perjantai 18. syyskuuta 2020

Välikysymys velkaviisikon touhuista

 

Olipa melkoinen tukkapölly oppositiolta, mutta sanoisin että ihan aiheesta. Velkaviisikko-nimitystä taisi käyttää KD. Jos hallitus on työllisyys- ja taloustoimineen näin hukassa kuin on, ei Suomella ole edessä hyvät ajat: velkaannumme, menetämme järkevän yrittämistä ja taloudellista aktiviteettia ylläpitävän toimintaympäristön, köyhdymme ja ennen pitkää luottoluokituksemme laskee ja valtionvelan korot ja hoitokustannukset nousevat. Romahtanutta tai laahaavaa yhteiskunnallista toimintaympäristöä on vaikea rakentaa uudelleen. 

Tämä on valitettava tosiasia, joka tulee vastaan hyvin nopeasti, monenlaisina aivan konkreettisina arjen ongelmina, oltiinpa erilaisista ideologisista ja poliittisista kannoista ja nyansseista mitä mieltä hyvänsä.

Minusta Suomessakin olisi aivan mahdollista tehdä fiksua demarijohtoista talous- ja työllisyyspolitiikkaa, jos se kerran Ruotsissakin onnistuu, mutta sitä emme nyt näe.

Tässä tiedotustilaisuus:

https://yle.fi/uutiset/3-11551271

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että näyttöjen pohjalta monet keskeiset hallituksen edustajat taustajoukkoineen sopisivat paremmin muihin tehtäviin ja organisaatioihin kuin nykyisiin asemiinsa. Siis huomattavasti vähemmän vastuuta vaativiin ympäristöihin.

Toki on otettava huomioon, että tilanne on erittäin hankala, ja varmasti juuri nämä vaikeat ajat ovat paljastaneet, missä kunnossa hallituksen toimintakyky visioineen tällä hetkellä on.

Minusta hallituksen kannattaisi tarttua opposition ehdotuksiin, jos se tahtoo vielä pelastaa oman kannatuksensa ja estää Suomea uppoamasta.

Kyllä minun on vaikea nähdä esimerkiksi SDP:tä seuraavana pääministeripuolueena, jos jälki on tällaista. Tai riippuu siitä, miten ihmiset äänestävät, siitähän se riippuu.



51 kommenttia:

  1. Suurimmalla osalla keskiluokkaisista suomalaisista jotka tätä hallitusta toimineen kannattavat on oma talous- ja velkabalanssi paljon paremmalla tolalla kuin mitä tämän maan hallinnolla.
    Monella jopa varallisuus.
    Itselleen moni tuskin antaisi lupaa sellaiseen (yli)velkaantumiseen kuin mitä he antavat mielellään Suomelle ja sen vasemmistohallitukselle.
    Paljon käydään myös eräänlaista talouskulttuurisotaa ja jatkuvasti törmää ajatuksiin (jotka eivät aina näytä olevan ihan omia), että velka on oikeastaan pelkkä abstraktio "eikä sitä ole tarkoituskaan maksaa kokonaan takaisin."
    Nojaa vain rauhassa taaksepäin.

    Kunpa maamme sadattuhannet yksityiset ylivelkaantuneet (monet heistä eivät omasta syystään) voisivat ajatella ja toimia samoin.

    Kysymys on tietysti myös siitä, että tämä hallitus tekee mitä tahansa kyetäkseen lykkäämään sopeuttamistoimia (eli leikkauksia) mahdollisimman kauas tulevaan. Tälle aikalisälle syntyvä hinta voi olla todella jättimäinen. Ja minä tiedän, että ne tietää senkin, koska onhan siellä virkamiehet ja asiantuntijat töissä kuten ennenkin.

    jope

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mietin kaikkia niitä avustajia, joita keulakuvilla on - ovatko he yhtä jääräpäisesti pihalla?

      Poista
    2. Vai jyrätäänkö heidät poliittisista syistä, joiden logiikkaa en ymmärrä?

