keskiviikko 10. maaliskuuta 2021

Löytyisiköhän tähän rahoitusta?

 

Suomalainen, tehokas koronarokote, sumutteena, myyntilupa ehkä loppuvuodesta.

Mitä arvelette, löytyykö Suomesta halua rahoittaa tätä vai miten käy?

https://www.iltalehti.fi/koronavirus/a/8c0fd646-ec6c-46bb-b6e9-31305c75fc96

Tässä myös terveiset Sanna Marinille, että ottaa vain puhelimen käteen ja soittaa:

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000007850108.html




48 kommenttia:

  1. On moraalisesti ainoa vaihtoehto etsiä ja kehittää rokotteita.

    Samalla olisi jatkuvasti saatava tietää mikä on pandemiarealismi.

    Ihmistsunamissa ja ihmisen liikkuvuudessa virus muuntelee jatkuvasti ja luonto hakee todennäköisesti erittäin suurta ihmismäärän vähennystä. Tässä voi jälleen kerran viitata Darwinin Lajien syntyyn.

    Aikakausi on muuttunut tällä planeetalla!


    Me menemme ihmismäärän vähennykseen ja askeesiin tahdottiin tai ei ja mahtuipa se miellyttäviin todellisuuskäsikirjoituksiin tai ei.

    Vanhan, menneen aikakauden eväät ja logiikka on syöty. Luonto söi ne.

    Paluuta entiseen ei ole.

    VastaaPoista
  2. Ihminen ei voi millään hyväksyä, että askeettisuus on ainoa käytettävissä oleva elämän tie.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se olisi hyvä tie. Elämäntapojen askeesi ja syntyvyyden laskeminen.

      Poista
  3. Niin, sen ei tarvitse olla sisällötön ja ankeutunut tie vaan uusi ihmiskunnan seikkailu ja myös paluuta oleelliseen.

    VastaaPoista
  4. Ahminnan päässä on ahminnan perikato, tyhjyys, jota voi täyttää enää huumeilla.

    VastaaPoista
  5. Ammattirikollisuus, rikollisjengit, eivät tahdo realistista ihmisen osan päivitystä vaan eksytystä ahminnassa, joka on kuitenkin perimmältään epätoivoa. - Ahminnan syvähenkinen olemus on epätoivo.

    VastaaPoista
  6. Globalismin pääidea valmistaa tavarat ja tuotteet siellä missä se on edullisinta ja tehokkainta, jotta kaikkea voidaan myydä mahdollisimman suurella voluumilla tulee tässä esiin, negatiivisella tavalla. Rokotteiden valmistaminen, tietenkin resurssien mukaan, olisi ilman muuta jokaisen valtion velvollisuus kuten mielestäni todella monien muidenkin asioiden valmistaminen jota on sirretty muihiin maihin. Turvallisuuden varsinkin tulisi olla mahdollisimman paljon omissa käsissä ja pääasiassa omien valintojen takana. Kun globalismin markkinaidea yhdistyy vielä jättiläisorganisaatioon joka sitoo omaa päätöksentekoa kollektiiviin voi kaikki mennä yhtä hyvin päin seinää kuin onnistua.

    Itse en ole epätoivoinen koronan ja yleistilanteen vuoksi, toimintakyky tulee säilyttää jotta ylipäätään jaksaisi kaikkea, mutta jonkinlainen ei voi mitään, tehkää mitä haluatte -fiilis alkaa kyllä voittaa.

    Arvostan kyllä todella paljon jokaista ihmistä ja tiedonetsijää - ja kaivajaa jotka jaksavat kritisoida tärkeitä meneillään olevia tilanteita ja koen heidät aidosti positiivisiksi, ehkä jopa kaikkein positiivisimmiksi ihmisiksi, koska jaksavat kysellä ja tarpeen mukaan kyseenalaistaa, mikä on kyllä meidän muidenkin etu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Kun globalismin markkinaidea yhdistyy vielä jättiläisorganisaatioon joka sitoo omaa päätöksentekoa kollektiiviin voi kaikki mennä yhtä hyvin päin seinää kuin onnistua."

