torstai 2. huhtikuuta 2020

Näkökulmani Ruotsin koronastrategiaan



Ihan ensiksi täsmennys: luultavasti rikkaimmat ruotsalaiset toivat koronan maahan laskettelu- tai kaupunkilomamatkoiltaan Italiasta ja Alpeilta. En sulkisi pois sitäkään mahdollisuutta, että osa kiinalaisturisteja olisi ollut viruksen kantajia.

Sitten itse asiaan. Vaikkei kukaan minulta asiaa kysykään ja miksi kysyisi, niin kerron kuitenkin.

1. Ruotsi ei viivyttele vaan toimii omalla "keskustelevalla" ja "tasa-arvoisella" tavallaan. Kansalaiset eivät ole tottuneet saneluun vaan diskuteeraukseen silloinkin kun tarvittavat ja tehtyä ankarammat toimenpiteet olisivat aivan ilmeisesti tarpeen. Tieto, esimerkiksi muiden maiden koronakamppailusta saatava tieto, ei ole valtaa tässä tapauksessa. Tämä on Ruotsin linjan perusvire.

2. Ruotsin talous ei sakkaa, koska kuolleet ovat pääasiassa vanhuksia ja heikossa kunnossa olevia. Myös maahanmuuttajayhteisöt kokevat kovia perusruotsalaisista poikkeavan runsaamman sosiaalisuutensa ja yhteisöllisyytensä sekä tiiviimpien asumisolojen vuoksi. En usko myöskään, että Afrikasta ja Lähi-idästä muuttaneiden tapa käsitellä koronatiedotusta on aivan sama kuin perussvenssoneilla. Toki myös muista kuin edellä mainitsemistani ryhmistä kuolee ihmisiä, varmasti kaikista ikäryhmistä ja sosiaaliluokista, mutta ei niin merkittävissä määrin, etteikö talous olisi kriisin jälkeen kohtuullisessa kunnossa.

3. Ruotsilla, yhä monikulttuurisemmalla yhteiskunnalla, ei ole todellisuudessa keinoja valvoa sitä, että väestö noudattaa yhtenäisesti ohjeita tai määräyksiä. Ei ole toisaalta valvontaresursseja, mutta ei ole myöskään sellaista kulttuuria, jossa auktoriteetit määräisivät ihmisten käyttäytymistä (ks. kohta 1. Monikulttuurisessa yhteiskunnassa tämä korostuu, ja vaikeina aikoina pienetkin erot käyttäytymisessä voivat olla ratkaisevia, vaikka tavallisina aikoina noista kulttuurieroista ei olisi edes haittaa.). Valvonta ja mahdolliset rangaistukset tai seuraamukset voisivat lisätä konflikteja, ja siksikään valvontatoimet eivät ole realistisesti toteutettavissa. Varmasti on myös perussvenssoneita, joita ei kiinnosta valvontayhteiskunta - luultavasti valvontaa ja eristämistä vastaan on enemmistön asenneilmastossa lähtökohtainen vastarinta.

4. Koska isolle osalle nykyruotsalaisista, etenkin uusruotsalaisille, koulut ja julkiset tilat ovat tärkeitä elämän jäsentäjiä, koulut ja harrastuspaikat pysyvät auki. Tämä on Ruotsissa myös tärkeä sosiaalisen kontrollinen keino. Hiukan kärjistäen: Kukaan ei tahdo ottaa sitä riskiä, että tottelevaiset kansalaiset eristäytyvät koteihinsa ja tekevät sieltä käsin etätöitä ja käyvät koulua, mutta jokin osa porukasta lähtee kaduille riehumaan, polttamaan autoja, rikkomaan paikkoja, puukottamaan ja ammuskelemaan toisiaan. Tätä kaikkeahan on jo nyt tapahtunut yli odotusten eri puolilla Ruotsia, varsinkin suurissa kaupungeissa. Jos toiminta lisääntyy tässä suunnassa, ei se helpota asioiden hoitamista. Ehkä tässä lasketaan senkin varaan, että korona ei olisi lapsille ja nuorille niin vaikea virus. Entä opettajat ja koulunkäyntiavustajat ja heidän terveytensä?