      Poista
  2. Niin siellä on sen poliittisesti hallituksen olemassaolon ajaksi koottu avustajakaarti, monia kymmeniä ihmisiä ministereitä avustamassa.

    Virkamiehet, vakkarit ministeriöissä ja asiantuntijat on sitten erikseen.
    Jyrätäänkö heidätkin? Kyllä, edustuksellinen demokratiahan tämä on.
    Ja toki hallitus löytää aina varmasti nekin asiantuntijat jotka heidän linjaansa tukevat. Ihan samoin kuin mediakin aina löytää kameran eteen myös ekonomistin joka "ei näe velkaantumisessa mitään dramaattista ongelmaa."

    Ja tätähän tukee nykyään yleinen kansalais- ja älymystöhokema:
    -Hei, ei voida ajatella niin, että kaikki on vaan jotain taloutta.
    -On muutakin.

    Tietenkin on, muutakin. Mutta ei se poista sitä, että maan hyvinvointi riippuu vain ja ainostaan sen taloudesta, ei siitä mitä joku sanoo somessa siitä mitä joku sanoo somessa ja mikä on jonkun poliittinen kanta.

    Kun talous tulee sitten todeksi leikkausten myötä, niin sitten talous onkin tärkeä niillekin, jotka muuten sanoivat että hei ei vaan talous, talous ja talous...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä yhteiskunnan täytyy olla vakavarainen. Velkaantuva valtio on äkkiä kriisivaltio. Ei siinä ole sen kummempaa. Jos vasemmistohallitus tai oikeistohallitus sössii asiat, se on huonoa talouden hoitoa kummankin kohdalla ja huonoa poliittista toimintaa, ei siinä selittelyt auta, näin minä asian hahmotan.

      Poista
    2. Esimerkiksi ilmastoimia on aika vaikea tehdä kovin pitkälle, jos homma ei muuten pyöri eikä ole rahoitusta perustoimintoihin. Aika usein näkee nyt niitä kannanottoja tosiaan, että velka on vain numeroita paperilla tai jotain kuvitteellista, mutta ilmasto on todellista. Miksi ollaan huolissaan fiktiivisestä velasta eikä reaalisesta luonnosta jne... Mutta ei tämä kuitenkaan ole näin yksinkertaista. Kyllä velat ovat totta, ja kun korot nousevat, niin velan olemassaolo käy hyvin todelliseksi, koska sitä pitää jotenkin hoitaa, vaikka hoidettavana olisivat vain korot. Minusta yhteiskunta vieraantuu täysin itsestään, jos työllä ei ole enää merkitystä, jos ei ole merkitystä velanotolla ja vastuullisella taloudenhoidolla. Ei tällainen itsensä huijaaminen voi jatkua loputtomiin.

      Poista
    3. "Esimerkiksi ilmastoimia on aika vaikea tehdä kovin pitkälle, jos homma ei muuten pyöri eikä ole rahoitusta perustoimintoihin. Aika usein näkee nyt niitä kannanottoja tosiaan, että velka on vain numeroita paperilla tai jotain kuvitteellista, mutta ilmasto on todellista. Miksi ollaan huolissaan fiktiivisestä velasta eikä reaalisesta luonnosta jne... Mutta ei tämä kuitenkaan ole näin yksinkertaista. "

      Juuri tuota tarkoitin.
      Ihmisellä on radikaali vapaus valita itse, omalla yksityisellä päätöksellään, mikä on fiktiivistä, mikä faktaa hänen todellisuutensa piirissä.
      Ihan samoin kuin joku vähättelee tiedettä, joku vähättelee taloutta ja vaikka tuota velkaantumista.
      Kun talous sakkaa, tai kaatuu, sitten (vasta) talous koskeekin kaikkia. Hyvinvointivaltio pitää säilyttää, sitä pitää jopa lisätä, mutta talous ei ole kuitenkaan niin tärkeä... ?Tuollaisia totaalisia ajatuskatkoja voi lukea nykyään keneltä tahansa. Yleensä ne ovat peräisin oman aikansa lempilapsilta.
      Muistetaan kuitenkin että sillä ei ole merkitystä mitä joku nyt jossakin ( tai tässä ) sanoo. Sillä on mitä hallitus tekee, jättää tekemättä ja millainen hallitus tulee kansalaisten valitsemaksi.
      Medialta odotan EU:n historian ehkä merkittävimpien aikojen ja päätösten (ja ei-demokraattisten muutosten) jatkuvaa ja lahjomatonta raportointia esimerkiksi meille kaukaisen USA:n sisäpolitiikan nonstop-uutisoinnin ja kannanottojen sijaan.

