tiistai 17. marraskuuta 2020

Psalmi 2020*



(Haavoitettu oireilee)

Lauletaan äänilajissa readymade



Me aloitamme sisällissodan mikäli ruotsidemokraatit voittavat vaalit

pitäkää varanne

ennemmin tai myöhemmin

me otamme vallan      Olkaa varmoja

kaikki tullaan asettamaan

oikeuden eteen          Meitä on kaikkialla

Haaparannasta Ystadiin

Göteborgista Tukholmaan

ja myös Keski-Ruotsissa    Olemme mobilisoineet

koko Ruotsin    Aloitamme aseellisen vastarinnan

aloitamme sodan

Ruotsin valtiota vastaan jos ruotsidemokraatit

pääsevät valtaan


Kuka on tämä joka ylistää sinua helvetissä

Oi Herra 

Kuka on tämä helvetin asukki


Me aloitamme kyberhyökkäykset

me aloitamme toimenpiteet hallitusvaltaa vastaan

kumoamme epädemokratian

samalla silmänräpäyksellä

me julistamme Ruotsin lain kumotuksi

me julistamme sisällissodan 


Minä laulan nimesi oi Herra

sillä sinä olet tehnyt muodostani

kummallisen ja pelottavan



*Sarjasta Aikalaishulluutta

(Samaan sarjaan uusimpana Maria Ohisaloa uhkailleen 30-vuotiaan miehen viestit, kunhan ne saan jostakin hiukan kokonaisempina. Tämä nyt esitettävä on leikkauksia ruotsalaisen väkivaltaisen, mielenterveysongelmaisen islamistin youtube-videolta, jossa hän tekee poliittisia uhkauksia. Niitä on höystetty kirjallisemmalla materiaalilla. Videolla mies ei vaikuta suoranaisesti hullulta, pikemminkin kylmän harkitsevalta, mutta hän on ollut viimeiset vuodet oikeuspsykiatristen toimien piirissä väkivaltaisuutensa vuoksi.)


123 kommenttia:

  1. Tälläiset ovat nimenomaan esitettävä ristiinleikkauksina eikä yksinkertaistuksella, että on vain yksi ääripää.
    Helposti, jokainen, näkee ja tunnistaa pohjoismaissa kolmekin ääripäätä.
    Ei kukaan pääse karkuun sananvapausvastuutaan sen perusteella, että asemoi itsensä mielestään oikeinajattelijoiden joukkoon.

    Analogiat toiseen maailmansotaan ovat aina huonoja, niin tässäkin, mutta on todettava, että se käytiin pääsääntöisesti kahden äärimmäisen järjestelmäideologian välillä, viimeistään sodan seuraukset vahvistavat tämän. Tapahtumat lännessä sodan aikana olivat sivusasia, niin uhrien määrässä (1:10) kuin seurauksienkin.
    Vastakkain ei ollut, silloinkaan, hyvä ja paha, vaan paha ja paha.
    (Tämä on lainaus juuri lukemastani Joseph Brodsky elämänkerrasta).
    (Länsiliittoutuneilla oli oma sotansa sitten.)

    Sovellus ja oppi tähän päivään pitäisi minimissään olla, että rasisminvastaisessa työssä ja toimissa on kaikkea rasismia nimitettävä rasimiksi ja relativismin nimissä ei saa olla harmaata aluetta, jossa ihmisarvot eivät olekaan voimassa.
    Myöskään haittanationalismin positiivinen vastanapa ei ole ideologinen uusinternationalismi vaan aito klassinen kansainvälisyys ja asiakeskeinen yhteistyö.


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koko elämänmuodon murros, jossa on monia täysin suhteettomia muutoksia suhteessa siihen, miten elämää on ennen, "normaalisti", eletty, alkaa nyt sitten "oireilla" eri tavoin. Kyllä siinä ääripäitä löytyy ja myös näkemämme politiikka synnyttää ääripäitä, koska aina on niitä, jotka eivät sopeudu muutokseen tai joille ei ole oikein mitään paikkaa tapahtumissa.

      Ei ole mitään ehdotonta hyvää ja oikeaa näkökulmaa, paitsi ehkä tietoisuus siitä, että tällä hetkellä ollaan pistämässä maailmaa aivan uuteen uskoon siten että se näkyy jokaisen elämässä.

      Eniten minua harmittaa se, että tuhotaan toimivat valtiot, siltä tämä alkaa näyttää.

      Totta kai ymmärrän senkin, että on ajan trendi ryhmittyä isoiksi liitoiksi, koska kaikki vähänkään kartalla olevat tajuavat, että kohta rytisee, aletaan vääntää ja katsoa, kuka on kuka eikä siinä pienet pärjää.

      Poista
    2. Ja myös aivan absurdeja ilmiöitä, kuten se mihin tässä viitataan, poliittisia ongelmoijia (mukaan lukien korkean tason idiootit jotka aiheuttavat yhä uusia ja uusia ongelmia, äänestäjien mandaatilla tai ilman), kollektiivisia mielenterveysongelmoijia (ja jännitteiden luojia), täysin yhteiskuntiin sopeutumattomia ja niille vahingollisia ihmisiä jne jne ja tämä kaikki seurausta täysin älyttömästä poliittisesta ja taloudellisesta ja sotilaallisesta toiminnasta, jolla pilataan todella paljon, ei paljon minkään vuoksi.

      Poista
    3. Siis tuossa tekstissä puhuva hullu on todennäköisesti yksinäinen susi, toivotaan ainakin niin. Toki hänen aatteilleen on kannatusta. Ja toki niinkin että tällaiset epätoivoiset yksilöt voivat keksiä jotain pienimuotoisempaakin terroria. Ohisalon vainooja myöskin jonkin sortin reppana, joka on kokenut, että hänen äänensä ei tulisi kuulluksi poliisiasioissa.

      Molemmat miehet ovat ilmeisesti pahoitelleet puheitaan, mutta eihän se auta jos he jostain syystä tekevät jotain.

      Se on tietenkin molemmille tapauksille yhteinen tausta, että ruotsidemokraatteja vihataan ja syrjitään yleisesti ja Maria Ohisalon tyyppistä poliitikkoa myös vihataan ja pidetään yleisesti vahingollisena maallemme, näin ainakin voi nettikommenttien perusteella päätellä. He ovat tahoja, joihin voi projisoida omaa huonoa oloaan ja epäonnistumisiaan. Toki myös yhteiskunnan muutosta.

      Poista
  2. En tiedä onko radikaalia toivoa maailman muuttumisen nopeuden hidastumista.
    Tai toivoa jopa takapakkia.
    Se on kaiketi antiradikalismia jos mikä ja varovaisuutta, mutta saattaa jonkun näkökulmasta olla hyvinkin äärimmäistä (ja tuhoisaa) ajattelua.
    Mutta niin kuin ajattelen aika useassa asiassa.

    No, näitä toiveita ei oikeastaan voi edistää mitenkään. Nopeamman muutokset, tai minkä tahansa muutoksen kunhan-muutos.... toivojat voivat siis olla ihan huoleti. Mullistuksia tulossa, sure.

    Koska kaikkia on niin paljon nykyään, kaikkea on liikaa, niin noita maitsemiasi yksinäisiä susia on myös valitettavasti paljon, kaikissa eri ääripäissä. En kuitenkaan usko, että niiden tekemät teot voivat muuttaa yhteiskuntien isoja suuntia. Ei muuttanut 70-luvun terrorismikaan Euroopassa.

    Sen sijaan jos koko yhteiskunta, sen vaikuttajat, media ja ilmapiiri radikalisoituu, se muuttaa maan jalkojemme alla nopeastikin.
    Ihan fiksuina pidetyt ihmiset tätä nykyään aika julkisesti ja avoimesti toivovatkin, mutta itse en jaa heidän varmuuttaan. En ole varma mikä suunta olisi ehdottomasti oikea. Kai minun "antiradikaalina" on sitten oltava sitä, mieltä etten nyt ainakaan "fossiili-kapitalismin" nopeaa ja rajua kaatumista olisi toivomassa.

    (No, kuten sanoin, siihenkään en voi vaikuttaa mitenkään.)

    Tämä nyt kuulostaa nyt melkein idiootin toiveelta (tai vitsiltä) mutta ei tässä voi muuta oikeastaan toivoa kuin maailman muuttumista...paremmaksi.
    Babel-Maailmassa harmi kyllä siitä paremmuudesta on sitten mielettömiä määriä käsityksiä.

