lauantai 30. toukokuuta 2020

Arvelu



Minä luulen, että jos Brysselistä tulisi Suomen hallitukselle nootti, että pääpaikassa tarvitaan 50 miljardia korona- ja ilmastohätäapua tai EU kaatuu, niin homma olisi viikossa paketissa. Ministerit kirjoittaisivat blogeja siitä, miten juuri heidän kohtalokseen tuli pelastaa Suomi.




Hyvää kesää kaikille



Lähden tänään reiluksi viikoksi mökille, joten päivitykset jäävät vähemmälle.

Kävi mielessä, että pyytäisinkö vaimolta teknistä tukea, kun hänellä on parempi kännykkä ja avaisin instatilin, johon postaan kesäkuvia.

En tiedä hyödyttäisikö se mitään. En yleensäkään kuvaa paljoakaan. Mutta ehkä tähän voisi tehdä poikkeuksen.

Sinänsä tuntuu jotenkin typerältä lähettää nettiin kuvia itselle tärkeästä paikasta, mutta katsotaan. Jos siihen saisi keksittyä jonkinlaisen tekstiosuuden, niin sitten.

Hyvää kesää kaikille!


perjantai 29. toukokuuta 2020

Pari ikävää tilastoa



Yhdysvallat on päivittäisten uutistarjoilujen mukaan pahuuden pesäpaikka, jota johtaa liki mielisairas despootti, joka tekee kaiken väärin. Ruotsi taas on humanismin mallimaa, jota johtavat eettisyydestään ja ihmisrakkaudestaan tunnetut sosiaalidemokraatit.

Kummassakin paikassa on paljon valoisia puolia, mutta myös parannettavaa rutkasti. Monenlaisia ajatuksia tulee mieleen näistä tilastoista, jotka eivät kenties yksinomaan selity maan johtajilla mutta varmasti jokin yhteys ihmisten kohtaamien epätoivottavien asioiden ja maissa harjoitettavien politiikkojen välillä on:

Koronakuolemia / 100 000 asukasta

Ruotsi                 42
Yhdysvallat         31

Raiskauksia / 100 000 asukasta

Ruotsi                 63,5
Yhdysvallat         27,3

No, varmasti monissa mukavimmissakin tilastoissa Ruotsi olisi Yhdysvaltoja edellä, mutta kyllä nuo lukemat jotain kertovat.

Suomen raiskaustilastot ovat 15,2 raiskausta / 100 000 asukasta, ja koronaan on kuollut vasta 5,7 / 100 000 ihmistä.

Ruotsi putsaa melkoisen osan sairasta vanhusväestöään koronan myötä, mutta sen talouden näkymät ovat varmasti vahvempia kuin Yhdysvaltojen ja Suomen. Raiskausten osalta luulen, että Ruotsi jatkaa synkällä tiellä kohti yhä rumempia lukemia ja yhä useampia uhreja. Koronakriisin päättyessä sen kuolintilasto on varmasti kaameampi kuin Suomen. Ruotsissa vanhimmat ja puolustuskyvyttömimmät maksavat poliittisten valintojen hinnan.

Ikävyydestään ja vakavuudestaan huolimatta tilastovertailu ei ole tieteellisen vakava, mutta onpa kuitenkin tosi.

PS. Itsemurhan Suomessa tekee 13,8 / 100 000 ihmistä vuodessa, Ruotsissa lukema on 11,7 / 100 000 ja Yhdysvalloissa 13,7 / 100 000. Noissa lukemissa olemme melko tasavertaisia.

PS 2. Olemme toisaalta yhteiskuntina myös hyvin eri vaiheissa niin raiskausepidemioiden ja niiden syiden kuin myös koronaepidemian ja sen levinneisyyden suhteen, kuten aina muistetaan huomauttaa, joten eipä nuolaista vielä... Mutta! Uskon, että valitulla politiikalla on merkitystä.




torstai 28. toukokuuta 2020

Sons of Anarchy



Sattuipa silmiin taas pikku-uutinen: Upplands Bron kunnassa eli tarkemmin Brossa ja Kungsängenissä, Tukholman pohjoispuolella, jossa asuu sekä enoni että tätini perheineen, on pistetty oikein reippaasti palamaan autoja. Samaan aikaan on järjestetty pommiuhka, sillä Kungsängenin kaupungintalolle on toimitettu paketti, jonka päällä lukee Pommi. Luultavasti kyseessä ei ole oikea pommi vaan nimenomaan uhkaus. Joka tapauksessa junat ajoivat alkuviikosta ohi Kungsängenin aseman ja kaupungintalon alue jouduttiin eristämään.

