Aamuyöllä korppien äänet. Karheat kutsut raapivat kuin ruosteiset naulat. Kuollut makaa varvukossa. Nukahdan ja herään jälleen: vesilintu huutaa hätäänsä, jatkaa ja jatkaa. Sen taukoamattoman huudon päälle vyöryvät lokkien pirulliset kirkaisut. Milloin alkaa sade, ei ole satanut päiväkausiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti