Meidän tulisi ehdottomasti puuttua syrjiviin rakenteisiin ja osattomuuteen. On pöyristyttävää, että nuoret joutuvat turvautumaan veitsiin, huumekauppaan ja ryöstöihin vain saadakseen tonnin merkkivaatteet. Tonni syksyllä ja keväällä vaatteisiin Suomen joka nuorelle (13-20 v.), niin johan oireilu loppuu, kiinnostaa koulunkäynti ja ihmisiksi oleminen. Ja kannabis lailliseksi ja jakeluverkot turvallisiksi nuorille ostajille ja välittäjille, se on yhtä lailla olennaista. Ennaltaehkäisy tulee joka tapauksessa halvemmaksi kuin jälkien korjaaminen. Yleensäkin ajattelen toimivasta yhteiskunnasta siten, että ihmiset pitäisi maksaa tyytyväisiksi. Ai millä? No verorahoilla ja miinuskorkoisilla lainoilla tietenkin.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistahttps://www.is.fi/kotimaa/art-2000007610370.html
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaLastensuojelu on käytännössä kädetön. Näin se on jos oikein rankasti ja tylysti asian pelkistää. Siltä on viety mahdollisuudet toimia.
PoistaTiedän aika hyvin näitä asioita ihan ruohonjuuritasolta. Siis täältä pääkaupunkiseudulta. Pojilla on puukot mukana, ja niitä sekä taistelukaasuja käytetään. Huumeita siirtyy kädestä toiseen. Normimeininki tietylle nuorison osalle. Satoja nuoria. Osa enemmän, osa vähemmän skenessä.
Jari, kannabispsykoosi ei ole todellakaan kaukaa haettu juttu. Ihmisillä jolla on herkkyyttä ja taipumusta se kyllä osuu kohdalle. Minunkin tutuissa on käynyt näin.
PoistaKommenttini lastensuojelun toiminnasta ei ole kritiikkiä itse hyvää lastensuojeluntyötä kohtaan vaan kommentoin sitä mitkä ovat sen mahdollisuudet realistisesti puuttua asioihin, vakaviin juttuihin nuorten kohdalla.
PoistaLastensuojelun mahdollisuudet puuttua näihin nyt puheena oleviin tapauksiin on korkeintaan hiukan hidastava. Ongelmatehdas on kuitenkin jossain ihan muualla. Se on hölmössä ideologiassa, joka ei tajua todellisuudesta paljoakaan.
PoistaVoidaan puhua rakenteellisista ongelmista, mutta se ei tarkoita paljon paskaakaan ennen kuin on määritelty missä rakenteissa ongelmat ovat. Ne eivät ole ainoastaan yhteiskunnan perusrakenteissa. Ne ovat myös kulttuurissa rakenteissa ja niiden ongelmallisissa kalibroinneissa.
PoistaLisäksi mikään auttaminen ei voi estää täysin perseilyä ja kumota ryhmäilmiöitä silloin kun niitä pääsee syntymään. Toki hyvinvointiyhteiskunnan palvelut ovat asia jota arvostan korkealle. Nekään eivät kuitenkaan ole jumala koneesta -tyyppinen ratkaisu. Ihmisillä on vapaus valita mitä tekevät. Joskus ihmiset valitsevat tyhmästi, lyhytnäköisesti ja yhtään ajattelematta, joskus edellytyksiä olla osa yhteiskuntaa ei ole kovin vahvasti, ja silloin systeemiä koetellaan ja osa putoaa varjoyhteiskunnan puolelle.
PoistaLastensuojelu on se viimeinen mahdollisuus auttaa, mutta usein on niin että sielläkään ei ole mitään välttämättä mikä pysäyttäisi.
VastaaPoistaOlen ollut minäkin paikalla.
Ja mitä siellä voisikaan olla?
Paljon puhutaan lisäresursseista joita halutaan ja tarvitaan lisää (kuraattorit, psykologit, lastensuojelu), mutta kaikki eivät saa apua. Osa jää tehokkaan avun ulkopuolelle lakiteknisistä syistä. Tarkoitan yliviritettyjä kansalaisoikeuksia. Ei ole oikeuksia todellisiin interventioihin; itsemääräämisoikeus sitä ja tätä...