    Ei tullut siis tästäkään kommentista mitään....:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tilannetta on hyvin hankala kommentoida muuta kuin yksittäisten ilmiöiden puitteissa. Muutokset ovat nyt niin nopeita, että ihmisiä syrjäytyy ja syrjäytetään urakalla, muutostoiveet ovat ihan utopistisia ja osin mahdottomia vaikka hyvääkin on. Homma ei ole hanskassa oikein missään, ei edes Euroopassa. Tai tekisi mieli sanoa, ettei etenkään siellä. En usko että ihminen ikinä pääsee eroon perisynneistään.

      Poista
  3. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007621125.html

    Keskisarjalla tästäkin oma näkökulmansa, minusta aika kohdalleen hyvin monessa suhteessa.

    Ongelma on minusta se, että nyky-yhteiskunta itsessään, jo rakenteellisesti, on "hyvinvoinnin" helpon minimisaavutettavuuden vuoksi passivoittava ja vie toimettomaan ja turhautuneeseen elämään. Toisaalta pitkäkaarista elämän rakentamisen mahdollisuutta ei ole entiseen tapaan (työn murros, muutokset ihmissuhteissa ja ajatuksissa sitoutumisesta).

    En oikein edes tiedä, onko meillä enää yhteiskuntaa sellaisena seikkana, johon sitoutua. Lapsia tai pidempää perhesiteitä ei kannata ajatella, koska ilmastokatastrofi yms. Ja kaikkea herkkua tulee joka tuutista samaan aikaan, joillekin enemmän, joillekin vähemmän, ainakin elämän korvikkeeksi.

    VastaaPoista
  4. No, hemmetin hyvä Keskisarjalta. Tuon näkee kun katsoo. Keskisarja on katsonut eikä liukastellut jonkun teoretisointi- apparaatin taakse.
    Ja tuossa hänellä kai sama käsitys, se moneen kertaan toistamani, ettei kuraattorien ja koulupsykogien määrää kasvattamalla (se ainainen pikaselitys) näitä asioita hoideta.
    Tuskin siitä nyt haittaakaan olisi, mutta ei se näitä ilmiöitä ratkaisevasti muuta.
    Tuo myös esiin selvän faktan menojen "leikkaamisesta."
    Siinä taitaa kaiketi olla se yleensä ihan loukkaamaton poliittinen tabu.
    Missä yliopistossa muuten historioitsija Keskisarja toimii, tutkii ja opettaa nykyään?
    Ai niin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varsinaisiin mielensairauksiin lapset ja nuoret tarvitsevat kaiken mahdollisen tuen. Lisää ehdottomasti. Se on ihan eri alue.

      Poista
  5. "En oikein edes tiedä, onko meillä enää yhteiskuntaa sellaisena seikkana, johon sitoutua."

    Ajatus siitä, että ihmiselämä on ketju menneiden sukupolvien ja tulevien sukupolvien välissä on jo lähes katkaistu. Täysin luonnollinen, ihmiseläimen (ja lauman) lähes biologinen traditionalismi on politisoitu joksikin möröksi.
    Yhteiskunnalla ei ole välttämättä enää muuta arvoa kuin välineellinen. Sen tehtävä on antaa sinulle sitä mitä sinulta puuttuu, eli nautintoa. Sinulla itselläsi ei ole sen kummempaa tehtävää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilmastonmuutoksen pysäyttämisestä (siis hidastamisesta) se tehtävä nyt saadaan kasaan haalittua, mutta mitä meillä sitten on enää jäljellä muista asioista, kun ahdistus ja ihmiselämä-vihamielisyys ovat muuttuneet teoiksi ja ilmasto on hallinnassa? Onko mitään muuta?

      Poista
    2. Asia on juuri noin. Ja tuntuu että johtavat poliitikot, liian useat heistä, tyytyvät siihen, että maksetaan porukka tyytyväisiksi, passiivisiksi ja toteutetaan jossain ylätason pilvessä omia projekteja. Yhteiskunta sellaisena kuin se on ollut, saa mennä. Minä en voi mitenkään uskoa tällaiseen politiikkaan. Yhteiskunnan tulisi tarjota ihmisille mahdollisuus merkitykseen. Itse en näe tällaista. En näe, vaikka kuinka yritän. Siis arvo on se, että ihmisillä on jotain toivoa olla ja elää. En näe tällaista. Näen jotain väkinäistä hallinnointia, jotain projekteja, joilla on hyvin vähän tekemistä ihmisten elämän eteenpäin menemisen mahdollistamisessa. Toisaalta mahdollisuuksia on, mutta velan kasaaminen tuleville sukupolville, työnteon arvonlasku, työttömyys, ylipäätään kaikki näkymät paitsi ehkä ilmastoasian ja erilaisten vähemmistöidentiteettien edistäminen ovat jotenkin lamassa. Jonkinlainen mahdollisuuksien aktiivinen kaventaminen yhteiskunnan ytimessä. Mutta ehkä tämä on näköharha, viisikymppinen ihmisen perspektiivi, jota esimerkiksi nuoriso ei jaa. Heillähän on toiset kiinnostuksen kohteet. Minä menen kuitenkin perinteisellä työ & rakkaus -kombolla ja painotus pitkissä projekteissa ja saavutetun suojelemisessa, toki myös asioiden edistämisessä, mutta henkilökohtaisen intohimon voimin.

      Poista
    3. Hyvä tuo loppulisäys. Toivoa sopii että lapsilla ja nuorilla olisi tällä vuosisadalla jonka he elävät, monet jo nyt elävät ovat täällä sen loppuun saakka, paljon merkityksellisyyttä, sisäisiä tehtäviä ja kutsumuksia ja paljon aitoa vapautta.
      Ja valinnavaraa joka ei perustu vain kuluttamiseen.

      Eikä olisi niinkään planeetan kokoisissa asioissakaan, että kaikki kaventuu vain yhden asian ahtaaksi neulansilmäksi.
      Tai miksikään fanaattisuudeksi.

      Me jos ei sitten osata nähdä kauniita näkyjä edessämme niin se ei ole niin paha asia. Vanhan vaivoja....

      Poista
  6. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  7. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viimeksi uusimmassa Tiede-lehdessä Keskisarja sanoi, että hän kannattaa lisäajan ostamista planeetalle kaikin keinoin, siksi ilmastonmuutoksen torjunta. Mutta sanoi samaan hengenvetoon, että ylikansoitus tulee lopulta tuhoamaan planeetan olennaisesti.

      Poista
    2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    3. Tiede 12/2020, s. 24-29. Erittäin mielenkiintoinen haastattelu.

      Poista
  8. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luultavasti tuollainenkin on jossain, mutta missä, ei ole tullut niin tarkkaan seurattua, mutta yleinen linja huomioon ottaen voi olla aika harvinainen.

      Poista
  9. Keskisarja näkee demografisen umpikujan myös. Joskus olen miettinyt millainen mielen rakenne, millaisia olemassaolevia ja vastaanotetun tiedon rakenteita, on ihmisellä joka tiedostaa ihmiskunnan paisumuksen. Siis sen joka on jo nyt tapahtunut ja jonka yksi oire on ilmastonmuutos. Ja sen joka vielä pahentaa asioita myös muissa asioissa.

    En sanoisi että täytyy olla superpessimisti nähdäkseen, tai edes sen erityisempi realistikaan, vaikka kyllähän se ihan välttämätöntä kokonaisuuden kannalta on.

    Mikä on se mielen blokkaaja joka saa ohittamaan palohälyttimen äänen?
    Jokin käsitys kaikkien vielä syntymättömien ehdottomasta väistämättömyydestä? Ja sen sekoittaminen ihmisarvoon vaikkei mitään syntymättömiö vielä olekaa? Anarkistisen subjektiivinen oikeus lisääntyä vaikka maapallon lopun hinnalla?

    On joitakin esim. eurooppalaisuuden itseinhoajia, jotka enemmän tai vähemmän toivovat väestöfantasioidensa kautta jonkinlaisen historiallisen tuomioistuimen toteutumista ja oman kulttuuripiirinsä pirstaloitumista tunnistamattomaksi, mutta se porukka on kuitenkin aika marginaalinen.
    MIkä tekijä sen sijaan saa tavallisen ihmisen, hyvin koulutetunkin ihmisen tai tyypillisen vihreän puolueen, vasemmiston, kokoomuksen ja persujen äänestäjän hengittämään tyynesti maapallon kymmen-ja kaksitoistamiljardisoitumisesta huolimatta?
    Se on puuttuva pala.

