sunnuntai 5. huhtikuuta 2020

Pentti Linkola (1932-2020)



Luin uutisen Pentti Linkolan kuolemasta. Linkola tiivisti minusta oikein sen yhtälön, mihin tuntemamme maailma tulee kaatumaan: ympäristölle liian raskaaseen länsimaisen elämäntavan ihanteeseen ja ylikansoitukseen. Siis: on luontoa ja sen uudistumiskykyä liikaa kuormittava kulutus ja on liikaa ihmisiä.

Ei kuulosta sinänsä vaikealta ongelmalta - eiköhän tuon tuhon yhtälön voisi jotenkin selättää? Koska poliittisessa toiminnassa kielletään miltei kokonaan jompi kumpi yhtälön osa, liian paljon planeetan elinvoimasta ehtii tuhoutua. Asia on melko simppeli.

En pidä Linkolan väkivallan ihannoinnista, sikäli kuin sitä hänen kirjoituksissaan ilmenee. Luulen, että hän oli lähinnä vihastunut ihmislajin typeryyteen ja siksi ajatteli, että mitä enemmän lajimme edustajia jossain tapahtumassa - sodat, terrorismi, joukkosurmat, kansanmurhat, panepidemiat, luonnonmullistukset - tuhoutuu, sitä parempi luonnolle. On vaikea toivoa, että maailmassa olisi jatkuvasti käynnissä sellaisten tuhotapahtumien sarja, joka hillitsee ihmisen hillittömyyttä ja pyyhkisi merkittävällä tavalla väkeä planeetalta. Pitäisikin löytää uudet poliittiset keinot. Ehkä ne eivät löydy täysin jo tapahtuneen historian ja käsissämme olevan tiedon ulkopuolelta, mutta ne olisi kuitenkin löydettävä tuttujen poliittisten ajattelukehikoiden ulkopuolelta, sillä oikeistolainen tai vasemmistolainen, kapitalistinen tai kommunistinen ajattelu ei sellaisenaan kykene ratkaisemaan tuhoisaa yhtälöä, josta Linkola varoitti.

Uskon, että Linkola poistui tästä maailmasta kyllikseen saaneena ja kylliksi nähneenä.


54 kommenttia:

  1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jari, noin on kuin Linkolasta sanoit. Pekka Kuusi ja Eero Paloheimo, alun perin kahdesta eri poliittisesta suunnasta tulleet ajattelijat, ovat puhuneet oikeastaan samoista asioista, mutta antaneet realistisempia keinoja asioiden laittamiseksi kuntoon. Kuuroille korville ovat pääasiassa puhuneet.

      Poista
  2. Ihan kaikkea en halua kirjoittaa mitä hänestä ajattelen, totean vain sen, että kun hän näki ihmisväeston kasvun ja liikkumisen ja alkavien vaellusten seuraukset sillä tavalla, että se ohitettiin, oli selvää, että hänestä rakennettiin myyttiä, jota ei saanut liittää enää sellaisiin yhteyksiin jotka rikkoisivat kuvan kalastaja-luononsuojelijasta.
    Enkä puhu nyt hänen kirves-vertauksistaan tms. vaan hänen viimeisinä vuosina antamistaan vahvoista haastatteluista.

    Itse innostuin vuonna 1990 hänen juuri julkaistuun kirjaansa ja kun siihen liittyi lyhyt melko pian tapaaminen puolen kilon karviaiskaupan yhteydessä Hakaniemen torilla, jäi henkilökohtainenkin muisto.

    Sittemmin (minäkin) aloin pitää häntä harhautuneena ihmisvihamielisyydessään, mutta kun väestönkasvu aukesi minulle oikeasti numeroina muutama vuosi sitten eikä vain ajatuksina ja arvokysymyksinä, palasin takaisin. En Linkolan ihailijana, vaan yhtenä suurin varoittajiin hänet laskijana.

    Hänen omin sanoin:

    "Ihmiskunnalla ei ole pidemmän päälle toivoa selviytymisestä, sanoo Pentti Linkola. Hän katsoo vakaasti ja rauhallisesti suoraan kysyjää silmiin.