      Poista
    4. (Totta kai jenkkien sisäisiä vaaleja pitää uutisoida, mutta liika on liikaa. Painopiste ei ole oikein kun USA-juttuja tulee enemmän ja jatkuvalla syötöllä kuin EU:n poikeustilanteesta, joka vaikuttaa meihin suoraan ja jossa on kysymys todella merkittävästä poliittisesta muutoksesta tai vedätyksestä ja jossa on kyse meidän sisäisistä asioista.Toivon että valinta ei ole ollut tietoinen. Jos ei ole ollut, pitäisi päätoimittajien herätä siihen mitä oikeasti on tapahtumassa. Koskee myös omaa maata.)

      Poista
    5. Olen näkevinäni sellaisen trendin, että mitä enemmän täällä menee perseelleen, sitä hiljaisempaa on ja sitä enemmän kiinnostaa esimerkiksi Trumpin kauheus ja tietynlainen väkivalta, joka ei ole edes sitä yleisintä väkivaltaa. Jotenkin huolestuttaa se miten meille tärkeimmät asiat voidaan sivuuttaa tai vähätellä epämääräisiksi.

      Poista
    6. En sinänsä protestoi minkä hyvänsä ongelman esiinnostamista, mutta kyllä minusta nyt eletään yhteiskunnallisesti olennaisella vedenjakajalla esimerkiksi sen suhteen kuinka käy suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan.

      Poista
    7. En nyt halua kohtuuttomasti arvostella mediaa, koulutetut ammattilaisethan siellä on sitä tekemässä, mutta kuinkas sattuikaan kun tänä(kin) aamuna katsoin aamuyhdeksältä uutiset niin ensimmäinen ja iso juttu oli jenkkilästä: korkein oikeus, mahdollinen uusi tuomarinimitys, konservatiivi, liberaali, Trump, plaa, plaa ja plaa....
      Ja tämä toistuu.
      En voi mitenkään uskoa ettei toimittajia ja toimituspäälliköitä itseään kiinnostaisi EU:n tilanne juuri nyt ja että trumppila kiinnostaisi niitä henkilökohtaisesti enemmän....
      Niin kyyninen eikä huono voi tilanne olla. Vai voiko?

      Tulee mieleen jo mielleyhtyminen kautta se kun Lennart Meri pääsi Suomeen käymään 70-luvulla. Siis miehitetystä Tallinasta.
      Meri näki ensimmäiseksi ison seinään maalatun protestitekstin: Jenkit pois Vietnamista!
      80 kilometrin päässä oli samankaltainen tilanne, mutta kun jenkit niin kuumottaa aina.

      No, ei voi verrata suoraan, mutta fokusoinnin paikka omaan paikalliseen on ehkä nytkin.
      Jenkkien poliittinen viihdearvo on vain kai niin suuri, klikkaukset puhuvat, että se peittää alleen meille olennaisen.

      Poista
    8. Globaalissa mediatilassa voi aina valita juuri sen maailman, jonka haluaa nähdä. Se tulee avuksi tuhansien twiittien ja näkökulmien voimalla. Yhteiskunnan rampauttaminen on teko, jota ei voi olankohautuksella ohittaa. Tämä päättämättömyys ja asioiden kuntoon laittaminen on jatkunut Suomessa liian pitkään. Ei tätä voi enää vastuullisesti ajatellen lykätä mutta niin vain näyttää taas kerran käyvän.