    VastaaPoista

  10. En osaa sanoa ihmisten ajatuksista ja motiiveista, varmasti menee niin hyvin, ettei tarvitse miettiä.

    Toisaalta jos ei tule nopeita ja tehokkaita suunnanmuutoksia ja myös pitkäntähtäyksen realistisia suunnitelmia globaalisti, niin eipä näillä meidänkään ajatuksillamme ole paljoakaan merkitystä (kun ei ole muutenkaan isossa mittakaavassa).

    Tässä alla yksi linkki korkean tason ratkaisuehdotukseen, kaiketi tällä hoidetaan myös ylikansoitusta. Ei vaikuta kovin pitkän tähtäimen onnistumiselta eikä edes suunnitelmalta, täytyy sanoa.

    https://www.bbc.com/news/uk-politics-18519395

    Pitäisi huolehtia, että on globaalisti yhteiskuntia, jotka kykenevät vastaamaan väestönsä määrästä ja tarpeista. Muuten ei ole mitään toivoa ekologisesti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse näen niin, että meillä on Euroopassa kaksi pääasiallista vaihtoehtoa:

      1. Pääasialliset kansallisvaltiot, jotka ovat kansainvälisiä ja joihin otetaan ihmisiä muualta kohtuullisissa määrin humanitaarisen maahanmuuton puitteissa (tiiviisti sanoen kehitysmaamaahanmuutto) ja aidon työperäisen maahanmuuton osalta (siis siten että on työ jo tullessa / todelliset valmiudet työllistyä ja luoda työtä). Tällöin pystytään hyvällä politiikalla rahoittamaan pohjoismainen hyvinvointivaltio.

      2. Avoin, monikulttuurinen valtio, jonka pääasiallinen tarkoitus on tarjota tila tulijoille ja sopeuttaa väestö tähän. Tällaista avointa valtiota ei pystytä enää pitämään millään esitetyllä logiikalla nykyisen kaltaisena hyvinvointivaltiona, koska aktiivisia ja korkean teknologian yhteiskuntaan sopeutuvia ja osaavia työntekijöitä on edun saajiin nähden liian vähän. Tähän suuntaan ollaan menossa jo ilman maahanmuuttoakin ja kehitysmaamaahanmuuton myötä tilanne on entistä hankalampi, varsinkin jos maahanmuuttajilla ei ole tarvittavaa osaamista tai kykyä omaksua melko nopeasti korkean teknologian maan toimintatapoja. Jos tämä jälkimmäinen on EU-suunnitelma, niin se tarkoittaa pohjoismaisen hyvinvointivaltion alasajoa.

      Suomesta on muutoinkin tulemassa lähivuosikymmeninä jonkinlainen Espanja / Kreikka + talousnäkymiltään - uskoisin että nykysuuntaisen EU-projektin myötä valtaa ja luonnonvaroja siirtyy suomalaisten ulottumattomiin yhä enemmän. Jos meistä tehdään lisäksi Ruotsin kaltainen humanitaarinen suurvalta, yhteiskunnan kokema nopea muutos on sellainen, että tuntemastamme Suomesta on hyvin vähän jäljellä.

      Ehkä joidenkin mielestä on eettistä tehdä tällainen manööveri. Sitten voidaan tietenkin ottaa myös se näkökulma, että katsotaan, miten se on parantanut tilannetta globaalisti - sitä kun tällä manööverilla on pyritty tekemään. Veikkaisin, että tulokset eivät ole mairittelevia.

      HUOM! Pelkkä nopea yhteiskunnallinen muutos on omiaan aiheuttamaan epävarmuutta ja sekasortoa. Uskon, että ko. 2 järjestelystä hyötyvät eniten rikkaat ihmiset. Muut alkavat sitten jakaa jotain epämääräisempää tulevaisuutta. Myös liiallinen luottamus siihen, että asiat kyllä suttaantuvat voi olla ihan omassa arvossaan.

      On minusta älyllisesti epärehellistä verrata tässä esimerkiksi kansallisvaltiopohjaisen Suomen ja alkujaankin maahanmuutolle rakentuneiden Yhdysvaltojen tilannetta (sielläkin homma on lähtemässä täysin käsistä, ei kovin hyvää lupaa, eikä syy ole yksin Trumpin). Suomi on hyvinvointiyhteiskunta, mitä USA ei sanan varsinaisessa merkityksessä ole.

      En tiedä oikeastaan yhtään monikulttuurista yhteiskuntaa, joka olisi onnistunut eikä perustuisi sille, että ihmiset ottavat itse pääasiallisen vastuun omasta selviämisestään. Sosiaalihuolto-pohjainen-hyvinvointipalvelu-tarjoaja-Suomi ei voi olla samanaikaisesti monikulttuurisuus-Suomi. Tämä on erittäin tärkeää ymmärtää, kun suunnitellaan tulevaisuutta. Se on sitten Suomi, jossa kukin pärjää paljon pienemmillä tuilla, itsekseen.

      Poista
    2. Itsekseen, omillaan, ja usein: omiensa seurassa - näinhän on käynyt USAssa. Siellä asuminen on segregoitunutta, on kaupunginosat eri ihmisryhmille, jotka ovat todella vähän tekemisissä toistensa kanssa. Toki on myös hyvää monikulttuurisuutta (hyväosaisten alueilla), mutta useimmiten on niin, että valkoiset, mustat, latinot ja muut asuvat erillään toisistaan, ikään kuin aivan eri maailmoissa. Ja myös poliittiselta katsantokannaltaan alueet ovat pitkälti erillään toisistaan, kuten nyt nähtiin USA:n pressanvaaleissa. Onko tämä vuosisatainen kehitys sitten jotain herkkua? Sitä sietää kysyä.

      Poista
    3. Kysehän on pitkälti resursseista ja realistisesta arviosta siitä, mikä on mahdollista ja mikä menee utopian puolelle. Pitää olla keinoja, ja jos keinoja ei ole, menee homma mahdottomuuksien tavoitteluksi, ja siitä ei seuraa mitään hyvää.

      Pääpointtini on, että muuttoliikkeellä emme pysty planetaarisesti korjaamaan niitä massiivisia haasteita, joita on syntynyt ylikansoituksen, ympäristötuhojen ja tulevaisuudessa kenties kovaakin iskevän ilmastonmuutoksen myötä.

      Poista
  11. Tuosta versiosta 1. Minun on vaikea nähdä, että kovinkaan suuri osa suomalaisista vastustaa maahanmuuttoa sinänsä, jos se tarkoittaa lisääntyvää vaurautta, rauhallisia ja mukavia oloja, kansainvälisyyttä. Uskoisin, että jotain kansan puhtautta vaalivia etnonationalisteja on hyvin vähän, niin vähän ettei heillä ole juuri mitään merkitystä isossa kuvassa.

    Sen sijaan turvattomuuden lisääntyminen, verotaakan lisääntyminen ja oman maan muuttuminen aivan toisenlaiseksi ovat tekijöitä, jotka ottavat ihmisiä päähän, ja minusta se on aivan oikeutettua ja luonnollista. Kaikki muutosvastarinta ei ole huonosta, jos muutos tarkoittaa elämänolojen huonontumista ja turvattomuuden lisääntymistä, esimerkiksi näitä, ja vaikkapa valtiovallan kontrollia sen suhteen mikä on oikea suhtautumistapa mihinkin asiaan.

    No, tämä nyt tällaisena arkitason pohdintana.

    Planeetan historia parin viime vuosisadan osalta on toisaalta huikea kasvutarina, toisaalta surkea esitys siitä, mitä ihmiskunta voisi olla ja millaiseksi se on tullut. Ei ole mennyt kyllä ihan putkeen, täytyy sanoa.

    VastaaPoista
  12. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Syvälle käyviä pandemioita on tähän saakka tullut noin 10 vuoden välein. Kuka sanoo, etteikö niitä voisi tulla tiheämminkin ja aina yhtä vaarallisina tai jopa vaarallisempina. Saamme nähdä, kun elämme.

      Poista
  13. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  14. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuohon väkimäärään päästäisiin vain valtavan joukkotuhon myötä. Siis jos puhutaan esimerkiksi 80 vuoden perspektiivistä ja vuodesta 2100. En usko, että mikään muu kuin paikaltaan nyrjähtänyt luonto tai epidemiat saisivat tuollaisen muutoksen aikaan.