    - Kysymys ei ole profetiasta vaan matematiikasta. Ihmiskunta on muutaman harvan sukupolven jälkeen tuhon oma. "

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. (Ihmiskunnan tuhoon en usko, en vieläkään, mutta kymmenmiljardisoituvan planeetan kumuloituviin kaaoksiin kyllä.)

      Poista
    2. Kyllähän se noin on, miten muuten voisi olla. Ei täällä kohta tallusta homo sapiens vaan joku muu. Ihminen joka kuvittelee voivansa säädellä maapallon lämpötilaa ja ilmakehän kaasusuhteita, sanoo samalla että ihmisten lukumäärään ei kuitenkaan voida vaikuttaa tai ettei se ole osa ongelmaa. En käsitä, en millään käsitä. Tämä on minulle ehkä suurin paradoksi ja virhepäätelmä, jonka se osa ihmiskunnasta, joka asoihin ylipäätään voi rakentavasti vaikuttaa, tekee.

      Poista
  3. Siis kumuloituvista kaaoksista astuu ulos joku muu kuin homo sapiens. Totaalituhoon en minäkään usko, mutta tämä nykyinen ihmiskunta ei kyllä tätä menoa tule selviämään muuttumatta joksikin muuksi. Mutta ensin tulevat kaaokset. Eivät asiat mene pois toivomalla parasta. Korona on pieni muistutus siitä, miten haavoittuva ihmiskunta on biologisten tosiasioiden edessä. Toki tästä jotain opimme, toivottavasti.

    VastaaPoista
  4. Suuret ajattelijat ja tekijät usein typistyvät sittenkin mielissämme usein vain yhteen asiaan. Ikään kuin pääväitteeseen. Niin monet filosofit, taiteilijat kuin jopa merkittävimmät politiikotkin.
    Eikä siinä mitään pahaa olekaan.

    Niin mielestäni on myös Linkolan kohdalla.

    Hänen väitteensä oli että ihmiskunta on matkalla hirvittävällä tavalla ja nopeudella väärään suuntaan, luonnollisen elämän, myös omansa, kustannuksella.
    Niin minä sen kuulin.

    Mikä oli Linkola ihmiskuva, käytännön ehdotukset, henkilöhistoria, tai mitä hän sanoi joissakin yksittäisissä lauseissa, ja mitä itse kukin on niistä mieltä, on sivuasia.

    Itse kristittynä (surkeana ehkä mutta jonkinlaisena ehkä kuitenkin) en jaa hänen ihmiskuvaansa, mutta hänen väitteensä ihmiskunnan suunnasta kyllä jaan.
    Hän vaatimalla vaati kahta asiaa, jotta suunta kääntyisi. Kuluttamishulluuden hillintää ja väestön lisääntymisen pysäyttämistä, ja vähentämistä.

    Ensimmäinen viesti on laajasti kuultu, jälkimmäistä ei. On itsepetosta kunnioittaa Penaa, mutta jättää hänen toinen päävaatimuksensa sivuun.
    Väestö lisääntyy valtavalla nopeudella Afrikassa ja edelleen isossa osassa Aasiaa. Se on maapallon silmitöntä kulutusta samalla tavalla.

    Vihreät eivät juuri tätä toista vaatimusta ole halunneet kuulla. Se oli se mikä hänet erotti muista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muistan täälläkin kirjoittaneeni Linkolasta eräänlaisena älymystön moraalivajeen lukkarina. Taitavalauseisena villapaitaan kiedottuna luontosuhde-sijaiskärsijänä, tai ruoskijana, jolta tullut raippa hyväksyttiin.

      Tämä perustuu juuri tuohon, minkä edellä toin esiin.
      Olen varma, että noilla perusteilla Linkola ei olisi pahastunut tuota kuvaustani lainkaan.

      Monissa viimeisissä haastatteluissa hän hoki uudelleen ja uudelleen väestö, väestö, väestö.
      Oli ehdottomuudellaan myös käynnistyvien laajojen kansainvaellusten katkaisemisen kannalla.

