maanantai 4. tammikuuta 2021

Korona ja kuntavaalit - humoristinen huomio (päivitetty klo 20.15)

 

Saa nähdä, tuleeko jossain vaiheessa ilmoitus, että kuntavaalit 2021 voidaan järjestää turvallisuussyistä vasta sen jälkeen, kun kaikki kansalaiset on rokotettu - tällä vauhdilla siis mahdollisesti 5-11 vuoden kuluttua...


*


Toivotaan, että kaikki menee hyvin, niin kuin kokonaisuudessaan koronataistelu tähän mennessä Suomessa on mennyt - ei olisi mukava, jos kalkkiviivoilla tilanne lähtisi ikävästi lapasesta.

Itse ajattelen lähinnä viruksen uutta muunnosta, joka leviää nopeasti lasten ja nuorten keskuudessa. Kun kotona on noita koulua käyviä, niin kyllähän se hiukan pelottaa... Ja riskiryhmään kuuluva vaimo, joka on vähintään 25 lapsen kanssa 5 päivää viikossa koko kevään ja vieläpä alueella, jossa potentiaalia sairastumisille löytyy vaikka muille jakaa.

Ei auta kuin pistää kädet ristiin ja noudattaa turvallisuutta niin hyvin kuin pystyy. Ja toivoa, että ihmisillä pysyy järki päässä ja rajoituksia noudetetaan niiden vaatimalla vakavuudella.

Edellä mainittu on tärkeää, koska ei ole oikein tietoa siitä, miten valmis ja toteutettavissa oleva rokoteohjelma Suomella on.

Nyt alkaa näyttää myös siltä, että rokotuslupien saaminen jaossa oleville lääkkeille venyy EU-tasolla Euroopan komission antaman myyntiluvan ja Euroopan lääkeviraston (EMA) edellyttämien tutkimusten vuoksi.

Toivottavasti mahdollisimman moni selviää keväästä terveenä ja pandemian pahimmat hyökkäykset on saatu torjuttua kesään tai ainakin syksyyn tai loppuvuoteen mennessä...

Tästä tulee vielä armotonta säätöä, jolla on varmasti monenlaisia, myös poliittisia, vaikutuksia.

Voi olla, että myös koronarokotusten kohdalla saamme hyödyllistä dataa siitä, miten tehokas, hyödyllinen tai haitallinen tavalliselle eurooppalaiselle ihmiselle ja kokonaisille yhteiskunnille on EU-tason byrokratia. Kannattaa seurata tarkasti.

PS. Saa nähdä, milloin ihmiset alkavat ostaa rokotteensa yksityisesti, jos rokotteita vaan on saatavissa. Itse harkitsen tätä vaihtoehtoa, jos tulee mahdolliseksi.


48 kommenttia:

  1. Olisi hyvä koronaroketeluottamuksen saamiseksi kansalaisten keskuuteen, että koko maan hallitus ja muu ylin johto, ehkä myös kansanedustajat, olisivat ihan ensimmäisinä ottamassa rokotteen.
    Tätä on jo ehdotettu.

    "Oman vuoronsa odottaminen" kuulostaa ensin ihan kunnialliselta, mutta koska tiedetään että vähintään kolmasosalla kansalaisista on joitakin epäilyksiä, olisi tuo teko tärkeämpi kuin mikään ele.

    VastaaPoista
  2. Itse kuulun myös edelleen porukkaan, jossa ollaan tuntikausia samassa pienessä tilassa ilman turvavälejä noin parinkymmenen hengen ryhmässä. Koko "osastolla" työskentelee sitten (ja myös ilman todellisia turvavälejä) noin 800 ihmistä (joillakin maski, joillakin ei) ja myös heidän kanssaan vuorovaikutus monin tavoin. Muistui mieleen kun ministeri tiedotti sujuvasti kevällä, mitä kaikkea tehdään ja miten hyvin kaikesta huolehditaan. Meidän "osastolla" ei mahdollista monestakaan syystä. Koronaa onkin ollut ja karanteeneja. Välillä ihan hieman pännii jutut, jossa kerrotaan etätyösuosituksista ja siitä kuinka "Suomi on oppinut työskentelemään etänä."
    Tämä on johtanut mulla siihen, että en oikeastaan koronaa pelkää enää lainkaan, kun suojautumisen suhteen ei ole minimiä enempää tehtävissä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on kurja tilanne - vaimolla aivan sama, ja taatusti tupa täynnä lapsia niistä eniten koronaa sairastavista ryhmistä ja sellaisista porukoista, että lapsi tulee kipeänäkin kouluun, josta opettaja sitten lapsen passittaa kotiin... Ja sama toistuu, vaikka on korona-aika. Sydämestäni toivon, että koulu menisi etähommiksi, jos korona alkaa liikkua eikä rokotteita saada. On nimittäin pitkä aika joku kuukausikin odotella edes sitä toista pistosta (sikäli kuin ekaa pistosta satutaan saamaan ennen huhtikuuta)...

