keskiviikko 29. huhtikuuta 2020

Hallituksen tiedotustilaisuus koulujen avaamisesta


Perusopetuksen koulut avataan asteittain nyt toukokuussa. Eipä tähän voi muuta sanoa kuin että toivotaan parasta ja pelätään pahinta. Parasta tietenkin olisi, ettei korona alkaisi levitä ja pahinta olisi se, että opettajat ja perheet sairastaisivat ainoana lepoaikanaan eli kesällä.

Minusta tämänpäiväinen tiedotustilaisuus oli hallituksen tähänastisista heikoin. Jos tietää mitään koulujen arjesta ja olosuhteista, olivat jutut aika lailla yläpilveä. Sinänsä ratkaisu oli vaikea, enkä suoranaisesti moiti hallitusta ratkaisusta vaikeassa tilanteessa, kun pitää mennä hiukan kuin pimeässä kopeloiden ja vaistolla. Mutta sitten on kyllä monenlaista naputtamista.

Etäopetus on taannut subjektiiviset oikeudet ja tasavertaiset mahdollisuudet oppimiseen. Etäopetus on toiminut niin hyvin kuin se ylipäätään voi toimia. Ei koulujen avaaminen oppimista juuri muuksi muuta.

Eivät opettajat ehdi sen kummemmin oppilaiden pahoinvointia tai oppimisen ongelmia kartoittaa viimeisen parin viikon aikana ja laatia niiden pohjalta suunnitelmia syksyksi, jolloin muka sitten paikkaillaan tehostetusti mahdollisia vaurioita. Ja vaikka ehtisivätkin, ovat ongelmat sellaisia, ettei opettaja niitä tuosta vaan muuksi muuta. Ei siihen ole resurssejakaan. Ylimääräiset aikuiset eli koulunkäyntiavustajat ovat sitä paitsi tällä hetkellä lomautettuja.

Anderssonin puheet turvallisesta opetuksen järjestämisestä olivat aivan paperia. En tiedä, mikä käsitys ministereillä on koulujen arjesta, mutta pelkästään opetusryhmien erillään pitäminen, valinnaisten ryhmät, ryhmätkoot, välituntien järjestäminen sekä tarvittavat tilat tuottavat valtavia ongelmia. Opetuksen porrastaminen aamupäivälle ja iltapäivälle on yksi ratkaisu, mutta kuka siivoaa tilat ryhmien vaihtuessa? Koulut kärsivät jo nyt tilanahtaudesta, on homekouluja ja tilapäisiä järjestelyjä. Kuulosti tyypilliseltä virastopuheelta, jossa alaspäin voidaan antaa kaikenlaisia älyttömiä käskyjä toteutettavaksi. Voi rehtoriparkoja, kun yrittävät pohtia tilajärjestelyjä ja kaikkea muutakin ja rekrytoida ja haastatella samaan aikaan seuraavan vuoden opettajia.

Herää lähinnä yksi kysymys: Miksi pistetään ministerit puhumaan kansalle aivan toisarvoisia asioita tai lähinnä sotkemaan päivänselvää asiaa? Kyse ei ole kouluista ja opetuksesta ja sosiaalisuudesta vaan epidemian hallitusta levittämisestä.

Li Andersson pistettiin todella ilkeään paikkaan, eikä hän selvinnyt minusta kovin kummoisesti. Tai ehkä hän sitten itse uskoo mitä puhuu, mutta ei hän vakuuttava ollut. Marinkin vaikutti epävarmalta. No, mitäpä muuta voi odottaa. Ei kukaan tiedä viruksesta tarpeeksi, ja ratkaisut ovat kokeiluja. THL:n Mika Salminen oli selittämässä asiaa, ja Marin antoi mikrofonin hänelle heti kun pystyi. Aika näyttää, miten todellisia hänen perustelunsa olivat.

Ehkä tässä liikkeessä on järkeä pidemmällä tähtäimellä, kun valtaosan ihmisistä kuitenkin pitää sairastua jossain vaiheessa koronaan, mutta niillä puheilla, joita ministerit puhelivat, tai heidän perusteluillaan, ei mielestäni ollut juurikaan tekemistä ensisijaisten syiden kanssa.