      Eniten linkolaiseen villapaitaan ihastunut väki ei ole asiaan esittänyt mitään kiinnostusta. Oikeastaan juuri päinvastaiseen.

      Poista
  5. Linkolan maailmankuva on täysin päinvastainen kuin maailmoja syleilevällä ja väestökysymyksen kohdalla suloisessa itsepetoksessa elävällä vasemmistolla ja vihreillä ihmisillä. Tästä kaikki puhumattomuus syntyy. Tuntuu kornilta, kun joku ökytalossa elävä ja pitkin maailmaa lentelevä vihreä muistelee Linkolaa, mutta toki kaikilla on oikeus muistella, kun minullakin on eikä minulla ole muuta yhteyttä Linkolaan kuin hänen kirjoituksensa - joita en ole edes kaikkia lukenut.

    En minäkään jaa Linkolan ihmiskuvaa, paitsi kyllä biologiselta kannalta hän on täsmälleen oikeassa, en voi sitä kiistää.

    Se miksi tämä sokeus harmittaa on se, että asioiden hoitaminen "älykkäimpien" ihmisten osalta suuntautuu tavallaan toissijaiseen tai osaratkaisuun. Toisaalta on hyvä, että pohditaan lihansyöntiä ja fossiilisista irtautumista - mutta kyllä se minusta näyttää harhapolulta, jos ajatellaan aivan olennaisimpia asioita.

    Olemme länsimaissa ainakin ajattelun loukussa. Kehitysmaissa ongelmaan tuskin on isona maailmanhistoriallisena tapahtumana edes havahduttu laajamittaisesti.

    Hyvä, että edes jotain tapahtuu, mutta muutokset tulisi tehdä perustavalla tasolla eli ratkaistavalle yhtälölle kokonaisuudessaan. Muuten tulee väärä vastaus eli perseelleen menee ja komeasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarkoitan, että kun jätetään yhtälöstä toinen puoli pois, niin maailmankuva on aivan toinen: ihmiskunnan holtiton lisääntyminen ei ole ongelma tai jos onkin, sille ei mahda mitään. Sitten annetaan hoitoa fossiilisille ja lihankäytölle, jotka tulevat de facto lisääntymään kehittyvien maiden keskiluokkaistuessa. Toki jos ne saadaan kitkettyä länsimaista pois, niin tuolta osin on oletettavaa, että vastaava asia on kehittyvissäkin maissa pienemmässä roolissa. Tosin en tiedä, miten kehittyvien maiden valtava energiantarve, joka tarvitaan yhteiskuntien rakentamiseen, hoidetaan jos ei ole fossiiliset käytössä eikä voida käyttää ydinvoimaa eikä vesivoimaa (koska se pilaa ympäristön). Ehkä joku osaa selittää, miten kaikki käy.

      Poista
    2. Jos, sanotaan vaikkapa nyt 300 miljoonaa eurooppalaista jättää lihan pois, 100 miljoonaa ostaa Teslan ja 250 miljoonaa luopuu matkailusta kokonaan, mutta Afrikkaan syntyy 1000 miljoonaa uutta eläjää niin mikähän on mitä? Ja sen päälle vielä seuraavat 1000 miljoonaa (niin kuin YK laskee).

      Hyvin siis sulta kysytty.

      Poista
    3. Ennen koronaa oli luvattu paljon ilmastotoimia isolla ja pienellä rahalla Suomessa. Mitä tapahtuu nyt, kun talous on halvaustilassa pitkään eikä ole isoa eikä pientä rahaa? Edessä on paljon realismihorisontin kysymyksiä.

      Poista
    4. Hallitus nostaa maata lamasta ja loasta panostamalla ilmastotoimiin ja työllisyyteen, joka kasvattaa hiilineutraaliutta = en usko, että toimii yksistään.

      Nyt pitäisi saada yhteistyön henki päälle ja sellainen ympäristö aikaan, että hyvin lavealla sektorilla pystytään siirtymään parempaan aikaan kuin vuoteen 2019. Tämän jackpotin saavuttaminen vaatii kovaa laskentaa, innovatiivisuutta ja lukuisia onnensattumia. Vaikea rasti.