Mieluummin lapsi/nuori toimii kaduilla mitä tahansa tehden kuin että hänen turvastaan pidettäisiin oikeasti huolta.
En sulkisi pois paikkoja joista ennen käytettiin nimitystä koulukoti.
Kaikki eivät edes tiedä millaista nuorten todellisuus voi olla. Se ei ole aina mitään "kipuilua." Siinä on usein hengenlähtö lähellä.
Puuttuminen on vaikeaa myös koska kuvitellaan että loputon avohoito on ratkaisu.
Mutta kaikki maailman asiat eivät ratkea keskustelemalla toimistopöydän ääressä sovittuna toimistoaikana.
Myös jengistymisen kulttuurisidonnaisuuksia olisi alettava pian purkaa. Onko se edes mahdollista Suomessa jossa osa porukasta iloitsee että kivaa kun meilläkin alkaa näyttää Berliiniltä. Tarkoitan tässä omalakisuutta, en muuta.
On myös tuolla aiemmin kuvattua asiaa, kaikki eivät eri syistä halua tulla edes "kiinniotetuiksi."
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaJari, tämä on sitä realistista sosiologiaa, joka pitäisi ottaa huomioon! Hyvin sanottu. Turha tässä on muuta lässyttää ja olla olevinaan joku hyvä ihminen, kun ollaan tekemisissä alkukantaistumisprosessien ja -ryhmäilmiöiden kanssa. Siihen kun lisätään päälle mielenterveyden ongelmat ja huumeet, niin a vot. Realismi kunniaan. Juuri noita ilmiöitä nyt nähdään roppakaupalla ja meno tästä vain kiihtyy.
PoistaKaikki eivät edes tiedä millaista nuorten todellisuus voi olla. Se ei ole aina mitään "kipuilua."
VastaaPoistaNiin, millaistahan kipuilua on se, että ollaan esimerkiksi huumeveloissa? Ensin on ajatus elämästä, että raha pitää saada helpommin kuin koulun penkkiä kuluttamalla ja vaivaa näkemällä. Otetaan joltakin tyypiltä lainaa (kovaa korkoa vastaan) ja tehdään bisneksiä, jotka menevät mönkään (esim. rahat ryöstetään noissa kuvioissa). Sitten ollaan tuhansia euroja velkaa jollekin tyypille, joka kyllä ne perii takaisin hyvällä tai pahalla. Siinäpä nuori sitten "kipuilee" eli lähinnä pakenee ja piilottelee henkensä edestä tai menee tekemään jonkin epätoivoisen keikan, joka taas epäonnistuessaan asettaa hänet hengenvaaraan tai joka päätyessään poliisille, vie nuoren vankilaan. Siinä monen sadan nuoren "kipuilua" pääkaupunkiseudulla.
Lähtökohta siinä, että ei vittuakaan kiinnosta koulut ja vaivannäkö. Toki aitoja ongelmiakin taustalla, muitakin kuin oma huumeidenkäyttö. No, voidaan sitten sanoa, että on rakenteellinen ongelma... Tuntuu aivan uskomattomalta. Niin, kyllähän meidän koulut on suunniteltu tunnollisia ja ahkeria oppilaita varten. Ja ovat sellaisia kilttijen ja suorittajien tyyppien paikkoja.
Ehkä tälle "hanttihomma"-osastolle pitäisi oikeasti olla jotain tekemistä. Kaikki eivät saa itseään niskasta kiinni tai motivoidu akateemisia taitoja ylenmäärin vaativiin pitkäkestoisiin hommiin. Ehkä tämä on rakenteellinen ongelma, mutta avustusta ja hyysäystä tässä yhteiskunnassa vielä kyllä saa, jos osaa pyytää.
Ongelma on toki sekin, että kaikki eivät osaa ja menevät esimerkiksi jengiin, kun se on jännempää ja helpompaa eikä vaadi muuta kuin nuoruuden heittäytymistä.