      No, globaalit markkinat + koronarokotteet + EU + "solidaariset" yhteishankinnat ja neuvottelut = viivästykset rokotusten saannissa tavallisilla ihmisillä ja muuntovirukset jyllää jo...

      Olisi hyvä, jos meillä olisi tulevaisuutta varten myös kansallinen laadukas rokote. Näin sen näen.

      Pelkäänpä vain, että on "sääntöjen vastaista" tukea oman maan tuotantoa, ja on "oikein" lähettää miljardit mafialle meitä kaikkia elvyttämään, jos tämän nyt vähän karrikoiden sanoo.

      Poista
  7. Itse olen tahtonut pohtia siihen mihin rokote on väline. - Tietysti sen pitäisi olla väline ihmishenkien pelastamiseen.

    Mutta sen täytyisi olla väline ihmiskunnan tyyntymisessä.

    Tätä epäilen.

    ... Maallikon järkeni sanoo, että viruksen muuntuvuus on aina askeleen edellä rokotekehitystä.

    VastaaPoista
  8. Vastaukset
    1. Tämä suomalainen rokote on vankkaa tekoa: sen suoja kattaa nähdäkseni myös afrikkalaisen variantin. Ja siinä on se etu, että se tulee limakalvolle, ei verenkiertoon, jolloin vasta-aineet ovat nähdäkseni monipuolisemmmin prosessoitumassa.

      Se on selvää, että kaikki inhimillinen ajattelu tulee kovissa tosiasioissa aina hiukan jäljessä sitä mikä tapahtuu. Joskus, kun oppia ja tietoa on, pystytään myös ennakoimaan.

      Etu on niillä, jotka osaavat ennakoida eivätkä ainoastaan reagoi.

      Poista
  9. Itse kirjoitan ihmiskunnan mielenmuutoksen mahdollisuudesta ja niin teki myös Pekka Kuusi.

    Rokotekeskustelu ei ole mielenmuutoskeskustelua.

    Kun hyvät rokotteet enentävät ihmistsunamia, kulutusta ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia niin hieman tekee näin vanhan ihmisen hymähdellä...

    VastaaPoista
  10. Tällä hetkellä voisi olla käynnissä globaali "Ajateltasko elämä uusiks, jooko" -projekti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rokotteet ovat yksi asia ja elämänmuutos toinen. En usko, että on realismia sekään, että ei rokotteita kehitettäisi ja käytettäisi, kun se ettei tehdä mitään sopivasti auttaa taistelussa ilmastonmuutosta ja väestönkasvun vastaan. On tietenkin selvää sekin, että yhteiskuntien avaamista seuraa kulutusjakso, jopa maaninen rahan kylväminen ja ramppaaminen pitkin planeettaa - niille joilla on rahaa.

      Rokotteet ja suojattu elämä kuuluvat kaikille. Mutta niin kuuluu myös vastuullinen väestösuunnittelu ja vastuullisuus siinä ettei ahmita ja örvelletä.

      Poista
  11. Näen valitettavasti kaiken ympärilläni eräänlaisena psykoottisena pilakuvana.

    Varmaan on pikku hiljaa syytä vetäytyä oman ortodoksisuuteni piiriin.

    VastaaPoista
  12. Kyllä.

    Vaikka 20 miljoonaa ihmistä kuolisi vuodessa pandemiaan tästä vuodesta eteenpäin, ei se pysäyttäisi väestönkasvua vaan 50-60 milliä uutta eläjää paukahtaisi maailmaa joka vuosi ja ensin tulisi kahdeksan-, sitten yhdeksän-, sitten kymmen....miljardisoituminen jne. niin kuin tulee ilman pandemiaakin.

    Itse toivon että pandemiassa jokainen mahdollinen elämä säästyy.

    Väestönkasvun (aika lievä ilmaus, ollut sitä jo vuosikymmeniä) pysähtymistä ja kääntymistä laskuun toivon tietenkin hartaasti.
    Koska mikään markkeri (korkeintaan havaittavissa on lievä kasvun kasvun loiventuminen) ei näytä olevan vastaamassa toiveisiini/toiveisiimme tässä maapallon raskaimman luokan asiassa, voi toki olla niin että luonto (lainausmerkeillä tai ilman) sen jotakin kautta tekee.
    Mutta nämä koronaluvut eivät siinä matematiikassa näytä olevan minkäänlainen tekijä.