5. Voi olla myös laskelmia, joissa koronakriisin lopputulos on kaikkialla samansuuntainen, kun katsotaan lopputulosta menetettyjen henkien kannalta. En usko, että nämä laskelmat pitävät lopulta paikkaansa. Olen melko varma, että Suomessa kuolee vähemmän ihmisiä kuin Ruotsissa väestömäärään suhteutettuna, ja tämä johtuu nimenomaan valitusta strategiasta, mikäli sitä noudatetaan systemaattisesti ja tilannetta seuraten.

Tässäpä se. Ruumiita tulee enemmän kuin olisi tarpeen, mutta se on vain seuraus valitusta linjasta. Toki Ruotsin linja voi muuttua, mutta näin minä sen nykytilanteen hahmotan. Ihmettelen, jos sairaanhoitohenkilökunta ja tehohoitokapasiteetti riittävät. Mieluusti olen tässä linjauksessani väärässäkin. Se olisi kaikkein parasta, jos todellisuus yllättäisi myönteisesti.

PS. Nyt suunnitellaan jo länsirajan sulkemista. Ruotsi on tehnyt viime vuosina kaikenlaisia yhteiskunnallisia kokeita vailla vakavaa ajatusta turvallisuudesta. Esimerkiksi tällaista se on sitten kriisiaikoina. Ei käy kateeksi.



27 kommenttia:

  1. Viruksen biologia mittaa erilaisia ihmisten systeemeitä nyt. Ruotsi toimii ruotsintavallaan tässä, vaikka nyt on alkanutkin kiristää.

    Tuokin on totta, että muista maista saatu tieto, ikävät uutiset, eivät ole vaikuttaneet voimakkaasti. Korreloi ihan samoin vaikkapa meihin suomalaisiin joihin ei ole kaikki Euroopasta muissa asioissa kantautunut ikävä tieto kovastikaan vaikuttanut.

    Kohdat 3 ja 4 ovat päivityksesi ydintä (minulle) ja ei tosiaan voi muuta kuin kokosydämisesti toivoa että olet analysoinut pieleen.
    Itse ajattelen ihan samoin, vähintään, ja olen sen esittänytkin.
    Kykeneekö Ruotsi sulkemaan yhteiskunnan täydellisesti, jos tarve on, onko siellä siihen tarvittava potentti virkavalta ja sen kunnioitus?
    USA:ssa lienee muuten sama juttu. Valtion hallinto sen enempää kuin paikallishallinto ei ole kaikissa kunnissa siellä niin vahva, että vaikkapa Tanskassa toteutetun kaltainen eristyspolitiikka olisi mahdollista.



    Kyllä korona mittaa samalla nyt eri valtioiden kriisivalmiutta ja turvallisuuskulttuuria.

    VastaaPoista
  2. Ruotsin on pakko päivittää käsitystään turvallisuuskulttuurista. He ovat elelleet sellaisia hyviä ja pulskia aikoja. En usko, että heillä on jokin salainen, parempi tieto ja strategia taustalla. Ovat vain harvinaisen hyväuskoista porukkaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. USAn tilanne tulee olemaan vielä dystooppisempi kuin Ruotsissa. Siellä sosiaalinen eriarvoisuus on edennyt niin pitkälle, ja nyt kun lama iskee kunnolla ja ihmisiä jää ilman työtä, niin ei hyvää seuraa.

      Poista
    2. Hyvä tuttava käy rakkaussyistä vuosittain Kaliforniassa. Friskossa vielä. Kertoo että kun astuu pääkadulta vähänkin sivummalle, näkymä on ollut jo pitkään "kuin ilmestyskirjasta". Ja tämä edistyksellisessä Kaliforniassa, yhdessä sen aurinkokaupungeista. Hyvintoimeentulevat ja menestyneet, niin konservatiivit kuin liberaalit, ovat valvotuilla asuinalueillaan yksityisten meksikonmuuriensa takana.

      Saa nähdä keihin korona USA:ssa ensisijaisesti iskee.
      Meilläkin jos tikulla etsii eriarvoisuuutta hieman.
      On etätyöhön päässeet ja sitten muu väki joka ei niihin pääse.
      Mahdollisuus suojautua koronalta ei ole ihan sama kaikille.
      No, tämä korreloi kyllä muutenkin: ne jotka lukee, ajattelee ja miettivät statustaan suhteessa sanastoon ja ne jotka näkevät itse ja kokevat itse.