Lastensuojelulta on nimenomaan lainsäädännöllä ja pumpulipilvilinnoissa elävien idealistien toiminnalla viety normaalit puuttumisen keinot. Koulukodin tapaiset ovat periaatteessa hyviä. Niistäkin minulla on omakohtaista kokemusta monelta vuodelta. Mutta pieni ongelma on sielläkin se seura. Ja se ikä. Kun pistetään todella moniongelmaisia tyyppejä yhteen 2-3 vuoden ajaksi, niin kyllä sieltä kaikenlaista tulee ulos, vaikka ohjaajat tekevät parhaansa.
PoistaMinä en syyttäisi tässä maassa ohjaajia, opettajia ja sosiaalityöntekijöitä juurikaan. Eniten syytän "idiootin" tasolla ymmärryksessään olevia poliitikkoja, jotka eivät siis ole älyllisesti tyhmiä mutta ovat älyllisesti epärehellisiä ja typeriä. He saavat todella paljon haittaa aikaan. He osaavat puhua oikeuksista, mutta kun heillä ei ole käryäkään mitä tapahtuu maailmassa ja mitä ongelmat ovat, niin saavat aikaan monia ikäviä asioita ja nimenomaan ajan kanssa, päästessään vaikuttamaan yhteiskuntaan pitkällä aikavälillä.
Monet nykyajan ongelmista on todella vaikeita - ehkä sitä mitä itse toivon on että ei tehtäisi asioista enemmän vaikeita kuin ne ovat ja jätettäisiin toimiville yhteiskunnille mahdollisuuksia pysyä toimivina ja määritellä käytännön työkaluja asioiden korjaamiseen sen sijaan että mahdollistettaisiin yhä uusien ongelmien synty ja se, että vanhoihin ongelmiinkaan ei kyetä enää lopulta kunnolla puuttumaan.
PoistaKäytännössä kai isompien mielekkäiden ja rakenteellisten muutosten aikaansaamiseen sote-kuvioissa tarvitaan kansanliikettä, jolla on vankka tieto ja näkemys siitä, mitä kentällä tapahtuu, mitä siellä pitäisi tapahtua ja miten se saadaan aikaan. Tällaisen poliittinen painostus on ennenkin johtanut merkittäviin sosiaalisiin uudistuksiin, suomalaisena paraatiesimerkkinä varmaan marraskuun liike.
PoistaToi huumekysymys on vaikea. Portugalissa hallussapidon ja käytön dekriminalisointi (myynti edelleen rikos) ja ongelmakäyttäjien ohjaaminen hoitoon pidätyksen sijasta mursi pitkän ja vaikean huumeongelman 2001 lähtien. Amerikkalainen huumesota taas on järjestelty että saadaan yksityisiin vankiloihin asiakkaita. En tunne aluetta niin että olisin jotain täsmällistä moraalista mieltä suunnista.
Huumekysymys on vaikea. Minusta huumeet ovat lähtökohtaisesti ongelma, niin kuin alkoholikin on silloin kun niillä täytetään jotain vajetta elämässä. Salliva suhde huumeisiin auttaa varmasti joissakin käytännön asioissa, mutta ei ole terve suuntaus, että ihmiset alkavat yhä nuorempina käyttää.
PoistaNähdäkseni on niin, että nuorison keskuudessa alkoholinkäyttö on vähentynyt. Kannabis korvannut varmasti osan tästä. Myös bilehuumeiden käyttö melko yleistä, tutkimustietoa minulla ei tästä tosin ole.
Parasta olisi jos ihmiset löytäisivät mielihyvää, turvaa ja inspiroitumista muualta kuin päihteistä. Käyttö ei varmasti suurimmassa osassa tee hyvää jatkuessaan pitkään.
Helppo olla samaa mieltä että valtaosa päihdekäytöstä on jonkin sosiaalisen tai psykologisen ongelman kompensointia. Harvemmin ratkaisee yhtään mitään.
PoistaMarraskuun liike oli tosiaan hyvä projekti.
PoistaNykynuorilla ei läheskään aina ole kyse välittömästä materiaalisesta hädästä - asunnottomuutta toki on, koska usein perseilevät itseltään asunnot alta.
