maanantai 14. syyskuuta 2020

Kiina ja turvallisuus


Kaksi erittäin hyvää ja huomionarvoista Hesarin juttua tulevaisuuden turvallisuusuhkatekijöistä, fokus Kiinassa ja sen vaikutusyrityksissä:

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006634671.html?utm_campaign=hs_tf&utm_term=3&utm_source=tf-other&share=7b8d415664776472a6b3bab604046702

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006226510.html

Euroopan täytyy pitää yhtä, siinä mielessä olen vahvan Euroopan Unionin kannalla. Mutta siihen ei päästä esimerkiksi sillä, että yksittäiset valtiot kiristetään tai huijataan yhteisvastuisiin. Euroopassa pitää olla fiksu, itsenäisten valtioiden unioni. Kiinan paine tulee olemaan jatkossa kova. Toinen painekeskus kehittyy Afrikassa, mutta ei samalla logiikalla - en nyt puhu siitä tässä. Kolmas paineenantaja on Venäjä. Se aktivoituu, mikäli maanosamme heikkenee tai muuttuu rauhattomaksi eli uhkaksi Venäjälle. Toki osaa Venäjä hämmentää itsekin, kuten on nähty. Kaupan suhteen Yhdysvallat on tietenkin vielä yksi taho, mutta sen ei ole pakko olla vihollinen niin kuin ei tietenkään Venäjänkään tarvitse olla.

Suomella on menetettävänä metsänsä, malminsa ja vesivaransa - ne ovat uhattuina siinä vaiheessa, jos joudumme taloudellisesti huonoon jamaan. Toki sitä ennen olemme menettäneet jo paljon... (Tähän voi keksiä kaikenlaista ja syitä myös.)

Ellei oteta huomioon maamme luonnonvaroja, olemme isoille pelaajille lähinnä väistötilaa, johon ohjata ihmisiä ja jossain vaiheessa ehkä myös jätteitä ja muuta, koska täällä on paljon asumattomia alueita.

Toki myös geopoliittinen sijaintimme on tärkeä: Esimerkiksi tie Jäämerelle ja arktisille alueille voi kulkea yhtä reittiä Suomen kautta. Se on isommille pelaajille varmasti houkutteleva ajatus. Meillä on yhteistä rajaa Venäjän kanssa, mutta tämän rajan vakautta varjellaan ennen kaikkea pitämällä Suomi turvallisena ja kyllin riippumattomana. (Ehkä joku heittäisi pöytään Nato-kortinkin).

Suomea tai laajemmin Eurooppaa ei turvata humanistisilla haaveilla, kuten uhrilogiikalla ja turvallisuuden laiminlyömisellä, vaikka rehellisestä ja todellisuusherkästä humanismista tulee pitää kiinni osana eurooppalaisuutta.

Olennaista olisi, että Eurooppa löytää itsensä uudelleen myös itseään suojelevana linnakkeena. Se lähtee valtiotasolta ja toimii myös EU-yhteistyössä. Muuten kyyti on kylmää, ihan joka suunnalta, muualtakin kuin tällä hetkellä taloudellisia keinoja käyttävän Kiinan taholta.


*

On aivan selvää, että Euroopan tulevaisuus ei voi olla feministinen, vihreä tai mikään muu paremman maailman unelmiin kurkottava, jos maanosa ei kykene suojaamaan itseään aivan perinteisin turvallisuus- ja suvereniteettikriteerein tai jos se ei saa pidettyä yllä yhteiskuntiensa vakautta. Tämä pitäisi ottaa huomioon kaikessa käytännön politiikassa ja myös lainsäädännössä. Jos näitä kriteereitä ei pidetä tarkasti mielessä poliittisessa päätöksessä, lainlaadinnassa ja taloudenpidossa, tilanne on tulevaisuudessa monin tavoin huonompi kuin nyt.

En tarkoita, etteikö edellä mainitsemiani tavoitteita luoda parempaa maailmaa pitäisi olla mukana, en ollenkaan, vaan sitä, että niiden on oltava oikealla paikallaan - mikään ei saa vaarantaa turvallisuutta ja yhteiskunnan toimintakykyä eli sen mahdollisuuksia tehdä valintoja. Pahoin pelkään, että tulevaisuudessa panoksena ei ole jo valmiiksi sivistyneiden ihmisten ja yhteiskuntien jalostaminen entistä fiksummiksi, vaan melko brutaali taistelu vallasta.

Yksinkertaisesti: maalla on oltava uskottava puolustus, sen turvallisuuspolitiikan tulee olla ajantasaista, sen elinkeinorakenne ja lait on oltava kunnossa. Lisäksi maassa asuvilla on oltava jaettu käsitys turvallisuudesta ja siitä, mitä on lakien kunnioitus ja vastuu. Maalla tulee lyhyesti sanoen olla realistinen käsitys itsestään valtiollisena toimijana muuttuvassa maailmanpoliittisessa tilanteessa ja sillä on oltava jonkinlaista itsetuntoa ja omanarvontuntoa niin ettei se luovuta keskeisiä toimintoja, rakenteita tai resursseja käsistään esimerkiksi taloudellisin tai muunlaisin houkuttein tai painostustoimin.


45 kommenttia:

  1. Kiina on itsekin kertonut että sillä on ns. vähintään sadan vuoden suunnitelma oman maansa ja siinä sivussa maailman varalle. Yksittäiset kauppaoikeustapppiot ( esim. Huawei) eivät siinä katsannossa merkitse niille mitään.
    Kiina haluaa maailman ykköseksi, se on selvä. Ja siksi on lujaa matkalla kiinalaisella ahkeruudella mutta myös röyhkellä.

    Mutta onko Kiina todellakin ensimmäinen uhka koko maailmalle on toinen juttu. Onko esim. EU suurempi uhka omille jäsenvaltioilleen ja avoimelle demokratialle kuin mitä sille Kiina, tai itselleen USA (mitä se nykyisellään varmaan onkin)?

    Informaatisodan perusluonteesta on hyvä kiteytys se, että myös väitteet informaatiosodasta ovat usein informaatiosotaa. Informaatiosotaa käyvät kaikki keskeiset toimijat. Kukin omalla tavallaan toki. Niin Kiina ja Venäjä monin hyvin arveluttavin tavoin, myös kansainvälisoikeudellisesti rikollisin, mutta toki myös USA ja EU (sen ydinvaltiot).
    Informaatiosodassa mukana on myös yksityisiä toimijoita ja resursseiltaan mahtavimpia kansainvälisiä järjestöjä.
    Voi kuulostaa kyyyniseltä, mutta tuollaista se on historiassa aina ollut.

    Itse ajattelen että Suomen on tartuttava tilaisuutensa minkä Jäämeren reitti tarjoaa. Nato jäsenyys voi olla myös sen suhteen arvaamaton kortti. Mutta pohjoiseen avautuva avoin merireitti Aasiaan pitäisi hyödyntää. Kun kerran sinne sellainen syntyy.

    Kuka sitten tuon mainitsemasi brutaalin valtakisan voittaja tällä vuosisadalla on niin löisin vetoa Kiina puolesta.
    Ellei sitten Kiina kaadu omaan suuruuteensa ja sisäiseen kontrolliinsa.
    Venäjä tai USA tulevat ehkä olemaan suurimpia häviäjiä. USA on luomalla luonut nyt niin monikerroksiset sisäiset ristiriitansa 2010-luvulla, että ennuste on heikko. Venäjän tie tyssää siihen, kun riippuvuus öljyyn ja maakaasuun lakkaa. Jos EU valitsee pragmatismin idealismiunelmoinnin sijaan, voimme pärjätä hyvin. Jos ei, ja EU ryhtyy maailman moraalin vartijaksi hötöllä uudella liittovaltiostatuksellaan jota nyt pystytetään, voi täälläkin käydä mitä tahansa. Hajoaminen lähtöasetelmiin ennen EU:ta on ainakin mahdollista. Vahva EU voi toimia vain ei-ideologisena toimijana. Ja mahdollisimman ei-polittiisena.

    Itse en halua demonisoida Kiinaa sen monista virheistä huolimatta.
    Tuntuu olevan kuitenkin ainoa jolla on selkeät realistiset askelmerkit tulevaisuuteensa.
    Vähemmistöjen osa ja koko se maan ja ilman ja meren saastutuskoneisto on sitten todella ikävää ja onhan sen väestö järkyttävän suuri, vaikka onkin melkein ainoa maa, joka kykenee toteuttamaan sitä väestöpoliitiikkaa mitä se päättää milloinkin toteuttaa. Yhden lapsen politiikka oli tästä esimerkki.