      Poista
    3. Juuri Hesarissa hoitaja kertoi kuinka hänen on pakko pelata riskipeliä omalla ja perheensä terveydellä töissään samaan aikaan kuin sairaalapomot houtelevat hommia etänä.
      Sama monella muullakin alalla. Hoitajat tietenkin kuin etulinjassa.

      Päiväkodeissa isät ja äidit jättävät lapsiaan (naisten) hoidettavaksi ja kiiruhtavat etätöihinsä kotiin. En sano että se on yleistä mutta sitä tapahtuu. Hallitus antanut siihen täyden mandaatin.


      Toisaalta onnistuihin brittien Boriskin koronan saamaan vaikka luulisi tuolla tasolla olevan turvallisuuteen kaikki mahdollisuudet.

      Poista
    4. Kaliforniasta samantapaisia kokemuksia tuttavapiiristä. Asuinalueet eriytyneet, aika isossa mittakaavassa sosiaaliset kuviot noudattavat etnispohjaisia linjoja, joskin kaikista ryhmistä on parhaimmissa tuloluokissa porukkaa, mutta asetelma on melko selvä. USAssa on heikoilla, jos ei ole työtä ja sitä myöten toimeentuloa. Sitten sitä eletään lähinnä almuilla.

      Poista
    5. Luin Hesarin jutun. Nyt pitäisi olla vähintään se suojavarustus hoitajille. Ja mielestäni tälle korona-ajalle myös jokin riskilisä palkkoihin, jos kaikki menisi oikein.

      Poista
    6. Siis sairaanhoitajille ja lähihoitajille. Lastentarhoihin myös testausta niin kuin puhuttiin aiemmin. Etätyö on iso etu, jos saa sen vain jotenkin järjestettyä.

      Poista
    7. Todella soisin konkreettisessa työssä sairaaloissa oleville hoitajille myös taloudellisen korvauksen suuresta riskinottamisesta. Ja juuri heille. Sananmukaisesti vaarallisen työn lisän.
      Puuttuva suojautumisen tasa-arvo tulisi heille hyvittää muutenkin kuin sympatialla.

      Ruotsissa menee kolmesataa pian rikki kuolemissa.

      Nyt oikeastaan maassa kuin maassa on kysymys siitä milloin ensimmäinen nolla tulee kuolleisuuslukujen perään.

      Poista
  3. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Runoilijoilta, ainakin esiintyviltä, lähti Suomessa keikat. Ruotsissa ei. Nähdäkseni pienimuotoiset yleisötapahtumat sallitaan yhä. Jos runoilija pitää etäisyyttä yleisöönsä, ei hän välttämättä saa tartuntaa edes keikoilla.

      Suomessa on luultavasti vähintään yhtä hyvä apurahajärjestelmä kuin Ruotsissa.

      En osaa ottaa kyseiseen asiaan muuta kantaa kuin että yhden käden sormilla on laskettavissa ihmiset Pohjolassa, jotka pelkällä runoilulla elävät ja hekin hyvin heppoisesti, olettaisin.

      Poista
    2. Tuberkuloosirunoilijoita ja -kirjailijoita oli tosiaan etenkin 20-30-luvuilla. Tuottaako aikamme koronarunoilijoita, jää nähtäväksi. Uskoisin, että menehtyneisiin lasketaan lopulta muutama runoilijakin.

      Poista
  4. Kohdan 3. vikan virkkeen vahvistavat kuulopuheet ruotsalaisilta, esim. kiivaasti sosiaalista eristämistä vastaan ovat ne joita ärsyttää että valtio nimeää heitä vanhuksiksi.