    Mutta kun elämä on jo syntynyt, ja lapsi on äitinsä kainalossa, hänelle kuuluu elämä, ihmisen osa ja sen elämässä turva.

    Sitä ennen on reagoitava mutta kuten tiedämme siitä on turha edes haaveilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marin heitti tänään ilmaan ajatuksen siitä että korona saattaa olla muuntuneena useitakin vuosia eteenpäin. En tiedä perustaako ajatuksen johonkin uuteen taustatietoon.

      Jos tämä tulee uudestaan ja uudestaan ja aina rajoitukset niin on selvää että se tuottaa merkittävän muutoksen elämäntapaamme.
      En sano että pelkkää hyvää on luvassa.
      Taloudellinen romahdus on aina myös sosiaalinen ja inhimillinen.

      En siis löydä yhtään syytä olla toivomatta koronan loppumista.
      Muita ongelmia jää ihan riittävästi (meille?) pessimisti-realisteillekin murehdittavaksi:)

      (Väestöjuttu on kyllä sitten niin monin eri vaikutusketjuin sen luokan ongelma että siinä on liikaa pessimistillekin.)

      Poista
    2. Kyllähän korona kiertää planeettaa vielä pitkään, muuntuu ja lievenee varmasti. Ja uusia viruksia tulee. Näin on.

      Jos elämä menee tällaisiksi sulkutoimiksi, jotka kaatavat yritykset ja tuhoavat ihmisten ansaintalogiikan, niin yhteiskunnat pitää ajatella aivan uusiksi. Ja jonkun ne on kustannettava.

      Tässä tarvitaan nyt kyllä sitten reaktiivisuuden sijaan oppimista, aktiivista oppimista esimerkiksi koronapandemiasta, tai huonosti käy.

      Ei yhteiskunnilla ole varaa esimerkiksi joka viides tai kymmes vuosi lamaantua vuodeksi tai kahdeksi.

      Poista
    3. Mitä enemmän köyhdytetään biodiversiteettiä eli viedään alaa luonnolta ja heikennetään monimuotoisuutta sekä mitä enemmän sörkitään eläimiä ja niiden elinpiirejä sekä sotkeudutaan villieläinten elämään, esimerkiksi niitä saalistaen ja alkeellisissa oloissa kaupaten, sitä varmemmin kaikenlaisia lajista toiseen siirtyviä viruksia on liikenteessä.

      Tähän kun vielä lisätään enenevä ihmismäärä (joka itsessään pakottaa viemään tilaa luonnolta ja lisää kontakteja) ja globaali liikkuvuus, soppa on valmis.

      Poista
  13. Jääkö askeesin katveeseen kuitenkin toiveikas usko ihmisyyteen? Siis usko siihen, jotakin tulee aina kasvun tilalle; että kollektiivisella askeesilla ei olisi hintaa? Linkolan kuva veneeseen pyrkijän käsien katsomisesta on ilkeä, mutta osuu asian ytimeen. Mitä olemme kasvulla saavuttaneet, mitä askeesilla menettäisimme? Eli: hyväksymmekö ilman kauhua ehdottoman kollektiivisen askeesin? Edes mielikuvan siitä? Mulle tää on ratkaisematon ristiriita. Oma palkkanikin (eli siis sivistyneen sovituksen mahdollisuus) maksetaan luonnon riistolla eli taloudellisella kasvulla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kasvuhan ei ole vain turhien tavaroiden hankkimista...

      Poista
    2. Niin, jos talous ei ole "terve" eli jollain tavalla kasva, jää paljon hyvääkin pois. Askeettinen yhteiskunta, jos se ei saa jotain korvaavaa arvonlisää tai kasvua aikaan, kyllä todellakin myös karsii palveluja, joita nyt kutsutaan yhteiskunnan turvaverkoksi.

      Nyt olisi todellinen viisasten kivi tähtäimessä: miten luoda arvoa ilman että se tarkoittaa luonnon tuhoa jne.

      Poista
    3. Ehkä sekin kysymys ajan myötä selviää... Voiko kulutus esimerkiksi pysyä riittävänä tekniikan kehittyessä vaikka kulutus vähenee? Tai arvojärjesryksemme ryhdistyessä siinä, mihin pääomaa sijoitetaan.

      Poista
  14. Kasvulla ostetaan myös esimerkiksi sosiaalidemokraattinen hyvinvointivaltio tai ajatus vihreästä globaalista tulonsiirto-oikeudenmukaisuudesta, mm.

    Aina kutkuttava ajatus ja mekanismi on se että humaanin ihmisen unelmamaailma rahoitetaan kovan kapitalismin hedelmillä.
    Mitään muuta rahoitusta siihe ei ole.

    (vaikka nyt ajatus "rahanpainamisesta" onkin taloudellisena pika-pikaa-apumahdollisuutena hetken esillä.)

    Jos olisi tehtävä tympeä valinta jossa ei ole vaihtoehtoja: kasvu vai askeesi niin valitsisin kasvun.
    Molemmilla on kuitenkin karmea hintansa.
    Kasvu riistää luonnon lisäksi myös ihmisiä, tarkoitan vaikka satoja miljoonia alipalkalla töissä elämänsä hukkaavaa globaalia työmarkkinaa, työ ei heidän elämänsä laatua juuri kohenna. Askeesimaailma iskisi myös ensimmäisenä kaikkein voimakkaimmin kaikkein heikompiin.

    Vanha teesini siitä, että hyvinresurssoitu ihminen pärjää missä tahansa maailmassa, kasvun tai askeesin, vasemmiston tai oikeiston maailmassa.
    He ovatkin kaikkein vapaimpia unelmoimaan kaikissa erilaisissa skenaarioissa ja ilmaisemaan huoliansa ja visoitaan.

    Mutta kasvu tai askeesi, molemmat ovat saatanan kovia maailmoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ...heikoimmille, köyhimmille, syrjään pudonneille.

      Kasvulla on hintansa mutta se parhaimmillaan auttaa eteenpäin. Pimeä sopimus sinänsä: kapitalismi rahoittaa, vasemmisto jakaa...ympäristöedeskäyvät ohittavat em. logiikan.

      Poista
  15. Tilanteessa jossa kasvu syntyy siitä että aineettomien palveluiden kauppiaat myyvät muille aineettomien palveluiden kauppialle aineettomia palveluitaan olisi tietenkin luonnolle avuksi ja helpotukseksi.
    En tiedä onko sellainen maailma mahdollinen, toivottavasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luulen, että tähän mennään, pyritään ainakin: aineettomat palvelut vaativat toki nekin jonkinlaisen materiaalisen perustan, mutta en usko että se sinänsä on mikään ongelma, kun asiaa mietitään kestävästi.

      Tuleeko tästä sitten niin paljon perustaa hyvinvoinnille kuin ajatellaan, se on toinen juttu.

      Totta kai kannatan tällaista, jos se tarkoittaa erilaisten palvelujen tarjoamista ja se työllistää ja elättää ihmisiä sekä luo veropohjaa.

      Poista
    2. Jos huumori sallitaan vakavalla asialla, niin nähtäväksi jää se kasvu = verotuotto = hyvinvointivaltion pohja, mikä syntyy kun joogahieroja hieroo työhuoneensa matolla ravintoterapeuttia ja ravintoterapeutti pitää luentoa Ellun kanoille, jotka konsultoivat Youtuben lifestyle-kanavien sisältötuottajia jotka menevät joogahierontaan raskaan päivän päätteeksi.

      Ostetaanko syntyneellä tuotolla raitiovaunu vihreälle linjalle Tampereelle tai kustannetaanko toimeentulotuki pitkäaikaistyöttömälle?

      Poista
    3. Joku talousosaaja voisi laskea kuinka monta ravintoterapeuttia tai joogahierojaa tarvitaan tuottamaan sama verotuotto minkä yhteiskunnalle tuottaa yhden valtameriluokan konttialuksen rakentaminen hollantilaiselle varustomolle.

