perjantai 5. maaliskuuta 2021

Koronarokotusaikataululaulu


 

Hovimuusikko Ilkka sanoittaa tilanteen:

https://www.youtube.com/watch?v=NY8K4zwLobM





45 kommenttia:

  1. Ilkka osaa, se piikikkäästi että myönteisesti.

    Tässä sitten, ei hyvältä näytä: https://www.is.fi/tiede/art-2000007841984.html

    Nyt juuri Suomi kiikkuu sellaisen hallinnan menettämisen olotilassa, joka voi kääntyä mihin suuntaan tahansa.

    VastaaPoista
  2. Luulen, että tässä on vielä pitkä tie edessä kaikkine kommervenkkeineen. Jospa ensi vuonna tähän aikaan olisimme paremmassa jamassa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noita rokotteita joudutaan varmasti säätämään pitkin matkaa, ja luultavasti korona jää joka tapauksessa pyörimään pidemmäksi aikaa pallolle ja aiheuttaa kaikenlaista. Se miten iso juttu tästä tulee vielä pitkällä aikavälillä on näkemättä. Itse en ole rokotekriittinen, mutta on aikaista sanoa, millaisia ongelmia sinänsä välttämättömään nopeaan rokotekehitykseen liittyy.

      Poista
    2. Rokotekriittinen en ole minäkään, otan piikin kyllä heti kun sen saan.
      Samalla on kuitenkin muistettava etteivät nämä rokotteet ole koko ratkaisu, taikalääke joka poistaa koronan. Juuri niin kuin kirjoititkin.

      Tänään radiossa oli hauska heitto.
      Toimittaja sanoi, että sulku kestää Suomessa kolme viikkoa ja sen aikana ehkä saadaan selville mitä piti sulkea. Kuvaa sitä että hallituksen ja viranomaisten yhteistyössä on nyt täydellisesti pallo hukassa.
      "Minä uskon viranomaisiin" on saanut hassujakin sävyjä.

      Itse olen käynyt pari kertaa syömässä ruokaravintolassa lounasta. Oli hyvin turvallinen olo. Vaikea kuvitella että sieltä onnistuisi tartunnan saamaan.
      No, ehkä johtuu siitä että työpäivät menevät oireilevien, turvavälittömyyden, osin myös tartuntojen seassa runsaassa ihmispaljoudessa. Kun sitä vertaa siihen, että ruokaravintolat joissa hyvin rajoitettu ihmismäärä istuu kaukana toisistaan laitetaan kiinni, ei voi oikein ajattellakaan että kaiken koronan lähde on hallitusti auki oleva ravintola.

      Poista
    3. Kyllä tässä on niin monta palloa yhtä aikaa ilmassa, että en ainakaan minä voi rehellisesti sanoa, että luotan täysin viranomaisiin ja hallitukseen. Tilanne on liian monimutkainen siihen. Uskon kyllä että jokainen yrittää parhaansa. Ei ole selvää, mitä se milloinkin käytännössä tarkoittaa. Tilanne on niin auki.

      Poista
    4. Toivottavasti otetaan hallinnossa nämä kriisin seuraavat vaiheet sitten realistisen fiksusti ja käytännöllisesti pikemminkin kuin ideologis-poliittisesti. Siinäkin voi olla yksi jakolinja lopputuloksen kannalta.

      Poista
    5. Tarkoitan etenkin rajoituksia ja rokotuksia - niiden kanssa säädetään varmasti vielä pitkään.

      Poista
  3. Paljon tässä on myös ihmisten omasta käytöksestä kiinni. Ennen kaikkea siinä, miten tartunnat nyt lähtevät leviämään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Globaalisti tilannetta on vaikea kuvantaa täysin ajantasaisesti saati hallita. Ehkä tässä prosessissa opitaan jotain. Tutkimus ottaa aina tilannetta kiinni, mutta pitkän aikaa hiukan jälkijunassa. Myös politiikalla on roolinsa.