      Poista
  15. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  16. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  17. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, jokainen vastaa parhaansa mukaan omasta turvallisuudestaan ja oman olemassaolonsa jatkuvuudesta - ja pistää maskin kasvoilleen.

      Niin minäkin ja odotan rokotetta ja tulevia helpompia aikoja, kunnes seuraava pandemia.

      Tämä on kaiketi ihmisen normikäytöstä.

      Sitten ovat ne harvat, jotka ajattelevat itsensä kuolemattomiksi tai tartuttamattomiksi ja vetelevät paljain kasvoin ja enempiä käsihygieniasta ja turvasäänöistä huolimatta.

      Suunnitelmallisuus olisi kova sana ihmiskunnalle. Ja ennakointi, hyvissä ajoin ennakoitu ja koordinoitu ajattelu. Se on vaikeaa, aivan kuten yksilölle on vaikeaa tehdä riittävän pitkän aikaa yhtäaikaisesti monia asioita tehokkaasti.

      Poista
  18. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, isossa mittakaavassa hallitsematon lisääntyminen aiheuttaa monia ongelmia. Suunnitteluun tulisi sisältyä tehokkaita toimia, joilla lisääntyminen vakiintuu tasolle, joka on ympäristön ja infrastruktuurin säätelyn kannalta kohtuullista.

      Poista
    2. Tämä on tietenkin vaikeaa, jos määritellään esimerkiksi kuluttaminen ja lisääntyminen kansalaisoikeuksiksi ja jopa velvollisuuksiksi ja jos yhteiskunnat ja jonkinlainen "perusturva" perustuu niille.

      Poista
  19. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaupunginjohtajat tosiaan yleensä kokevat onnistumista, kun kaupunki laajenee, sinne rakennetaan uutta ja ihmisiä virtaa enemmän kaupunkiin kuin sieltä pois. Suuruus jyllää!

      Poista
  20. Niin hyvää kirjoittamista että en lisää mitään muuta kuin ikuisen itsestäänselvyyteni.
    Jos Vaasan väestökehitys on kiinni vaasalaisten ja naapurikuntien syntyvyydestä, on laskettavissa vuosi jolloin viimeinen vaasalainen syntyy. Niin kovaa on kyyti alaspäin, jos hedelmällisyysluku on pysyvästi alle kahden. Helsingissä se on noin 1,2. Katoavan populaation luku.

    Eli.

    Väestönkasvun planetaarisesta jakaumasta ei ole mitään ulospääsyä.

    Ja Vaasankin väki tulee kasvamaan.

    VastaaPoista
  21. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  22. Itse en tunne henkilökohtaisesti ensimmäistäkään maahanmuuton vastustajaa. Tosiasia on että sellaisia on todella harvassa.
    Euroopasta Suomeen muuttaneita kukaan ei edes pidä maahanmuuttajina. Kaikilla ihmisillä käytännössä on maahamme muuttaneita tuttuja ja ystäviä, työakavereita.

    Maahanmuuttoa tällä katoavan populaation syntyyvyydellä tänne tarvitaan, olen tässä kannaltani kuin kokoomuksen piirisihteeri.

    Maahanmuutto-kriitikoita sitten on enemmän, ja kritiikki on vain hyvä kuten monien kantasuomalaisten asioita koskeva kritiikki.
    Kritiikki = yhteiskuntasuunnittelua.

    On kyse siitä miten se muutto tehdään, mitä sillä tavoitellaan, mikä on vaatimustaso puolin ja toisin.

    Pakolaisista Vaasa ei täyty. Muita tulijoita on tulossa enemmän.

    Kuunnelkaa tarkkaan. Jos ja kun maahanmuutto on tällä vuosisadalla ohittamaton ilmiö, kannatan sitä sananmukaisesti monikulttuurisesti tehtäväksi. Sananmukaisesti.
    Perheitä, naisia, miehiä, kaikkia eri uskontojen edustajia, muslimeita, kristittyjä, venäläisiä siinä kuin muistakin maista, Itä-Aasialaisia siinä kuin Afrikasta.
    Sehän sitä monikulttuurisuutta olisi.
    Ei se että tyypillinen maahanmuuttaja on muslimimies, jollainen on muuten minun henkilökohtaisesti useimmiten tuntemani maahanmuuttaja.
    Toki esim. tänään mulla oli kiva juttutuokio bangladeshiläisen naisen kanssa. Siivoaa ja opiskelee. Kova mimmi.

    Ja tuo kuten Vesa tuolla aiemmin esitti, tämä kaikki, realistisessa mitassa. Ei yli ekonomisen kantokyvyn.

    Mutta ei tämä väestöjen siirtelykään poista väestönkasvun ongelmaa.
    Sen poistaa vain hedelmällisyysluku jonka pitäisi koko maailmassa laskennallisesti olla alle kahden. Siitä alkaisi väestön alenema välittömästi. Nyt tuollainen luku on näköpiirissä vasta 2100-luvulla (ja epäilen jos sittenkään).

    Hieman sama asia kuin jos ajattelisimme, että Pariisin ilmastosopimuksen kohdat tulisi olla täyteenpantuja vuonna 2120 ja se olisi kaikille ihan ok.

    VastaaPoista
  23. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Säätelemätäntä tulemista varten on yhteiskuntasuunnittelu josta vastuu tulisi ottaa. Itse asiassa jokaisen. Niin päättäjän kuin kansalaisen. Kuka elättelee ihan pilvi-ideologista fantasiaa, että kaikki voivat tulla, ei ole enää yhteiskunnan suunnittelun kannalta oikeus- eikä lainvalmistelukelpoinen.

      Poista
  24. Pieni poikkeama. Vaimon kanssa naurettiin äsken telkkariuutisia, yritettiin tehdä se hyväntahtoisesti.

    Tuulivoimaa toivotaan, siitä on puhuttu ja sitä on agitoitu vuosia. Ja nyt sitä on viimein tulossa. Hyvä niin. MUtta nyt ongelmana on Suomen ja Norjan rajalla, että kaavailtu tuulivoimapuisto n ä k y y.
    Pilaa maiseman.

    Herranjumala, ja näiden kanssa pitäisi yhteiskuntaa suunnitella.

    Tuo episodi taitaa koskea laajemmin kaikkea muutakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama voi olla monikulttuurisuuden kanssa (kts. tuo aiempi kommenttini siitä). Kun monikult. onkin rajattua sellaista, ei aidosti laajaa, niin tullee varmaan seurauksia jotka näkyvät toisin kuin on haluttu. Ja se ei sitten olekaan itse konkretian ja ideologian vika, vaan jonkin tietyn suomalaisporukan, joka pilaa kaiken, pilaa hyvän idiksen, hyvän fiiliksen.

      Poista
    2. ...hyvän maiseman.

      Maailmassa on paljon hyviä syitä, mutta seuraukset pilaavat hyvät syyt (kuten tuulivoiman faktinen näkyvyys)!

      Poista
    3. Hallittu ja mietitty maahanmuutto olisi nimenomaan määrällisesti hallittua ja todella monikulttuurista Jopen esittämään tapaan. Uskoisin että kaikki jotka vähänkään miettivät asioita eivätkä elä täysin pussi päässä tajuavat, mistä ongelmia syntyy. Sen tajuaa hyvin äkkiä, kun katsoo verrokkimaa Ruotsia ja katsoo meidän rikos- ja työllistymistilastoja. Ei ole kovin vaikeaa vetää johtopäätöksiä, miltä alueilta suuntautuva muutto on yhteiskunnallisen sopeutumisen kannalta ongelmallista ja miltä alueilta tulevat sopeutuvat, ovat ahkeria työntekijöitä ja aloitteellisia. Tuosta voisi lähteä. Ja sitten panostaa siihen moneuteen ja rikkauteen ja aitoon kansainvälisyyteen.

      Poista
    4. Tosiasia on, että Suomi on tällä hetkellä erityisen houkutteleva humanitaarisen maahanmuuton kannalta ja vähemmän houkutteleva työperäisen maahanmuuton kannalta, mutta varmasti tätäkin seikkaa voidaan jotenkin säädellä. Pitäisi olla kiinnostavat ja kilpailukykyiset työmarkkinat, mutta ehkä Suomen luontoon ja turvallisuuteen ja suhteellisen hyvin ja luotettavastiin toimivaan yhteiskuntaan liittyvää pr-työtä voisi tehdä paremmin. Tämä kaikki vaatisi hiukan toisenlaista politiikkaa etenkin yhteiskunnan dynaamisuuden ja työelämän kannalta kuin mitä nyt nähdään.