PS. Minun mielestäni ihmisestä näkee useimmiten kun hän joutuu puhumaan vastoin omaa ajatustaan tai käsitystään. Anderssonin nonverbaalinen viestintä - esimerkiksi virnistelevä ilme ja tietty "keveys" - kertoi, että jotain oli vialla. Mielestäni myös Marinista näki, että nyt mennään heikoilla jäillä. Ei auta kuin nostaa peukut ylös, ihan ihmisten turvallisuuden vuoksi. En katsonut A-studiota, vain tiedotuslähetyksen klo 20.




33 kommenttia:

  1. Tuo hymyily johon kiinnitit huomiosi on häirinnyt minua pitkään. Jo ennen koronaa. Enemmin turkulaisessa ministerissä, mutta myös tamperelaisessa. Hymyntapainen tulee lähes aina, oli käsiteltävä asia mikä tahansa, tai vaikka kuinka vakava.
    Minulle tulee mieleen jonkinlainen sisäinen epäilys omasta uskottavuudesta omissa silmissä, ristiriidasta jossakin kohtaa.
    Onko vastuuta liian suuria sittenkin noin nuorille ihmisille? En tiedä, sanon vain että tuon mimiikan synnyttämän vaikutelman usein saa. Anderssonin avustajakuntaan kuuluu myös henkilö joka oli, ei niin monta vuotta sitten, agitaattori omassa ideologiassaan, hyvinkin radikaali, käsittääkseni hän hyväksyi myös fyysiset vaikuttamiskeinot asiansa ajamisessa. Ehkä hyppäys Suomen vastuullisimpiin pesteihin on ollut liian iso, tai ainakin liian nopea Anderssonille ja lähipiirille. Tiedä häntä.

    Toiseksi. Tulee mieleen 1000 oppilaan kouluja jotka kärsivät jo nyt totaalisesta tilapulasta. Eivät ole turvavälit mahdollisia mitenkään.
    Ja miksi muuten mitään turvavälejä tai isovanhempien tapaamiskieltoja edes ohjeistetaan, jos kerta lapset eivät tartuta? Missä kohtaa olen ymmärtänyt jotakin väärin?

    Oma ehdotukseni olisi ollut että etäopetukseen mukaan pääsemättömät lapset ja nuoret olisi kutsuttu koululle vaikkapa kolmeksi tunniksi päivässä, muut jatkaneet kesälomaan saakka. Olisi tehokasta kun erityisopettajat ja oppilashuoltohenkilöstö pääsisi kunnolla näihin tapauksiin kiinni rauhallisessa koulutilanteessa. Opettajat kyllä todella hyvin tietävät keillä ei ole mennyt putkeen niin oppimisen kuin sosiaalisen suhteen.

    Ja jos kerta kouluissa on turvallista mahdollista olla satojen ihmisten kesken, voisi paljon muutakin maassa avata ja vapauttaa. Lasten harrastukset, liikuntapaikat lapsille, kirjastot.

    Ymmmärrän hallituksen tavoitteet hyvin, mutta en ymmärrä ratkaisujen kaikkea logiiikkaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Erittäin hyviä huomioita koulun arjesta. Juuri nuo asiat, kuten tilapula, ovat niin irvokkaita, että ei niitä tällä tiedotustilaisuudella muuteta.

      Ratkaisussa ei tunnu olevan mitään logiikkaa, kun ei kerrota todellisia syitä. Sellaisen hyväksyisi helpommin kun puhuttaisiin suoraan eikä jauhettaisi paskaa.

      Lapset eivät tartuta? Ai jaa. Onko niissä jotain viruksia tuhoavaa ainetta? Nyt sitten äkkiä mummot ja papat tutustumaan lastenlasten kouluihin, kun ovat joutuneet olemaan erossa pikkuisista pitkään.

      Poista
  2. Voihan olla, että nyt jo tiedetään ettei koronaan synnykään immuniteettia toivotulla tavalla. Tänäänhän siitä oli mahdollisia merkkejä jo. Puheet toisesta ja kolmannesta aallosta tukevat tätä myös.
    Silloin ei auta muu kuin avata yhteiskunta, koska mitään ei ole tehtävissä ennen varman rokotteen löytämistä tai viruksen muuntumista heikommaksi.
    Tosin kummastakaan näistäkään ei ole varmuutta.

    Tässä on todella opittava elämään päivä kerrallaan. Yhteiskunnan pysyvyys on vielä pystyssä, mutta kyllä tässä alkaa oman selviämisen, myös henkisen, rooli korostua. Ei voi mitään. Ei ole kivaa se, mutta nyt on näin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin on, kaikki mikä tulee on otettava vastaan. Ei mahda mitään. Olisi ollut mukava viettää kesä terveenä. No, nyt siihen voi itse vaikuttaa taas astetta vähemmän. En pelkää oman terveyteni puolesta, mutta kyllä suoraan sanoen pelkään vaimoni terveyden puolesta. Ei voi mitään. Yhteiskunta on pakko avata. Viruksesta emme tiedä tarpeeksi. Meistä hyvinvointivaltion ihmisistä tuli astetta kuolevaisempia tänä keväänä. Saa arvostamaan jokaista päivää.

      Poista
    2. Ei ole helppo olla nuorena tai vanhana ministerinä noissa tilanteissa. Varmasti monenlaista seilaa päässä. Nuoresta ihmisestä ehkä näkee helpommin, että kaikenlaista on mielessä. Ei ole vielä sellaista pokeria ja teflonia kuin paatuneilla poliitikoilla, jotka osaavat valehdella silmää räpäyttämättä.

      Poista
  3. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jari, minäkin noudattaisin varovaisuuden periaatetta ja varmistaisin. Paine toimia nopeasti on kova. En syytä ministereitä ilmeilystä, mutta nyt oli niin kova paikka että he ilmeilivät jotain ristiriitaa.

      Poista
  4. Vesa, en tietenkään tiedä vaimosi terveystilannetta, mutta sen perusteella mitä olet vähän kertonut, kannattaisiko hakea riskiryhmään kuulumisesta työterveydestä todistus? Olette varmaan harkinneetkin.

    Jari, kun sanoit että tulee ensin opiskella viruksen olemusta, se on juuri noin. Kaikki on vasta alussa ja nyt jo kiirehditään.

    VastaaPoista
  5. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jope ja Jari,

      olen sanonut vaimolleni tämän asian, toivoisin, että hän hakee todistuksen. Nyt on niin, että kaikki riskiryhmäläiset eivät ole saaneet todistusta lääkäriltä, jos eivät ole tällä hetkellä sairaana vaan "terveitä".

      Ongelma on se, että opettajia ei ole ehkä edes nyt riittävästi. Avustajat on lomautettu / irtisanottu. Tässä mennään opetusjärjestelyt edellä, jos oikein raa'asti sanotaan.

      Fakta on se, että vaimolla on keuhkoissa jatkuva tulehdus. Söi kolmen viikon kortisonikuurin, joka loppui noin viikko sitten, että sai keuhkonsa johonkin kuntoon. Allergia-aika on paha, vaikka esimerkiksi koivuoireet eivät tänään ole niin vaikeat.

      Poista
    2. Siis ainakin Vantaalla on avustajat lomautettu / irtisanottu - heitä ei saada enää töihin. Kannattaa varmasti siirtyä ulos. Toisaalta jos menee 20 lapsen kanssa puistoon ja poliisi näkee kokoontumisen, niin voi hajottaa joukon:) Joukkokokoontumiset eivät kai vielä ole sallittuja. Metsään siis leikkimään.

      Poista
  6. Yhtä hyvin voi ajatella päinvastoin kuin sinä, että ei koulujen avaamisessa ole kyse epidemian hallitusta leviämisestä vaan itse kouluista ja niiden monista sosiaalisista funktioista. Kaksi viikkoa lähiopetusta on aivan merkityksellinen pätkä, jos se niin käytetään. Ei tietenkään jonkun moniongelmaisen ongelmat katoa siinä, tuskin kukaan sellaista odottaa. Kouluilla kuitenkin on monia merkityksiä, jotka eivät etäopetuksessa koskaan voi toteutua. Joillekin etäopetus mahdollistaa paremman oppimisen, toisille ei. Kenellekään etäopetus ei mahdollista sosiaalisten taitojen ja ryhmätyöskentelyn oppimista, esimerkiksi. Ja rituaalinäkökulmasta, jota koulu myöskin on sosialisaation, minäkuvien muodostumisen jne kannalta, esimerkiksi ysiluokkalaisten koulun päättäminen etänä on heiveröinen ja kömpelö juttu verrattuna pariin viikkoon luokan ja opettajan kanssa.

    En tässä siis lainkaan puutu asian virus-turvallisuus-näkökohtiin, joista en muidenkaan aiheiden kohdalla jaksa spekuloida kun en tiedä mitään täsmälistä.

    Ylipäänsä lienee ihan sama, mitä tähän kirjoitan, olen vain tullut kelanneeksi tätä koulutilannetta itsestäni riippumattomista syistä aika paljon ja samalla tullut lukeneeksi sun blogiasi. En jaksa sensuroida itseäni, hah.

    VastaaPoista
  7. Jonimatti,

    ymmärrän täysin sosiaalisuuspontin. Minusta se ei vain ole tämän epidemianhoidon kannalta olennainen enkä ymmärrä, miksi sitä ja suhteellisen heppoista epidemiatietoutta tungetaan perusteeksi tälle manööverille. Muuten kyllä ymmärrän sosiaalisuuden funktion hyvin (joskin ristiriitaa on myös siinä, että toisilla alueilla samaa perustetta ei jostakin syystä sovelleta, vaikka se voisi olla luontevaa).

    Koulut tietävät melko hyvin perheiden tilanteet, varmasti perheyhteisöjen ulkopuolisista virallisista tahoista kaikkein parhaiten, voisin melkein sanoa. Tarvittaisiin paljon tukea. Koulu voi auttaa sosiaalisuuteen liittyvissä kysymyksissä osaltaan, joskus paljon, joskus vähemmän, joskin sen rooli on vähintäänkin merkittävä.

    Minusta opettajille pitäisi olla tarvittava suojaus sekä opetustilojen tulisi olla sellaiset, ettei turhia riskejä synny.

    Eri lapset reagoivat sosiaaliseen "eristämiseen" eri tavoin. Sen huomaa oman perheenkin sisällä. Toiset eivät ole juuri moksiskaan, toiset eivät tahdo kestää tilannetta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On toisaalta niin, että sosiaalisuuskin saattaa pelastaa ihmishenkiä sen verran kuin koronakuolemissa tai vakavissa sairastumisissa menetetään.

      Suomalaisissa perheissä ei voida hyvin. Koronakriisi nostaa pintaan ongelmat ja pahentaa niitä. Nyt on - sattumaa vai ei - tullut esiin pari tapausta aivan viime päivinä, joissa vanhempi on surmannut lapsensa.

      Mielestäni koulu ehkäisee osaltaan näitä tapahtumia, mutta kyllä hiukan kavahdan sellaista ajattelua, jossa yhteiskunnan yhden instanssin eli koulun harteille ollaan sälyttämässä niin paljon kaikenlaista ja vielä tilanteessa, jossa maksumiehinä ja riskinkantajina ovat opettajat.

      Poista
  8. " kavahdan sellaista ajattelua, jossa yhteiskunnan yhden instanssin eli koulun harteille ollaan sälyttämässä niin paljon kaikenlaista ja vielä tilanteessa, jossa maksumiehinä ja riskinkantajina ovat opettajat."

    Niin tuo on kokonaan toinen kysymys, jonka koronahärdelli nostaa esiin (kuten monia muita ruokaomavaraisuudesta ja maataloustyön rakenteista lähtien). Opettaja ei ole vain oppimisen fasilitoija, mutta opettaja ei voi silti korvata toisaalta vanhempaa, toisaalta koulukuraattoria/psykologia. Opettaja vuorovaikuttaa jossain tuossa välimaastossa. Jos maasto on liian laaja, opettajan työnkuva muuttuu mahdottomaksi. Jos maastoa kavennetaan liikaa, ollaan pysyvästi etäkoulussa. En yritä nyt ratkaista tätä.

    VastaaPoista
  9. Lähiopetuksessa opettajat ovat usein tuolla välimaastossa ja seuraamani etäopetusjakson perusteella myös samassa välimaastossa vaikkakin etänä.

    Sanotaan, että lähiopetuksessa "sosiaalityön" osuus on 60%. Joka tapauksessa oltiin etä- tai lähitöissä työaika ylittyy ihan reilusti, kun kaikki hommat ja sen lisäksi viralliset dokumentoinnit pitää hoitaa. Tämä nyt naispuolisen opettajan toimia seuranneena.

    Olisin toivonut sitä, että mahdollisimman moni opettaja olisi saanut viettää ansaitun kesäloman eikä esimerkiksi joutunut sairastamaan koronaa. Siinä menee kuitenkin 2 viikkoa loman alusta ihan vaan itsensä keräilyyn ja yleensä piilossa olleet tai torjutut krempat iskevät heti loman alkuviikkoina.

    No, me emme tiedä, kuinka käy. Toivotaan parasta.

    Minusta Li Andersson oli vaan eilen täysin pois asian ytimestä vastauksissaan, kun asiaa katsotaan opetuksen toteuttamisen näkökulmasta ja terveysnäkökulmaa hänellä ei ole sen enempää kuin meillä muillakaan kansalaisilla.

    VastaaPoista
  10. "Minusta Li Andersson oli vaan eilen täysin pois asian ytimestä vastauksissaan, kun asiaa katsotaan opetuksen toteuttamisen näkökulmasta ja terveysnäkökulmaa hänellä ei ole sen enempää kuin meillä muillakaan kansalaisilla." Niin, taisi nojata ensisijassa perustuslakiin ja terveysviranomaisten kanssa neuvoteltuun, ei opetuksen toteuttamisen käytäntöihin. Toivotaan parasta, toki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toki noinkin, mutta kyllä myös perusteet keksitään kun päämäärä on selvä. Jo se että opettajia, jotka asiasta vastuun kantavat, ei olla prosessissa kuultu, on paljastavaa. Tästä tulee kouluihin helvetinmoinen härdelli. Ajattelen, että perusteet ovat muualla kuin perustuslaissa. Olen nähnyt valitettavasti vaikka minkälaisia asioita perusteltavan perustuslailla ja ihmisoikeuksilla. Yksilöiden ja koko yhteiskunnan tasot ovat tietenkin aina jossain määrin erillään toisistaan ja aina tulee sanomista. Vaikea päätös kaikkiaan.

      Poista
  11. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jonimatti,

      korostan, etten sinänsä mitenkään paheksu Anderssonin toimintaa - voisi ajatella, että hän toimi niiden pelisääntöjen puitteissa joita hallituksessa oli päätetty ja niille oli sitten jonkinlaiset perusteet. Aika näyttää, mitä seuraa.

      Jari,

      ilmeisesti on näin, että uusia vakavamman luokan viruksia tulee noin 10 vuoden sykleissä. Miksipä tahti ei voisi myös kiihtyä? Silloin tulee yhteiskunnillemme kovat ajat. Jos osoittautuu, että koronaan ei synny immuniteettia, on säännöllinen rokottaminen ainoa keino selvitä. Varmasti tällainen rokote syntyy, mutta milloin... Siinäpä kysymys. En usko, että korona jää viimeiseksi pirulliseksi virukseksi. Niitä voi tulla lisää, ja ajattelen että tuleekin. Osa ehkä eläinten kautta, ja osa vaikkapa sulavan ikiroudan alueilta.

      Tällaista on elämä - jos virukset hoitavat sen mitä ihmiset eivät ole pystyneet yhteiskuntasuunnittelussaan hoitamaan, niin olkoon sitten niin. Ja niinhän on joka tapauksessa, jos siihen suuntaan elämä menee. Siinä ei paljon kysellä ihmisiltä.

      Uskon kylläkin, että ihmisten on virusten aikakaudella pakko muuttaa elintapojaan ja esimerkiksi liikkumista. Samoin globaalia hälytysjärjestelmää täytyy kehittää. En kylläkään usko, että ihan vielä olemme saaneet riittävää varoitusta - pian pyritään palaamaan "normaaliin", mutta emme koskaan tiedä mitä luonnolla (johon ihminen kuuluu) on varastoissaan.