      Kummankin tyttären koulussa riehunut korona. Nuoremman otimme itse pois, kun tiesimme sairastumisista, joista kouluun ei ollut ilmeisesti mennyt asianmukaisten karanteeninhoitamisten vuoksi ajoissa tietoa tai sitten asioita ei ollut hoidettu niin kuin pitää eli ajoissa (tarkoittaa reilua viikkoa).

      Ihme, että Suomessa ollaan selvitty näinkin vähällä. Mutta vaimo tosiaan sellaisessa riskiryhmässä, että saa aina ekana normaalit influenssarokotteet ja me muu perhe samalla, koska vaimo on riskiryhmäläinen. Nyt ei kuitenkaan jostain syystä kuulu koronan kohdalla riskiryhmiin VAIKKA korona iskee ekana KEUHKOIHIN missä vaimolla pahat heikkoudet. Sitten on vielä niin että virallisen liturgian mukaan vaimo ja muut työntekijät eivät ole altistuneet, vaikka luokassa olisi tartuntoja, koska ovat käyttäneet maskia.

      On tämä aivan uskomaton show. En sano, että olisi kenellekään helppoa, mutta eihän asioiden hoito ole mitenkään loogista.

      Luulen, että Suomen tilanne on näin hyvä etäisen sijaintimme, suhteellisen pitkien etäisyyksien ja väljän asumisen vuoksi. Etelä-Suomessa todella paljon tartuntoja muualle verrattuna juuri kaupunkirakenteen ja osin piittaamattoman väestön vuoksi.

      Poista
    2. Juuri viikonloppuna juttelin kaverini kanssa, joka ollut tehohoitajana huhtikuusta alkaen. Jos joku vähättelee vakavan tautimuodon tuhoja, niin kannattaisi jutella jonkun asiantuntijan, esimerkiksi hoitajan kanssa.

      Sanoi, että onneksi Suomessa on opittu todella paljon hoitamisesta näiden kuukausien aikana. Jos tulee massatartuntoja ja vaikeita tautimuotoja enemmän nyt nopeasti leviävän variaation vuoksi, olemme todellisessa kusessa. Hoitopaikat yksinkertaisesti loppuvat.

      Kaikki eivät ota koronaa vakavasti. Itselläkin lähellä sellaisia, eikä naurata, että sitäkin kautta on mahdollista joutua hankaluuksiin, joilta muuten välttyisi.

      Valehtelisin jos väittäisin etten yhtään pelkää. Ei suoraan sanottuna huvittaisi jäädä itsekseen hoitamaan koko sitä showta, joka seuraisi esimerkiksi vaimolleni vaikeasta tautimuodosta. Onneksi Suomessa on todella hyvä hoito, jos sattuu osumaan kohdalle.

      Poista
  3. "Sitten on vielä niin että virallisen liturgian mukaan vaimo ja muut työntekijät eivät ole altistuneet, vaikka luokassa olisi tartuntoja, koska ovat käyttäneet maskia."

    Tuo on juuri noin. Koulut ovat ainoa paikka, jossa koronaan sairastuneen kanssa pitkäaikaista oleilua ja työskentelyä ei tulkita altistumiseksi. Tämä siksi että koulujen päivähoito-funktio voisi täyttyä isojenkin oppilaiden kohdalla. Tämänkin vuoksi ei tiedä itkeäkö vai nauraa, kun opetusministeri (esim.) tiedottaa miten hienosti asiat on hoidettu ja tv-uutiset kuvittaa tätä virallista totuutta kuvaamalla luokkia joissa muutama oppilas työskentelee luokkahuoneessa jossa usean metrin turvavälit. Samaan aikaan todellisuudessa on kouluja joissa todellisia turvavälejä ei ole ja joissa 800 oppilasta (ja yli) syö yhdessä ruokatilassa noin kahden tunnin aikana. Ja tämä alueilla jossa koronaa on paljon.

    "Juuri viikonloppuna juttelin kaverini kanssa, joka ollut tehohoitajana huhtikuusta alkaen. Jos joku vähättelee vakavan tautimuodon tuhoja, niin kannattaisi jutella jonkun asiantuntijan, esimerkiksi hoitajan kanssa."

    Tästä myös mulla samaa suoraa tietoa. Tilanteita joissa korona tappanut parissa päivässä keski-ikäisiä. En nyt kuvaile tarkemmin, koska paniikkia ei pidä lietsoa.
    Osa ihmisistä silti haluaa höpistä aina, että "kyllähän se kausiflunssakin" tappaa jne.