      Poista
    2. Parhaansa aivan varmasti kaikki toimijat yrittävät, ja enemmänkin, mutta näkökulmia on niin monia.
      Terveys, talouden toimivuus vai sosiaalinen näkökulma...
      Itse ehkä priorisoin terveysperusteen ensimmäiseksi ja muut ohittavaksi, esimerkiksi niin kuten Uudessa-Seelannissa on tehty.

      Oma käytös on myös ratkaiseva, isoja porukoita kahvilla tuntikausia suuressa ostoskeskuksessa aikaa viettämässä, ja tietty ilman maskia, on päivittäin siellä asioivien työkavereiden mukaan normi ollut jo pitkään.

      Kaikki tämä on silti pientä mitä meiltä vaaditaan jos vertaa todellisiin aiemmin koettuihin kriisiaikoihin.
      Suomalainen oikeusvaltio on paljastunut myös aikamoiseksi ylläriksi täysin arvaamattomin seurauksin. Aina löytyy oikeus 43 7444 joltakin momenntilta, joka estää toisenlaisen oikeuden toteutumista.

      Jos tulisi sota ja julistettaisiin yleinen liikekannallepano niin kaipa sekin loukkaisi kymmeniä perusoikeuksia ja kutsulapun mukana tulisi linkkejä, joita kautta voi vaatia muutosta määräykseen ja lykkäystä ja jos ei muuta niin oikeusoppineet kumoaisivat presidentin ja hallituksen määräyksen kansainvälisiin sopimuksiiin vedoten.

      Poista
    3. En kaipaa vahvoja johtajia enkä autoritääristä yhteiskuntaa normaali- enkä vähän huojuvimmissakaan tilanteissa, mutta tilanteen ja vaaran tunnistaminen on välttämätöntä silloin kun on ihmishengistä kysymys. Yksinkertaisesti tilanteen taju.

      Subjektiivisia oikeuksia sitten taas ihan mielellään halutaan rajoittaa toisissa asioissa ilman ongelmointia ja kyseenalaistuksia. Esim. ilmastoasiassa.

      Poista
    4. Aina voi tosiaan miettiä, ovatko päätökset tasapainossa. Oikeuksien ja velvollisuuksien / sitovien vastuiden / määräysten / maksujen / jopa elämäntapojen määritteleminen ja halu nähdä ne tietyllä tavalla ovat kyllä todella syvästi politisoituneet viime aikoina.

      Varmasti aina valittu poliittinen linja on ohjannut arviointia, mutta nyt se tulee todella kansalaisten iholle ja muokkaa sitä, mitä he ylipäätään voivat tehdä ja olla.

      Koronapandemiassa terveyden näkökanta on varmasti se olennaisin. Itse panostaisin siihen, että globaalisti saataisiin tilanne hallintaan mahdollisimman nopeasti. Tässä tarvittaisiin solidaarisuutta.

      Toisaalta talouksia ei voida sulkea pariksi vuodeksi ilman että siitä on todella järisyttäviä vaikutuksia koko yhteiskuntaan.

      Vaikeaa on. Järki pitäisi olla. Esim. koulut, ruokaravintolat - onko kaikki koronapäätösten suhteen tasapainossa?

      Poista
    5. "Toisaalta talouksia ei voida sulkea pariksi vuodeksi ilman että siitä on todella järisyttäviä vaikutuksia koko yhteiskuntaan."

      Täsmälleen. Ja jos loogisia ollaan niin talouden suhteen huolettomimmin voisi sulkea nimenomaan julkisia palveluja.
      Toisaalta jotkut kirjastot voisivat olla hyvinkin auki selvästi rajoitetuilla ihmismäärillä. Olen pari kertaa käynyt kirjan hakemassa ja melkein naurattaa se sulku siellä, jossa muutama ihminen kerrallaan vahvasti maskitettuna saa ottaa muutaman askeleen kirjaston sisäpuolelle. Kun siellä käy lähes tuhannen ihmisen turvavälittömästä merestä tulleena, niin efekti on lähinnä koominen.

      Poista
    6. Koulujen, varsinkin punaisena hehkuvien koronatartunta-alueiden avoimien koulujen, jälkeen kaikki muut alueet tuntuvat superturvallisilta.

      Yksi ratkaisu olisi minusta ihan hyvä: aletaan rokottaa Uudellamaalla esimerkiksi Helsingin, Espoon ja Vantaan tiettyjä asuinalueita systemaattisesti. Samalla tehostetaan rakennustyömaiden ja muiden koronapesäkkeiden tarkkailua ja tehdään oikeasti koronan kantilta oikeanlaista rajavalvontaa. Jo helpottaisi.

      Poista
    7. Nythän osassa paikkoja leikitään opettajien turvallisuudella, ihan oikeasti, kun minäkin tiedän monen opettajan suusta tulleen totuuden: oppilaita lähetetään oireisina kouluun ja jää opettajan vastuulle palauttaa heidät kotiin. Opettajia kuormitetaan aivan liikaa juuri nyt: ihan kuin miltei kaikki olisi heidän vastuullaan, eikä heitä edes kunnolla suojata. Joukossa vanhempaa väkeä ja varmasti myös terveysongelmista kärsiviä.

      Poista
  4. Voisi kirjoittaa pienen novellin rokotteesta, joka antaa ikuisen suojan virusta vastaan mutta samalla poistaa lisääntymiskyvyn. Toista ei saa ilman toista. Kauhunovellissa ehkä tämän lisääntymiskyvyn lakkaaminen selviäisi vähitellen rokotteen ottaneille. Näin salaliitto olisi ilmoittanut tahtonsa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muistaakseni tästä on jokin salaliittoteoria jo olemassa, että koronarokotteisiin (ja muihinkin elintärkeisiin rokotteisiin), joita annetaan esimerkiksi kolmannessa maailmassa, sisältyisi tämä lisääntymiskyvyn poistava osa.

      Poista
  5. Eräskin pääkaupunkiseudulla työskentelevä opettaja sanoi, että tuntee jokapäiväisen työnkuvansa pohjalta olevansa se kuuluisa koko maailman sosiaalitoimisto. Aika hyvin tiivistetty.

    VastaaPoista
  6. Viruskulkutauti on yksi ihmisen sairaus ja myös kuolinsyy. Mitäpä ne muut ovatkaan?


    Kun monisairas vanhus viimeisenä niittinä kuolee virustautiin niin mihin hän oikein kuolee?

    Mikä on tarkoitettu elinajan pituus tällä planeetalla? 100 vuottako?


    Jos kansantalous romahtaa niin hyvinvointivaltio romahtaa.

    Kansantalous edellyttää toimeliaisuutta, vuorovaikutusta, liikkuvuutta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tästäkin on ollut puhetta: kuolema koronaan vai kuolema koronaan liittyen.

      On selvää, että jos vanhus saa vaikean koronatartunnan, lähtölaskenta alkaa hyvin suurella todennäköisyydellä.

      Sitä minäkin ihmettelen, että miten ihmiskunta ratkaisee sen, että väkimäärä jatkuvasti lisääntyy huimaa vauhtia ja ainakin länsimaissa (ja osin muuallakin) eletään yhä pidempään.

      Poista
  7. Itse asiassa tuo raksojen rokottaminen on erittäin hyvä idea. Työssäkäyvistä juuri sieltä tulee valtaosa tartunnoista. Rokotteet ensisijassa sinne. Toki vanhukset, kaikkensa jo meille(!) antaneet, pitää pian rokottaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rakentamisessa on sekin, että Virosta tulee tosi paljon työliikennettä - ja Virossa tartuntalukemat ovat ihan omaa luokkaansa olleet jo jonkin aikaa. En voi olla näkemättä yhteyttä tässä siihen, miten Suomessakin on tartuntoja juuri rakennustyömailla. Ei toki selitä kaikkea, mutta en usko että on aivan mitätön linkki. Samoin oppilaat käyvät välillä Virossa, esimerkiksi viikonloppuisin. En nyt tässä tahdo nostaa virolaisia mitenkään tikun nokkaan, mutta tällaista on ainakin pääkaupunkiseudulla. Toki muutkin ei-kantisryhmät ovat elämänmuotonsa puolesta aika usein tartunnoissa edustettuna (vrt. vaihto-opiskelijat ainakin parissa kolmessa isommassa tapauksessa sekä jotkin seurakunnat), joskin tartuntojen leviäminen uuden virusvariantin myötä alkaa läpäistä koko kansaa, ainakin täällä pääkaupunkiseudulla. Kai tämänkin voi ihan sanoa.

      Poista
    2. Sama näkyi Ruotsin ja Suomen rajaseudulla pohjoisessa - siellä isoja tartuntamääriä rajanylitysalueilla, koska Ruotsissa epidemia riehui ihan omissa luvuissaan.

      Poista
  8. Kansantalouden pyöriminen on kristallinkirkas asia. Ihminen ikävälillä 18-65 on taloudellisesti aktiivisin ja sille on annettava kaikki mahdollisuus aktiviteettiin. Aktiivisimman väestönosan kantotaakka ovat muut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt pk-yritykset ovat todellisessa tulessa sulkujen, rajoitusten ja vähentyneiden toimintaedellytysten ja rahojen loppumisen vuoksi. Moniko tuosta tulesta kävelee hengissä ulos onkin iso kysymys. Kun ollaan konkurssin tiellä, se merkitsee monelle aivan konkreettisesti menetettyä elämää niin taloudellisesti kuin perheen osalta. Saattaapa lähteä hyvin henkikin (oman käden kautta tai elämän pohjan muuten romahtaessa). Näitä toimivia pk-yrityksiä tulisi tukea sen sijaan että lähetetään miljarditolkulla rahaa toisaalle EU-alueelle. Näin yksinkertaisesti minä ajattelen. Mikään ei oikeastaan voi korvata näiden ihmisten synnyttämää panosta, jos se tuhotaan ja yrittäjät ja heidän voimavaransa siinä samalla.

      Poista
    2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
  9. Itse olen sitä mieltä, että näissä pandemiasulkeisissa on kyse muustakin kuin pandemiasta. En vain osaa vielä sanoittaa ajatuksiani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmasti on näin. Kriisit ovat aina mahdollisuuksia, kuten vanha sanonta toteaa. Näemme mitä "kyse on muustakin" tarkoittaa, aivan taatusti, muutamassa vuodessa. Jo nyt voi nähdä tiettyjä linjoja, jotka vahvistuvat.

      Poista
  10. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  11. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pääkaupunkiseudulla perusopen (yhden tai edes kahden perusopen) palkalla perhe ei osta asuntoa, ei ainakaan "unelmapaikalta".

      En suinkaan kiellä, etteivätkö opettajat voisi olla onnellisia, mutta kyllä he ovat melkoisessa puristimessa päivät (ja arkiviikolla illatkin). Luulen, että tapahtuu hakeutumista toisille aloille töihin.

      Ei sekään ole mahdottomuus, että mennään myös siihen, että julkisen sektorin palkkoja leikataan, kun oikein mikään muu ei taloudessa jousta - tehdään kikyä tai jotain muuta, mikä tarkoittaa samaa asiaa.

      Poista
    2. Muualta Suomesta kaksi ihmistä kyllä ostaa toki omakotitalon. Riippuu lainan suuruudesta onko sitten kusessa.

      En kyllä yhtään ihmettelisi sellaista vaihtoehtoa, jossa palkkoja leikataan ja verotus kiristyy.

      Poista
    3. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
  12. Saksassa on jo nyt alueita, joilla on pyritty saamaan aikaan kieltoja omakotitalorakentamiselle - on vedottu hiilikuormitukseen eli siis siihen, että ei ole mahdollista omistaa niin suurta energiaa vaativaa asumusta. Yhä saa toki asua jo rakennetuissa taloissa.

    Ihmettelisin, jos tällaiseen ei ohjattaisi meilläkin. Varmasti omistaminen on jossain vaiheessa asia, josta tulee vääryyden merkki ja suuri synti.