      En tiedä, miten käy. Tarvitaan ainakin uusi hallitusohjelma, näin luulen.

      Poista
  6. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Asia on noinkin - aina tarvitaan jokin symboli, toisilla ehkä paremminkin ajattelevilla ei vain ole samaa markkina- eli symboliarvoa.

      Poista
  7. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  8. Ehkä kolmas maailmansota käydään biologian ja ihmissosiaalisen välillä.

    Biologia ei sitten tunnusta Haagin ihmisoikeustuomioistuinta eikä muutenkaan sodankäynnin pelisääntöjä.

    Jari, löysin eilen sattumalta eräällä tavalla kirjallisen mestariteoksen, saatat olla sen ilmaisusta kiinnostunut:

    https://puolustusvoimat.fi/documents/1948673/2258487/PEVIESTOS-Komppanian-taisteluohje.pdf/91dcaf27-56ac-4084-b278-9395752cca93

    VastaaPoista
  9. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  10. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  11. Worldmetersin juoksukuvio on, ja pitäisi olla, aikamme symboli.

    Times Squarelle ja muissa vastaavissa paikoissa sen numeron pitäisi olla ensimmäisenä esillä. Sivulla taulukoituna maat joissa väestö kasvaa suhteessa eniten. YK:n päämajan seinään se tulisi myös heijastaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, samoin se vauhti millä ihminen ahmii ja kuluttaa planeettaa, se olisi ihan yhtä tärkeä (ja vaikka maanosittain)!

      Poista

  12. Tähän marginaalihuomio, että luin äskettäin Linkolan ja Jaakko Anhavan vanhaa sananvaihtoa Tieteessä tapahtuu -lehdestä.

    Jaakko Anhava: Linkolan eksymys
    https://docplayer.fi/33311219-Linkolan-eksymys-jaakko-anhava.html

    Pentti Linkola: Anhavan kiukunpurkaus
    https://journal.fi/tt/article/view/4255/3969

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos jonimatti, muistan tuon debatin. Nyt luen uudestaan.

      Uskomattoman kiihkeä keskustelu molemmilla. Ja mielenkiintoisia argumentteja molemmilla. Mm. se Linkolan purkaus Saksan pommituksista.

      Noin pitääkin puhua kuin nuo herrat.
      Hehän öyhöttävät molemmat, jos sallitte tässä yhteydessä käyttää tuota positiivisessa merkityksessä.

      Tulee esiin ettei Linkola ollut mikään luontonallekarhu villapaidassaan, vaan hyvinkin kiihkeä. Samaa otetta oli kirjoissaankin.

      Myöskin Anhavan argumentointi on ymmärrettävää.

      Poista
  13. Moi Jonimatti, kiinnostavaa - käyn illalla lukemassa!

    VastaaPoista
  14. Minusta kummaltakin hyvä puheenvuoro, mutta vähän tuntui kuin olisi Anhava tehnyt paikoin tikusta asiaa (alkupuolella esseensä). Linkola meni taas typerästi henkilökohtaisuuksiin Anhavan luonnonrakkautta kritisoidessaan. Varsin inhimillinen kuva molemmista. Kiitos tästä, Jonimatti, en muista tätä aiemmin lukeneeni.

    VastaaPoista
  15. J & V, mustakin erittäin kiinnostava, vaikeita polttopisteitä esiintuova väittely. Ei tee mieli lisätä mitään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, tuo keskustelu on itsessään riittävä. Luen varmasti toisenkin kerran.

      Poista
  16. Myös Hiidenkivi-lehdessä oli aikanaan vastaavaa debattia, kun Linkola halusi palauttaa eliitin käsitteen.
    Faktahan on, että Linkola on puolustanut mm. terrori-iskuja vuonna
    2001.

    En tiedä. Loppujen lopuksi kaikki ajatukset ovat keskeneräisiä.
    Itse ajattelen, että monista ylilyönneistä huolimatta Linkolan pääviesti oli oikea. Se minkä tuolla aiemmin kerroin: Pysähtykää.
    Itse näen Linkolan myös eräänlaisena valheenpaljastuskoneena sillä lailla kun tuolla aiemmin kuvasin. Eli poimitaan Linkolasta rusinat pullasta.
    Vähän samaan tapaan kuin Uudesta Testamentista poimitaan Vuorisaarna, ja siitäkin vain alku.

    Itse en kannata yhteiskuntaa, joka on palautettu linkolalaisen elämäntavan tasolle. Uskon että hänen haluamansa vaikutus elonkehään on saavutettavissa järkevällä elämäntavalla, jossa ihmisten toimien erilaiset kirjot ovat sallittuja, jos maapallon ja alueiden väkiluku ja kulttuurinen pysyyvyys ovat kunnossa. Ja sitähän Linkola itsekin toivoi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen tässä asiassa ihan samoilla linjoilla. Edellyttäisi kuitenkin tiettyä väkimäärää ja totta kai elämäntavan muutosta - miksei sitä voisi kääntää vahingolliselta osalta askel askeleelta paremmaksi?

      Poista
    2. Tietenkin myös massiivista koulutusta ja muutosta yhteiskuntarakenteessa monin paikoin.

      Poista
    3. Niin jotenkin että,

      "Vasta kun viimeinenkin puu on kaadettu,
      vasta kun viimeinenkin joki on myrkytetty,
      vasta kun viimeinenkin eläin on tapettu,
      silloin valkoinen mies ymmärtää ettei rahaa voi syödä."

      Vaikea uskoa että yksilöä monimutkaisempi järjestelmä, yhteiskunta, kykenisi yksilöä yksinkertaisempaan toiminnan muutokseen. Yksilöistä tiedän, itsestäni etenkin, että yleensä vaaditaan kriisi tai muu pakottava olosuhde, että mitään perustavaa muuttuu, ja ettei muutosta voi pakottaa, ellei halua tuottaa ongelmia toisessa kohtaa. On oltava loputtoman armollinen, ja olosuhteiden päinvastoin pakottavia. Ja niin edelleen, ei sitä kykene hallitsemaan. Joten, yhteiskuntien muutos...?

      Poista
  17. Kyllähän ongelmat ovat ihan suoraan sanottuna niin massiivisia, että ei tilanteesta ole mitään yksinkertaista ulospääsyä. Kehityksen tiellä ovat ennen kaikkea ihmiskulttuurit eli ne elämänmuodot, jotka on sementoitu vuosisatojen ajan ja viety tiettyyn suuntaan. Pitäisi tapahtua niin massiivisia muutoksia, että ei tunnu todennäköiseltä. Ihmiskunta jatkaa tiellään, ja luultavasti valtavista katastrofeista sitten opitaan / ei opita jotain. Tältä minusta tuntuu. Tietenkään yksittäisten yhteiskuntien, joilla on mahdollisuuksia toimia paremman elämän puolesta ja kehittää asioita ja tehdä korjausliikkeitä, ei kannata lyödä läskiksi. Niitä epäonnistuneita valtioita on jonoksi asti. Toki kaikilla on joitakin käytännön mahdollisuuksia parantaa asioita. Tässä vaan vaadittaisiin ohjausta aika tavalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikka en kannatakaan mitään keskusjohtoista kommunismia, niin jotain kansainvälisesti painavaa koordinointia ja sitoutumista pitäisi saada aikaan. Tällä en tarkoita kuitenkaan sitä, että annetaan väestönkasvun olla tabuaihe ja YK:n avustuksella sitten edesautetaan "ratkaisuksi ongelmaan jota ei virallisesti ole" massiivista siirtolaisuutta. Ei mitenkään voi toimia.

      Poista
  18. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä, ensi vuonna tähän aikaan meillä on lääke sinua vastaan, riehu aikasi, menemme karkuun minkä pystymme (poltetun maan taktiikka)!

      Poista
  19. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvin konkretisoit koronan. Sillä ei ole kieltä millä puhua, ei tahtoa eikä mitään. Sillä on vain halu tappaa solu johon se on sisään päässyt.