      Poista
  12. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  13. Maapallon väestö tullee tänäkin vuonna kasvamaan useilla kymmenillä miljoonilla.
    Olisi yllätys jos koronavirus tappaisi ihmisiä kaksinumeroisella miljoonaluvulla.

    Itse en toivo edelleenkään suurta pysäytystä viruksien kautta.
    Maapallon monet vaarallisimmat kehityskulut saadaan pysäytettyä vain pysäyttämällä väestönkasvu syntyyvyyden kautta.
    Eurooppa on sen jo tehnyt ja on jo reilusti (!) alle väestönkasvuun tarvittavan syntyvyyden. Kuten tiedämme, Välimeren pohjoispuolella väestö kasvaa vain muista syistä.

    Elintason leikkaamiseen nyt on mahdollisuus kyllä. Se tarkoittaa sekä kulutuksen vähentymistä (ja kulutuksen haitallisten seurauksien vähentymistä) mutta yhteiskunnan ja talouden luonnonlakien mukaisesti se tarkoittaa myös valtion osuuden vähenemistä ihmisten elämässä. Hyvinvointivaltion rönsyilyn karsimista ainakin. Todennäköisesti enemmänkin.
    Realismi ei ole tämän suhteen kuitenkaan politiikkaan vielä saapunut.
    Halutaan pitää ideologisesta "normaalista" kiinni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on totta: ideologisesta "normaalista" on vähintään yhtä vaikea päästä eroon kuin muustakin "normaalista" (joka sekin on ideologista - arkipäivä on ideologista sekin). Kulmunikin alkoi jo puhua niukkuuden jakamisesta. Katsotaanpa miten sitä sitten jaetaan. Taitaa olla ainakin parilla kolmella hallituskumppanilla vähän muut ajatukset.

      Poista
  14. Mitä tulee koulupuheisiin niin totean hämmästykseni sen suhteen, miten valtavan merkityksen ihmiset ja media antavat koululle suhteessa perheisiin. Perhe on kuitenkin se ydinyksikkö jossa lapsi kasvaa. Ikään kuin koulun pitäisi tulla nyt esiin kuin ratsuväki tai olla suuri yhteiskuntaäiti ja puhaltaa pois kaikki koronapaha.
    Ei se mene niin. Koulussa on duunissa yhtä epätäydellisiä ihmisiä kuin kaikkialla muuallakin.

    Monen opettajan on ollut sietämätöntä kuunnella Lin ja muiden politiikkojen ylistämällä alistamista. Moni on kokenut että nyt riitäää. Tämä muistetaan.

    Kouluissa työskentelevät tietävät usein, riippuu ehkä missä olosuhteissa työskentelee, että ensisijainen tehtävä on pitää huolta omasta jaksamisesta mikä on todella monilla todella rajoilla, että olisi edes jonkin verran voimaa hoitaa lasten ensisijaisuutta työnsä aikana.
    Media tarkoilee kiiltokuvia superetäopettajista ja niin luullaan, että siinä on minimistandardi.
    Valtava osa opettajista unelmoi muista töistä. Enkä ihmettele, kun koululle ja opettajille asetetaan aivan mahdottomia vaateita.

    Suomessa ei ole maailman paras koulujärjestelmä tms. En usko siihen myyttiin. Yhtä hyviä on varmasti kymmenittäin.

    Opettajille sanoisin, että pitäkää itsestänne huolta. Vasta sitten voitte tehdä jotain lastenkin hyväksi. Ja että muistakaa, että opettajankin työ on työ.

    VastaaPoista
  15. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  16. Viruksista emme tiedä mitään. Ja kuten Jonimatti totesi eivät tiedä poliitikotkaan. Koko ajan muuttuva tieto kertoo että pihalla ovat asiantuntijatkin. He voivat keskenään olla täydellisen erimielisiä.
    Logiikkaa ei tunnu olevan. Koulussa virusta tartuttamaton lapsi on sitten mummolassa vaara, jota ei voi mummolaan viedä.