    Aikamoinen vitsaus tämä on. Ja en osaa enkä halua suhtautua asiaan vähättelevästi enkä niin, että korona on terveellinen pakkopysäytys kulutusjuhlille tms.
    Suomi on selvinnyt vähämmällä. Tosin pari päivää sitten oli mediassa tietoa, että meillä kaikki tartunnat eivät kirjaudu järjestelmiin lainkaan.
    En usko myöskään, että suomalaisten viranomaisten toimet olisivat olleet jotenkin parempia kuin muualla maailmassa (jossa rajoitukset ovat olleet paljon tiukempia ja silti tartuntoja moninkertainen määrä). Ehkä maamme harvaanasuttuus on auttanut tilannetta täällä.
    PK-seudullahan on joillakin alueilla ollut melkein sama tarttuvuus kuin pahoilla Euroopan alueilla. Mutta koska tämä ollut vain pistemäistä, ovat luvut koko maassa pysyneet alhaalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se mihin itse vahvasti luotan koroan suhteen on suorittavan tason terveydenhuoltohenkilökunta (sairaalat, terveyskeskukset), hoitajat, lääkärit jne.
      THL tekee varmasti parhaansa, mutta keväällä ei kaikki mennyt ihan putkeen. Myös maskinkäytön vahva vastustus (ainoana maailmassa) ja nyt sittemmin maskinkäytön suositus syksyllä jäi mietityttämään.
      Hallitus on tiedottanut sujavasti (niin) mutta nyttemmin sitten väistäen ja peläten suurempien rajoituksien käyttöönottoa.
      Tajuan kyllä että vaikea paikka enkä tiedä yhtään paremmin mitä pitäisi tehdä.

      (Mitä tulee koulujen mahdolliseen etätyöskentelyyn niin peruste, jolla sitä vältellään on kyllä tärkeä ja relevantti, mutta koen että siinä on kyse enemmänkin siitä missä jamassa maa ja sen monet perheet ovat, ei kouluista. Jotakin oli pahasti pielessä jo ennen etäopiskelua, jos etäopiskelu on tuottanut tutkittujen kaltaisia ikäviä seurauksia. Asia on mielestäni myös hieman, valitettvasti, poliittinen. Opettajathan pääsevät "helpommalla" kun etänä ei työskennellä, peruskouluissa ainakin näin, eri asia on sitten onko riski terveyden kannalta kannattava koko yhteiskunnassa ja yksilöjen kannalta ottaa. Korona ei kuitenkaan tule olemaan pysyvä tila.)

      Poista
    2. "THL tekee varmasti parhaansa, mutta keväällä ei kaikki mennyt ihan putkeen. Myös maskinkäytön vahva vastustus (ainoana maailmassa) ja nyt sittemmin maskinkäytön suositus syksyllä jäi mietityttämään."

      Tuo tempoilu tässä siis vei uskottavuutta.

      Poista
    3. Joo, hyviä näkökulmia kaikki.

      Rokotteen tulon nopeus, siis se että näin nopeasti on kehitetty rokotteita, on kyllä iso plussa. Toivottavasti rokotteet on kyllin huolellisesti testattuja.

      Iso harmi on, jos nyt sitten ihmisiä kuolee turhaan byrokratian ja hitauden vuoksi. Nopea virus, hitaat ja osin valmistautumattomien hallintojen toimet.

      Koronan hoito tuntuu olevan yksi niistä kruununjalokivistä, joka hallituksella on esittää tältä kaudelta. Toivon, että se nyt onnistuu kokonaisuutena loppuun saakka. Ihan ihmishenkien vuoksi.

      Kouluille ladataan liikaa vastuuta asiassa kuin asiassa. Kyllä se on niin että meidän yhteiskunta on nykyisen elämäntavan vuoksi monella tavalla heikommassa hapessa kuin päälle päin näkyy. Ei koulut voi kaikkea paikata, vaikka tärkeitä ovatkin ja opettajat tekevät erittäin hyvää työtä.

      Poista
    4. Jatkossa kannattaisi olla viisaampi ja antaa rokottamissuunnittelu ja muut pikaista toimintaa vaativat toimet poliitikoilta ammattilaisille. Niinistön ehdottama nyrkki olisi ollut hyvä.

      Kun katsoo jonkun Israelin valtion toimintaa tässä asiassa, niin näkee mitä tarkoittaa että valtio on päättänyt pysyä toimintakykyisenä ja pitää huolta siitä että asiat hoituvat. Luulisin että kyse on kollektiiviseen selkärankaan iskostuneesta selviytymiskamppailusta. Ei olla vaan duunissa ja edustamassa jotain poliittista poppoota hyvinvointivaltiossa.