      Poista
  20. Hyvät herrat, ja sokea mykkä kuuro koronavirus. YK tietää väestöongelman. Jokainen joka ajattelee minuutin tietää ja tajuaa sen.
    Joka ajattelee toisen minuutin, tietää ja tajuaa mihin se johtaa.

    "Ratkaisu ongelmaan jota ei ole."

    Aikaa todellakin pelataan sillä, että ajatellaan että ihmisten siirtymät voivat auttaa asiassa, ratkaista jotakin ainakin lyhyellä aikataululla. Tai jopa väestönvaihtumis-ajatus.

    Eurooppa on toistaiseksi tiheästi asuttu. Siinä mielessä muuttamisen suunta on aivan väärä.
    "Oikea" se on kuitenkin siinä mielessä, että eurooppalaiset eivät tilastollisesti ottaen jatka sukuaan. Tänne on syntymässä demografista tyhjää tilaa. Vaikka tyhjää se ei luonnon kannalta ole vielä lähelläkään.

    Ehkä joku taho jossakin, tajulla tai alitajulla, todellakin ajattelee, että antaa väestöjen siirtyä vaan, niin helpotttuu jossakin ylikansoitus ja sen ongelmia, vaikkakin vain hetkeksi.
    Ehkä tuo kaikkein typerimmältä kuulostava mahdollisuus on kaikessa epäuskottavuudessaan kuitenkin jonkinlainen strategia vaikka YK:n tasolla. Pitäisi päästä kysymään myös Macronilta.

    VastaaPoista
  21. Noin voisi vastata virukselle yltiöoptimistisesti, mutta eihän se siitä mitään tajuaisi.

    Fakta on, että jossain vaiheessa keksitään lääke, syntyy rokete ja laumasuoja. Onko sitten uusi virus jo liikenteessä, toivotaan, että ei. Sillä välin voi käydä paljon kaikenlaista.

    Virukseen toimii lähinnä eristäminen. Tartunnan saaneet tulee eristää muista mahdollisimman tehokkaasti. Hoitoa tarvitsevien tulee saada hoitoa. Tartuntaketjut pitää jäljittää.

    Olennaista on saada uudet potentiaaliset tartutettavat pois viruksen ulottuvilta. Tämä on vaikea yhtälö yhteiskunnassa, mutta siihen pitäisi pyrkiä.

    Jos eristäminen onnistuu, yhteiskunta voitaisiin pitää suhteellisen avoimena. Vaikea sanoa, mikä tilanne on juuri nyt todellisuudessa. Saamme siitä jatkuvasti lisää tietoa.

    VastaaPoista
  22. Tällainenkin THL-hanke meneillään: https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006467010.html?utm_campaign=tf-HS&utm_term=1&utm_source=tf-other&share=83b371beb91ac38b019077d244e9608a

    VastaaPoista
  23. Tieteen tehtävä on kyllä hakea todellisuuden kieliä. Toimintaperiaatteita. - On mahdollista, että virus aiheuttaa Afrikassa vimmaisen pyörteen, jonka alle väestön jättiläiskasvu lysähtää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jari, tuo mitä sanot, voi hyvinkin toteutua. Jos virus alkaa levitä nopeasti Afrikassa nyt kun ei ole vielä lääkettä, tulee paljon kuolonuhreja, varsinkin kaupungeissa, koska en usko sairaanhoidon mitenkään kykenevän vastaamaan viruksen voimaan. Toisaalta, voihan olla, että Afrikassa olisi isolla osalla populaatiota elimistössään esimerkiksi jotain vasta-aineita, jotka vaikuttavat sen, että taudista tulee lievempi tai jopa oireeton muoto. Tätä emme voi millään vielä tietää. Tämän viruksen suhteen olemme kyllä jännittävässä tilanteessa, koska dataa tulee ikään kuin suoraan todellisuudesta ilman että viruksesta on suuriakaan ennakkotietoja.

      Poista
  24. Vilkaiskaa ensin "koru-uutinen":

    https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006467006.html

    VastaaPoista
  25. ...ja sen jälkeen Agenda 2030, eli ne 17 tavoitetta:

    https://sustainabledevelopment.un.org/?menu=1300

    VastaaPoista
  26. Onko yksikään tavotteista mielestänne se mikä ensimmäisenä ja ensimmäisen pitäisi olla?