    Jos kysymys kuuluisi mikä näistä neljästä on toimivin Kone: Kiina, USA, Eurooppa vai Venäjä, niin Kiinakone olisi toimivin, voimakkain ja kestävin. Ei epäilystäkään.
    Eurooppa voi tulla kakkosena, jos se päättää.
    Jos tuohon pystytään yhdistämään mahdolliset (!) ja toteutettavissa olevan humaanit arvot niin voimme olla voittajiakin kaulan mitalla.
    Mutta vain polittisena ja vain ideologisena suurvaltana no chance.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. (sorry ladontavirheet, aihe niin innosti ja vei, en jaksa naputtaa uudelleen)

      Poista
  2. Voisi laittaa myös nuo pelinappulat järjestykseen kysymyksellä missä noista alueista toivoisivat lapsesi elävän 2000-luvulla. Kiina, USA ja Venäjä tulisivat mulla kyllä kaikki jaetulle viimeiselle sijalle. Jopa niin, että pidän kaikkia noita yhtä ei-haluttavina arjessa elämisen mielessä.
    EU-alue tässä kuitenkin selvä ykkönen.
    Toivottavasti EU on esim. vuonna 2050 vielä hallittavassa kuosissa.
    Minulle kyllä "vahva" EU saattaa pahimillaan edustaa myös jonkinlaista orastavaa dystopiaa. Rippuu siitä miten se toteutuisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. (Ja vaikka koen arjen elämisen kannalta tuota kolmikkoa todella heikkona on jokaisella noista alueilla valtavasti piirteitä ja kulttuuria ja ihmisenä olemisen taitoa jota arvostan suuresti. En ole kiinafoobikko enkä russofobisti, mutta rehellisyyden nimissä jenkkifobia on ollut kyllä tulossa monista eri syistä.)

      Poista
  3. Joo, en tahdo demonisoida Kiinaa turhaan, mutta kyllä sen kommunistinen puolue on todella raadollinen tavoitteitaan toteuttaessaan. Tämä ei tarkoita koko Kiinaa, mutta ydin on häikäilemätön.

    Minun on vaikea nähdä tällä hetkellä vahvaa Eurooppaa, ellei meno muutu. EU kompastuu luultavasti 10 vuoden sisällä euroon, joka ei toimi. Mutta pidemmällä tähtäimellä täällä on toki kaikki palikat vielä suht. ok. EU on maanosan sisäinen turvallisuusprojekti, en tosin tiedä miten se kykenee tosipaikan tullen valvomaan esimerkiksi rajojaan. Melko huonosti tähän saakka nähdyn perusteella.

    USA on jonkinlaisen sodan partaalla sisäisesti, toivottavasti siellä ei leimahda kunnolla.

    Kiinalla on kovin kone, tosin emme tiedä, mitä sen sisällä tulee tapahtumaan, koska ihmisoikeudet eivät siellä ole mitenkään kovassa huudossa ja emme tiedä, miten sen talous sakkaa. Päästääkö kommunistinen puolue paineet purkautumaan jollakin sellaisella tavalla, että se kyseenalaistuisi itse? En usko. Se käyttää kaikki keinot pysyäkseen vallassa.

    Sama juttu lähempänä idässä. Venäläiset ihmiset, kansa, on monella tapaa lähellä sydäntä, ei ole vaikea samastua heihin (niin kuin ei kiinalaisiinkaan). Mutta johto... Kaikki keinot sallittuja.

    Totta kai Suomen pitää hyödyntää sitä resurssia mikä täällä on, mutta ei myydä sitä ulos, esimerkiksi Kiinalle tai isoille kaivosyhtiöille yms.

    Tulipa taas puheenaihe.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 1.4 mrd asukasta. Onkohan olemassa demokratian mallia, joka sitä määrää kykenisi pyörittämään?

      Poista
    2. Ei toimi jenkkienkään demokratia neljää kertaa pienemmällä väestöllä.

      Poista
    3. Tuo on totta. Mitä heterogeenisempi väestö ja mitä isompi maa, sitä kovempi kuri ilmeisesti ainut keino.

      Jos Euroopasta tulee Afrikasta ja Lähi-idästä saapuvan väestöliikehdinnän päätepiste näillä spekseillä, joita täällä jo nyt on nähty, niin onhan se aivan käsittämätöntä hurlumheitä, jos aivan rehellisesti kokonaiskuvaa katsotaan.

      Poista
  4. Sanoisin, että nyt ihan lähivuosina EU:n suurin uhkatekijä on epädemokraattinen liittovaltiokehitys ja euron valuviat yhteisvaluuttana. Sitten on turvallisuuteen liittyviä uhkatekijöitä, jotka kytkeytyvät kansainvaelluksiin ja monitahoisesti terroriin ja polarisoituviin kantoihin väestön sisällä - tässä en tahdo enää mitään amerikanmallia boostaamaan asioita...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lisäksi Ruotsin suuntainen kehitys, jossa syntyy toinen - rikollinen, mafiamainen - yhteiskuntajärjestys hyvinvointivaltion sisään, jopa pohjoismaisen hyvinvointivaltion sisään, on aivan järkyttävä ja mielestäni suoraa seurausta erittäin huonosta ja välinpitämättömästä turvallisuuspolitiikasta.

