he eivät pidemmän päälle tykkää jos kaikki ruoka on niitä - niin kana on ollut punaista lihaa parempi vaihtoehto terveydellisesti... Näin olen ainakin tähän saakka uskotellut. Tällaista tämä on, väärintekemistä monella tasolla, ja tietoisuutta siitä ennen kaikkea, mutta toki myös konkreettisestikin osallistumista aina jollakin tapaa epämääräisiin toimiin...

    VastaaPoista
  13. Pitäisi varmasti kasvattaa kanat itse... Vaimon työkaverilla on omat kanat, ja nehän munii todella hyviä munia. Ilmeisesti minkki kävi hävittämässä koko porukan lukuunottamatta yhtä kukkoa.

    VastaaPoista
  14. Yritin etsiä sulle yleltä linkkiä ohjelmaan, mutta en hauillani löytänyt. Eilen tuli ykköseltä tai puheelta noin 15 aikoihin.
    Minua jäi mietityttämään kananmunat. Onko niillä sama? Ja isoista tehokanaloista puhuttiin.
    Syöpäkytkentä syntyi mutaatioiden kautta. Tutkimus oli jutun mukaan osoittanut että leviää muuntoviruksien kautta.

    Ei nyt kuitenkaan pelkäämään kannata alkaa. Minkä tahansa lihan vähentäminen on muutenkin ok. Kuten mielestäni myös maapallon toiselta puolelta rahdattujen hedelmien ja kasvisten.

    Itse yritän suhtautua ruokaan niin, että hyvä jos on hyvää, mutta en ala hifistelemään, en lainkaan. Liitän ruoka-aineiden tms. vahtimisen jotenkin juppihippien hommaksi. Minun puolestani saavat tehdä niin, mutta ei ole mun juttu.
    Parasta on paistettu kala, raikas kermaviili ja perunat.
    Ja 500 muutakin annosta.

    Kotona on tultu tulokseen, että eettisin kaikista lihoista on kotimainen poronliha. Varsinaista riistaa ei riitä kaikille, mutta porot jolkuttavat aikansa tantereilla käytännössä vapaina kunnes aika on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitä noihin globaaleihin hedelmiin ja kasviksiin tulee niin syön niitä kyllä itsekin.
      Muutenkin: ihmiset saavat minun puolestani ihan rauhassa ja vapaasti syödä mitä haluavat.
      Jokainen löytää kyllä oman vastuunsa itse.
      Ja kyllähän markkinatkin ohjaavat joskus jopa eettisestikin kestäviin suuntiin.

      Poista
  15. Itse en lähde mihinkään elintarvikepsykoosiin ja säikyntään.

    Kananmunat sisällytän ilman muuta ruokavaliooni. En tarvitse selfiekuvaa kanasta, joka on muninut munani.

    Jotakin täytyy syödä paitsi jos on kuollut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika lailla samoilla linjoilla olen: en ala ruokahifistelyninjaksi, elämässä on niin paljon muutakin pohdittavaa, mutta toki pyrin miettimään konkreettisesti ruokavalinnoissa myös näitä eettisiä puolia ja terveyttä.

      Jotenkin en vaan saa itseäni mahdutettua perimmiltäni siihen, että tärkeimpiä asioita elämässä olisivat paino, syöminen ja hiilijalanjälkeni, vaikka ne tietyllä tasolla ovat tärkeitä ja ne otan huomioon. Mutta jos elämä palautuisi tuollaisiin kysymyksiin, niin aika onttoa olisi. Ei millään pahalla niitä ihmisiä kohtaan, joille ne ovat henki ja elämä. Aika konkreettisilla valinnoilla voi kuitenkin vaikuttaa sen minkä yksilönä voi. Syön kananmunia, ja jos niitä saa kaverin kanalasta tai luomuna, niin hienoa (ja kaupasta tosiaan saa luomumunia), mutta en koe tehneeni syntiä, ainakaan kuolemansyntiä, jos ostan Alepasta Kotimaista-munia, jotka ovat olevinaan jostain virikehäkistä.

      Ihminen ei voi edes näissä maallisissa asioissa treenata itseään pylväspyhimykseksi, vaikka kuinka yrittäisi. Aina paljastuu jotain silkkoa sisältä. Siksipä en lähde leveilemään tällaisilla asioilla, joskaan en myöskään pidä niitä turhanpäiväisinä, kaikelle kuitenkin oma paikkansa.

      Poista
    2. Juuri näin herrat. Ja aina on hyvä olla huonommassa maineessa kuin ehkä onkaan. Äitini opetti niin.
      Meidän talossa jonkun verran höpinää "ihmisistä jotka ei kierrätä" kun sekajäte edelleen täyttyy kuulemma liikaa.

