lauantai 5. syyskuuta 2020

Dilemma

 

Kumpi asiakokonaisuus nousee agendalle ja selvitetään perusteellisemmin:

A) Äitien paistamat lihapullat

B) Äitien kiduttamat jesidit



17 kommenttia:

  1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  2. Voi ajatella, että kunnioituskäskyllä on yhteys ennen kaikkea suvun jatkuvuuteen ja sen integriteettiin. Kunnioita isääsi ja äitiäsi, että kauan eläisit ja menestyisit maan päällä. Sopii toki huonosti tilanteeseen, jossa vanhemmat eivät ole kunnioituksen arvoisia. Ehkä vanhemmat olivat tuolloin, vanhoina aikoina kunniallisia tai mistä sen tietää. Riippuu varmaan siitä, millaisessa yhteisössä elettiin. Varmasti tuolloinkin käytettiin lapsia hyväksi ja pahoinpideltiin. Toki kerrotaan, että Lootin tyttäret juottivat isänsä humalaan ja siitättivät tällä itselleen lapset.

    On miltei pahinta mitä kuvitella saattaa, jos vanhempi, johon lapsi on miltei pakotettu luottamaan, pettää luottamuksen ja tekee jotain pahaa.

    Kaikenlaista tapahtuu perheissä: jotkut suomalaisäidit lähtevät aamulla Saarioisille paistamaan lihapullia ja ehkä illallakin niitä kotona paistavat, jotkut suomalaisäidit pysyvät päivät kotosalla, heillä on siellä jesidiorjia, joille he voivat tehdä mitä lystäävät. Illalla tehdään sitten jotain jännää. Saatetaan vaikka suunnitella kalifaattia tai lentoa Helsinkiin.

    O

    VastaaPoista
  3. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  4. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  5. Taisit b:llä viitata Isiksen mukana toiminnassa olleisiin äiteihin?

    VastaaPoista
  6. Länsimaissa kun näitä palaajia alkaa tulla, mitataan todellinen rasiminvastaisuus sillä miten vakavasti rikostutkintoja lähdetään tekemään.
    Kurdithan ovat luvanneet antaa apua.
    Jos mahdollista osallisuutta rasistisissa kansanmurhissa ei aleta tutkia, on se todella ruma lommo oikeusvaltion kyljessä.

    Haluan olla sen verran naivi, että ajattelen, että rikostutkinnat tehdään perusteellisesti. Jos ovat syyttömiä, niin sittenhän mitään välttämistä rikostutkinnassa ei olekaan.
    Maailman rasismin keskus uhrien määrällä mitattuna on ollut noin viimeiset 5- 7 vuotta Syyrian alueella.

    VastaaPoista
  7. Voisi muutenkin kuvitella enemmän maailmaa, jossa olisi niin, että kun jo nyt ihmisille asetaan valtavia puhtausvaatimuksia moraalisesti (mikä tiettyyn pisteeseen saakka on hyvä) niin ne vaatimukset myös todella koskisivat kaikkia ihmisiä kaikkialla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sellaisen kuvitelman ideaali ei voisi olla esimerkiksi yleinen monikulttuurisuus vaan aito yleinen tasa-arvo.

      Poista
  8. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kotimainen pahuus on todella yhtälailla läsnä. Ja sen seuraukset.Julmuudesta olet oikeassa.
      Julmuuden paremmalta puolelta ajattelen niin, että jokainen isä ja äiti epäonnistuu tehtävässään aina jossakin määrin. Toinen enemmän, toinen vähemmän. Kun omille vanhemmilleen antaa mielessään anteeksi heidän epäonnistumisensa, vaikka myöhemminkin, se vapauttaa. Itse olen niin tehnyt.
      Lapsia kohdannut julmuus vanhemman suunnasta on eri juttu. Pahin asia maailmassa.

