lauantai 9. tammikuuta 2021

Rääppeitä

 

Kolme ruokalajia, jotka eilen illalla ja tänään tein jääkaapista löytyneistä jämistä.

Mozzarellapizza

Ainekset: Hiukan vanhaksi mennyt mozzarellapallo (joka tuoksui ja maistui kuitenkin hyvältä, koska oli avaamattomassa paketissa), tomaattipyreetä, pikkaisen ketsuppia, pizzamausteseosta, pippuriseosta, loput kalamataoliivit purkin pohjalta, juustoa raastettuna, tomaatteja (jotka olivat viittä vaille poisheitettäviä), edellisistä ruoanlaitoista jäänyttä tuorepestoa purkin pohjalta, kolme muoviin käärittyä kolme päivää sitten ruokailusta jäänyttä isoa tortillalättyä (nämä toimivat siis pizzapohjina). Tehdään pizza perinteiseen tapaan ja pistetään 250 asteiseen uuniin muutamaksi minuutiksi.

Näistä aineksista syntyi kolme aivan mahtavaa pizzaa. Kukin perheenjäsen sai kolme palasta. Yhden annoksen (3 palaa) hinta sellaiset 60-70 senttiä.

Paahdetut uunijuurekset

Ainekset: Pussi punajuuria, pussi porkkanoita (molemmat jääneet joululta rosollin teosta), pestopurkin loput, rypsiöljyä, pippuria ja pizzamaustetta, suolaa. Ei muuta kuin juureksista pahentuneet kohdat pois ja loput lohkoiksi ja mausteet päälle, sekoitetaan kulhossa, annetaan tekeytyä ja 250 asteiseen uuniin. Todella hyviä.

Jos näistä laskee jonkinlaista annoshintaa, niin olisiko sellaiset 30-40 senttiä annos.

Herkulliset uuniperunat

Kolme päivää sitten keitettyjä perunoita jääkaapista. Perunat litsataan juomalasin pohjalla hauskan muotoisiksi lätyiksi. Kulhoon chilisuolaa, pippureita, timjamia ja pizzamaustetta sekä rypsiöljyä. Perunat pyöritellään öljymausteseoksessa ja pistetään uuniin 250 asteeseen, kunnes ovat pinnalta kauniin kultaisia ja rapeita.

Annoksen hinta 10-20 senttiä.

Nyt on kaappi melko tyhjä, mutta eipä mennyt roskikseen oikeastaan mitään joululta. Jonkun kermaviilipohjaisen kastikkeen jouduin nakkaamaan pois ja risotonjämät, kun en uskaltanut ottaa enää riskiä.

Sanoin vaimolle, että olo on kuin italialaisella perheenäidillä, vaikka onhan annoksissa mukana melkoinen määrä suomalaisuutta (perunat, punajuuret, porkkanat).

PS. Eniten ylistän kuitenkin suomalaista kaurapuuroa. Sitä on nyt tullut syötyä taas koko syksy ja alkutalvi. Kun pistää kesällä kerättyjä marjoja hyvin hautuneen puuron päälle, ei oikeastaan mikään ole parempaa. Hyvää, ravitsevaa ja edullista.



2 kommenttia:

  1. Kuten olen aikaisemminkin sanonut niin tuo ruuanlaiton käsillä olevuus ja ajatukselliset maailmannäyt sinun pitää yhdistää jossain tulevassa teoksessasi. Se ei onnistu ellei ole taitoa ja innostusta ruuan laittamisessa kuten sinulla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Jari! Täytyy ottaa esiin nämä jutut seuraavassa teoksessa.

      Poista