      Muuten en ota Israelinkaan kohdalla asiaan kantaa, mutta toiminta on kyllä esimerkillistä tässä suhteessa, että ollaan tilanteen tasalla. On noissa oloissa pakkokin olla jos maa aikoo pysyä maailmankartalla.

      Saa nähdä onko esimerkiksi EU:n jäykkyys ja säätely lopulta siunaus (rokotteen turvallisuuden varmistaminen) vai kirous (normaalia kirottua byrokratiaa joka ei toimi mitenkään optimaalisesti nopeutta ja vastuunkantoa vaativissa kriisiolosuhteissa).

      Poista
  4. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  5. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  6. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  7. Totta on, että esimerkiksi tämä virus voidaan nähdä luonnon omaksi keinoksi säädellä ihmispopulaatiota. Jotkut markkerit ovat ekosysteemissä kertoneet, että liika on liikaa.

    No, katsotaan mitä viruksesta vielä paljastuu ajan mittaan.

    Henkilökohtaiset tragediat ovat tragedioita mutta luonto ei toimi yksilöiden vaan laji(e)n tasolla, näin olen ymmärtänyt.

    VastaaPoista
  8. "Tästä isosta kuvastahan aina muistamme käydä keskustelua.Mutta sitten jokaisella on kohtalonsa ja lähivastuunsa ja aikalaisuutensa."

    Tuossa on muuten tiivistetty aika paljon, ja hyvin. Juuri noin tunnen itse.


    Ihan suoraan en usko pandemioiden harvennushakkuuseen, tai siis niin, että luonto olisi asialla jotenkin fysikaalisesti tietoisena.
    Ajatelkaapa mustaa surmaa. Tappoi Euroopan väestöstä puolet aikana jolloin edes tällä mantereella ei varmasti ollut ihmisiä luonnonkaan kannalta liikaa. Ja kulkutauteja on käsittääkseni ollut kaikkina aikoina, silloinkin kun ihmisten määrä oli todella matala ja vaikutus luontoon todellä vähäinen, suurimmassa osassa maailmasta nolla.

    Ihmispopulaation edelleen kasvulle ja vaikka kuinka pitkäaikaiselle sääilymiselle (suurenakin) voi silti olla mahdollisuuksia. Eli hetkeäkään ei saisi hukata väestönkasvun pysäyttämisessä.
    Ajatelkaapa kuinka monta tuhatta miljardia (kyllä, suuruusluokka on tuo) on yhden vuoden aikana käytetty koronan vaikutuksien hoitamiseen.
    Entä jos vaikka puolet tuosta summasta olisi käytetty väestömäärän pysäyttämiseen siellä missä se kasvu tapahtuu.
    Ongelma on edelleen se, että tätä maapallon elämälle vaarallisinta ilmiötä ei sellaiseksi tunnisteta tässä ajassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Musta surma tappoi kolmasosan, ei puolet kuten kirjoitin. Oli toki alueita joilla puolet, ja ylikin meni.

      Poista
    2. Niin, eivät taudinaiheuttajat, ainakaan nykyisin tuntemamme, yksin voi pienentää ihmispopulaatiota riittävästi.

      Ihmiskunnan tulisi ottaa itse lusikka kauniiseen käteen ja aivan normaalilla yhteiskuntasuunnittelulla hoitaa asioita kestävämmälle tolalle. Tähän ei pystytä syystä jos toisestakin.

      Poista
  9. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  10. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  11. Niin, opettajien tilanne on minusta sellainen, että heidät tulisi rokottaa etunenässä (olosuhteet ainakin tartunta-alueilla huomioon ottaen), ja kun monella on vielä perussairauksia ja huono sisäilma monin paikoin lisää hengitystie-elinten tulehduksia ja altistaa jo muutenkin. Ei tule kuitenkaan tapahtumaan.

    Avaruuspukuope olisi hyvä näkymä. Voisi olla kyllä aika raskasta tetsata puku päällä monta tuntia päivässä oppilaiden joukossa: kunto kyllä kohenisi, mistä iso plussa...

    VastaaPoista
  12. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  13. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  14. Sellaisten ihmisten rokottaminen ensin olisi ehkä hyvinkin perusteltua jotka eivät voi tai joilla ei ole mahdollisuutta työskennellä etänä. Kaupantyöntekijät, terveydenhuolto tietenkin, peruskoulujen henkilökunta jne.
    Myös riskiryhmiin kuuluvat lapset ja nuoret.