Monilla nuorilla on vaikeuksia elämänhallinnassa, ja toki tässä voi olla sosiaalista taustaa myös.
Maahanmuuttajilla - elleivät he ole paperittomia - ei yleensä ole kyse siitä, etteikö yhteiskunta olisi tarjonnut taloudellista tukea. Yhteiskunta tukee taloudellisesti monin tavoin, ei ole kyse leipäjonoperheistä. Kyse on muista asioista, kuten sopeutumattomuudesta kulttuuriin ja yhteiskuntaan.
Suomalaisilla jenginuorilla voi olla rikkonaisempi perhetausta tai omia ongelmia (mielenterveys, antisosiaalisuus, muut sosiaaliset häiriöt).
Osassa on kyse omasta tyhmyydestä, nuoruuden vauhtisokeudesta ja suoranaisesta perseilystä, rikollisuuden ja helpon rahan ihannoinnista jne.
Harvoin on kyse siitä, ettei olisi ollut tarjolla jonkinlaisia mahdollisuuksia yhteiskunnan tuen osalta, mutta oma elämänhallinta on vaan sellaista, että ei pysty hyppäämään mukaan fiksuihin ja pidemmälle kantaviin juttuihin.
Niin ei varmaan nykyisiin haasteisiin ratkaisu olekaan 60-70-luvun tilanteen mukainen taloudellis-materiaalisten puitteiden järjestäminen, vaan joku muu
PoistaVarmasti mielenterveystyö on tärkeää. Sitten sekin, että voisi miettiä pitääkö koulun olla kaikille samaan tapaan kovin akateemista. Koko yhteiskunta alkaa irrota "materiaalisesta" perustastaan digimeiningiksi, tavallinen työ ei ole arvossaan eikä siihen kannusteta, vaan se nähdään jotenkin halpa-arvoisena, sellaisena ettei kannata tehdä - mieluummin sitten vaikka tuilla elellään. Tämä oli nyt kärjistys, mutta minusta kaikista ei ole korkean teknologian yhteiskunnissa elämään mielekästä elämää. Koko yhteiskunnan tasolla voisi miettiä hiukan sitä, millaiseen suuntaan olemme menossa.
Poistahttps://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007609651.html
VastaaPoistaJokin signaali on ilmassa kun näihin nyt aletaan kiinnittää huomiota, viiveellä tosin.
Ehkä riittävän moni on riittävän usein kokenut uhkaa tuolla ulkona, tai sitten ollaan huolissaan omasta jälkikasvusta.
Tietysti jos pysyy kotona ja koti sijaitsee psykoottisen humanismin kuplassa, eihän tästä mitään näy eikä kuulu.
Ja huom! Eihän tässä ole todellaan kyse vain maahanmuuttaja-nuorista, vaikka viranomaisten mukaan suhteellinen yliedustus on sieltä kyllä.
Sitä ei käy kieltäminen, ei olisi kenenkään etu.
Ei ole yksinomaan kyse maahanmuuttajanuorista, ihan totta. Jengit ovat sekoituksia ja niissä on vaihteleva sekoitussuhde erilaisista ongelmallisista taustoista tulevia. Jokainen, joka tahtoo, voi kyllä tutustua asiaa syvemmin. En ala tässä sanallistamaan kaikkea auki, kun ei siitä kuitenkaan tykätä, koska kun näitä asioita sanoittaa auki faktapohjaisesti, alkaa nousta epätoivo.
PoistaVoin kyllä kertoa näin kokemusasiantuntijan ominaisuudessa - sellainen ei koskaan voi edustaa kaikkea saatavissa olevaa tietoa - että helvetin pahalta näyttää pääkaupunkiseudullakin.
Millään lässytyksellä ja silmien ummistamisella tätä ei hoideta. Te jotka voitte, pysykää kaukana ikäviltä alueita ja pitäkää lapsennekin sieltä pois. Sitten tarvitaan monenlaista puuttumista ja järkeviä rajoitustoimia ihan sylttytehtaalle saakka.