    Mitä ihmettä tässä maailmassa tapahtuu?

    Hienoja tavoitteita, mutta itse kala jää nostamatta esiin.

    Nyt kun näen tuon korun (niin kuin tähän asti jokainen ilta tv:ssä) muistan aina, että YK ei katso maailman suurinta ongelmaa edes mainitsemisen arvoiseksi.

    Taustalla täytyy olla jotakin poliittis-"eettistä" kieroilua.

    VastaaPoista
  27. Ei ihme että Hautalat ja muut agitoivat väestönkasvun suhteen ruususen unta. Kyllä se sitten jotenkin itsestään kymmenen miljardin jälkeen, kun kaikki naiset osaavat lukea ja miehet ovat saaneet töitä aurinkoteknologia-alalta ja kaikki maat ovat euroviisuissa.


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva on elää itsepetoksessa. Siinäpähän elävät. Hyviä tavoitteita kaikki, mutta kun ei ole realismista tietoakaan, niin veikkaan, että 2030 tilanne on lähinnä kriittisempi kuin nykyisin. Miten voi olla noin epärealistista porukkaa - en ymmärrä.

      Poista
    2. Tätä epärealismia voi todistaa vaikka missä, kun pitää silmät auki. Yleensä se kukoistaa parhaimpien ihmisten pöydissä. Minusta maailman toivo on jokseenkin mennyt niin kauan kuin parempi osa ihmiskuntaa pettää itseään - miten voi olla tuollainen järjestö kuin YK, joka on niin pihalla kuin olla ja voi perusasioiden suhteen. Tie helvettiin on reunustettu hyvillä aikomuksilla voi olla todempi sanonta kuin uskallamme edes kuvitella.

      Poista
  28. Juuri näin, tavoitteet kaikki hyviä. Mutta suurin este, jonka poistaminen pitäisi olla ensimmäinen tavoite niiden toteutumiseksi, kokonaan poissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin kuulun siihen sukupolveen joka on tottunut odottamaan YK:lta hyvää, kaikkea hyvää, suurella luotettavuudella. Sen verran naivi.
      MUtta maailman parantaminen niin, että väestönkasvua ei oteta edes 17 ensimmäiseen tavoitteeseen mukaan kertoo poliittisista kabinettipeleistä.

      Poista
    2. Tulevaisuus tulee syyttämään tätä aikaa. Se kysyy: missä olitte 1960-2030, miksi mitään olennaista ei tehty, miksi päästitte asiat kaaokseen?

      Mitä sanoo siinä kohtaa hyvä ihminen ellei ole haudassa? Kääntää päätään niin kuin tähänkin asti ja sanoo, että minä hoidin ilmastoa ja huolehdin siitä, että mahdollisimman moni pääsee jonnekin muualle hyviin oloihin.

      Poista
  29. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  30. Jaksoin pitkästä aikaa kirjoittaa blogiin jotain tähän asiaan liittyvää. Pandemia aiheuttama niukistelu sai kirjoittamaan näin:

    Jos vähentäisimme kulutusta ilmaston ja väestönkasvun vaatimalla tavalla, olisiko hyvinvointiyhteiskuntamme valmistautunut siihen? Itse en ainakaan ole. Eli kauanko vielä voimme estetisoida etiikkaa harrastamalla tarpeeksi harvojen askeettien ihailemista?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä kysymys: ei olisi enkä olisi. Periaatteessa en myöskään hyväksy väestönkasvua luonnonilmiön kaltaisena tapahtumana, jota kaikkien pitäisi ilman muuta kompensoida. Siitä kärsivät kaikki, mutta en ala itse kärsiä vapaaehtoisesti toisten typeryyden tai kehittymättömyyden vuoksi määräänsä enempää. Vastuu kuuluu kaikille: lännessä ennen kaikkea kulutuksen vähentäminen ja muualla lisääntymisen vähentäminen. Muuten mistään ei vaan tule mitään.

      Viimeinenkin kysymyksesi on erittäin hyvä ja olennainen!

      Poista