    Kun käyn kaupassa missä ollaan nyt niin kuin pitääkin hyvin koronatietoisia maskeineen ja käsideseineen niin se tuntuu ihan iisiltä ja turvalliselta ympäristöltä verrattuna kouluihin, joissa joissakin velloo lähes tuhat ihmistä samoissa tiloissa.

    Kävin tänään aamupäivällä pienessä operaatiossa (pieleen kylläkin meni, tähystys) Laakson sairaalassa. Istuin käytävillä puolisentoista tuntia. Hyvin rauhallista ja verkkaista, ihmisiä harvassa. Kun vertaa oman duunipaikan käytäviin ja tiloihin, joita leimaa satojen ihmisten turvavälitön korkeintaan puoliksi hallittu kaaos ja jatkuva sosiaalinen tykitys, niin tuli tuo mieleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsellä kuten sanoin jo on kuitenkin sellainen lähes fatalistinen olo. Koska itse en voi duunissa lisätä minimin minimiä enempää omaa suojautumitani em. syistä, niin huoli on jotenkin vähintään puolittunut. Kun työnantaja osoittaa työn ilman vaihtoehtoja, jossa satojen kanssa hengitellään ja ruokaillaan yhdessä niin kantakoon sitten myös vastuun, jos jotain sattuu.

      Mutta on vuosi 2020 ollut yllättävä. Vaikkei sellainen uuden sukupolven "oma maailmansota", ei lähelläkään, mitä liioitteluun taipuvaiset ovat kirjoittaneet. Muuten ollut ihan perusvuosi.
      Saa nähdä mitä Trump tekee huomenna Washingtonissa.
      Siellä maailma vasta sekaisin on.

      Pelkäänpä että totuusrelativistinen vuosikymmen alkamassa muutenkin.
      Jotenkin vuoden 2015 jälkeen on laajasti ja moniaalla opittu todella huonoille tavoille.

      Poista
  15. Kouluissa on juuri tuo miltei kaaokseen repeävä fiilis - ainakin isoissa kouluissa, joita on liki kaikki koulut pääkaupunkiseudulla, lähiöissä ja ylipäätään siellä missä on isoimmat koulut. Vastaa lähinnä isojen markettien ruuhka-aikoja, joita tulisi välttää. Olen henkilökohtaisesti onnenpekka, kun olen voinut tehdä etänä. Kouluissa työ on muutenkin stressaavaa, ja kun siihen vielä pistetään päälle tämä koronalisä, niin en voi muuta kuin nöyrästi ottaa lakin päästä ja kiittää opettajia, että jaksavat hoitaa opetus-, kasvatus-, järjestyksenvalvoja-, kuratointi- ja sosiaalityötä.

    Toivon hartaasti, ettei yhteiskunnissa mennä siihen, että asioiden ei tarvitse olla totta (klassisessa korrespondenssin mielessä eli että sanat ja todellisuuden tapahtumat vastaavat toisiaan ihan oikeiasti) vaan riittää kunhan sanoja on oikealla puolella. Tähän suuntaan valitettavasti näen asioiden luisuvan, ja tätä meininkiä kyllä myös aktiivisesti vahvistetaan.

    Kuten vihreiden Jyrki J. J. Kasvin twitterin esittelyssä lukee: "Ennemmin naiivi ja väärässä kuin kyyninen ja oikeassa."

    Tästä kun lähtee niin ei voi mikään mennä pieleen... Pääasia on että on porukassa mukavaa. Tämä ei ollut nyt sitten mikään maalitus, olipa vaan yksi esimerkki siitä, mitä voi tarkoittaa, kun ei ole enää väliä ovatko asiat totta, mutta kun on oikea asenne, niin se ratkaisee.

    Tietenkään kyynisyys ei ole oikea vastinpari naiiviudelle vaan realismi. Mutta Jyrki ei valitsekaan naiiviuden ja realismin väliltä vaan naiiviuden ja kyynisyyden.

    Jos sanon, että tällä menolla menee päin helvettiä ja aika lujaa, niin olenko realistikko vai kyynikko? Mielestäni olen luonteeni mukaisesti pikemminkin realistinen pessimisti kuin kyynikko.

    Mutta jos joku tahtoo olla lähtökohtaisesti naiivi ja sen vuoksi vaikka väärässä, niin en pidä sellaista kovin hyvänä lähtökohtana KOSKA harvoin tehdään sitä korjausliikettä, mikä naiivin mutta oppimaan pyrkivän ihmisen / ryhmän pitäisi tehdä, jotta väärässä oleminen olisi jotenkin hedelmällistä. Itse asiassa tätä tapahtuu hyvin harvoin. Tyypillisempää on jatkaa valitsemallaan tiellä niin pitkälle kuin se suinkin on mahdollista ja jotkut muut kantavat vastuun.