    VastaaPoista
  13. Itse en ole viitannut omistamisen ideologiaan vaan rahoituskriisiin, jonka pandemiapolitiikka väistämättä tulee aiheuttamaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, rahoituskriisi siitä seuraa, paha sellainen, jos ei nyt nopeasti saada yhteiskuntia auki. Omistamiskriisi liittyy asiaan mutta syntyy myös toisenlaisessa poliittisessa kysymyksenasettelussa ("ilmasto" ja "oikeudenmukaisuus"), mutta sanoisin, että nämä näkökohdat kohtaavat varsinkin tietyissä piireissä toisiaan täydentäen.

      Poista
  14. (Joo, harmi kyllä, en suosittelisi enää perukoulunopettajaksi kouluttautumista, tai en ainakaan pk-seudulle sijoittumista.
    Tai jos on saanut taloudellista etumatkaa jo aiemmin ja on varaa asuntoihin ja virkavapausvuosiin, kun alkaa väsyttää tai ahdistaa liikaa, niin ehkä sitten.)

    Ilmastotoimiin tuolla viittasinkin. Niiden kautta tullaan rajoittamaan aiemmin perusvapauksina pidettyjä oikeuksia eikä asia taida oikeusoppineita häiritä.
    Ihmiset halutaan ahtaa kaupunkialueille tiiviisti ja mieluiten autottomina ja muu maa metsittää. Näin siis jos kärjistää.
    Tulee olla lisäksi iloinen veronmaksaja ja julkisen liikenteen ylistäjä. Ajatukset joita pidetään oikeina ja hyvinä ilmoitetaan lehdissä ja telkussa ja niitä saa sitten "yhteisöllisenä" peukuttaa julkisessa "keskustelussa."
    Kärjistys kyllä, mutta ei savua ilman tulta.

    Ilmastoimet ovat tärkeitä, toki, mutta niiden mukana tulee myös tiettyjen poliittisten ideologioiden astioiden makua reilusti mukaan.

    Kun digitaalinen kansalaisuus on sitten saatu vielä kunnolla läpi on ihmisten kulunvalvonta (sitähän on jo esitetty autoiluun) ja menojen- ja tulojen valvonta todella helppoa toteuttaa.
    Se on vieläpä helposti myytävissä ihmisille kätevyytenä tms.

    Jos jokin nykyajan ajatusperkele on minusta täysin metsään mennyt niin koko se kuvio, että "henkilökohtainen on poliittista." V-tut on!

    Viimeisen vuoden aikana olen kääntymässä rajusti individualismiin ja alkuperäiseen vanhaan kunnon liberalismiin (jplla ei ole mitään tekemistä nykyisen valeliberalismin kanssa), ja juuri tuon tapaisista syistä.
    Ja vaikka sitten eettisyyden ja vastuullisen yhteisen hyvän kustannuksella. Osin ehkä myös toivon heittäneenä siihen meidän keskeisimmin esillä olleeseen kysymykseen.

    Ja heh, onpa mukavaa olla yllä kuvatun tapaan... vastuuton. Ainakin tänään.

    VastaaPoista
  15. Jatkoitkin hyvin tuosta, mitä vähän ehdin kirjoittaa. Yksi päivä tein sellaisen postauksen ihmisen käsitteen muuttamisesta hiilen lähteeksi.

    Siis ei puhuttaisi enää ihmisistä yksilöinä yms. vaan eettisemmin, heh heh) "hiilen lähteinä". Pitää kaivaa tämä esiin ja postata vaikka huomenna.

    VastaaPoista
  16. Siis pidän ihan mahdollisena, että varsinkin länsimaalaisia ihmisiä aletaan tarkastella länsimaissa enemmän sitä kautta millainen ympäristökuorma he ovat kuin että heitä tarkasteltaisiin vapaina yksilöinä. Etiikka ja vapaus ja vastuu välittyy hiilen lähteenä olemisen kautta enemmän kuin minkään muun. Lisäksi he ovat vastuussa ja velvollisia edistämään ihmisoikeuksia siten, että muutkin voisivat tulla hiilen lähteiksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tietenkin mahdollisimman mitättömiksi hiilen lähteiksi. Siihen tuskin kuitenkaan koskaan päästään (uuden uskonnon viimeinen askelma), että ihmisestä tulisi hiilinielu... No, jos omistaa koskematonta metsää, niin ehkä sitten. Ehkä se onkin uusi eettisyyden huipentuma: omistaa metsää, jolle ei tee mitään.

      Poista
    2. Siis Jopen kuvaama harmittomaksi valvottu ihminen, josta ei ole mitään vastusta ja joka on miltei hiilineutraali tai jopa hiilinegatiivinen, on varmasti parasta mitä nykyaika keksii. En sano tätä piruillakseni, mutta tähän on tultu, näin minä asiaa hahmotan. Siinä on ikään kuin yksilön elämäntehtävä. En usko, että älykötkään ovat eri mieltä tästä kuvauksesta.

      Poista
    3. Näissä kolmessa kommenttissa on jotain tärkeää. Ihminen ympäristökuormana on ajattelumaailma mikä on jo ilmassa. Hiilen lähde joka eheytetään hiilinegatiiviseksi itsensä neutralisoijaksi.

      Myös tuo metsän omistaminen on nykyaikaa kuten kuvasit. Suurin sankariteko on ostaa pala metsää ja olla koskematta siihen. Ehkä se etiäinen siitä, että sankariteko on syntyä elämään, eläväksi, mutta ei tehdä elämällään mitään. Odottaa vain koskematta mihinkään (luontoon) tikullakaan.

      Poista
    4. Sanoisin tuota kaikkea eräänlaiseksi vihreäksi uusgnostilaisuudeksi. Teknologialla tietenkin tässä ajassa vielä varusteltuna.

      Poista
    5. "Siis pidän ihan mahdollisena, että varsinkin länsimaalaisia ihmisiä aletaan tarkastella länsimaissa enemmän sitä kautta millainen ympäristökuorma he ovat kuin että heitä tarkasteltaisiin vapaina yksilöinä. Etiikka ja vapaus ja vastuu välittyy hiilen lähteenä olemisen kautta enemmän kuin minkään muun. Lisäksi he ovat vastuussa ja velvollisia edistämään ihmisoikeuksia siten, että muutkin voisivat tulla hiilen lähteiksi."

      Länsimaisen ihmisen missio on tuossa. Älykön suunta elämälle. Ja pappien viimeinkin paimentarinoista vapauttava saarnan aiheisto. Ja tie vihreän teknologian kauppialle. Ja politiikalle raskaansarjan substanssi. Historia ei ollutkaan loppu!

      Ehkä tämä ilmiö selittää sen, miksi ympäristökuorma-ihmisyydesta puhuminen pursuaa nykyään ovista ja ikkunoista.
      Nyt viimeinkin on j o t a i n kunnollista!

      Ok. Liioittelen, mutta tuollaista liikkuu todella kollektiivisissa mielissä.

      (Huom! Ympäristö ja ilmasto on tärkeitä, itsestäänselvyys. Mutta ihmisyyttä ei pitäisi vaihtaa ohuisiin kuoriin sen vuoksi.)

      Poista
    6. Kyllä minullekin ympäristö ja luonto ovat olennaisia, erittäin. Silti tässä uusgnostilaisuudessa on jotain falskia, aivan kuten siinä vanhassakin gnostilaisuudessa. Ihmisen tehtävä on olla ihminen. Tämä projekti menee vielä jotenkin pieleen, koska se ei oikein kohtaa ihmisenäolemista ja koska on niin paljon yhä-ihmisiä mutta tätä ei osata ottaa huomioon. Mutta kyllä tällainen posthumanistinen rynnistys nähdään. Minusta on mukava olla perinteinen yksilö. Ei se tarkoita luonnonvastaisuutta mutta ei ihmisvastaisuuttakaan. Vaikea asia, pitää miettiä tätä.

      Poista