    Kohdalle 4. merkityksellistä on, että Ruotsissa koulujärjestelmä on aika pitkälle yksityistetty. Yksityisten yritysten toiminnan kontrolli on demokraattisessa järjestelmässä ilman poikkeuslakeja vaikeampaa kuin valtion julkisten laitosten, joita suomalaiset koulut pääsääntöisesti ovat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta tuo 4. Mutta yksityistäminen ruokkii yksityistämistä siten, että kuntien koulut eivät ole enää sosiaalisesti hallinnassa monilla alueilla. Niihin on todella vaikeaa palkata pätevää henkilökuntaa. Jos jollakin perheellä on mahdollisuus laittaa lapsensa yksityiseen kouluun, jossa on työrauhaa ja oppimistuloksia, he tekevät sen tietenkin.

      On kouluja joita ei saada enää hallintaan millään, ainakaan siinä mielessä kun me käsitämme koulutyön ihan perusedellytykset. Rahallinenkaan panostus ei enää auta.
      Jossakin pienessäkin kunnassa saattaa olla samaan aikaan kymmeniä ns. resurssiopettajan paikkoja. Hyvin harvalla niihin töihin ryhtyneistä on esim. mitään erityistä opettajan koulutusta.
      Uppoavat laivat jätetään.

      Poista
    2. Jos luokassa on muutama ruotsia kunnolla hallitseva oppilas ja kaksikymmentä muuta eikä muutenkaan siellä ei tarkoita enää ei, hallinta on menetetty, niin eihän siitä tulee mitään.

      Asia on valitettavasti näin yksinkertainen monessa paikassa.

      Olisikin kärjistys.

      Määrä alkaa määrittämään kaikkea. Sitä ei enää kruunuilla eli lisäbudjeteilla ja hyvällä tahdollakaan välttämättä hallita.

      Poista
    3. Olen kuullut myös, että Ruotsin koulujärjestelmä on kriisiytynyt monin tavoin. Esimerkki alakoulusta: meillä on minusta aika kovatasoinen alakoulu; seuraan sitä nuorimman lapsen kohdalla. Ruotsissa enemmän leikkiä ja laulua ja hyvää mieltä ja sosiaalisuutta -tyyppinen juttu. Toki nämä ovat myös painotuksellisia eroja, joissa kummassakin on puolensa.

      Poista
    4. Sinänsä Ruotsin malli ei ole kriisi, mutta siellä on jouduttu tinkimään paljon varsinaisista opetettavista sisällöistä. Varmasti julkinen / yksityinen ratkaisee asioita eri tavoin. Kouluopetus on siis hyvin eriytynyttä ja eritasoista, riippuu missä koulunsa käy. Toki tällaisia piirteitä on Suomessakin, mutta ei kuitenkaan samassa mittakaavassa.

      Poista
    5. Yksi juttu: Onko Ruotsissa vastaavaa yleistä opetussuunnitelmaa kuin meillä? Jotenkin muistelen, että ei ole ihan vastaavaa, kun on noita yksityiskouluja ja kunnallisia.

      Poista
    6. En tiedä, mutta luulen että on, koska pohjoismaa ja meillä on aika samat mallit.

      Tilanne ei välttämättä siellä enää rahoitustakaan suuntaamalla rauhoitu.
      Kun se alueellisuus on sinne syntynyt, miten sitä enää purkaakaan.
      Mun ajatus on että määrä on se muuttuja, joka vaikuttaa siellä eniten.

      Poista
    7. Varmaan noin on tietyillä alueilla, Suomessa alueellinen ja sitä myötä sosiaalinen eriytyminen ei ole vielä läheskään noin pitkällä. Toki joillakin alueilla on. Vantaallakin näkyy jo - on "hyvinvointialueita" ja monia muita.

      Poista
  5. Muistamme hyvin käsitteen joka jyrää yleensä kaikki argumentit kun todellisuuden moniulotteisuutta käsitellään: jakamaton ihmisarvo.

    Ruotsi lienee tuon ajatusmaailman ykkösvaltio maailmassa.
    Suomessakin tuttu juttu ja keskustelun lopettaja on tuo ajatteluhokema ollut meillä jo pari vuotta joissakin tilanteissa.

    Nyt j o s Ruotsin linja koronassa "onnistuu" sen talous tulee toipumaan huomattavasti nopeammin kuin minkään muun valtion. Ruotsi tulee saamaan ainakin pari vuotta taloudellista etumatkaa.