    En tahdo tällä mollata Kasvin asenteellista lähtökohtaa. Jokainen valitsee sellaisen varmasti perusluonteensa mukaan.

    Ihmettelen kuitenkin, miksi ihmiset - varsinkin poliitikot - eivät tahdo olla mieluummin avoimin silmin asioita katsovia realisteja, jotka muuttavat premissejä jos homma ei näytä toimivan?

    Totta kai myös tietty annos idealismia ja uskoa omaan tekemiseen on tarpeen kaikessa pitkäjänteisessä työssä, mutta aina pitäisi laskea, riittävätkö paukut niihin hankkeisiin joita ajetaan ja mitä on sitten mahdollisesti lopputuloksena, jos homma ei menekään putkeen (ja kunnon suunnitelmia ei ole alkujaankaan).

    Olisi niin paljon hyviä eli huonoja esimerkkejä siitä, kun on vaikkapa lähdetty ajamaan poliittisesti asioita "mieluummin naiivisti ja väärässä" -asenteella.

    Naiivin eli luonnollisen (luonnollisesti OMAAN HYVYYTEENSÄ JA TARKOITUSPERIENSÄ HYVYYTEEN luottavaisen ja reflektoimattoman) vastakohdaksi voisi ottaa myös sentimentaalisen eli reflektoivan, romantiikan oppien mukaan. Miksei tuossa sentimentaalisessa asenteessa voisi olla myös terve ripaus kyynisyyttä, eli omien hyvien tarkoitusperien epäilyä.

    No, Kasvi tuntuu leppoisalta kaverilta. Joillakin voi olla jopa esimerkiksi ottamaani Kasvin twitter-esittelyä härkäpäisempiäkin sloganeita.

    Vielä kerran: Kasvin esiin nostaminen ei ole muuta kuin esimerkki asenteesta, jossa totuudella ei ole lähtökohtaisesti kovin tarkkoja kriteereitä eikä väärässäolokaan niin haittaa.

    Jokainen ihminen erehtyy, se on selvää, mutta en pistäisi sitä omaksi sloganikseni yhdessä naiiviuden kanssa. Naiivi ihminen saa oikeastaan sitä mitä tilaa eli erehdyksiä toisensa perään, ellei yhtenä palikkana ole mukana se erehdyksistä oppiminen eli tarvittava määrä oikeassa olemista ja kyynisyyttä hyvässä mielessä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti Jope ei ole kyse vakavasta jutusta, minkä vuoksi jouduit Laaksossa käymään. Tuttu paikka, kun asuimme Helsingissä. Vaimoni kävi siellä aika usein, kunnes hänet leikattiin. (Ei tarvitse luonnollisesti avautua asiastasi julkisesti.)

      Poista
    2. PS. Minusta Kasvilla on myös hyvin asiallisia twiittauksia, kun niitä lukee, eli hän saattaa myös tarkoittaa osin käytännössä eri asioita kuin mitä julistaa. Mutta kyllä vihreiden touhu on pääasiassa mieluummin naiivi ja väärässä kuin se toinen vaihtoehto. Realismia olisi hyvä saada monta kuormallista lisää, niin tuntuisi minulle uskottavalta vaihtoehdolta jälleen.

      Poista
    3. Klassinen korrespondenssiteoria on tietenkin ollut relativistisessa ja erilaisissa totuus sosiaalisina konstruktioina -tyyppisissä postmoderneissa teorioissa hiukan hankalassa roolissa, ja onhan siinä ongelmansa, kun katsotaan määritelmää nimenomaan uskomusten ja sosiaalisten sopimusten todellisuudessa, jossa politiikkaa nimenomaan nykyisin tehdään:

      "Klassisen korrespondenssiteorian mukaan väittämä on tosi, jos ja vain jos väittämän ja asiantilan välillä on vastaavuus eli korrespondenssi. Siten väite "Ulkona sataa" on korrespondenssiteorian mukaan tosi, jos ulkona sataa. Teorian vaikeutena on sen perusteleminen, että uskomus vastaa tosiasiaa. Miten voidaan puhua siitä miten asiat todellisuudessa ovat jos uskomusta ei voida verrata todellisuuteen? Toisin sanoen korrespondenssiteoria vaatisi täydennystä, esimerkiksi teorioilla vastaavuuden luonteesta ja totuuden tuntomerkeistä."

      Aatteet eivät yleensä edellytä erityisen vahvaa suhdetta todellisuuteen. Siksi aatteen keskeiseksi käsitteeksi voidaan valita esimerkiksi "sorto" - sitten vaan etsitään tunnusmerkkejä sorrosta, tätä totuutta ei edes yritetä tavanomaisen tieteellisen menetelmän mukaan koetella eli falsifioida.