      Poista
    9. Siis se että ei ole laitettu kuntoon...

      Poista
  3. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jari, en ole sanonut ehdotonta eitä. Tämä asia on mielessä. Nyt on vain lähitulevaisuudessa selvittävä niistä velvollisuuksista jotka olen ottanut hoitaakseni. En voi pettää niitä.

      Poista
  4. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tarkoita asiaa noin, vaan yksinkertaisesti: minulla on velvollisuuksia, jotka minun on hoidettava juuri nyt, en voi laistaa niistä. Politiikkaan ryhtyminen on vakava hanke, ja jokaisen on ennen torninsa rakentamista laskettava onko hänellä siihen varaa. Juuri nyt minulla ei ole.

      Poista
  5. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  6. Kiitos Jari taas kannustuksesta. Omasta puolestani voin sanoa, että vaikka olen raitis ja reipas, olen myös parissa asiassa epäonnistunut yhtä reippaasti. Kunnan taloudesta olisin siksi aika väärä mies päättämään, katson niin. Mielipiteitäni ja käsityksiäni toki saan esittää myös taloudesta sananvapauteni vallalla ja vapaudella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Töissä käydään tauoilla mm. tästä EU-vallankaappauksesta ja liittovaltiovelasta parin kollegan kanssa kovaa vääntöä. Mielenkiintoista on, että tilanne on siellä sama kuin muutenkin yhteiskunnan keskustelussa: vain pientä osaa kiinnostaa. Sitä mun, ja niiden parin muun, on todella vaikea ymmärtää.
      Sama tilanne esim. niiden merkittävien globaalien väestönkasvu-kuvien suhteen. Korona tai sää, välitön oma tilanne kiinnostaa, mutta ei jos asioissa on liikaa nollia tai niiden vaikutuksen ulottuvat vuosikymmenien päähän. Ihan sama onko joku tohtori tai totaalisyrjäytynyt, ei ennusta mitään kiinnostuksesta.

      Toki Jari, osaan oikein hyvin myös smalltalkin melkein mistä tahansa. Viime aikoina kyllä iltalenkeillä valitsen sivumpia polkuja, joilla satunnaistuttavuuksia voi välttää, ja niitä pikkupuheita. Vanhusten kanssa on kyllä oikeastaan kuitenkin aina mukava jutella mistä vaan.

      Mutta kyllä nyt on aika herätä tässä maassa politiikkaan. Enkä tarkoita sitä, että kannattaa tai vastustaa jotakin mielikuvaa tai hakee jotain moraalistatusta vasemmalta tai oikealta vaan että ottaa asioista oikeasti selvää.


      Poista
  7. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupunginvaltuusto/jasenet/jasenet

      Tuolta Jari näyttää Hesan valtuusto.
      Se on kamelinsilmä.

      Poista
    2. (Aivot yhdistävät miten sattuu kuten kännykkäni ja koneeni ilman mitään oikoluku-ohjelmaa koskaan. "Kamelinsilmä" lienee tullut neulansilmän ja kamelin vertailusta eräästä kirjasta, joka on kaikille tuttu.)

      Poista
  8. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  9. "Pitää valita puolue, joka on vähiten etäällä omasta katsomuksesta."

    Oikein. Yksi yhteen ajatelijoita jos odottaa niitä ei löydy koskaan.

    "Nämä blogikommentit ovat tietenkin vailla voimaa."