    Mutta tuolla linjalla lienee sitten myös hintansa, enemmän kuolleita.
    Jakamaton ihmisarvo ei olekaan nyt sitten tässä kriteeri?
    Miten se jakamaton ihmisarvo juuri tässä nyt sitten joustaakin?

    Sen sijaan jos joissakin toisissa kysymyksissä tuo vaikkapa taloudellisia vasta-argumentteja esiin, tulee siihen patenttivastaus: kyllä ehkä joo, mutta jakamaton ihmisarvo.

    Tämä mielestäni kertoo sen, että valitettavasti kaikki on poliittista. Myös silloin kun puhutaan ihmisarvosta.
    Maailma on sillä tavalla paska.

    Koronaa ei pidä politisoida, se pitää tehdä mikä voidaan, mutta tuo edellä ihmettelemäni ei voi olla tulematta mieleen.

    Toki on selvää, että myös taloudellisella täysromahduksella, siis kun se "taloudellinen kasvu" pysähtyy ja sitten vajoaa syvälle nollan alapuolelle, on valtavia seurauksia, myös kuolemia.

    -

    Kaikki tämä on tietenkin terveen pohdintaa. Jos sairastuisimme, tai läheisemme, kaikki palautuisi vain siihen.
    On toivottava, ettei elämä opeta ketään meistä koronan kautta.
    On ihan sama mikä on "politiikka" nyt kunhan lopputulos olisi mahdollisimman hyvä yleisestikin.

    VastaaPoista
  6. Luitko jo tämän: https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/mielipide-kotimaa/viisi-tutkijaa-vaatii-koronaepidemia-pitaa-tukahduttaa-suomessa-nyt-aasia-johtaa-torjuntataistelussa-eurooppaa-6-0/?fbclid=IwAR2TO5Ya_wVxzIf9WMa95SW2lHuqOUVjbPF99phWbvzM4WheOFxHYStUpZU

    Henkilökohtaisesti toivon, että korona auttaisi hajottamaan maamme nykyisen poliittisen ilmapiirin ja voimakkaan jakautuneet ajattelutavan ja tilalle tulisi yhteishenki ja järki. Mutta luulen, ettei jakamattoman ihmisarvon politiikka kuitenkaan kulje ensiksi tähän suuntaan, sillä jossain vaiheessa aletaan etsiä syyllisiä ja muuta sellaista. Parasta kuitenkin olisi, jos tämä ahdistava ilmapiiri raukeaisi. No, varmasti monet myös viihtyvät nykyisessä ilmapiirissä. Minä en.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suomellekin tulee niin pahasti turpaan tämän epidemian jälkimainingeissa, että riitely ei siitä nousemisessa ketään auta.

      Poista
  7. Ruotsin strategia on sisäisesti ristiriitainen. En tiedä, miettivätkö ja vertasivatko he tässä ollenkaan taloutta ja ihmisarvoa rinnakkain pohtiessaan strategiaansa. Logiikka lähtee kai lopulta siitä, mitä maassa voidaan ylipäätään kohtuudella tehdä valitussa toimintaympäristössä.

    VastaaPoista
  8. En ollut lukenut, olipa hyvä. Pari oikeasti kriittistä tuttua ajattelijaa mukana, eli en hämmästynyt että osaavat nähdä noin.

    Ruotsin valtionepidemologi sai kyllä kylmää kyytiä. Ja olihan meilläkin hetken houkutus ajatella, että pestään vaan käsiä ja kyllä tämä paha kakku ohi menee.

    Ja tuo näkökulma, että jo 1700-luvulla on tukahduttamis-linja ollut esillä. Todella mielenkiintoista. Maailma toistaa itseään. Sairauksien nimet vain vaihtuvat.

    VastaaPoista
  9. Niin, eristäminen eli karanteeni on hyvin toimiva juttu silloin kun ei ole lääkettä. Vaikeaksi sen tekee globaali liikkuminen ja tässä tapauksessa myös se, että tieto viruksen luonteesta ja sen leviämisestä ei tullut Kiinan valtionjohdon toimien vuoksi ajoissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taloudet eivät kestä sulkemista, kun eletään globaalisti tai nykyisessä yhteiskuntarakenteessa.

      Poista