      Poista
    5. Siis pitäisi olla sekä työmarkkinat kiinnostavat että paikan arvo esillä.

      Luulen kuitenkin, että ensimmäinen ei ole kunnossa vuosikausiin ja meidän luontoa kuten vesivaroja ja metalleja aletaan jossain vaiheessa myydä isoille ulkomaisille yrityksille. Olenpa taas varsinainen ilopilleri.

      Poista
  25. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, siitä on ikävä puhua kun se ei sisälly oikein mitenkään yhteiskuntasuunnittelun piiriin vaan on sitten se kaaosmoodi, jossa pärjätään miten kuten.

      Poista
    2. Mutta voi olla että se on realistisempi asetelma ajan mittaan, saapa nähdä. Sitä ei tietenkään yksikään hyvinvointivaltio tule kestämään, ne muuttuvat sitten joksikin muuksi.

      Poista
    3. Minun nähdäkseni kansainvaellukset toteutuvat ilman ilmastonmuutostakin yksinkertaisesti siksi että Afrikassa tuskin saadaan aikaan yhteiskuntia, jotka sitovat syntyvät ihmiset. Muita syitä ovat elinympäristöjen köyhtyminen, resurssipula ja väkivalta liiallisen väkimäärän vuoksi. Voi siihen ilmastonmuutoskin tuoda osansa, mutta vaikka koko ilmastonmuutosta ei olisi, ei asia olisi olennaisesti kummoisempi. Olennaista on se että ei ole kantokykyisiä yhteiskuntia.

      Poista
    4. Siksi olisi kiire pistää tuo manner kuntoon ja väestön kannalta kantokykyiseksi. En vain tiedä, miten se tapahtuu, koska pitäisi ottaa vuosisatojen askelet vuosikymmenissä. Kehitys on aina hidasta ja sille pitäisi olla sisäinen motivaatio ja sisäiset moottorit. Se on vaikeaa jos ei ole koulutettua väestöä ja jos ei ole esimerkiksi käyty läpi kaupungistumista, mikä edellyttää teknologista vallankumousta, eikä sitäkään ole tehty. Kiinalaiset sen sijaan ovat saapuneet keräämään omat hyötynsä, ja suuryhtiöt ovatkin olleet paikalla jo vuosikymmenet. Tahdon vain sanoa, että vuosisatojen, jopa vuosituhannen harppaus ei onnistu vuosikymmenissä edes vahvasti avustettuna. Tältä osin tulee jokin katastrofi tapahtumaan ellei sitten tapahdu jotain mitä on vaikea laskea etukäteen.

      Poista
  26. "Minun nähdäkseni kansainvaellukset toteutuvat ilman ilmastonmuutostakin yksinkertaisesti siksi että Afrikassa tuskin saadaan aikaan yhteiskuntia, jotka sitovat syntyvät ihmiset. Muita syitä ovat elinympäristöjen köyhtyminen, resurssipula ja väkivalta liiallisen väkimäärän vuoksi."

    Tämä on se tabu, joka pitää avata juuri noin. Ilmastopakolaisuuden osuus on toistaiseksi häviävän pieni. Toistaiseksi pelkkä argumentaatiomeemi.

    Ja vaikka ilmasto huononisi radikaalisti, nuo muut tekijät, vähintään yhtä vaikuttavat, pitävät huolta väestöräjähdyksen kymmenien ja satojen miljoonien liikkeelle lähdöstä.

    VastaaPoista
  27. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tahdon korostaa että en sano näitä asioita ilkeyttäni tai ihmisvihamielisesti. Kovin paljon toisiin johtopäätöksiin on kuitenkin mahdoton tulla, jos ei elä mielikuvitusmaailmassa.

      Nykyinen koronapandemia tuhoaa paljon taloutta, mutta ei se väestönkasvun kannalta merkitse paljoakaan. Rokotteet ovat vuoden sisällä tehneet jo paljon, joskaan niitä ei välttämättä riitä kaikkiin kehittymättömiin maihin, koska markkinat määräävät.

      Poista
  28. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo ei tule toteutumaan kuin kiinalaisten toimesta tai jonkin fasistisen hallinnon käskystä. Pidän epätodennäköisenä lähivuosikymmeninä. Luulen, että vaellukset tulevat ensin. Maailmassa ei ole tällä hetkellä joukkomurhiin valmiita valtioita kovin monta, ehkä pari kolme kuitenkin.

      Poista
  29. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  30. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  31. Itse en usko että väestönkasvua saadaan ihmisen toimesta hallintaan tämän vuosisadan aikana.
    Yksittäiset valtiot joilla on sekä halu että potentti voivat suojata itsensä demografiselta hallitsemattomuudelta.
    Suomi ei tule olemaan sellainen valtio.

    Lähtöalueiden muutos järjestäytyneiksi yhteiskunniksi voi olla yksi pieni mahdollisuus.
    Jopa toimiva diktatuuri kehittyvissä maissa voi tarjota lisäaikaa.
    Ajatellaan Irakia Saddam Husseinin hallinnassa. Sieltä oli silloinkin ihan vapaa lähtemisen oikeus. Muutto tuon vastenmielisen tyrannin aikana oli kohtuullista. Sama Syyriassa.

    Mahdottoman vaikea nähdä mikä on tässä kaikessa oikeaa, mikä väärää.
    Ehkä tällä alueella löydän sen relativisin jossain määrin itsestänikin. Siis jos ajattelen että lopuksi vain lopputulos merkitsee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lopputulos-arviointi on usein hyvä. Parempi ainakin kuin jälkikäteinen moralismi.
      Tämän vuoksi pidän esim. parjatun Kekkosen aikaa loistava suomalaisten kannalta.
      Lopputulos oli kuitenkin: säilytimme idän kommunistisen supervallan vieressä itsenäisyytemme ja läntisyytemme.
      Se vaati pari pientä nöyryytystä, mutta elämän ja kuoleman kysymyksissä niihin on täysi oikeus.

      Poista
    2. Jotenkin sitä kuitenkin toivoo parasta, vaikka ainakin oma toiveikkuus näiden asioiden suhteen on vähäistä. Varsinkin siksi että mitään todellisia valmistelevia toimia asioiden hillitsemiseksi ei kansainvälisessä yhteisössä näy. Ainoastaan puheita siirtolaisuudesta ja sen tarpeellisuudesta.

      Poista
    3. Väestön suhteen ajattelen kaiketi sitten darwinistisesti. Vahvat valtiot kykenevät säilyttämään itsensä omilla päätöksillä väestökaaoksenkin olosuhteissa. Ehkä ne ovat niitä jotka erottavat todellisuuden ehdot ideologisista fantasioista.
      On selvää että kaikessa joustavat tahot ja valtiot (ja liitot) tulevat noita valtioita demonisoimaan.

      Sitä perustellaan sillä että "olemme kaikki samassa veneessä."

      MUtta itsemääärämisidean perusteella nuo sanovatkin pitäkää te se kaikkien-vene, meillä on oma vene.
      En tiedä onko tuo hyvä vai paha.
      Vai onko kumpaakaan.

      Poista
    4. Tottakai pitää silti uskoa että järjestyvät asiat!

      Realismi ei sulje pois pessimismiä, mutta pään pensaaseen laittamisen tai täyden toivottomuuden sulkee.
      Realisti säilyttää toimintakykynsä.
      Ja aina on tekijöitä joita kukaan ei etukäteen hahmota.

      Poista
    5. Ajatelkaapa niinkin kohtuullista valtiota kuin Japani. Varma on ettei siitä tule väistöaluetta.

      Poista
  32. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On näin että maailman johtavista valtioista kuten Kiina, Yhdysvallat (suurella todennäköisyydellä) ja Venäjä tai Japani ja Australia ei tule väistöalueita. Euroopasta yleisesti ottaen tulee. Visegrad-maat ainakin yrittävät että niistä ei tule. Kävi miten kävi, mitään ihmisyyden riemuvoittoa ei ole ihan pian näköpiirissä.

      Poista
    2. Kun ihmiskunta maalaa itsensä nurkkaan niin se maalaa. Syitä on monia. Lyhytnäköisyys, ahneus, suoranainen tyhmyys. Nämä kostautuvat.