On vielä selvityksessä, miten tuhopoltot ja pommiuhka mahdollisesti liittyvät toisiinsa, jos liittyvät.

https://mitti.se/nyheter/bilbrander-upplands-natten/?omrade=upplandsbro

Yksi vahva hypoteesi teoille on seuraava, tämä paikallisten haastattelujen perusteella: Poliisi oli tehnyt pahoin yritteliäille nuorukaisille, kun oli ratsannut autotallin, johon nämä anarkian poikaset olivat keränneet varastettuja moottoripyöriä, mopoja, päältäajettavia ruohonleikkureita, rengassarjoja ja muuta tavaraa. Yhden haastateltavan mukaan nuorukaiset ovat kostaneet poliisille eli yhteiskunnalle sytyttämällä yhtäaikaisesti laajahkolla alueella kymmeniä tavallisten kansalaisten autoja palamaan. Palopaikkoja on kuusi, ja kaikki palot ovat tapahtuneet ihan tavallisilla hyvämaineisilla alueilla. 

Että näin. Tämä on taas raikas tuulahdus sitä mitä on tilattu, ei muuta. Luultavasti ruotsalainen yhteiskunta on tarjonnut liian vähän taskurahaa pojille, ja siitä on seurannut se, että he ovat lähteneet öillisille retkilleen ja tehneet sen, minkä parhaiten taitavat... Ryöstävät, ja kun jäävät kiinni, tuhoavat ja uhkailevat.

Mutta eiköhän tähänkin löydy jokin korrekti selitys, kun oikein parhain päin ajatellaan. Hyvä tietysti olisi, jos Sven, Erik ja Göran olisivat päättäneet näyttää keskiluokkaisille isilleen ja muille keskiluokkaisille veronmaksajille, että heidän ylläpitämänsä fossiilis-hegemoninen elämäntapa on tullut tiensä päähän. Vielä kun löydetään Sven, Erik ja Göran, niin kaikki on hyvin valtakunnassa seuraavaan tapaukseen saakka. Tai vielä parempi olisi, jos kaikki olisi radikalisoituneen äärioikeiston työtä. Silloin alkaisi tapahtua.

Miksi tällaisista asioista kannattaa puhua? Koska nämä asiat tapahtuvat ja ovat totta ja toimivat myös ennuskuvina siitä, mitä jatkossakin tapahtuu. En haluaisi omalle asuinalueelleni tällaista elämää.

PS. Samanlaista ja pahempaakin paskaa olisi esiin nostettavana, mutta tämä päivitys tuli siksi ajankohtaiseksi, että tapahtui paikkakunnalla, jossa asuvat enoni ja tätini. En nyt näistä tämän enempää päivittele, ellei jotain ihan dramaattista tapahdu. Sukulaiseni ovat siis maahanmuuttajia ja asuneet Ruotsissa, Tukholman pohjoispuolella, 60-luvun lopulta ja omalta osaltaan rakentaneet maata kouluttautumalla ja tekemällä työtä. Viimeksi kun näimme vuosi sitten toisen enoni hautajaisissa, Kungsängenissä asuva enoni, joka on jo jäänyt eläkkeelle, kertoi, miten on autellut naapuruston lapsia, joilla ei mene kovin hyvin. Asenne toisia ihmisiä kohtaan on erittäin kunnioittava.

Suoraan sanottuna raivostuttaa, että ihan kunnossa olevat alueet sotketaan kaikenlaiseen sontaan. Minusta on vähimmäisvaatimus, että kansalaiset ja sellaisiksi aikovat edes yrittävät kunnioittaa yhteiskunnan sääntöjä ja toisia ihmisiä. Mutta ei, ei vaan onnistu. Ei tämä mitään osattomuutta ja syrjäytymistä ole, vaan kunnioituksen puutetta, mutta kuinka sitä voi kunnioittaa, kun taskurahat ovat niin pieniä...

Ehkä joku voi ajatella toisinkin, sallittakoon se hänelle. Onhan tietenkin niinkin, että sivistyneet ihmiset eivät takerru tällaisiin pikkuseikkoihin, kun Ruotsissa on koronakriisi päällä ja tartunnat sen kuin lisääntyvät ja kotimaassa pitäisi miettiä, miten parhaiten voisimme oikeuttaa miljardien lahjoitukset etelään, jotta Ranskan ja Saksan pankit... Ei vaan jotta saisimme pidettyä kaiken kaikkiaan yllä tämän mahtavan yhteisvaluutan tarjoaman elämänmuodon, jossa on mukana sellaisia vastuullisia maita kuin Italia ja Espanja.

On toden totta paljon isompiakin asioita mietittävänä kuin ruotsalaisten pikkurikollisten touhut ja niiden selvittelyt, kun pohditaan, millä kaikilla keinoilla tavallista ihmistä kusetetaan aivan huolella ison järjestelmän taholta, ja vaikka ei saataisikaan varsinaisesti kusetettua, niin pannaan kuitenkin maksamaan... Kaiken taustalla on katteettomia ja toimimattomia unelmia yhteiskunnasta, tietyllä tavalla Ruotsissa, ja tietyllä tavalla EU-Suomessa...

Itse en toivo kuin että päättäjillä olisi edes jonkinlaista kansallista itsetuntoa, itsesuojeluvaistoa ja maalaisjärkeä, joita käytettäisiin kaikkien hyväksi myös suoraan kotimaassa kun kerran valtavia rahavaroja kuitenkin ohjataan toisaalle ilman täyttä varmuutta siitä, että rahat lopulta selvittävät niitä ongelmia, joita niiden sanotaan selvittävän, ja että tämä toiminta auttaa myös meidän asioitamme (ehkä näin käy lopulta, kuka tietää).

Koronakriisi pitää hoitaa, se on selvä. On silti väärin, jos koronan varjolla pannaan pystyyn etupäässä holtitonta pankkitoimintaa ja rahankäyttöä laastaroiva tukipaketti, tai jos koronan varjolla lykätään tuonnemmaksi ongelmia, joiden kanssa koronalla ei ole juuri mitään muuta tekemistä kuin se, että se paljasti lopullisesti Etelä-Euroopan taloudellisten ongelmien syvyyden.

No, nyt nämä kaikki ovat meidän ongelmiamme, ja pelkäänpä, että tulevaisuudessa ovat yhä enemmän, kun Suomi kiedotaan yhä tiukemmin kaikenlaisiin yhteisvastuisiin ja kaikenlaisten muista piittaamattomien robinhoodien, niin pikkurikollisten kuin keinottelevien pankkien ja näitä palvelevien poliitikkojen, häiriköitäviksi ja ryöstettäviksi mitä erilaisimpien kriisien - todellistenkin - nimissä.

Jotenkin minusta tuntuu, että tämä maailma menee päivä päivältä yhä hullummaksi ja että kaikenlainen hulluus on mahdollista - ihan tavallisen yksilön hulluus tuntuu todella järkeenkäyvältä, käsitettävältä ja jopa terveeltä ja parannettavalta kaiken isomman poliittisen hulluuden rinnalla.



keskiviikko 27. toukokuuta 2020

Kevätpäivitys



On ajatus kirjoitella kesäkuussa vapaasti omia juttuja, ja näin varmasti tapahtuukin, ellei jotain dramaattista satu kevään loppumetreillä.

Juuri nyt olo on kuitenkin todella kuitti, kun on takana kevään opetus eli kolme kurssia (joissa yhteensä minun vastuullani noin 90 ihmistä) ja graduseminaari, kommentoituja ja arvioituja graduja, yksi iso oppikirjaprojekti (joka vielä hetken teettää työtä), ylioppilaskokeiden sensoroinnit ja yhden erikoislehden toimitus sekä yksi tutkimusartikkeli Kiven runosta Kaukametsä ja muutamia pienempiä artikkeleita / juttuja ja vastuita vähän sinne ja tänne yliopistolla ja muualla. En tiedä, olisinko selvinnyt näin hyvin kaikesta, jos ei olisi tullut korona ja pakollinen kotona oleminen.

Mutta nyt kesäkuun alussa relaan muutaman päivän ruumiillisten töiden parissa ja käyn sitten kirjoitushommiin tai oikeammin editoimaan. Olisi yksi teoskokonaisuuksia käsittelevä artikkeli työn alla. Ehkä kiinnostavampi juttu kuitenkin on, että Alexis-romaanini tiedostoon on kertynyt 266 googledocs-sivua. Siinäpä riittää perkaamista ja kehittelyä. Luultavasti printtaan nipun ja käyn sitä lävitse kynällä kesän aikana.

Olen lisäillyt Alexis-käsikseeni katkelmia pitkin kevättä. Nyt on ollut viimeisen kuukauden ajan enemmän taukoa. Ehkä on hyväkin, että käsikirjoitukseen on syntynyt hiukan etäisyyttä muiden hommien painaessa päälle. Jos saan setvittyä sanojani kesäkuun ja elokuun aikana ja ennen kaikkea löydän vakaan rakenteen, niin hyvä. Silloin saan seuraavan vuoden aikana kirjoitustyön pakettiin vapaa-ajalla ja kirja voi parhaassa tapauksessa olla ulkona jo syksyllä 2021 tai viimeistään keväällä 2022. Oman tekstin editointi on minulle sinänsä hyvinkin helppoa. Pystyn muokkaamaan tekstejäni koko lailla samaan tapaan kuin vieraan ihmisen kirjoitusta.

Heinäkuussa en tee luultavasti paljoakaan kirjallisia töitä, sillä aivot tarvitsevat leponsa. Silloin puuhailen kaikenlaista mökillä, kalastan, marjastan (kuun puolivälistä alkaen lakat ja luultavasti loppukuusta myös mustikat) ja vain olen yhdessä perheen kanssa.

Kirjoittaja on sellainen olento, että jotakin on oltava työn alla. Minulle tämä tarkoittaa sitä, että on jotakin ihan omaa tekemistä kaiken sen lisäksi mitä teen muille, sellaista mihin voin innostuneena keskittyä ja tietää, että se raivaa tulevaisuuteen reitin. Ei ole niinkään väliä sillä, mitä muuta kirjoituksesta seuraa, siis valmiista teoksesta, joskin on hienoa, jos siitä koituu jotain hyvää. Itselleni tärkein on kuitenkin kirjoitusprosessi, sillä se tuo mielekkyyttä elämään.


tiistai 26. toukokuuta 2020

Vantaan koulut ja korona


Kovin paljon ei ole koulujen koronatartuntoja puitu enää viime päivinä julkisuudessa. Omalla kotipaikkakunnallani eli Vantaalla tartuntoja on ollut ainakin Ilolan, Lehtikuusen, Ruusuvuoren ja Vierumäen kouluissa sekä tietääkseni jossakin koulussa, jonka nimeä ei suoraan lehtijutussa mainittu. Siis Korson yläkoulussa,  jossa on iso määrä karanteenissa olevia. Toki näitä kouluja voi olla enemmänkin, mutta mediaan asti asiat eivät ole päätyneet. Ilolassa eli tyttäreni alakoulussa oli jo toinen tartuntatapaus, joka johti monen ihmisen karanteeniin. Tytär olisi tahtonut mennä kouluun, koska on ollut kavereita ikävä. Vaikka hänellä on koville ottanutkin, emme ole häntä kouluun päästäneet. On mukavampi aloittaa kesä terveenä kuin sairaana tai karanteenissa. Koputetaan puuta: vaimolla enää kolme päivää alakoulussa ja todistusten jako lauantaina.


PS. Korjaus. Tänään on ollut noista uusista tartunnoista Vantaan Sanomissa, joten kyllä asioita seurataan - netistä tuli uutisehdotus kun selailin. Yhteensä Vantaan kouluissa ja päiväkodeissa on tällä hetkellä karanteenissa 120 henkilöä. Ei aivan pieni määrä ihmisiä. Arvelen, että voi olla isompikin, koska Korson koulussa, jota ei otettu esiin, on noin 70 karanteenissa. Toivotaan, ettei kenellekään ole käynyt ikävästi.

keskiviikko 20. toukokuuta 2020

Ergon hodos (editoitu 23.5.20)




Työläs on polku,

sotkuinen ryteikkö

johon suuntaat;

jos pääset

avaraan paikkaan,

sitäkin ympäröi

uhkaava metsien vuori.


Mitä näet,

kun katsot häntä,

joka lähti matkaan?

Kantapää vilahtaa

oksien lomaan,

sitten seinä sulkeutuu.


Nämä metsät ja vuoret,

täynnä kahlittujen kasvoja,

yhteenkasvaneita luita

ja tunnotta venyvää nahkaa.

Olet yksi muiden joukossa

ja yksin.




tiistai 12. toukokuuta 2020

Maskit ja ristiriitainen tabuviestintä (päivitetty ti 12.5. klo 17.00)



Tulikohan noista maskimokailuista hallitukselle jonkinlainen tabu, joka säteilee vähän sinne ja tänne ja jonka suhteen toimitaan yhä vahingollisesti siksi, että kansalaiset saivat tietää hallinnon täysmunauksen ja kuitenkaan asiaa ei voida hoitaa enää kuntoon eikä siinä tahdissa kuin hyvä olisi.

Pari esimerkkiä trauman aiheuttamasta ristiriitaisesta tabuviestinnästä.

Terveydenhuolto ja sairaanhoito luonnollisesti käyttävät suojavälineitä, sikäli kuin niitä on saatavilla - kovin ruusuinen tilanne ei ole, mutta jotenkin selvitään.