    Tämän tiedostan tietenkin myös. Kukin vastaa omista valinnoistaan, ei niitä kommentoinnilla voi muuttaa. Ihmiset ajattelevat mitä haluavat. Vain joskus kun ihminen on auki, ja hän saa täysin varmaa itselleen uutta tietoa, hänen käsityksensä voivat muuttua. Minä muutuin niin kun aloin tutustua tulevaisuuteen sen tutkimusen kautta. Toki myös vasemmistopuolueiden muuttuminen ihan joksikin muuksi, muutti asetuksia.
    Päätökset sitten muokkaavat oikeasti tilannetta todellisuudessa, ja niihin päästäkseen on myös tehtävä kompromisseja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On vaikea sanoa, mihin elämässä pitäisi ponnistaa, mitä pitäisi tehdä seuraavaksi. Helpompaa olisi etsiä niiltä suunnilta, joihin on jo kulkenut, ja varmasti niin voisi löytää kaikkea tärkeääkin. Aina välillä on sellainen kutina, että jotain tapahtuu, jotain sellaista että elämä ei ole enää entisellään. Mitä se on, sitä en tiedä yhtään. Turvallisimmalta tuntuisi, jos kaikki jatkuisi, edes hetken, jotenkin vakaasti, mutta koskaan ei tiedä. Elämässä on asioita, jotka ovat olleet tärkeitä, mutta eivät ole yhtä tärkeitä enää. Joistakin asioista kasvaa irti. Ehkä sitä sitten löytää itsensä jostain uudesta kohdasta. En ole ikinä ajatellut, että se olisi politiikka, mutta koskaan ei tiedä, vaikka asia ei juuri nyt vaikuttaisi siltä, että tämä on seuraava iso henkilökohtainen satsaukseni.

      Poista
  10. Siinä olet oikeassa että aina vaalien aikana kun torin halki jossakin kulkee ja siinä on ehdokkaita toppatakeissaan ja pipoissaan, nenä viimasta punaisena ja käsissä vaalimainoksia, niin arvostan.
    Harmi ettei voi äänestää useampia ajattelen silloin usein. Eri puolueitakin joita voisin äänestää on useita. Ja miksei minkä tahansa puolueen ehdokasta, jossa sillä on sekä ajatukset että realismi hyvässä synkrassa keskenään, mutta kyllä tuo realismi karsii.

    Kunnallisvaalit on kyllä hemmetin tärkeä vaali.
    Toki kunnallispolitiikka on myös valtava lehmänkauppojen ja poliittisten ohareiden soppa.

    Saunassahan ei saisi puhua politiikkaa.
    Yhtä hyvä sääntö voisi olla etteivät poliittiset erikantaisuudet saisi ihmisten keskinäisiä henkilökohtaisia välejä sotkea tai katkaista.

    Sen verran tiedän politiikkoja, että yleensä ne tulevat paremmin toimeen keskenään kuin heidän kannattajansa toisten puolueiden kannattajien kanssa.

    VastaaPoista
  11. https://yle.fi/uutiset/3-11548747
    Toi merikapteenin komma klo 09:34

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt en löytänyt tuota enää. Tuli Enqvistin kolumni. Tarkoititko sitä vai oliko Amorellan kapteeni äänessä?

      Poista
  12. https://youtu.be/Xge7HQbZNKg
    Täähän on niiku Vesa.

    VastaaPoista
  13. Tänään kuulin työmatkalla kosmologi E:n puheen Ylellä. Halusi puhua suhteellisuuden puolesta.

    Päivittäisiä koronalukuja ei hänen mukaansa pitäisi julkaista koska kansa panikoi ihan turhaan. Ja kun niitä lukuja vertaa, mihinkäs taas muuhunkaan, kun taas tieliikenneuhreihin, niin huoli on selvästi liioiteltua.
    Tuolla tieliikkenne-vertailulla on muutenkin selitetty lukuisia ongelmia mitättömiksi ja niin nyt kosmologi tämänkin.
    Tartuntaluvut on kosmologin mielestä tarkoitettu viranomaisille ja viranomaiskäyttöön eikä niitä turhan päiten pitäisi avata tavallisille pulliaisille, joilla ei ole suhteellisuudentajua lainkaan.
    Minä, ja sinä, ja sinä siellä, emme osaa suhteuttaa niitä oikein.