Ruotsissa on ollut vuosien ajan lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa jengiryöstelyä sekä alistamis- ja häpäisytoimintaa. Sama toteutuu täällä, jos jengit toimivat samalla logiikalla. Tulee monta vaikeaa elämäntilannetta ihmisille, joilla ei pitäisi olla mitään tekemistä näiden porukoiden kanssa. Riittää, että sattuu olemaan väärässä paikassa liian hienoissa vaatteissa ja varallisen näköisenä.
PoistaItseäni nämä asiat huolestuttavat siksi, että minulla on kaksi kaunista tytärtä.
Poikani on täysi-ikäinen, ja hänen kauttaan tiedän aika hyvin nämä touhut. Eihän näihin normaalissa elämässä edes kunnolla henkilökohtaisesti törmää, ellei ole jotain kytköstä tapahtumapaikoille ja niillä liikkuviin henkilöihin.
PoistaMulla ei ole poikaa, mutta tyttö on joka liikkuu aika usein tullessaan kauempaa myöhäänkin illalla mm. keskustan kautta. Totta kai pelottavaa. Joku voisi muistella että olihan niitä jengitappeluja ennekin, niin olikin.
VastaaPoistaMutta nyt on kyse kokonaan toisenalaisesta menosta. Tämän vahvistavat kaikki viranomaiset.
Juuri tuon minkä kuvasit, kuka tahansa sivullinen voi joutua uhriksi ja väkivaltaa käytetään heti ja lujaa, niin poikiin kuin tyttöihin.
Ja tämän yhteiskunnallisen ongelman keskellä on tosiaan paljonkin motiiveja joissa näistä ei tykätä edes puhua.
Monet aikuiset vaikuttajat pysyttelevät mieluummin joka iltaisessa Netflix-pilvessään tai mietttivät päivitellen, kauhistellen tai innostuen USA:n sisäpolitiikkaa kuin tätä uutta omaa ongelmaamme.
En tosin tiedä miten asian voisi ratkaista. Tietääkö kukaan? Mutta se ei ole syy ohittaa tätä asiaa.
Toki jos seuraava uhri on vaikuttajien ja median kannalta kiinnostava
(tarvitseeko edes selittää...), niin meteli nousee.
Olen säälittävä kun noinkin kyyninen kommentti mieleeni nousee, mutta
kyyninen on tämä tilannekin.
Koska nuorten itsemääräämisoikeus on lähes anarkistisen subjektiivisen loukkaamaton ja sitä yhteiskuntasuunnittelumme tukee ja lisää, en usko että korjausta tapahtuu paitsi jos sellainen nousee sitten kustakin nuoresta yksi kerrallaan.
Nuoret voivat päästä tilanteesta. Yleensä helpottaa, kun alkaa seurustella, muuttaa pois, toiselle paikkakunnalle, alkaa opiskella, ottaa itseään niskasta kiinni, alkaa harrastaa jotain fiksua, löytää elämälleen jonkin kiinnekohdan, siis muunkin kuin paskan notkumisen. Nuo ovat hyviä lähtökohtia.
PoistaSitten on sellaisia kulttuuriseen ihmisyyteen kuuluvia todella vaikeita ja vittumaisia ongelmia kuin ulkopuolelta arvioiden täysin älytön ihmisten kimppuun käyminen, jolla on kuitenkin jengien ryhmädynamiikan kannalta tärkeä säätelytehtävä: kerätään rispektiä, näytetään, keillä on valtaa jne. Aivan säälittävien luusereiden hommaa, mutta tällaista tämä valitettavasti joiltakin osin on. Siinä muodossa mitä sitä nyt on Ruotsissa nähty ja ehkä osin Suomessa, se tarkoittaa, että hei me määrätään nyt täällä, tämä on meidän reviiriä. Myös näin surkeaa paskaa on ryhmädynamiikan ytimessä: se tarkoittaa tietoista provokaatiota, ihmisten kimppuun käymistä ryhmällä jne. Säälittävää mutta tuhoisaa. Ei suinkaan kaikki ole tätä, mutta mukana on myös tätä. Toki sellaista perinteisempää ryöstelyä, jossa on myös materiaalinen motiivi, ei pelkkä rispekti ja ryhmälle esiintyminen.