      Kaikki tietävät, että maailma ja sen merkityksellistäminen on sen verran joustavaa puhaa, että vaikka meillä on yksi todellisuus, sitä voidaan selittää hyvin eri tavoin ja ainakin sosiaalisessa todellisuudessa menee aikansa hyvin, vaikka itse teoria olisi monin osin aivan perseellään eikä edes kovin kuvausvoimainen, paitsi riittäviltä osin, että osa sen ostaa, koska se hyödyttää ("totuus on sitä mikä kannattaa" -pragmatismi).

      Poista
  16. Voi hyvin unohtaa ajatuksen esittäjän, koska vastaavia riittää, mutta kyllä tässä on nyt kaikki paketissa taas:

    "Ennemmin naiivi ja väärässä kuin kyyninen ja oikeassa."

    Tuosta on vaikea jatkaa. Itse voisin sanoa, että olen mieluiten väärässä, todella paljon mieluummin, mutta vain tosiasioiden ja todellisuuden suhteen.
    Mikä on "kyynistä" tms. tai ei, on sivuseikka. Poseerausta, ja projisointia.

    Kommentit hyviä, täsmentävät juuri ideologian yksinkertaistavuutta suhteessa havaittavaan toteen.

    (Ja joo, ei pitäisi olla vakavaa; tähystyksellä vain tiettyjä oireita. Homma meni pieleen koska lääkitys ei tehonnut minuun lainkaan.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jope, toivottavasti jatkossakin kaikki hyvin.

      Olisi hauska kerätä erilaisia sloganeita ja niiden pohjalta valottaa Jarin käsitettä psykoottinen humanismi.

      Poista
  17. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  18. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  19. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hitler taisi lopussa kokea, että Saksan kansa oli pettänyt kohtalonsa mikä tarkoitti ilmeisesti hyvin pitkälle myös sitä että se oli pettänyt Hitlerin itsensä (ja tämän huonot ja vallanhullut laskelmat). Voihan olla, että pienellä lisälaskemisella ja realismilla Saksa olisi päässyt toiseen lopputulokseen. No, jos Saksa olisi ollut voittajien joukossa, Eurooppa voisi olla nykyisin toisenlainen. Paitsi paha on mennä sanomaan mitä Saksan suhteen olisi myöhemmin tapahtunut.

      Poista
    2. Jos siis Hitler & kumppanit olisivat johtaneet maata.

      Poista
  20. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hitlerillä taisi lipsahtaa demonisuuden eli ahmintakulttuurin puolelle. Raja on hienon hieno, kun on paljon voitettavaa tai vallan tavoittelija ajattelee olevansa lähellä jotain suurta, historiallista. Eihän Hitler tyhmä ollut, mutta se kai voidaan sanoa, että haukkasi liian suuria paloja yhtä aikaa ja liian monella rintamalla.

      Poista
  21. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ihmettelisi vaikka tässä tilanteessa olisimme joillakin Pohjolan alueilla, kun tilanne on jo tämä Ruotsin suurissa kaupungeissa / kaupunkialueilla.

      Tulevaisuudessa ihmiset todellakin ihmettelevät, mikä oli idea. Sanotaan: jotkut kutsuivat sitä jo silloin psykoottiseksi humanismiksi, nyt se on arkipäivää.

      Poista
  22. Jarille sotahistorialliseen kiinnostukseen se, minkä varmaan tiedätkin, että jo hyökkäys Puolaan 1939 ei sujunut odotetusti. Puolaa ei miehitetty. Polakit laittoi hanttiin viikkoja ja maailman nykyaikaisin armeija menetti kymmeniätuhansia kaatuneina. Wehrchmatin upseerit tajusivat jo tässä vaiheessa tuon väärän optimismin.

    Minua ärsyttää aika paljon kun nykyään toisesta maailmansodasta populaarilla tavalla kirjoitettaessa saksalaisista ja Saksan armeijasta puhutaan yleisesti natseina. Suomen Lapissa mm. oli todella vähän natseja. Wehrcmhat siellä oli. Vain osa saksalaisista natseista oli natseja. Mutta meemi on meemi ja historia esitetään ythä yksinkertaistetusti kuin mitä Hollywood esittää kylmän sodan jäätävän kylmän Neuvostoliiton ikuisessa talvessaan, joka muistuttaa Pohjois-Koreaa. Niinhän ei ollut.

    Oli myös se upea tilanne, jossa Hitlerin vastaisen salaliiton onnistuessa Wehrcmatin kenraalit (joista iso oli entisiä keisarikunnan upseereja, monet preussilaisten aatelissukujen jäseniä) olisivat ilmoittaneet että he eivät ota enää vastaan käskyjä natsijohdolta Berliinistä. Historia olisi mennyt toisin jos Valkyria olisi onnistunut ja itärintamalla noin 4 miljoonaa saksalaisotilasta ei olisi ollut enää natsien komennossa.