    Kosmologi oli myös sitä mieltä että valtionvelka ja EU-tukipaketti on on ok. Varsinkin kun sitä vertaa muita maita vasten. Emme ole kovin velkaisia jos ajatellaan yleisesti. Lehdistö syyllistyy ylilyönteihin, jos puhuu velasta pahana asiana. Kosmologi oli sitä mieltä että velka ja tukipaketti on hyvä juttu muutenkin eikä kansan suhteellisuudentajun puutteen vuoksi tätäkään asiaa pitäisi hirveästi edes esiin nostaa. Päinvastoin, pitäisi kiittää, että herrat pitävät meistä näin huolta.

    Niinpä niin. Minä en kuullut kosmologin puhuvan oikeasti suhteellisuudentajun puolesta.
    Hän puhui ihan selvästi politiikkaa.
    Toi esiin kantansa joka on aika pitkälle maan hallituksen kanta. Enqvist ojensi ymmärtämättömiä hyväksymään ymmärtämättömyytensä hallituksen toimille.

    Kosmologin kyky käsittää maailmankaikkeuden laajuuksia ei ole tietenkään tae siihen, että hän ymmärtäisi ihmisen pienuutta ja toimia. Koronatiedon salassapidettävyys ja EU-liittovaltiovelkapaketin ei-demokraattinen prosessi olikin kosmologin maailmassa ihan ok.
    Ne eivät tokikaan edustaneet suhteellisuudentajua mutta kuitenkin niin, että aidosti suhteellinen oli hänen suhteellisuudentaju-moraalioppinsa - sillä tavalla, että siitä puuttui lähes kokonaan....suhteellisuudetaju.

    Eli tervetuloa Kari joukkoon! Täällä ovat kaikki muutkin. Nyt varmasti sinäkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. https://areena.yle.fi/audio/1-50543013

      Poista
    2. Tästä tukipaketista oli vastapainoksi tällainenkin kirjoitus Eija-Riitta Korholalta, linkkaan sen kun olen asiasta samaa mieltä ja eri mieltä kuin hallitus, eli pönkitän tällä omaa kantaani, joka on minusta ihan järkevä ja suhteellisuudentajuinen: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/eija-riitta-korhola/hyvaksy-evasteet/

      Minusta on huonoa suhteellisuudentajua, että antaa ihmisten kusettaa itseään ja vieläpä siten että alentaa omaa ymmärryskykyään tasolle, joka on aivan luokaton (tässä minusta hallituksen kanta on luokattoman huono).

      Poista
  14. (Kun tieliikenteen uhreihin vertaa, niin kuin liian monilla on tapana nykyään argumentoida mielikuvituksettoman meemin kaltaisesti melkein mitä tahansa, niin maastamme poistuu kymmeniä muitakin ongelmia.
    Jos vertaa siihen, että kaikki me kuolemme kerran, niin poistuvat loputkin ongelmat. Niin kuin poistuvatkin, paitsi niiltä jotka vielä toistaiseksi elävät.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän se näin on. Kaikki kuollaan kerran, ja kun asetetaan raiskauksia ja tappoja ja murhia hirvien ja autojen mittakaavaan, niin ongelmat ovat pieniä.

      Poista
  15. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on kuule, Jari, ohimenevä ongelma, joka ratkeaa noin 2050-2100. Silloin kaikki on ihan ok. Siihen tarvitaan muutamia intensiivisiä lukukampanjoita, kaupungistumista, jonkin verran maahanmuuttoa ja väestömäärien tasaamista ja onnistunutta monikulttuurisuutta. Ei tule mitään tsunameita eikä räjähdyksiä. Ihmiskunta valistuu. Tasataan hiukan tuota kulutuspuolta ja Eurooppa näyttää hiilineutraaliuden mallia, niin kyllä se siitä. Nyt tarvitaan lähinnä oikeita käsitteitä, jotka kertovat, että kaikki on ihan ok ja että tällä on turha vouhkata.

      Poista
    2. Ja jos jostain syystä olemme kurkkuamme myöten veloissa valtiona, niin ei se ole tulevien polvien asia. Ne voivat sanoa, että isämme ja äitimme ja heidän isänsä ja äitinsä tämän aiheuttivat, ei kuulu meille, me ei makseta, ei lainoja, ei lainan korkoja eikä veroja määräänsä enempää, menkää huutelemaan sinne haudoille.