Finnairin lennoilla maskit ovat pakollisia paitsi alle 7-vuotiailla lapsilla, oireisia matkustajia ei päästetä koneeseen. Myös lentokentillä maskit otetaan käyttöön.

Kouluihin maskeja taas ei suositella eikä hallitus ole niitä muutoinkaan suositellut kansalaisten käytettäväksi julkisilla paikoilla, sillä (ironiavaroitus) maskit herättävät vääränlaista turvallisuudentunnetta tai vaihtoehtoisesti pelkoa ja huolta tilanteesta (esimerkiksi pienissä oppilaissa). Voisi myös sanoa, että maskit ovat ilmeinen epäluottamuslause hallitukselle ja sen käyttämille asiantuntijoille...

Erikoisen asiasta tekee se, että hallinto ja sen käyttämät asiantuntijat eivät tunnu ottavan huomioon sitäkään, että viimeisten tutkimusten mukaan virus näyttäisi leviävän paitsi pisaroina myös aerosoleina aiempaa uskottua voimakkaammin - siis esimerkiksi samassa tilassa hengitettäessä ja puhuttaessa.

Jos asiaa hiukan miettii, tyypillinen viruksen leviämisen paikka on suljettu koululuokkatila ja suurimman riskin kantaa keski-ikäinen opettaja (mahdollisine perussairauksineen). Lapset eivät ehkä sairastu suuressa määrin, mutta toimivat osaltaan tartuttajina.

Miettikääpä sitäkin, paljonko riittää mahdollisesti virusta kantavia oireettomia pärskijöitä allergia-aikaan ja koulujen piha-alueiden pölytessä.


*


Koulujen avaaminen on turvallista, koska hallituksen mukaan lapset eivät tartuta... Mutta jos ei ole, niin sitten siihen reagoidaan eristämällä ja jopa sulkemalla kouluja.

Vaaraa ei ole, mutta useat asiantuntijat esittävät, että tartuntamäärät todennäköisesti kasvavat koulujen avaamisen jälkeen.

Näin he esittävät senkin uhalla, että tällaisten asioiden esittäminen on epäluottamuslause tiedettä ja hallinnon viisautta kohtaan.


Näemmekö nyt sitten kaksi viikkoa opetusta, jossa ei juuri puhuta saati lauleta sisätiloissa, opetusta, jossa opiskelijat istuvat tuppisuina kuulokkeet päässä läppäreillään kukin visusti omissa pulpeteissaan sikäli kuin opetusta ei siirretä ulkotiloihin (muualle kuin koulun piha-alueelle, jota ei voida erilaisten porrastusten vuoksi käyttää)?


*

Minua harmittaa eniten ihmisten terveydellä leikkiminen ja tunne siitä, että meitä kansalaisia kusetetaan aivan kuin olisimme loputtoman tyhmiä ja alistuvia. Tarkoitan, että yleisohjeet ovat sekavia ja ristiriitaisia.

Asiat pitäisi sanoa suoraan, sillä nyt jää sellainen kuva, että tyhmiä ja ristiriitaisia ovat ihan jotkut muut kuin kansalaiset.

Voi olla, että hybridistrategiasta tulee vielä hybriditragedia, joka oltaisiin voitu välttää. Suomi on monin paikoin käytännössä ihan kontrollissa ja hallinnassa, mutta pääkaupunkiseutu menee tästä sekoiluista entistä saastuneemmaksi. Onko tällä asialla jotain syvempää merkitystä, jota ei avata?


*

Olennaista mielestäni on, että hallituksen viestinnässä näkyy erinäisiä tabuja eli asioita, joita ei voida ilmaista ääneen ja suoraan.

Ensimmäinen on tuo oma totaalimokailu suojavälineissä (en tiedä milloin sen aiheuttamat puutteet suojautumisessa saadaan kuntoon) ja toinen on, että ei suoraan ilmaista, mikä on strateginen tarkoitus (kenelläpä sitä mahdollisisesti altistetuille olisi pokkaa suoraan sanoakaan); nämä tabut oireilevat ristiriitaisina suosituksina ja eri instanssien epätoivottavina mutta ehkä kuitenkin osaltaan totuudenmukaisina uloistuloina, joita sitten pääministeri korjailee parhaansa mukaan.


Kommenttini eivät ole luonteeltaan poliittisia, vaan yritän ymmärtää tilanteen logiikkaa.

Toivotaan, että viruksen aktiivisuus laantuu kesäksi. Se olisi minulle iso juttu, ehkä tärkein tällä hetkellä, samoin kuin se, että perhe pysyisi terveenä.

En siis toivo, että sairastuisimme kesäksi ja pieni tarvittava lepotauko menisi sairaalassa tai hengitysvaikeuksissa ja jotenkin siitä selviäisimme syksyn koetuksiin mahdollisen immuniteetin hankkineina kansalaisina eli kuuliaisina opettajina ja oppilaina.



lauantai 9. toukokuuta 2020

Homma hanskassa?


Miten suojavarusteasia on vieläkin näin, vaikka kaikkea piti olla vaikka kuinka... Ai niin, muutama ministeri unohti hommansa. Missä määrin asiat on saatu nyt kuntoon tai ovat hoidossa?

Ja onko tämä oikea paikka säästää, kun muuten on kukkaro levällään joka suuntaan ja nyt vieläpä on odotettavissa lisää sairastuneita, kun rajoituksia puretaan...

En saa tolkkua hallituksen hommista, jos ihan suoraan sanon mitä ajattelen. Eikö tällä varautumistasolla ja näillä hoitoon käytettävissä olevilla materiaaleilla, joita konkreettisesti on, pitäisi varmistaa, että tartuntoja tulee mahdollisimman vähän?

Eli jos vene vuotaa, niin ei sitä kannata tupata väkeä täyteen ja ainakaan pahimpaan myräkkään lähettää. Näinhän sitä luulisi, mutta ei.

Juttua kysymysteni ja ihmettelyni taustaksi:

https://www.is.fi/politiikka/art-2000006502065.html

Tässä olisi yksi paikka mihin hallitus voisi pistää seuraavan miljardin, kun tuntuu oikein anteliaalta - kotimainen rokote:

https://yle.fi/uutiset/3-11335406?

Aika sairasta meininkiä, jos ei vieläkään kotimainen tuotanto ja innovaatiot kiinnosta, edes tällaisessa asiassa ja tilanteessa. Toivottavasti todella tehdään kaikki, että rokote saadaan mahdollisimman nopeasti testaukseen vai odotetaanko tässä jotain EU-tason päätöstä, ja toimintaa koordinoidaan jostakin aivan muualta, joltakin ylikansalliselta tasolta, bisneselämästä, ja tärkeä työ menee hukkaan.






Nietzscheläisittäin Euroopasta


Kommunismi ja natsismi, natsismi ja kommunismi, esteettisesti ja myyttisesti  rajaava kansallissosialistinen maailmanvalta ja kansat ja rajat hajottava sosialistinen maailmanvalta, ovat ne kaksi järkyttävää haavaa, joiden syntyä, kokoonkuromisia ja parantamista emme luultavasti eurooppalaisina pääse koskaan pakoon. Kuolemme noihin haavoihin - haavoihin, jotka saivat syntynsä 1800-luvulla.

Nietzschen suuruus on varmastikin siinä, että hän kuvasi ennalta "hyvyyteensä" tukehtuvan Euroopan, vaikka ei ollut päivääkään elänyt siinä, vaan vasta sen alkusolussa.


Joku voisi sanoa, että Nietzsche oli yksi niistä, joka estetistisessä myytinrakentamisessaan ja maailman oikeuttamisessaan loi mahdollisen esikuvan 1900-luvun eurooppalaisille projekteille, joista toisen maailmansodan ja sen jälkiselvittelyjen myötä muodostui usean negaation kautta tämä nykyinen "hyvyyden valtakunta", joka hiljalleen murhaa itsensä.

Ehkäpä Nietzsche itse on Euroopan ristiriitainen olemus. Hän ei kuitenkaan ollut ideologialtaan natsi tai sosialisti vaan aristokraatti.


perjantai 8. toukokuuta 2020

Miten Ali eroaa natsiupseerista?



Aiemmin esitin, että perustaisin jonkinlaisen vuoden alittaja ja vuoden rimanalittajat palkinnon. Ei maksa vaivaa ironisoida tätä kekseliäisyyttä ja huijatuksi tulemista enempää.

Sen sijaan esitän muutaman vakavan kysymyksen.

On ilmeistä, että Alina tunnettu mies, joka kävi pokkaamassa Suomesta palautusrahat, on toiminut Saddamin hallinnossa kuulustelijana vuosikaudet.

Minua kiehtoo se, miten tällainen Ali käytännössä eroaa Hitlerin joukoissa toimineesta SS-upseerista, joka on ollut vastuussa ihmisten kiduttamisesta ja tuhoamisesta? Tai Kosovon sotarikollisista? Tai jostain muusta vastaavasta?

Olisivatko esimerkiksi asiasta ääntä pitäneet Ville Niinistö, Martin Scheinin ja Maria Ohisalo sekä heidän kaltaisensa politiikan ja  journalistiikan supernimet entisistä presidenteistä ja puoluejohtajista alkaen itkemässä kiduttajanatsin perään samaan tapaan kuin Alin perään?

Lähettäisivätkö nämä ihmiset kiduttajanatsin takaisin kotimaahansa tai kansainväliseen oikeuteen vastaamaan rikoksistaan ihmisyyttä vastaan vai hankkisivatko tälle ja hänen suvulleen loppuelämän elatuksen uudessa kotimaassa turvapaikan nojalla?

On rehellisesti vaikea sanoa, miten tämä porukka menettelisi.

Minusta tällaisten Alien paikka on sotaoikeudessa tai jos ajattelen inhimillisesti, vastaamassa teoistaan siinä maassa, jossa ovat tekojaan tehneet.

Kertoo aika paljon ihmisten oikeudentajusta ja päättelykyvystä, kun näiden huijareiden (ja erinäisten terroristien) ihmisarvon perään itketään eikä edes ymmärretä hävetä omaa sinisilmäisyyttä ja itserasistista kaksinaismoraalia - - joissakin muissa asioissa voidaan aivan pokerinaamalla riskeerata yhteiskunnan eteen työtä päivittäin tekeviä, kunniallisia ihmisiä.

Se tästä palkinnosta. Alista mölyä pitänyt Suomen älymystö on lunastanut palkintonsa omilla itkuillaan huutaessaan kiduttajan ja kusettajansa ihmisarvon perään.

PS. Huomattakoon, etten kritisoi tässä poliittista ideologiaa vaan toimintatapaa. Saman ideologiankin sisällä voi toimia eri tavoin ja uskottavasti. Valitettavasti uskottavuus on usein koetuksella, kun sitä miettii tavallisen ajattelevan ihmisen näkökulmasta.

Joku voisi sanoa vuodatukseeni, että eikö tärkeintä kuitenkin ole tehdä hyvää eikä jättää sitä hyvää tekemättä vain siksi että pelkää epäonnistumista tai siksi että ehkä joskus tulee petetyksi. Ja sitä paitsi, ihmisiä ne Ali ja SS-upseerikin ovat, heillä on jakamaton ihmisarvo, jota on suojeltava.

Tällaiseen kysymykseen ja vasta-ajatukseen vastaan näin: Mikä on konkreettisesti tämä jakamaton ihmisarvo kiduttaja Alin tai puolustuskyvyttömiä lahdanneen SS-upseerin kohdalla? Ja mitä hyvää on siinä, että ihminen sekä valehtelee itselleen jonkin abstraktin arvon ja oletetun hyvyyden nojalla että antaa itsensä joutua petetyksi ja samalla estää rikollisia joutumasta vastuuseen teoistaan ja myös vahingoittaa yhteiskuntaa, jossa tämän hyvyyden oletetaan toimivan kyseenalaistamattomasti?

Minusta jokainen voi toimia yksityishenkilönä aivan niin kuin haluaa, kunhan ei riko lakia ja vahingoita toisia. Itsensä vahingoittaminen on typerää, mutta sen voi ihmiselle sallia, vaikka tavallaan tällainen salliminenkin on vastuutonta.

Yhteiskunnat ja niiden johtohahmot eivät kuitenkaan voi olla tällaisia huijattavia ja pahimmassa tapauksessa harhaanjohtajia. Minun on myös vaikea arvostaa itsestään numeroa tekevää hyveellisyyttä, josta koituneen laskun muut maksavat ja jossa ei juuri mistään näkökulmasta katsoen koidu mitään hyvää tai mielekästä.



torstai 7. toukokuuta 2020

Hetemäen exit-strategia




Hetemäen exit-strategian kulmakivi: porukkaa sairaaksi, ei riittävästi maskeja ja suojavaatteita, mutta huolehditaan kuitenkin siitä, että hanskoja riittää.

Sitten asiallista kritiikkiä: https://www.iltalehti.fi/koronavirus/a/27f254c1-911a-46cf-9d78-0e496450d6ae