      Poista
  33. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  34. Te tiedätte sen ympyrärintakorun sateenkaaren värein, mikä monilla valtion virkamiehillä puvunrinnuksessa on. Se on YK:n kestävän kehityksen sopimuksen merkin symboli.
    Tässä sen tavoitteet:

    https://um.fi/agenda-2030-kestavan-kehityksen-tavoitteet

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikäs noissa tavoitteissa on, hyviä.
      MUtta maapallon kymmen-kaksitoistamiljardisoituminen ei näköjään ole aiheena sellainen, että siihen pitäisi tavoitella muutosta.


      Let it born, let it born, let it born (joululaulun sävelin).

      Poista
    2. Jostakin tälläisestä se epäluottamus syntyy. Kun peitetty on niin ilmeinen - niin kovin vaikea sitä on lausua uskonkappaleita esim. YK:n erehtymättömyyteen maapallon tilasta.

      Moni maa on kamppaillutkin oikeudestaan moninkertaistaa väestönsä juudestaan ja uudestaan ja pitää vain omana "yksityisasiana." Ehkä se näkyy noissa puolinaisissa tavoitteissa.

      Poista
    3. (Kiinnostavaa huomata, kun ihmiset kommentoi tätä YK:n Agenda 2030 -ohjelmaa, niin yhtäällä sitä kauhistellaan globalistiseksi eugeniikkajärjestelyksi jolla ihmiskunta nitistetään, ja toisaalla sen väestönkasvunhillintätavoitteet eivät ole lähimainkaan riittäviä.)

      Poista
    4. tässä varmasti risteävät erilaiset käsitykset ja pelot, jotka kertovat yhtä lailla kommentoijista kuin itse ilmiöstä. näin ajattelisin, myös omalta osalta.

      Poista
  35. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  36. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  37. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  38. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  39. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  40. Lapsia tai ei, jokaiselle riittää huolia. Lapset ovat kasvattaneet minua, siis se että he ovat olemassa. Monta huolta ja huokausta on myös tullut ja toki myös tulevaisuuteen kohdistuvia huolia. Tällaista elämä on. Jokaisen on varmasti hyvä löytää ne puolet olemisestaan, jotka tekevät elämästä elämisen arvoista. Ei-toivottu lapsettomuus ja yksinäisyys ovat karmeita juttuja.

    VastaaPoista
  41. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jari, tuon ensimmäisen kappaleen kokemukselle riittää jakajia, luultavasti olemme siitä tässäkin blogissa keskustelleet.

      Toinen kappale on totta myös. En nyt kuitenkaan usko, että tuon toisen kappaleen tarvitsee olla ihmisiä loputtoman erottava asia.

      Poista
  42. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  43. Väestökeskustelu, siis keskustelemattomuus, ideologiat järjen tilalla, USA-hulluudet, EU:n vallansiirto, mm. nämä ovat saaneet itsestäni esiin kyynikon ja jonkin lähes goottilaisen ulottuvuuden, jonka olen kuvitellut jo kuopanneeni.
    Kun "ihmiskunnan" ajatuksia lukee, ei meinaa silmät uskoa millaista soopaa.
    Yksilötasolla sitten valtava määrä hyveeksi lavastettua opportunimsia ajan kanssa.
    En tunne ihmisiä huumatuiksi Jari kuten sinä, tunnen heidät duunatuiksi. Ovat ideansa valinneet. Fiilis tästä: en jaksa.

    Tätä goottilaisuutta (mitähän sillä tarkoitan? pimeää?) en sotke perheeseeni enkä työhöni.
    Niissä valoa.

    Mutta maailman asioista on kuin keskustelu ohi.
    En tarvitse enää yhtään lisätodistetta, yhtään tärkeää linkkiä, yhtään "hyvin sanottu" artikkelia. En jaksa ajatella enää itsekään tietyistä asioista enkä perustella käsityksiäni mitenkään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maailmasta voi myös ajatella tapahtukoon sinun tahtosi...

      Ja silti ei voi.

      Ette te herrat minusta vielä eroon pääse, hah ha...

      Poista
    2. Goottilaisuudella lienen tarkoittavani sitä, että kaiken takana on ero hyvästä tarkoituksesta, perisynti, ja se näkyy maailmassa.
      Mikään tieto ei edes muuta juuri mitään. Kun jossakin saadaan käärmeen pää poikki (kuvitellaan että se olisi vaikkapa ilmasto), nousee sen tilalle kaksi uutta päätä.

      Kappas, tälläinen musta repivän kuusituulen ilta (täälläkin).

      Poista
    3. Luulenpa, että yhä hullummaksi menee Suomessakin.

      Entä sitten, kun kaiken lisäksi alkaa talous todella poksua ja ihmiset tajuavat mikä alamäki on edessä. Siis kollektiivisesti. No, ehkä siitä selvitään jotenkuten, kun vaan jotenkin ihmisillä terveyttä riittää.

      Monissa pienissä asioissa tapahtuu varmasti edistystä, enkä sinänsä epäile, etteivätkö esimerkiksi Euroopan maat tee ilmaston eteen kaikkeaan, mutta niin monta juttua on aivan retuperällä tai pienen hyötyvän joukon johdettavissa, että ei näytä hyvältä.

      Omassa elämässä omat pelot ja katastrofit, toki maailmankatastrofeja pienemmät, ja omat ilon aiheet.

      Niillä mennään mitä on annettu. Mutta mitään ison mittakaavan tulevaisuudenuskoa minulla ei ole. Puhun nyt ihmiskunnasta tai vaikkapa Euroopasta. Luultavasti täällä pakottaudutaan periaatteessa sinänsä muutamasti ihan hyvästäkin syystä mutta kokonaisuutena toimimattomasti johonkin, joka sitten 10-20 vuodessa kaatuu omaan mahdottomuuteensa.

      Poista
  44. Tässä esimerkki (yksi tuhansista) syistä goottilaisuuteeni:

    https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000007629224.html

    Media on, toisinaan ainakin, niin sisällä kuin sisällä voi olla: sillä on tehtävä opettaa, kaitsea, unnuttaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Että vielä Dannyn, Kirkan ja Jörkan aikanakin tälläistä! Se selittääkin kaiken tässä ajassa.

      Poista
    2. Ihan kiva näkökulma alaikäisten tekemiin henkirikoksiin ja ryöstöihin. Oliko se 12 pistettä mitä pystyi antamaan täysosumasta?

      Poista
    3. Ei siis mikään ole muuttunut eikä varsinkaan aihetta huoleen. Kyllä kai me muutkin tajuamme, kun Danny, Kirja ja Jörkka niin ovat sanoneet. Poliisikaan ei ole huolestunut, mitäpä sitä pienistä. Eikä sisäministeri eikä varmaan ulkoministerikään. Hajaannutaanpa nyt, ei mitään nähtävää. Populistit kauhistelee. Palataan asiaan 10 vuoden päästä ja kysytään Cheekiltä. Hänkin oireili nuorena.

      Poista
    4. Tietenkin minulla on näihin asioihin oma näkökulma, kun seuraan asioita "oireilevan" nuoren vanhempana. Onneksi on myös niitä, jotka eivät "oireile". Mutta tämä porukka, joka on luisumassa tai luisunut yhteiskunnan pimeälle puolelle ja monin osin aktiivisesti syrjäyttämässä itseään (kaikenlaisia nuoria kaikenlaisin motiivein, ongelmin jne.) on todella vaikea kopata kyytiin. Toivotaan, että mahdollisimman moni pääsee mukaan. Osa porukasta pitäisi saada lähinnä vankilaan, sitä mieltä olen, vaikka tiedän ettei asia on mitenkään ongelmaton. Yhteiskunnassa vapaalla jalalla ollessaan he ovat vain harmiksi - ulkoapäin hyväntahtoisesti autellen on hyvin vaikea korjata asioita, jos ihminen ei sitä itse tahdo (tällaisia tapauksia on kuitenkin onneksi nähdäkseni suhteellisen marginaalisesti, mutta kuitenkin on). Osa ongelmoijista on vasta tosiaan lapsia. Riippuu paljon taustoista, miten heitä saadaan avun piiriin ja mitä apu voi olla. Itse olen nostanut aika lailla kädet pystyyn, vaikka olen pyrkinyt auttamaan omassa lähipiirissäni niin hyvin kuin voin. Ei vain voi muuttua Jumalaksi ja muuttaa kaikkea aivan toiseksi kuin mitä asiat ovat.