      Poista
  5. Kiinalla on todella häikäilemättömät johtajat, emme ehkä tiedäkään miten häikäilemättömät, mutta mitä sijaan? Arabi"kevät"?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noita mellakoita, jotka jättävät maan tuuliajolle, ei kaipaa kukaan. Vahvat eli aidosti hyvät johtajat ja aito demokratia varmasti parasta mitä voidaan saada aikaan.

      Poista
  6. Kun ajattelee EU:ta nykymenossaan, jenkkien klinikkaa, Venäjän kaksijakoisuutta (mahtava kansa, kylmä johto) tai Kiinan outoa lähes fasistista versiota kapitalimista niin voiko muuta todeta kuin että maailmassa on jättiläismäinen virhe.

    Ilman korjaussarjaa.

    No, EU:ta voisi vielä korjauttaakin. Palauttaa alkuperäiset säädöt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta EU:ssa pitäisi nimenomaan käydä keskustelu pelisäännöistä. On moraalitonta muuttaa unionin luonnetta hivuttamalla ja kysymältä Euroopan ihmisiltä, haluavatko nämä kehitystä, jossa itsenäisten valtioiden itsemääräämisoikeus vähenee. Sitä ei saisi tehdä edes hyvän nimissä. Asiasta pitää keskustella, koska on kyse niin isoista asioista.

      Poista
  7. Kiinahan toimii noissa linkkaamiesi juttujen asioissa ihan samalla tavalla kuin Amerikan yhdysvallat. Itsesensuuri johon Kiinan kerrotaan tahtovan ajaa, on jo nyt melko kattava länsimyönteisessä mediassa koskien vaikka Jemenin sotaa ynnä sun muuta. Sotarikoksia paljastava australialainen kustantaja on brittiläisessä oikeudessa yhdysvaltalaisen syytteen vuoksi, ja ko. oikeus toimii vastoin oikeustajua, eikä tästä kohista kuin länsikriittisessä mediassa. Länsimyönteinen media mielummin katselee Kiinan pahuutta. Mikä on koko kuva? Ei se näistä paloista hahmotu, mutta kysyn kuitenkin kun kiinnostaa.

    VastaaPoista
  8. Tämän blogin teemoihin sopivaa on todeta, että Kiinan tämänhetkinen sorto uiguureja kohtaan on onnistunut terrorisminvastainen operaatio. Paljon onnistuneempi kuin Yhdysvaltojen War on Terror, joka on tappanut miljoonia ja saattanut kymmeniä miljoonia kodittomiksi, eikä vähentänyt terrorismia. Mitä rikoksia Kiina uiguureja vastaan tekee ei poista tapahtunutta uiguuriterrorismia Kiinassa, johon Kiina reagoi. Se myös pyrkii ennaltaehkäisemään Lähi-Idässä, Libyassa jne. sotivien uiguurijihadistien kotiinpaluuseen liittyviä riskejä. Kiinan toimet voivat silti olla rikollisia ja väkivaltaisia, sortavia, kieltä ja kulttuuria ja uskontoa alistavia.

    VastaaPoista
  9. Jonimatti. Venäjä pahin, Kiina lähes yhtä paha, USA suhteellisesti kyllä paha, mutta demokratian asialla -yleistys menee liian usein juuri noin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja naivia olisi ajatella ettei myös EU:lla olisi myös omat doktriininsa omissa asioissaan.

      Poista
    2. Valtava alennustila kaikkialla. On totta, että osa, aika merkittäväkin osa nykyisistä levottomuuksista Lähi-idän ja pohjoisen Afrikan maissa liittyy suurvaltapolitiikkaan ja Yhdysvaltojen toimintaan. Meillä eurooppalaisilla ei ole tietenkään tässä täysin puhtaat kädet, mutta kyllä USA on ennen Trumpiakin pistänyt aikamoisen härdellin alulle.

      Poista
    3. Kiina ei varmasti tule jäämään invaasioissaan kenenkään jalkoihin. Sen kommunistinen puolue on täysin häikäilemätön, ja se tietää että sitä ei niin vaan pysäytetä. Tietenkään yksi hallinto ei tee ainoastaan pahaa, ja vaikka tekisi, saattaa toiminta luoda tasapainoa toisaalla.

      Poista
    4. Itse asiassa jenkit on olleet suhteellisen rauhallisia Trumpin aikana. Ja nythän tulee jopa Lähi-idän rauhansopimuksia koko ajan. Ihmeellinen maailma, yllätyksiä täynnä.
      Obaman hallinnon suuri traaginen virhehän oli arabi"kevään" joko masinointi tai sen vauhdittaminen.

      Poista
    5. Niin, nää yleistykset joidenkin järjestelmien pahuudesta on hassuja. Itse näen demokratian rakentuvan sille, että väkivalta ulkoistetaan toisten järjestelmien väestöihin, jotta oma väestö voi nauttia jotakin suhteellista vapautta. Autoritaarisissa järjestelmissä on se moraalisesti yksinkertaisempi puoli että väkivallan kokee sen oma väestö. Demokratian ja autoritaarisen systeemin ero on tietenkin suhteellinen, minkä näemme vaikka Ranskan keltaliivien tapauksessa, Katalonian tapauksessa, Australian tilanteessa nykypäivänä, ja niin edelleen. Jossain Vesa totesi väkivallan lajityypillisyydestä ihmisillä. Näin se lienee. No, voiko laji kehittyä? Olemme sukua paitsi väkivaltaisille simpansseille myös eroottisille bonoboille. Onko muita tapoja ratkaista konflikteja kuin väkivalta tai seksuaalinen valta? Yksilöiden välillä toisinaan kyllä on. Mittakaavamuutos - - ?

      Poista
    6. Trumpille pukkaa rauhanpalkintoa?

      Poista
  10. Ja toivoisin väkivallan lajimme parissa skaalautuvan alemmas ja energioiden siirtyvän vaikka kirjallisuuteen tai asialliseen eroottiseen viettelyyn. Siellä missä on valtaa on valitettavan usein myös väkivaltaa, jota tuo vallasta nauttiminen ja vallan ylläpitäminen edellyttää.

    On kyllä myös epäilemättä yhteiskuntia, joiden ongelmat ovat niiden itsensä aiheuttamia myös, ei toisten (täysin).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ajattelen että tarvitaan jonkinlainen yhteiskuntarakenne, jotta asiat voisivat kehittyä. Ja tietenkin tila, joka ei ole tavalla tai toisella liian autoritaarinen, tukahduttava.

      Poista
  11. Jonimatille vielä. Varmasti maailmassa on erilaista sortoa ja väkivallan ulkoistamista kaikkialla, mutta on tässä myös aste-eroja.

    Kysyn: Mihin suomalainen yhteiskunta ulkoistaa väkivaltansa ollakseen demokratia? Tai kysyn mihin USA, Venäjä tai Kiina?

    Luulen, että tulee erilaisia vastauksia. Ehkä Suomen kohdalla voidaan puhua aseviennistä, meidän kansalaisten osallistumisesta globaaliin kuluttamiseen, energiaostojen ympäristövaikutuksista, ehkä omien vähemmistöjemme asemasta ainakin historiassa, myös lähihistoriassa, mutta en minä ihan hirveästi näe suoranaista väkivaltaa, joita levittäisimme ympäriinsä, ainakin jos sitä verrataan johonkin keskiarvoon tai jos otetaan kompensoivia asioita esiin (kehitysapu, rauhanturvaaminen, tietotaidon vienti ja mitä näitä nyt sitten on).

    On selvää, että köyhimmät maat eivät esimerkiksi ole demokraattisia eivätkä suoraan siirrä väkivaltaa mihinkään paitsi sitten ehkä silloin, kun maan rakenteet hajoavat niin että syntyy väestösiirtymiä ja muuta, usein vahingollisiakin juttuja ainakin lähialueille ja niiden tasapainolle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lyhyesti, globaali kapitalismi johon Suomi kutoutuu kaikin tavoin, riistää esim globaalia etelää, ei Suomi siinä ole mikään itsenäinen erillinen toimija etenkään nykyään. Kenties joskus 1930 tai 1950 oli toisin ainakin jossain määrin. Tietenkin tuo on karikatyyri demokratiasta.