      Poista
    4. Niin, jos esimerkiksi teollisuus ulosliputetaan Suomesta ja emme voi hyödyntää vastuullisesti niitä raaka-aineita (ja myös niihin liittyvää osaamista), joita Suomessa luonnostaan on, niin sitten kai edessä on se, että pyydetään EU:lta tukipaketteja, palvellaan toisiamme ja mitäpä muuta mukavaa tähän vielä keksisi...

      Toisaalta on niin että emme tiedä vielä, mitä kaikkia tulevaisuuden aloja on - ja samalla kuitenkin pitäisi päästä sinne tulevaisuuteen ilman että olemme rampoja ankkoja koko porukka, siis taloudellisesti.

      Poista
  16. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  17. Askeesimatka antaa vastauksia siihen mitä ihminen on ja mikä on oleellista siis tärkeintä.

    VastaaPoista
  18. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  19. Kristillinen askeesi on yksilön valinta. Niin sen pitää ollakin. Emme elä kristillisen askeesin yhteiskunnassa eikä sitä mitenkään voida vaatia.

    Tämä on olennainen erottelu.

    Yhteiskunta ei rakenteeltaan tule ikinä perustumaan kristilliseen yksilöaskeeseen. Tämä on vain realismia.

    Yhteiskunnassa ei myöskään koskaan tulla saavuttamaan sitä merkitystasoa, joka yksittäisellä ihmisellä on metafyysisessä todellisuudessaan.

    Me puhuimme yhteiskunnasta, sinä puhut yksilön kilvoittelusta, jota toki voi suositella kaikille, olivatpa nämä kristittyjä tai eivät.

    Itse yritän, huom. yritän ja teen parhaani arkisella tasolla elääkseni kohtuullisesti. Siinä ei ole mitään julistamista tai sormenheristelyä toisille. Se on hyvin käytännöllistä meininkiä. Tässä suhteessa poikkean kaikista paniikkimielialaa kylvävistä tahoista. (En nyt tarkoita, etteikö joku toinen voisi esiintyä julistavasti, kuten monet tekevätkin, mutta minulle se ei sovi.)

    VastaaPoista
  20. Sanon nyt vielä varmuuden vuoksi, että kunnioitan kristillistä askeesia ja muitakin askeesin muotoja.

    Tosiasia vaan on, että ihmiset eivät siihen vapaaehtoisesti ryhdy.

    Joskus sellainenkin asia kuin Suomen historiasta tutut nälkävuodet voivat olla totta, ainakin jossain määrin, mutta silloin on mennyt paljon pieleen. Siinä ei sitten taas ole mitään tekemistä askeesin kanssa, vaan alkaa ahminta merkityksessä itsensä varustaminen ja itselle keräily olemassaolon kamppailussa selviämiseksi.

    VastaaPoista
  21. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En sinulle tätä julistamista tarkoittanut ikävässä mielessä.

      Meillä on politiikassa, esimerkiksi siellä, ihmisiä jotka vouhkaavat ties mistä, mutta mitä se elämä sitten todellisuudessa on, on ihan eri juttu.

      Sinusta uskon, että elät askeettisesti ja kilvoittelet.

      Mutta yhteiskunnan rakenteita ei muuteta askeesilla, koska niin harva ihminen siihen vapaaehtoisesti ryhtyy.

      Askeesin vaatimus ei ole mielestäni askeesia. Askeesi on yksilön valinta.

      Hätätila luo tietenkin askeesin kaltaisen tilanteen mutta pakotettuna - ihmiset ovat yhä valmiita ahmimaan.

      Tätä tarkoitin.

      Poista
    2. Minun elämäni ei kelpaa esimerkiksi yhtään missään. Kerroin vain missä suuntanuoleni on ja että se edellyttää opiskelua, perehtymistä, toimeenpanoa.

      Poista
    3. Hyvä on suuntanuolesi ja se riittää.

      Poista
  22. Hyvää täsmentelyä askeesista molemmilta.

    Oikein se että toisen ihmisen elämästä on vaikea sanoa mitään. Moni velkojensa vanki elää varsin niukkaa elämää pakolla. Siihen ei määrää vahva oma etiikka vaan tilanne tilillä.

    Ollakseni ihan rehellinen uskallan turvallisesti sanoa tässä porukassa, että itse en ole kokenut kutsua askeesiin elämäni aikana.
    Koen että Jumala ei vaadi sitä minulta ja ehkä jokin aivonosa minussa on sen verran kehittymätön että vaikka kuulen luonnon huudon ja sen tunnistan, en vastaa siihen, en askeesiteoilla ainakaan.

    Materiassa kellumaan en ole kuitenkaan päässyt.

    Sitten on tietysti täysin selvää että vaikka en koe itse kutsua askeesiin, kunnioitan vahvasti niitä joilla on se kutsumus. Poikkeuksena ehkä jonkun ideologian tai maailmantuhokuvan motivoimat uuspuritaanit, jotka laittavat ihmisten niskaan samalla myös poliittisia ajatuksia ja velvoitteita, jotka pitäisi täyttää.

    Kutsun hyvin yksinkertaistettuun elämään olen kyllä kuullut, mutta sitä ei synnytä minussa usko eikä ympäristöajattelu eikä eettisyys, vaan jokin solutason ruumiillinen viesti. En ole kovin eettinen enkä uskonnollinenkaan olento, en henkinen, kuten se nykyään ilmaistan.

    Itse ajattelen, yhdeltäkään askeetikolta mitää poisottamatta, että minunkaltaiseni (pinnallinen?) ihminen on kutsuttu tänne uimaan ja porskuttamaan ja vähän potkimaan seiniä. Springsteenin joissakin lauloissa on joskus sellainen sanaton ujellus tai huuto lopussa, ehkä tiedätte. Sellainen kutsuu. Tai no, on kutsunut, nyt viisseiskana voisin olla kai jo isoisä jossakin todellisuudessa.
    Tosin jos kovalla duunilla hankitut vähät rahat menevät velkaan, niin konkreettinen tahaton askeesi menee sekin siinä sivussa.

    VastaaPoista
  23. Kävelyä metsässä, yksinkertaisen kalaruoan laittaminen, lukeminen, muutaman ajatuksen itselle kirjoittaminen, pihapiirin tarkkailu, kirjastossa käynti, päiväkahvit, uimassa käyminen, uunin lämmittäminen, perunan kasvatus, kahden rakkaan asioiden järjestely-yritys, ja kerran viikossa tai kuukaudessa autoretki toiseen kaupunkiin.

    Tuollaiseen omaluostariin kun vielä pääsis!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo em. on multa hieman ristiriitaisesti sanottu. Toisaalla sitten toivon aina, että jokainen ahertaa töissä jotta on veroja mistä tämä hyvinvoiva valtio voidaan maksaa. Yksityisyrittäjille soisin kyllä mielelelläni extraakin ottamastaan riskistä. Ei ole multa pois.

      Mutta toivon siis silti itselleni talopahaisen ikkunassa viipyilevää elämää. En kai vaadi muilta mitä en vaadi itseltäni? Siinä ristiriita. Yli 30 vuotta duunissa on sitten kai alkanut tehdä tehtäväänsä vaikka olen vielä nuori mies.

      Poista
    2. Ymmärrän täysin tuon tunteen, erittäin hyvin.

      Poista
  24. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  25. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  26. Ihmisellä voi olla perimmältään vain se elämä millainen on hänen maailmankatsomuksensa. Jotain tällaista. Oma maailmankatsomukseni on luultavasti hyvin protestanttinen. Sekin on oikein hyvä. En muunlaista kaipaa.

    VastaaPoista
  27. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  28. Tuon ymmärrän: sekä protestantin (itse myös) maailmallisuuden että jotakin sellaista mitä pintatasolla tiedän olevan, mutta johon minulla ei ole sisäänpääsyä. Sellainenhan maailma parhaimmillaan on, rikas erilaisuuksien kirjo. Jopa salaisuuksien. Kaltaiseni lihassaan rymistelevän pässinpään on kuitenkin parempi olla kun tietää että jossain tavoitellaan hiljaisuutta ja viisautta.


    VastaaPoista