    Jokaisen pitäisi tajua että natsit olivat vain osa saksalaisista myös toisen maailmansodan jälkeen, Samaan tapaan kuin bolsevikit Venäjällä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vain osa saksalaisista natseista oli natseja. Siis: vain osa oli natseja. Toki natsien hegemonia oli yhteiskunnan valtavirtaa mutta miljoonat eivät koskaan sitoutuneet Hitleriin. Ja tämä koski myös suurta osaa Saksan varsinaisen armeijan upseeristoa.

      Poista
  23. Mua aina kylmää tästä lähteestä löytyvä (Overmansin) tutkimus:

    https://en.wikipedia.org/wiki/German_casualties_in_World_War_II

    Tammikuussa 1945 Saksan armeijan kaatuneet olivat yhdessä kuukaudessa (!) 450 000.
    Eli suurinpiirtein sama kuin mitä brittien tai jenkkien kaatuneet
    k o k o sodan aikana.

    Tähän kun lisää sen että rintamalla kaatuneista kaikista sotilaista noin 9/10 osaa kaatui itärintamalla niin välillä tulee nappylöitä täysin länsikeskeisen (taasko Hollywood ja angoamerikkalainen viihde-ja mediakuvastoteollisuus?) toinen maailmansota-kuvaston vuoksi.
    Itärintamalla koettiin kymmeniä, satoja normandioita....

    Eli koen tietenkin sympatiaa niitä saksalaisia kohtaan jotka joutuivat natsien vuoksi kokemaan kaiken tuon ja maansa jakamisen ja alistamisen.
    Ideologiat oikealta vasemmalle eivät olekaan mitään sellaista mihin yhdenkään kansakunnan kannattaisi tukeutua.
    Koskee myös vuotta 2020.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Erittäin hyviä pointteja, Jope. Näinhän se on sodassa ja rauhassakin, että pienen johtavan porukan mukana menee sitten suoraan tai epäsuorasti koko maa, yleensä jonkinmoiseen tragediaa. Koskee ihan kaikkia aikoja.

      Poista
  24. Jari (tai Vesa jos sulla aikaa), jos kiinnostaa toisen maailmansodan jälkeinen yksi mysteeri-ilmiö, lue ohut yhden suosikkikirjailijani (W.G.Sebald) kirjoittama merkittävä teos, Ilmasota ja kirjallisuus.
    https://fi.wikipedia.org/wiki/W._G._Sebald

    Kirja käsittelee tilannetta Saksassa toisen maailmansodan jälkeen pitkälle 60-luvulle: maa on pommitettu maan tasalle, noin 1.5 miljoonaa siviiliä kuollut pommituksissa, kaupunkeja joissa 80 prosenttia rakennuskannasta raunioina, maassa vaeltaa sodan jälkeen miljoonia kodittomia, siviilit kokeneet ennenkokemattomia kauhuja.
    Sebald tutkiessaan tämän kaiken jättämiä jälkiä kirjallisuudessa huomaa ettei käytännössä kukaan käsittele tätä jättimäistä kollektiivista kokemusta. Sitä ei ole kuin olemassakaan. On vain hiljaisuus ja vaikeneminen.

    Kirja on esseemäistä tutkivaa proosaa ja laittaa ajattelemaan kaikenlaista. On myös aihettaan suurempi (jos tässä tapauksessa nyt voi olla).

    Sebald eli elämänsä Englannissa kirjallisuuden professorina Norwichissa.
    Olen lukenut häneltä kaiken suurella ilolla ja hänen tapansa kuvata Eurooppaa on näkökulma, joka vaikuttaa minussa suuresti kun puhun "Euroopasta" ja sen muistista jonka en toivoisi hautautuvan mihinkään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Myäs Paavo Rintalan kirjat 80-luvulta eteenpäin ja Sarmatian Ofeuksesta eteenpäin, myöhäistuotanto, kuuluvat tähön, mitä äsken tuossa sanoin.
      Operaatio Valkyriasta ja siihen liittyvistä ihmiskohtaloista, mm. ( esim. Boenhoffer) kertoo Marian rakkaus.

      Poista
    2. (sorry, kirjoitusvirheet kommenteissa; näpyttelin vaan tulemaan, kun tämä em. mulle yksi tärkeä aina innostava aihepiiri)

      Poista
  25. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  26. Sebaldia olen lukenut jonkin verran, mutta en tuota Ilmasotaa. Hieno kirjailija kaikkinensa.

    VastaaPoista