Uudella ongelmalla tarkoitan sitä että meillä on nyt jengejä joissa ei epäröidä käyttää heti vakavaa väkivaltaa suurena ryhmänä täysin sattumanvaraisesti ihmisiä, lapsia ja muita nuoria vastaan.
VastaaPoistaTällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa että Kontulan ja Pihlanjanmäen kundit tms. sopivat ryhmätappelusta steissillä kasarin alkuaikoina.
Tuossa yllä sitä hiukan avasin. Tämä on jossain määrin uutta. Ei ole kyse ryhmätappeluista vaan ryhmähäpäisyistä, ryhmäryöstöistä ja joissakin ikävimmissä tapauksissa ryhmäraiskauksista, mutta ne eivät kai ole näissä nuorisotapauksissa homman ytimessä vaan hiukan vanhempien miesihmisten toksista paskakäytöstä.
PoistaHuom! Näissäkin tapauksissa minulle on aivan sama mistä ihmiset ovat kotoisin. Tämä sairas käyttäytyminen on se, mihin reagoin.
PoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaTai se hyödyntää kokemustietoa hyvin valikoivasti ja tarpeen tullen sosiologiset tosiseikat muihin vaihtaen.
PoistaOn totta, että minulla on tähän isäpapparaisen näkökulma - olen nähnyt konkreettisella tasolla ihan tarpeeksi.
Sitten kun näen vielä vallitsevien yläparadigmojen kohdalla, miten typerää ajattelu on, niin kyllähän tämä sydämestä hiukan riipaisee.
En usko muuhun kuin siihen, että jotkut ottavat itseään niskasta kiinni ja hankkiutuvat asialliseen seuraan siitä se lähtee. Yhteiskunnan rakenteet eivät ole erityisen vinksallaan Suomessa. Paitsi sen suhteen, että niitä ollaan mieluusti pistämässä vinksalleen eli ollaan viemässä vähäisetkin todelliset keinot hallita sitä, mitä todellisuudessa tapahtuu.
Jari, Durkheim sanoisi luultavasti sen, että ihmisten megalomaaninen määrä alkaa heikentää jo ihmisen loogisen käyttäytymisen laatua rajusti ja nopeasti ja että globalismi rikkoo välttämättömät sidokset maahan ja aikaan ja tulevaisuuteen.
VastaaPoistaKaikki on liikkeessä, liikkuu, ja kaikkea on paljon, liikaa.
Tämän seurauksena mm. suhteellisen suuri osa nuorista jää eri tavoin heitteille ja erilaisten irrationaalisten impulssien vietäviksi. Kulutus on yksi kiihokeimpulssi, kulttuurittomuus yksi.
Kun kaikki on kuvaa ja pintaa jolla liikutaan sormen pyyhkäisyllä, sellaiseksi muuttuu oma kuvakin kaikesta. Kaiken voi klikata, tägätä tai feilata.
Kulttuurirelativismi (tai vulgääri-liberalismi) vahvistaa illuusiota kaiken samanarvoisuudesta. Se sekoitetaan tasa-arvoon joka on oikea todellinen arvo eikä peliväline.
Tabuttomuus ei suojele enää ketään eikä mitään.
Määrä alkaa dominoida kaikessa laatua.
Aikuismaailmojen relativismi on vie tuhkatkin pesästä. Näin uskallan väittää-
Hyvin vedetty yhteen asioita.
PoistaVain jokin taistelu ilmastonmuutosta vastaan pitää hommaa jotenkin ruodussa, hyvin moni muu asia lähinnä edistää hajaannusta ja syventää sosiaalisia ongelmia ja uusien taantumuksellisten voimien valtaanpääsyä.
Tarkoitan, että taistelu ilmastonmuutosta vastaan on sellainen kokoava eettinen projekti, mihin ylletään ja mikä nähdään kuningasasemassa maailman ongelmien ratkaisijana. Määristäkin puhutaan mutta valikoiden, ei ongelmien ytimenä.
Poista"En usko muuhun kuin siihen, että jotkut ottavat itseään niskasta kiinni ja hankkiutuvat asialliseen seuraan siitä se lähtee."