      So. minusta huominen alkaa jo tänään, on hyvä olla vastuullinen myös tuleville polville, niin ilmaston, väestöjen, luonnon suojelun kuin kulutuksen ja kaiken taloudenpidon suhteen. Emme saa tehdä liian hankalaa maailmaa jälkipolville. Soisin että he saisivat edes pienen aavistuksen siitä huolettomuudesta, joka esimerkiksi itselläni oli joskus 70-80-luvuilla.

      Poista
    3. Väestöräjähdys on noissa piireissä juuri noin peruttu. 11-12 miljardia ei ole mikään räjähdys. Ja kun sadan vuoden päästä kääntyy laskuun, ei mittään hättää.

      Tänään töissä neljän lapsen työkaveri-isän kanssa juteltiin omien lastemme mahdollisesta lasten teosta. Kerroin perusteineen että olen sillä rajalla jo, että alan vahvasti suositella lapsen tekemättä jättämistä (vaikka asiahan ei kyllä mulle kuulu).

      Tuo 70-80 -luvun huolettomuus, optimismi, mahdollisuus nähdä elämä jopa edessä olevana seikkailuna, oli hieno juttu.
      Nykyään paljon vaikeampaa päästä opiskelemaan, hankkia asunto (jos ei saa etumatkaa kotoa), saada pysyvä työ. Puhumattakaan mahdollisista maailman kehityskuluista.

      CV. Tiedättehän sen paperin tms. jolla pitää myydä itseään nykyään. En ole koskaan tehnyt, siis joutunut tekemään, sellaista enkä ole suurimmista osaa duunipaikoista pyytänyt tai saanut mitään todistustakaan. Ja olen tehnyt monenlaista.
      Aina olen kuitenkin ihmisiä suoraan tapaamalla saanut töitä ilman mainoksia, ja nopeallakin varoitusajalla. Nopein oli iltapäivällä haastattelu, aamulla töihin.
      Lyhin työsuhde oli päivän mittainen. Iltapäivällä sanoin itseni irti, ja ei mennyt kauaa kun olin uusissa töissä.
      Mutta nämä nykynuoriparat!
      Kaikki pitää olla paperilla kunnossa, pitää olla oikeat harrastukset, todiste positiviisuudesta jne. ja ties mitä mitä saavutuksia, että saa töitä.

      Poista
    4. Tutkinnot ja keskeisimmät työtehtävät on pitänyt tietty todistaa muttei mitään sellaista ehyttä urapolkua ja persoonallisuuskuvausta ole onneksi koskaan täytynyt tehdä.

      Poista
    5. Kyllä CV on tärkeä varmasti monessa kohtaa. Mutta kyllä ihmiset vielä löytävät töitä suhdeverkostojen kautta: sana kiirii, että täällä olisi sellainen ja sellainen tyyppi, hoitaa hommansa hyvin ja on ammattilainen. Sellaistakin on, mutta toki monella alalla vaihtuvuus on suurta ja sitten tuijotellaan näitä itsekehupapereita ja yritetään jossain haastattelussa saada selvää, millainen tyyppi saadaan hommiin, ja kuitenkin vasta käytännössä näkee, kuka on mistäkin puusta veistetty.

      Poista
  16. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jari ja Jope,

      toivon kaikkea hyvää nuorille, meidänkin perheessä heitä on, ja luulen, että ovat saaneet ihan hyvät eväät kovaan maailmaan. Vaikea on tietä kaikin puolin tasoittaa, enkä sitä aiokaan tehdä, mutta eväät on annettu. Eiköhän ihmissuku jotenkin selviä. Mutta on tässä hirvittäviä eroja: jotkut lähtevät moninkertaiselta etumatkalta, toiset taas miltei olemattomista oloista, joidenkin kohdalla ei voida edes puhua oloista, jos ympäristö tai oma mieli on riekaleina. Ei auta kuin toivoa parasta, ihan kaikille. Jospa kaikki sittenkin jollain ihme keinolla kääntyy siedettäväksi, vaikka lähitulevaisuus ei ihan siltä näytä. Toisaalta jos ajattelee millaisissa oloissa on eletty vuosisatoja sitten, niin ihan sellaisessa selviytymismoodissa ei kuitenkaan vielä olla. Sadan vuoden päähän en osaa sanoa. Luulen, että jokaisesta ajasta ihmiset löytävät jotain omaa, josta pitää kiinni.

      Poista
  17. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  18. Teknologisella imperatiivilla tarkoitetaan sitä, että kaikki mitä ihminen keksii, se otetaan käyttöön. Ihmiskunta ei kykene rajoittamaan itseään. Eli sieltä voi tulla mitä tahansa.
    Samalla teknologia on myös mahdollinen suurten ongelmien ratkaisija.

    Itse luotan teknologiaan vain osittain.
    Mun hörhöys kaiketi tulee siinä ilmi, että uskon ja pelkään ihmisten siruttamista. Kaiken, myös ihmisen, suoraa verkottamista.
    Nyt jo esimerkiksi kehitetään teknologiaa jossa musiikkia voidaan suoraan siirtää ihmisen aivoihin ilman korvaasa olevaa välinettä. Jos se on mahdollista, niin kuin näyttää, mikä muu on mahdollista??
    Ei hyvä.

    Nuorille sitten optimismi on ainoa mahdollinen. Nuoren on voitava nähdä elämänsä seikkailuna. Ja juttuna jossa selviää. Siksi olen todella allerginen maailmanlopun saarnaajille joita joskus omassa duunissa olen kohdannut. Parhaat ympäristöalan ihmiset kokevat samoin kun olen jutellut.
    Ongelmia ei kyllä isommilta saa piilottaakaan.

    Mutta sitä huolettomuutta jota on itse saanut kokea, sitä toivoisin kaikille nuorille. Ei tarvitse olla aina ja koko ajan täydellisen järkevä ja suunnitelmallinen

    (P.s. Tunnustan kyllä, että varsinkin demografisissa kysymyksissä itse syyllistyn ikävimpienkin visioiden maalaamiseen. Toki en tee sitä koskaan muiden kuin aikuisten kanssa, harvoin kyllä heidänkään, poikkeuksena oma 17-vuotiaana joka on aika kovapintainen ja kestää ajatuksia ja tietoa sieltä täältä.)

    VastaaPoista
  19. "Nuorille sitten optimismi on ainoa mahdollinen. Nuoren on voitava nähdä elämänsä seikkailuna. Ja juttuna jossa selviää. Siksi olen todella allerginen maailmanlopun saarnaajille joita joskus omassa duunissa olen kohdannut. Parhaat ympäristöalan ihmiset kokevat samoin kun olen jutellut."

    Esim. ympäristöjutuissa järjestöille tms. hyvä periaate, että jos ei ole ongelmalle sitä ongelmaa realistisesti ratkaisevaa ehdotusta tai suunnitelmaa, ei itse ongelmasta kannata puhuakaan.
    Pelkkä huono fiilis jostain ja sen levittäminen ei riitä.
    Tässä esimerkiksi Greta T ei ole täysin onnistunut.
    Ongelmana on tietenkin hänellä kuten monella, itse kullakin, tuo realismi ratkaisuehdotuksein kriteerinä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Greta täytti varmasti oman tehtävänsä eli toi tietoon nuorien ja vanhempien aktivistien huolen. Jo tuo ilmastokysymys on itsessään niin iso, että kukaan ei voi sitä miltään kantilta katsottuna yksin ratkaista. En tiedä mikä olisi paras foorumi alkaa ratkoa sitä. Varmasti niitä on monia. Greta oli yksi lenkki asian esille tuomisessa. Varsinaiset ratkaisut tehdään vuosikymmenten aikana ja toivottavasti tehdään.

      Poista
  20. https://youtu.be/1gMFrKlTR_4

    VastaaPoista