      Itse roskia viedessä poimin roskien seasta päällimmäiset muovit ja kartongit, pohjalle jäävät menevät sekajätteeseen. Omatuntoni ei värähdä. Paperit toki pääasiassa menee keräykseen.
      En luule pelastavani maailmaa tekemällä keittiöstäni jonkin jätteiden lajittelukeskuksen tai jättämällä jotain maanisesti syömättä. Jos joku toimii toisin (paremmin), hyvä hänelle, mutta kuten sanoin uskon että melkein kaikki ihmiset löytävät oman vastuullisuuden tapansa ja se on pääasiassa heidän yksityisasiansa.

      Poista
    3. Meillä on roskienlajittelussa kotona systeemit valmiina. Ei ihan hirveästi tule sitä sekajätettä enää. Nyt kai mennään yleisesti myös muovin tarkempaan lajitteluun. Minusta roskien lajittelu tuo päivään rutiinia, sitä on ihan hauskakin tehdä.

      En minäkään ajattele, että maailma lajittelullani pelastuu. Siitä kuitenkin olen ylpeä, että meillä on Suomessa kuitenkin toimivat systeemit roskien käsittelyyn emmekä elä jossain roskavuorten ympäröiminä niin kuin ihmiset monissa maissa. Toki pakkausjätettä on yhä ihan liikaa. Kaupoissa voisi olla huomattavasti vähemmän kamaa, vaikken mihinkään Neuvostoliittoon tai DDR:ään kaipaa, mutta jospa vaikka edes Suomeen 1970-luvulla. Tämä nyt metaforana siitä, että tavaraa oli paljon vähemmän ja ihan hyvin pärjättiin.

      Poista
    4. Suoraan sanottuna vituttaa rankasti, kun näen miten paljon ihmiset kylvävät roskia ympäristöön. Raivostuttaa joka kerta. Pidän täysinä idiootteina tyyppejä, jotka eivät osaa omia sotkujaan siivota. Näitä on vähän joka lähtöön.

      Poista
    5. Kävin lenkillä ja erityisesti tuntuu nyt mieltä kuohuttavan kun näkee sinisen naamamaskin maassa reitin sivussa.

      Poista
  16. Luonnon ja lähiympäristön roskaaminen on vittumaista. Pahempaa kuin se mihin kierrätysroskikseen kahvinporot menee (pääasia että menee.)

    Mut yllätti pieni yleinen ihmisviha tunti sitten iltalenkillä.
    Sellainen minulle harvinaisempaa.
    Rannassa telkkä pariskunta äänteli ja uiskenteli. Ja kauempana toinekin.
    Ihmiset samassa maisemassa napsivat kuvia kännykällä niin kuin maailma just katoaisi jos ei kuvaa ja kuvaa ja kuvaa, piuhoja roikkui korvista, lenkkeilijät rääkkäsivät itseään eli miehiä niissä hameshortseissaan, tikunlaihoja naisia, penskat leikkivät sähkölaudoillaan ja ajelivat ristiin rastiin vaarallisesti ja miten sattuu kovilla nopeuksilla jotka pappa betalar, jokainen roskapönttö reitillä spreijattu.
    Telkät voittivat elämisen ja olemisen taidon 100-0. Niillä oli mielessä ravinto ja tuleva kesäperhe. Arvot kohdallaan, eli vaistot.
    Ympäristössä aikaansa tappavat sijaistoimintoihmiset (en laske itseäni pois) vaikuttivat siinä evoluution harhapolulta vesilintupariskuntaan verrattuna. Ja sitten vielä ajatus, miten täytämme maan ja viemme tilan ja paskaamme paikat noilta joilla on vielä oikeat vaistot.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Telkkäpariskuntaa kun voisi äänestää eduskuntaan:) Saisivat ääneni.

      Poista
    2. Maskeja on joka paikka täynnä, varsinkin kauppojen läheisyydessä ja pysäkeillä... No, jonkin verran on katuja siivottu tietyiltä alueilta. Kyllä noista tulee väistämättä sitä saastetta. Miksi ei voi pistää maskia lähimpään roskikseen...

      Itse kerään joskus muoviroskia pussiin, jos olen valmiiksi viemässä meidän muoveja lähi-K-kaupan takana olevalle kierrätyspisteelle.

      Telkät, kuikat ja muut veden elävät - ei voi kuin ihailla. Eläimissä kaikki on tarkoituksenmukaista. Ihminen kulttuurisine ulottuvuuksineen on toki paikoin uljas olento, mutta samalla ja vähintään yhtä lailla äärettömän sotkuinen ja banaali tuholainen.

      Poista