VastaaPoistaTyttöystäviäkin pyöritetään nykyään mukana ryhmässä. Vanha kunnon kaava, että poika tapaa tytön ja nämä katoavat porukoista yhdessä auringonlaskuun ei enää välttämättä päde.
Duuni ja rakkaus (tyttökaveri) voi silti pelastaa monen hakoteillä olevan pojan. Lapsena saamatta jäänyt hellyys tuleekin nyt iholle ja jengi ei enää houkuttelekaan samalla tavalla. Näistä on paljon havaintoja.
Myös mielekäs työ on hyvä. Tai opiskelupaikka joka ei ole varavalinnan varavalinta.
Itsellä meni lukiossa melkein viisi vuotta (-ilta) ja tyttöystävän vuoksi kävin sen loppuun. En ollut missään tapauksessa väkivaltainen jengiläinen, mutta totaalivälinpitämätön kyllä. Tyttöystävän toiveesta vein koulut loppuun.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaArkipäivässä tunteita on yllin kyllin, ainakin minulla. Lähellä on kyllin monta tuntevaa otusta. Myönnän kyllä, että usein yritän ottaa rationaalisen roolin. Nuorempana elämässäni oli enemmän ilmaistuja tunteita, nyt ne ovat yksityisempiä.
PoistaToki monissa esiin kirjoittamissa ajatuksissani on paljonkin tunnetta taustalla, tuskin muutoin olisin edes kirjoittanut.
En luultavasti kuitenkaan ole erityisesti tunteitani esiin tuova kirjoittaja, ensisijaisesti. Sen sijaan luultavasti tulen herättäneeksi tunteita.
Tunnekirjoittamisen aihealueet on syytä valita tarkkaan. Kaunokirjallisessa kirjoittamisessa etenen hyvin vahvasti tunteella, joskin järki säätelee monia asioita.
Ehkä on myös niin, että kulttuurissamme on sallitumpaa näyttää tiettyjä tunteita kuin toisia, ja tämä pätee yhtä lailla miehiin.
Millaisia tunteita odotetaan keski-ikäisen äijän näyttävän? Ei tule mieleen mitään kovin nostattavaa tai monipuolista. Tulee lähinnä mieleen, että tuolle äijälle nauretaan ja sitä pidetään nolona. Mitä tuo tulee tänne avautumaan tunteistaan ja asioistaan, ketä kiinnostaa... Helvetti miten noloa, että aikuinen mies itkee täällä jostain toisten ongelmista, eihän sillä itsellään ole mitään hätää... Taitaa olla asiat aika hyvin, kun riittää aikaa kirjoittaa muka jotain tärkeää ja kun vielä mielipiteet ovat aivan vääriä...
Tällaisia negatiivisia tunteita liitän itseeni usein. Ehkä sekin kertoo jotain minusta.
Yleisin tunne, jota tunnen yhteiskuntaan liittyen on huoli. Ja jonkinlainen pessimismi. En pelkää muutosta, mutta kyllä hiukan sen suuntaa. Toisaalta olen iloinen kaikesta hyvästä, ja se lisää optimismia. Kun kirjoitan, kirjoitan lähinnä huolta herättävistä ja minua arvelluttavista asioista - se on tapani työstää juttuja. Joskus tietenkin saattaa käydä niin, että tulee vahvistaneeksi negatiivisten ajatusten kierrettä. Toisaalta todellisuus näyttää vahvistavan monia huolia eikä suinkaan lakaisevan niitä pois.
PoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaLapsista välittäminen on varmasti tärkeintä mitä on. Nytpä menenkin tekemään yhden välittävän jutun, hyvä että muistutit!
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaTurvallisuuskulttuuri on hyvä sana! Kuulin sen muuten viikonloppuna jossain erityisyhteydessä, jossa käsiteltiin muistaakseni ydinvoimaa. Sana vain tupsahti korvaani autoradiosta. Ohjelmassa oli katkelmia 80-luvulla tallennetuista jutuista - silloin tunnettiin siis sana, joka nyt on kaiketi häivytetty jonnekin.
Poista