      Poista
    5. Vankilaan ei tietenkään voi pistää kuin täysi-ikäisiä. Ei mikään hyvä vaihtoehto, mutta voisi hyvin suunniteltuna pysäyttää, jos on raakoja rikoksia. Edellyttäisi hyvää vankeinhoidollista suunnittelua. En tietenkään puhu mistä hyvänsä nuorista, vaan heistä jotka jatkuvasti syyllistyvät ryöstöihin, törkeisiin ryöstöihin, pahoinpitelyihin, huumerikoksiin jne. Eivät ne kaikki suinkaan mene poliisille asti. Kyllä niitä juttuja paikkaillaan aika tavalla kotona ja kaveripiirissä, ellei sitten tule suoranaisesti ruumiita. Ehkä en nyt tästä puhu tämän enempää, ja tahdon toki sanoa, että näissä asioissa puhutaan kuitenkin marginaalisesta osasta nuoria, mutta potentiaalisia tekijöitä on yhtä kaikki melko lailla ja ottaen huomioon muuttuvan yhteiskunnan, heitä saattaa yllättäen olla jatkossa enemmänkin, varsinkin jos yhteiskunnalliset olosuhteet muuttuvat pitkäkestoisesti huonompaan suuntaan ja elämä puolittaisena kriminaalina näyttäytyy varteenotettavana vaihtoehtona. Kurjaa on puhua näistä ja kurjaa on näitä kokea.

      Poista
  45. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Jari, jokaisella meillä on omat hankaluulemme elämässä, mutta eteenpäin mennään, eri tavoin, eriasteisesti, parasta yrittäen.

      Poista
  46. Raaka väkivaltateko, varsinkin toistuva, pitäisi istua aina ensisijaisesti vankilassa. Nyt vapaalla liikkuu sellaisia tekijöitä joita monet eivät voi kuvitellakaan. Suoritettu vankilatuomio sitten on myös uusi puhdas pöytä. Ikä tulee tietenkin huomioida.

    Yhdyn Jariin siinä että syvissä vaikeuksissa oleva nuori voi hyvinkin vielä pelastua. Aivojen kemiakin voi muuttua kuten tiedätte. Voimia minultakin kaiken keskelle.

    Tosi monelta suunnalta nykyään kuulee (siis duunin ulkopuoleltakin, tutuilta) juttuja nuorista jotka ovat todella ankarissa vaikeuksissa. Ikävuodet 17-25 aika vaikeita. Mielenterveysongelmia paljon.
    Herra armahda.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja yhteiskuntasuunnittelu voisi armahtaa myös. Vaikka kuinka asiaa pyörittää tulen tulokseen, että se varsinainen turvaverkko mistä paljon puhutaan on ikivanha: työ, merkityksellinen opiskelu, perhe, rakkaus.

      Tämä aika suosii enemmän jonkinlaista anarkistista fiilistelyä ja leijumista.
      Kuluttaminen on sen sivutuote. Käsitys loppumattomista subjektiivisista oikeuksista ja siitä että joku hoittaa, on vääristänyt maailman outoon asentoon niin katujen mikro- kuin globaalilla makrotasolla.

      Se ehkä tuottaa sen että suurinta mielihyvää tuottaa esim. poikaporukassa liikkuminen ja impulssien seuraaminen miehen ikään asti. Sopivassa nousussa tai pöllyssä.

      Itse asiassa ymmärrän tuon kaipuun. Tein sitä itse tuossa iässä tosin ilman poika/mieslaumaa. Mutta jotain tulisi olla nuorille tarjolla. Enkän todellakaan tiedä mitä.

      Poista
    2. Kyllä mielenterveyden ongelmat ovat hirveitä. Siinä sairastaa koko porukka, joka lähellä on, jos ei muuta niin perkeleellistä stressiä ja huolta. Sinänsä noissa ryöstelyporukoissa kaikki eivät suinkaan ole mielenterveysongelmissa. On kulttuurista antisosiaalisuutta, rikollisen elämäntavan lapsellista ihannointia, typeryyttä, alhaista älykkyyttä (heikkolahjaisuutta), huonoja perhetaustoja, neurologisia ongelmia (adhd jne.), vaikka mitä. Kun sitten muodostuu tietty ryhmädynamiikka, niin siinä sitten ollaan. Uutuus on häpäisy- ja alistusväkivalta, joka on pitkälti tuontitavaraa - Ruotsissa isoja rikoskokonaisuuksia sen tiimoilta. Uskon että vastaavaa nähdään Suomessa pienellä viiveellä. Kuusijärven tapahtumat olivat jo tätä ja osa kouluväkivallasta hyvin pitkälti.

      Poista
    3. Tiedän mafia-ihannoinnista. Ja myös nuo muut tekijät ovat todellisia. MYös kognitiivisesti heikkoja on paljon mukana. Silloin mennään ihan suoraan ihan minkä tahansa impulssin perässä. Ja omatunto on niin syvällä poissa, että ammattiauttajatkin ovat pulassa.

      Poista
    4. Niin, siinä on miettimistä, kun nk. omatunto puuttuu tai siitä ei välitetä. Toki silloin voi olla kyse "psykopatiasta" (harvoin), useimmiten jotenkin vinoutuneesta psyykestä (ei kyetä empatiaan tai väkivaltainen käytös on muutoin helposti oikeutettua) tai yksinkertaisuudesta ja ryhmäidentiteetin oikeuttamasta mustavalkoisesta ja kypsymättömästä ajattelusta.

      Poista
  47. Mistä tämä: "Käsitys loppumattomista subjektiivisista oikeuksista ja siitä että joku hoittaa", on tullut?

    Se on tiedossa.
    Poliittinenkin mielikuvitus on nykyään rajaton monien tyhjien "oikeuksien" keksimisessä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Takaisin se, että ihmisen pitäisi pääsääntöisesti hoitaa itsensä, olisi paluu jonnekin olemisen ydintotuuksien luo.

      Se ei sulje pois tarvittavaa apua eikä yhteisyyttä, mutta ajatus yhteiskunnasta kaikkien ongelmien korjaajana ja kaikkeen osallistujana ja kaikesta vastuullisena, ei ole kestävää.

      Poista
    2. Ihmisoikeudet ovat tietenkin kaikilla. Se miten niitä tulkitaan vaihtelevat voimakkaasti yhteiskunnasta toiseen. Oikeuksien oikeamittainen valvonta ja jakaminen ja takaaminen on oma projektinsa, jossa on monia haaroja. Minulla on ajatus siitä, että ihminen voi omalla toiminnallaan kaventaa oikeuksiaan, jopa tietyssä mielessä nollata ne.

      Poista
  48. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  49. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  50. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  51. Ihmisillä pitäisi olla mahdollisuus harhailuun ja hortoiluun, itsensä etsimiseen, ei pelkkään suoritukseen. Nuoruudessa ja vähän vanhempanakin. Ehkä olisi, jos työ olisi jakautunut hieman tasaisemmin.

    Toisaalta yhteiskunta tuntuu yhä enenevässä määrin rakentuvan sille, että osa tunnollisesti suorittaa ja pitää yllä (ja toki on paljon sellaista aivan turhaankin luotua hyödyttämätöntä valvontatyötä, julkisen sektorin näennäistyötä) ja sitten se osa, jonka ei tarvitse niin tästä työelämästä ottaa paineita - osattomat, syrjäytetyt, yhteiskunnan yhä korkeampaa koulutusta edellyttämässä prosessissa poiskarsitut jne jne.

    Vai onko asia sittenkään näin yksioikoinen? Ei varmaan, mutta tietyssä mielessä näen vähän tendenssiä tähän suuntaan. Että jo lähtökohtaisesti jotkut on tuomittu toimettomuuteen ja heitä yritetään pitää tyytyväisinä jollain näennäisellä. No, ei mikään yhteiskunta kestä pitkään sitä, jos iso osa on pistetty lähtökohtaisesti chillaamaan ja toimettomana turhautumaan ja toinen puoli nääntymään työntekoon. Ja sitten tätä perusasetelmaa tasoitellaan liiallisella verotuksella ja liiallisilla tulonsiirtoilla niin että olisi mahdollisimman tasa-arvoista. Tietyllä tavalla ok, mutta tietyllä tavalla aika kieroa ja epämotivoivaa. No, kaikki pysyvät jotenkin tyytyväisinä, ehkä se on parempi kuin ääretön kuilu eri ihmisryhmien välillä. Vai onko niin että se on ja kasvaa, ja sitä vain peitellään rahalla hiukan?

    VastaaPoista
  52. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin on. Tiedän itsekin ihmisiä, jotka on syrjäytetty hommistaan ja jotka ovat vajonneet toimettomuuteen masennuksen vuoksi, heillä ei ole ollut voimaa toimeliaisuuteen silloin kun olisi ollut vielä jotain mahdollisuuksia kammeta itsensä takaisin. He ovat sitten käytännössä esimerkiksi ryypänneet pääsääntöisesti 5-kymppisestä eläkkeelle pääsyyn saakka, koska ovat olleet masentuneita ja hävenneet omaa arvottomuuttaan - ei alkoholi ole tietenkään millään tavalla auttanut asiaa.

      Yleensä eläkkeelle pääsy on helpottanut ahdistusta, koska on päässyt virallisesti sätkimästä siitä loukusta että periaatteessa on kuranttia kamaa mutta ei kuitenkaan ole (varsinkaan työelämässä, ja sen tietää miten isossa roolissa suomalaiselle miehelle työelämässä oleminen ja pärjääminen on itsetunnolle). Tosin joillekin alkoholista on jäänyt ongelma.

      Luulen, että tällaisia ihmisiä on aika lailla Suomessa. Enpä usko, että heidän auttamisensa juuri ketään kiinnostaa.

      Poista
    2. Joku voi sitten kysyä, että onko se yhteiskunnan asia järkätä näiden ihmisten elämä, siis ohjata heille työpaikat, miksi he eivät ota itseään niskasta kiinni ja yritä.

      No, kaikille ei ole työtä, varsinkaan tietyissä ikäryhmissä, paha juttu että yhä useammin on kyse melko nuorista ja keski-ikäisistä ja vähän vanhemmista. Toki jonkin verran oma kyse myös omasta itsestä, mutta ei läheskään kaikin osin.

      Nyt kun sitten on vielä vallassa tietynlainen politiikka ja globaali suhdanne, jossa työn luomisen ja mahdollistamisen keinoja ei ole tällaisilla Suomen kaltaisilla korkean kustannuksen alueilla (eikä oikein halujakaan, siltä tuntuu, varsinkaan niissä piireissä, missä aiemmin on ollut puhe nimenomaan työstä ja työläisistä) eikä ainakaan kovin ruusuisilla ehdoilla, ajattelevat entiset työväen puolueet, että paapotaan työtä ja toimea vailla olevia, lisätään etuja ja muuta.

      Eihän siitä seuraa pitkällä aikavälillä mitään hyvää. Mutta kun ei pystytä luomaan sitä työtä, joka antaisi merkitystä elämälle, niin luodaan sitten edes tukia, joka maksetaan lopulta työtätekevien selkänahasta ja osin rahoitetaan velalla. Minusta tämä on masentava kuva, joka Suomesta alkaa piirtyä, nimenomaan vasemmistolaisen ajattelun ja globaalin suhdanteen piirtämänä. En voi oikein muuta sanoa, tietenkin matka tähän pisteeseen on pitkä ja muitakin kehveleitä on ollut hommaa junailemassa, mutta nyt se oikein näkyy, miten ei ole mitään keinoja estää yhä useampia putoamasta jonkinlaisen tuottavan työn parista muuten vaan elelijäksi.

      Poista
    3. Tavallaan tässä on myös sellainen sovituslisä, joka siis sovittaa tämän työttömyyden (ainakin väliaikaisen), että olosuhteet hyveellistämällä saadaan Suomesta paljon ilmaston kannalta "pahaa" työtä pois, ja varmasti se oikeuttaa ainakin vihreään suuntaan kallella olevien ajatuksissa sen, jos ihmiset makaavat kodeissaan (tai jos eivät enää pysty pitämään yllä kotejaan, niin sitten vielä parempi, pienissä ja vaatimattomissa oloissa), niin maailma pelastuu, kun ei tehdä mitä tahansa fossiilista työtä. No, totta kai samalla puhutaan uudesta teknologiasta ja vihreästä taloudesta, mutta aika moni putoaa monttuun, joka on entisen fossiilisen ja tulevan vihreän välissä - koska menee aikansa että siirtymä tulee ja että jostain löytyy yhä tuottavaa työtä ja varoja luoda askelmia tälle siirtymälle - uusien teknologioiden kehittäminen ei sekään ole ilmaista tai edes edullista ja se vaikeutuu, kun ei ole maassa varallisuutta. No, tällainenkin tuli mieleen. Isoja rakennemuutoksia, jotka ovat toisaalta "eettisiä" ja tavoiteltavia mutta toisaalta tuhoavat ainakin väliaikaisesti keinoja saavuttaa jotain rakenteen hajottamisen jälkeen. En sano, että tämäkään on mitenkään yksioikoinen juttu, mutta näen tässä työttömyyden ilosanoman julistamisessa tällaisen vihertävän auran joskus - en tiedä, onko se väärin nähty.

      Poista
  53. Tuo oikeus etsimiseen ja vaikka hortuiluun eri vaihtoehtojen välillä on hyvä pointti. Nuoren aukuisenkaan ei tarvitse lyödä elämäänsä lukkoon liian aikaisin jos siihen ei ole vielä oikea aika. Itse tiedän kokemuksesta tämän hyvin.

    Mutta samaan aikaa on vallalla käsitys että toimettomuus on ihan ok valinta myös elämänkestävänä. Mielestäni
    kansalaispalkkakeskustelussa on siitä piirteitä vaikka asiasta puhutaankin usein byrokratian karsimisena jne. Mutta siinä on muutakin.

    Ihmisen pakottaminen on usein mahdotonta.
    Jos ihminen kokee halun olla täydessä omassa vapaudessaan koko elämänsä tehden vaikka omia itselle tärkeitä juttujaan, se on minusta tietenkin hänen täysi oikeutensa. Ihan normaalia kaipausta, ymmärrän täysin.

    Mutta oikeus ei voi perustua siihen, että muutama ihminen käy töissä samaan tapaan koko elämänsä jotta tuo yksi vapautettu elämä saadaan maksettua verovaroista.

    Missä yhteiskunnan osallistumisen raja (raha) kulkee, en osaa sanoa.

    Kun itse olin parikymppinen töitä sai helposti. Saattoi myös jättää työt jotka eivät inspiroineet. Aina sai töitä. Riitti kun katsoi rehdisti silmiin ja aamulla pääsi töihin. Se toi valtavasti spontaaneja mahdollisuuksia myös siihen hortoiluun ja etsimiseen.
    Toimivat työmarkkinat olisivat nytkin paras nuoruuden normaalin hortoilun mahdollistaja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei tarvitse edes provota kun voi sanoa, että toimiva ja kukoistava kapitalismi/markkinatalous olisivat parasta nuorisotyötä myös tänään. Olisi duunia, voisi välillä huilata, tehdä vaikka musiikkia, maalata, näytellä, liikkua, ja sitten taas töihin.
      Opiskelussakin olisi pointtinsa kun se johtaisi johonkin todelliseen ja turvallisempaan (jos sitä haluaa) hieman myöhemmin.

      Poista
    2. Itsekin voisin (ikäloppuna) haluta toimia noin, puoli vuotta töitä, puoli vuotta jotakin muuta...
      Toki perhe, velat, asuminen (jotka ovat liian usein yksi ja sama paketti) pakottavat liukuhihnan ääreen oravapyröäilemään.

      MUtta nuorille soisi rennomman elintilan.

      Poista
    3. Jope, oikeastaan ihan samaa mieltä näistä kaikista. Kyllä minullekin kelpaisi puoli vuotta ihan vapaata olemista. Olisin sen ansainnut, voisin hyvin olla tekemättä mitään tai vaikka kirjoittaa mitä huvittaa... Mutta en voisi ikipäivänä kuvitella, että terveenä ihmisenä jäisin kansalaispalkkaa nauttimaan. Paitsi tietenkin jos minut potkittaisiin töistä, voisin ehkä kokea asiat yllättäen niin, että jäädäänpä yhteiskunnan varaan, katsotaan mitä siitä seuraa... No, eihän siitä mitään tulisi, tiedän sen jo etukäteen. En osaisi olla enkä pystyisi olemaan, koska velat ja velvollisuudet painavat niskaa.

      Poista
  54. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin on. Terveeltä ihmiseltä voi olettaa toimintakykyä ja itsestään huolehtimista. Toimintakyvyttömät erikseen.

      Poista
    2. Ja huomattava sekin, että kuka tahansa voi joutua toimintakyvyttömyyteen, sairastua, romahtaa, jäädä vaille työtä pitkäksi aikaa.

      Poista