      Poista
  9. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  10. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  11. Mulle isänä oleminen on ollut monella tapaa ihan luonteva ja luonnollisen oloinen asia, mutta en voi sanoa että olisin erityisen onnistunut. Tai asia on jotenkin toisella tasolla. Tiedän omat heikkouteni, ne liittyvät enemmän omaan persoonaan kuin sinänsä vanhemmuuteen. Ikinä ihmisten väliset suhteet eivät ole täydellisiä, väittäisin näin. Kun katsoo suomalaisia avioerotilastoja, niin niistäkin voi päätellä jotain. Lähdetään yhä uudelleen etsimään täydellistä kokemusta. Minusta se on harhaa eikä johda mihinkään, ellei ihminen tajua muutamia perusasioita itsestään. Totta kai on hyviä syitä erota ja joskus se on ainoa vaihtoehto niin kuin ovat myös lastensuojelulliset toimet. Harmillista on, että esimerkiksi lasta voidaan käyttää vuosia hyväksi ennen kuin asia edes tulee esiin.

    Viittasin tosiaan isisäiteihin. Olisi kiinnostavaa tietää tutkitaanko heidän toimintansa vai muuttuivatko he ihan tavallisiksi suomalaisäideiksi, kun pääsivät takaisin. Ehkä he kokkailevat falafeliä ja kasvispyöryköitä ja ovat että uudet tuulet puhaltelevat elämässä. En tietenkään tahdo heitä vainota, mutta kiinnostaisi yleisellä tasolla tietää miten lopulta näitä asioita tutkitaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisi myös yhteiskunnallisesti tärkeä viesti, että sotarikos- tai kansanmurha-alueilla oleskelu siten, että on jonkun osapuolen kanssa siellä vahvasti tekemisissä tutkitaan aina. Tutkitaan onko ollut toiminnassa mukana ja onko vastuullinen em. rikoksiin. Koskee niin Syyriaa kuin vaikkapa Itä-Ukrainaan menneitä. Tutkinnan vaikeus ei saa olla este. Jo tutkimisen viesti saattaa vähentää innokkuutta lähteä osallistumaan. Siksi mahdollisisista tutkimisista olisi tärkeää kertoa julkisuudessa.
      Niin toimittiin mm. Jugoslavian hajoamissotienkin suhteen.
      Toistaiseksi ainakaan emme ole kuulleet sisä- emmekä ulkoministeriöstä mitään. Väärä viesti siis toistaiseksi ainakin.

      Poista
    2. Isäni oli alkoholisti eikä kaikki muukaan mennyt aina nappiin. Nuorena löysin jo syyt jonka vuoksi mielessäni armahdin häntä kaikesta siitä - kolmevuotinen etulinjassa, ensimmäisen vaimon kuolema ja jääminen yksin pienten lasten kanssa (ennen minua).
      Toki mulla on parikin rajua muistoa, mutta ne eivät syytä häntä mistään. Muistoni ovat oikeastaan kaikki myönteisiä. Sieniretket metsässsä, se kun olin monia kertoja mukana veturissa hänen työreissuillaan, se kun käytiin Kotkan satamassa laivoja katsomassa.

      En voisi kuvitellakaan että menisin esim. terapiaan miettimään lapsuuteni vajauksia ja vaille jäämisiä. Niiden ansiosta hyväksyn ihmisen inhimillisiä heikkouksia herkemmin kuin monet tuttavani, jotka laskevat omille hartioilleen ja muiden hartioille mitä uskomattomimpia vaatimuksia. olemisensa suhteen.

      Poista
    3. Anteeksiantaminen on parasta, jos se on mahdollista, aina ei ole. Ja joskus haavat ovat niin syvät ja hankalat että on keskityttävä hoitamaan niitä. Torsti Lehtisellä oli hyvä aforismi: Olemme sotainvalideja kolmanteen ja neljänteen polveen.

      Vaimoni mummo sanoi entisestä aviomiehestään: Toivoin aina että hän olisi käynyt sodan ja miehistynyt. Noinkin asian voi nähdä.

      Poista
    4. "Tutkinnan vaikeus ei saa olla este. Jo tutkimisen viesti saattaa vähentää innokkuutta lähteä osallistumaan. Siksi mahdollisisista tutkimisista olisi tärkeää kertoa julkisuudessa."

      Erittäin hyvä, juuri näin pitäisi olla.

      Poista