      Poista
    2. Kaupan rehellisyyteen ja reiluuteen pitäisi kiinnittää huomiota. Jos ei olisi kauppaa ja kaupankäyntiä, globaali etelä saattaisi voida nykyistäkin huonommin, tai tämä olisi ihan varmaa. Globaalin etelän suuri tragedia on, varsinkin Afrikassa, se että siellä ei ole varsinaisessa mielessä vakaita yhteiskuntia. Valtioita voidaan käyttää hyväksi (luonnonvarat, maakaupat, korruptio). Raha ja apu, esimerkiksi kehitysavun muodossa, jota sinne menee miljardien ja miljardien arvosta vuodessa, ei ole muuttanut mitään vuosikymmeniin. Apu on lisännyt riippuvuutta avusta, väestönkasvu on ollut järkyttävää. En voi millään nähdä asiaa siten, että globaalit markkinat olisivat yksin tuhonneet globaalin etelän - tavallaan globaali kapitalismi on tuhonnut elämää kaikkialla, mutta kun esimerkiksi isossa osassa Afrikkaa ei ole ikinä ollut kehittyneitä yhteiskuntia niin eipä siitä voi edes seurata mitään kestävää. Toisaalta: jos Afrikka olisi jätetty rauhaan, se olisi luultavasti vuosisatojen takaisessa luonnontilassa.

      Poista
    3. Afrikka olisi ekologisesta huippukunnossa. Itse asiassa maanosan globaaliksi uhkaksi / vähintään sisäiseksi kärsimysnäytelmäksi muodostuva väestönkasvu ei olisi tässä mitassa jos länsimaat olisivat antaneet Afrikan olla rauhassa 60 viime vuotta. Kaikki olisi ok tässä suhteessa.

      Poista
  12. "No, voiko laji kehittyä? Olemme sukua paitsi väkivaltaisille simpansseille myös eroottisille bonoboille. Onko muita tapoja ratkaista konflikteja kuin väkivalta tai seksuaalinen valta?"

    Bonoboista tuli mieleen, että on tapa ohittaa kaikki kofliktit. Ja se mitä maailmassa on meneillään. Bopot. Boheemin porvarin lavea tie.

    VastaaPoista
  13. En nyt osaa oikein päättää, mitä kirjoitan Afrikasta / globaalista etelästä (en osaa puhua siitä kokonaisuudessaan). Tuntuu väärältä sanoa, että sen tilanne ei olisi rikkaan pohjoisen aikaansaannosta joiltakin osin. Tuntuu väärältä sanoa, että sen tilanne olisi kokonaan meidän (mitä tällä nyt sitten tarkoitetaan) syytämme.

    On vaikea jossitella mitä Afrikassa olisi esimerkiksi tapahtunut, jos se olisi saanut kehittyä itsenäisesti. Luultavasti sinne olisi kehittynyt joitakin alueita (esimerkiksi Pohjois-Afrikkaan), joissa olisi näkynyt Euroopan vaikutus. Suuri osa Afrikasta voisi olla myös suunnilleen kivikaudella, heimokulttuurialueita, jotka jatkaisivat elämäänsä niin kuin aina, mutta tämä on puhdasta spekulaatiota.

    Teknologinen kehitys ja tiede ovat Euroopan tavaramerkkejä. En ole huomannut Afrikan historiassa vastaavaa. Ehkä sinne olisi joskus kehittynyt länsimaita vastaavia yhteiskuntia, mutta se ei tunnu kovin todennäköiseltä, kun ei ole käyty lävitse teknologista vallankumousta.

    Tavallaan tuollainen "luonnontilaisuus" yms. voisi näyttäytyä nykyisellään erittäin houkuttelevana vaihtoehtona.

    Mutta eihän se tietenkään ole mahdollista.

    Afrikan tragedia on osin juuri se, että se on luonnonvarojen osalta erittäin rikas maanosa, mutta ei ole järjestäytyneitä yhteiskuntia, jotka voisivat hyödyntää rikkauksia ja elättää ihmiset. Eikä ole myöskään rakenteita, joilla suojata ihmisiä. Sinne mennään toisaalta ryöstämään (Kiina, osin USA, öljy-yhtiöt, kaivosfirmat), toisaalta auttamaan ja saamaan aikaan esimerkiski valtava väestönkasvu, jota ei yksinkertaisesti heimopohjaisissa luonnonoloissa olisi.

    Puuttuako vai ollako puuttumatta, siinäpä kolonialistin ikuisuuskysymys. Ideaalimaailmassa maanosat olisivat toisistaan erillisiä todellisuuksia?

    VastaaPoista
  14. Tietysti piesty ja ryöstetty alkoholisti joka hakkaa vaimoaan ja lapsiaan on vastuussa teoistaan.

    En tiedä riittävän hyvin mitkä olivat lähtötilanteet ennen kolonialismia. Oli myös valtioita jne. Sen jälkeen vapaakaupan esteitä on järjestelty kehitysmaille - vapaakauppahan koskee aina vain joitakuita. Lisäksi on erilaisia tapoja joilla siirtomaavalta jatkuu. Kehitysapu toki ei usein/aina mene muualle kuin korruptioon. Afrikan lännestä irtaantumisen yritykset yleensä nuijitaan. Karmein esimerkki Libya joka ennen sotaa oli kohtuu menestyvä joskaan ei demokratia.

    Aihe on liian laaja ja aikaa vähän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, en tiedä minäkään, jotta voisin aukottomasti argumentoida enkä edes tiedä mikä hyöty siitä olisi. Ehkä näkisi jotenkin tarkemmin. Selvä on, että Afrikkaa pitää auttaa, mutta myös sen itsensä pitäisi (saada) löytää itsensä, tietenkin eri alueilla eri tavoin. Nyt meno ei näytä hyvältä oikein kovin monesta suunnasta, mutta toivotaan parasta. En osaa kuitenkaan henkilökohtaisella tasolla aivan hirveästi syyllistyä. Voi olla omaa kovuutta tai tietämättömyyttä myös.

      Poista
  15. Ei tuo syyllisyys-aihe tässä ole minusta ollenkaan olennainen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vastuussa maailmasta on vaikkei olisi syyllinen sen tilaan. Yksittäisen henkilön vastuu on tietenkin rajallista, kun ei ole valtaakaan.

      Poista
    2. Joo, totta kai asia on näin. Kannan osaltani suoraan vastuuta asiasta (en nyt viitsi luetella millä tavoin koska en koe tässä halua tunnustaa) ja mielelläni osallistun auttamiseen, esimerkiksi tyttöjen ja naisten aseman parantamiseen.

      Poista
    3. Olen muutenkin sitä mieltä, että länsimaiden tulisi antaa massiivista mutta oikein suunnattua kehitysapua Afrikkaan. Nykyinen ei toimi. Minusta kansainvaellusten mahdollistaminen ja jopa edistäminen ei toimi myöskään. Emme selviä pohjoisina yhteiskuntina siitä oikein mitenkään, eikä se ole oikein millään mittarilla järkevää, ei luonnon eikä yhteiskuntien kannalta. Ongelma on kuitenkin jo jotenkin tasolla ratkaisematon, jos näillä nykyisillä eväillä mennään. Tästähän on tässäkin blogissa juteltu varsinkin taannoin paljonkin.

      Poista
    4. Peruspointtini on yhä se, että niin kauan kuin ei ole järjestäytyneitä yhteiskuntia, niin iso osa avusta on monin tavoin "kertaluonteista" eli ei tuota pitkällä aikavälillä tuloksia. Jos ihmisiltä puuttuu puitteet elämänsä järjestämiseen, niin voidaan lähinnä paikkailla sitä sun tätä.

      Minusta on monia päteviä kriteereitä sille, miksi joitakin maita kutsutaan kehitysmaiksi - sieltä puuttuvat elämisen edellytykset. Ei varmasti ole niin että länsimaat ovat vieneet nuo edellytykset pois (vaikka ovat varmasti voineet monissa paikoissa jotain kehitysprosessia häiritä, joskin yhtä lailla ovat tukeneetkin). Väittäisin, että monessa paikassa niitä ei ole ollutkaan, koska ei ole käyty läpi sitä vuosisataista / tuhantista prosessia, joka on nk. sivistysmaissa. Minusta tämä on myös yksi erittäin iso osa pakettia. Eri asia on sitten, mistä tämä johtuu. Vastauksia on varmasti monia, ja monia toisiaan täydentäviä.

      Minä en vaan oikein jaksa, että yleinen kaiken kattava selitys on "paha länsi", vaikka varmasti tässäkin on perää ja esimerkiksi kolonialismi selittää osan nykyisestä kurjuudesta.

      Jos pidämme länsimaista sivilisaatiota jonkinlaisena mittarina (sekä hyvässä että pahassa), niin sen myönteisiin kehitysvaiheisiin pääsyyn on kulunut kokonaisia vuosisatoja tai ehkä jopa pari tuhatta vuotta. Ennen kuin Afrikassa on ylipäätään kestävien yhteiskuntien kehitys mahdollista, tulisi koulutuksessa, yhteiskuntarakenteessa ja teknologisessa käänteessä tapahtua jotain mullistavaa. Toivotaan, että tapahtuu. Kyse ei ole siitä, että jotkut ovat pahoja ja vastuussa ja toisen viattomia ja eivät missään vastuussa.

      En pidä myöskään länsimaissa tapahtuvaa taantuvaa kehityssuuntaa hyvänä: tämä meidän aikammehan alkaa muuttua yhä enemmän jonkinlaisen itsenihiloinnin suuntaan niin sosiaalisessa ja yhteiskunnallisessa elämässä kuin kuluttamisessa.