keskiviikko 6. toukokuuta 2020

Monenlaista touhua



Opettajat ja oppilaat lähetetään kahdeksi viikoksi kouluihin tartuttamaan toisiaan ja siten hallitusti koko Suomea (tämä on valittu strategia). Kansainväliset tutkimukset sanovat, että koulut ovat viruslinkoja ja että lapset tartuttavat siinä missä aikuisetkin (tämä on selvä juttu jo arkijärjen pohjalta mutta luultavasti nk. väärä / turha fakta, koska elämme Suomessa ja meillä on THL:n vahvistama hybridilinja). Syöpä ja lääkityksellä jokseenkin kurissa pysyvä astma ei ole opettajalle syy jäädä etätöihin / siirtyä väliaikaisesti muihin töihin kuin opettamiseen (tämä on työturvallisuutta). Omalle mökilleen voi mennä, kunhan ei käy mökkipaikkakunnalla kaupassa, sanoo Lintilä (tämä on järjenkäyttöä; ei muuta kuin säilykkeitä ja kuivatuotteita mukaan, kalastamaan tuoretta ruokaa ja vettä riittävästi kotoa tonkkiin). Samaan aikaan seurataan jännityksellä, saako hallitus periaatteellisen kantansa maskien käyttöön selvitetyksi juhannukseen mennessä - hallitus on siis käynnistämässä selvitystä tässä asiassa (voi vittu en paremmin sano; kukaan ei myöskään tiedä, onko maskeja ja suojavälineitä vieläkään riittävästi, todennäköisesti ei, kotimaisesta valmistuksesta ei tietoa). Sanna Marin laittaa lapsensa välittömästi julkiseen  päivähoitoon, ja siitä tehdään tosi-tv-sarja (tämä oli huono vitsi). Muilla nuorilla naisministereillä ei tällaisia henkilökohtaisia huolia / mahdollisuuksia ole; kunhan lueskelevat heille kirjoitettuja tekstejä ja käyttävät arvovaltaansa (tämä oli arvausarvostelma). Vanhemmat ministerit odottelevat, mitä tuleman pitää (siltä näyttää). En tajua mitään, mutta näillä mennään. Hyvää huomenta, Suomi, on 6.5.2020, ja olemme elossa (tämä on totta).

PS. Suomalainen tutkijaryhmä suosittelee viruksen tukahduttamista https://www.iltalehti.fi/koronavirus/a/18b369fa-8eaa-488f-8b88-ea4e5ee3436f

Tässä yksi proffa väärine faktoineen https://www.iltalehti.fi/koronavirus/a/27f254c1-911a-46cf-9d78-0e496450d6ae

En jotenkin jaksa uskoa, että järjen ääntä kuunnellaan. Toki yllätyn iloisesti, jos pienten takapakkien jälkeen näin käy, eikä arvovalta aja arvostelukyvyn yli.



sunnuntai 3. toukokuuta 2020

Opettajan näkökulma koulujen avaamiseen (päivitetty 4.5.)


Löysin tekstin, josta olen opettajan työtä seuranneena täysin samaa mieltä. Minusta näkökulma on hyvä vaikka se on jossain määrin subjektiivinen eikä tietenkään kata kaikkea.

Huolestuttavaa Suomessa ei ole opettajien osaaminen, motivaatio tai sitoutuminen tai kyky sopeutua uusiin tilanteisiin ja toimia niissä, vaan se mitä peliä heidät pistetään liian usein pelaamaan. Tämä tuli esiin taas koronakevään loppuhuipennuksessa.

Historianopettaja Jere Linnanen kirjoittaa:

https://m.facebook.com/story.php?story_fbid=3096902756999400&id=100000391180500

Minua ei sinänsä ihmetytä, että tässä asiassa hallituksen perusteet ovat suunnilleen tasoa mitä sylki suuhun tuo, kun sama on näkynyt muutamassa muussakin yhteydessä eri poliittisin kombinaatioin. Missäköhän vaiheessa päättäjillä alkavat valot syttyä vai ovatko piuhat todellisuuteen jääneet kokonaan vetämättä?

Sinänsä Suomessa on hieno koululaitos, kansainvälisestikin vertaillen. Kiitos siitä kuuluu pitkälti ammattitaitoisille opettajille ja rehtoreille, jotka hoitavat työnsä ja myös paikkaavat pahimmat reiät poliittisten "kehittämisunelmien" ja todellisuuden välillä. Totta kai myös hyvää suunnittelua on tehty. Jatkossa kannattaisi tehdä entistä parempaa, jos opettajan työ tahdotaan pitää houkuttelevana.


PS. Hesarin artikkeli, joka käsittelee saksalaistutkimusta, kuvastaa hyvin sitä, miksi koulujen avaaminen juuri nyt voi olla ihmiskoe: https://www.hs.fi/tiede/art-2000006495619.html?utm_campaign=tf-HS&utm_term=4&utm_source=tf-other&share=6f0f4c22862ca6808e58669f61da2796

Vastaavaa tutkimustietoa on tullut Kiinasta. Ja muualta. Olemme heikoilla jäillä. Miksi tätä tilannetta, jossa alitustuminen käynnistetään, hakemalla haetaan?