      Poista
  16. Jos tässä on sävy, että syytän sua tai jotakin länttä, niin en oikeastaan, varsinkaan sinua. Niinpä mulle on ihan ok, ettet perustele vastuunkantoasi - eihän se mulle kuulu. Se kuuluu maailmalle.

    Se, että aina länkytän "lännen" paskuudesta johtuu siitä, että kärsin siitä kaikkein eniten - kuten väittääkseni myös laajemmat kokonaisuudet kärsivät - ja sitä koskeva sokeus näyttäytyy mulle suurimpana tässä ajassa. Miten paljon siinä sitten erehdynkin. Esim koko itä-länsi -jako voi olla virheellinen (mihin muuhun "lännen" käsite voisi viitata). En tiedä.

    Eiköhän jokainen sivilisaatio kaikissa ilmansuunnissa ole perustunut heikompien tai heikennettyjen muiden ihmisryhmien alistamiseen.

    Vastaavasti kehittynyttä sivilisaatiota on muuallakin kuin lännessä.

    Tuo onko kehitysmailla ylipäänsä ollutkaan kehityksen edellytyksiä, on kysymys josta en tiedä tarpeeksi. Ehkä paikoin ei. Sitten: onko kehitykseen ollut edes tarvetta?

    Mutta nää menee eri mittakaavoilla limittäin: jotkut bakat ("pygmit") on elelleet metsästäjä-keräilijöinä bantu-heimojen puristuksessa vuosisatoja ennen bantu-yhteiskuntien kolonisointia ja sen jälkeenkin. Bakoilla tuskin nykyäänkään on halua "kehittyä" - metsästys kiinnostanee enemmän. Vaihtoehdot voivat kaventua.

    Tai että Kainuun tervan ryöstivät Oulun porvarit jo aikoinaan. Peräpohjolaisen kulttuurin oululaisuus mukaanlukien taas nielaisi jokin protestanttis-kapitalistinen tsydeemi. Ja siinä sitä ollaan. (Mun pitäisi tehdä jotain ihan muuta kuin naputella tätä!)

    VastaaPoista
  17. Koko ajatus että yksilön pitäisi jotenkin todistaa hyvyytensä on vähän perverssi, kun kasvottomat järjestelmät eivät tee elettäkään siihen suuntaan, tai jos tekevät, useimmiten vain tuottavat jonkin hyväntekeväisyysjärjestön mediakasvoineen siihen peitteekseen tekemään jotain näennäistä.

    VastaaPoista
  18. Jonimatti, en koe että syytät minua mistään. En todellakaan.

    Jotenkin minuun ei vaan uppoa se ajatus, että kehittyneet maat olisivat pilanneet kaiken, vaikka osan siitä kyllä ostan ja tiettyyn rajaan saakka. Aika pitkälle siis. Mutta siis niin että kehittyneisiin kuuluu muitakin kuin länsimaat laajasti ottaen.

    Minusta olisi ihan mahtavaa, jos kukaan ei olisi mennyt sotkemaan Afrikan kuvioita tai vaikkapa mennyt pälsmäröimään Amerikkoihin - no, tämä on hiukan teennäistä. Mutta minusta kenelläkään tällä maapallolla ei olisi ollut tarvetta tähän saakka ehtineeseen "kehitykseen", joka on kääntynyt irvikuvakseen.

    Silti paljon hyvää on tapahtunut ihmisen tietoisuuden ja tekonologisen kehityksen myötä. Näin näen, joskin on tapahtunut myös peruuttamatonta vahinkoa.

    Silti me kaikki hyötyisimme hitaammasta ja hiukan kehittymättömämmästä elämästä.

    Yritetään kukin parhaamme tässä elämässä, siinä on ihan riittävästi hommaa, minulle ainakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lähden katsomaan tuliko mökille myrskyvahinkoja. Kerään myös sankollisen puolukoita. Niille on käyttöä talven aikana.

      Poista
    2. Nämä on todellisia asioita. Mä tuskailen töiden kanssa ja menen sitten läheisteni pariin pyörällä noin kolmen puiston halki, syömme ja saunomme ennen kuin on yö.

      Poista
    3. Tuo on totta, niin kuin ovat asiat niille ihmisille, jotka viettävät päiväänsä kuka missäkin, kuka niukkuudesta, kuka huolessa, kuka levottomuudessa, kuka rauhassa. Ja jokainen käy levolle ja odottaa tai pelkää seuraavaa päivää, toivottavasti edes hiukan odottaa ja toivoo ja toivolla on jotain katetta.

      Poista