    Biologian (pirulainen) laittoi koko maailman aikamoisille sokkotreffeille. Mitä tahansa voi tapahtua. THL on muuttanut kantansa jo kuukauden aikana monta kertaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Psykologisesti tilanne on outo: aluksi oltiin välinpitämättömiä (ei tule tänne, ei koske meitä), sitten havahduttiin ja suorastaan lietsottiin pelkoa ja sitten taas ei ole hädän päivää (mutta kuitenkin pitää varautua paikoissa, joissa ei ole realistisia varautumisen mahdollisuuksia = koulujuttu).

      Minusta emme tiedä mitään, ja tämä hötkyily voi tulla vaikka kuinka kalliiksi. Aivan perseestä koko touhu.

      Virus on todellisuutta siinä mitassa, että se voi viedä aivan kenet tahansa, kun nyt astumme takaisin "normaaliin".

      Jos on elämänhaluja, täytyy painaa menemään niin kauan kuin jaksaa, suojata itseään ja toisia ja "toivoa" ettei osu kohdalla. Mitä muuta tässä voi tehdä?

      Jos ei mieti äkillistä tai väkivaltaista kuolemaa, niin ihan hyvin seuraava virusaalto 10 vuoden tai viimeistään 20 vuoden päästä saattaa koitua meikäläisenkin kohtaloksi. 59, 69 ikävuotta, ehkä siinä joutaa sitten jo mennäkin - näinkö pitää asioihin suhtautua?

      Poista
  17. "Maailmantilaston kärjessä on maita missä yksilökohtainen kulutus on suurinta. Missä on eniten kuluttajayksilöitä mitkä lentelevät planeetan paikasta toiseen. Missä kulutus yksilöä kohti on suurinta."

    Tämä on ainakin toistaiseksi ollut juuri noin. Olen miettinyt itsekin miksi noin. Mikä mekaniikka on takana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä luontoon on ohjelmoitu jokin tieto, mistä lähteä harventamaan. Toinen on sitten salaliittoisempi ajatus: viruksen eri kannat ovat "yllättäen" osuneet strategisesti tarkkaan mietittyihin paikkoihin. No, tällöin pitäisi olla suunnitelma ja toteutus. Kukaan ei halua ajatella tällaista. Onko maailmassa tahoja, jotka voisivat halutessaan toimia näin? Minun mielestäni on, vaikka en usko salaliittoihin.

      Jos Kiina olisi tahtonut koetella Euroopan ja Yhdysvaltojen kykyä puolustautua biologista asetta vastaan, se olisi saanut hyvää dataa ja vastauksen. Vähän samaan tapaan kun joku sai Turkin ja Kreikan rajahässäkästä tuolla hybridihyökkäyksellä arvokasta tietoa. Mutta tosiaan, en usko näissä tapauksissa suunnitelmallisuuteen. En ainakaan vielä ja ilman perusteita, mutta kyllä tällainen olisi tehokasta maaston tiedustelua ja stressitestiä tahoilta, jotka tahtovat maailmanherruuteen tai kokeilla rajoja.

      Poista
  18. Hallituksen viranomaisvetoinen päätös avata kouluja ja pian muutakin on perusteltu myös sillä, että korona leviää meillä liian hitaasti, pelätään että sen leviäminen tyrehtyy kokonaan, kun estämistoimet ovat toimineet meillä hyvin. Liian hyvin.
    Uudessa-Seelannissa mm. näin on käynyt, koska siellä on näin haluttukin.
    Meillä otetaan uuteen politiikkaan nyt ripaus Ruotsin tapaa.

    Tosiasiallisesti tämä tarkoittaa että kansalaisiin halutaan tartuttaa koronaa. Tämä tietenkin immuniteetin toivossa. Silti seuraukset eivät ole selviä.

    Viime aikoina kun on puhuttu perustuslaillisista oikeuksista vahvasti niin on kysyttävä, että onko tämä varmasti perustuslain mukaista. Siis että tiettyjen ihmisryhmien on alistuttuva altistumaan koronalle, jotta ehkä nähtäisiin mitä tapahtuu. Toimia kokeellisena ryhmänä?

    En tietenkään kuvittele tietäväni ja kysyväni tätä pandemioiden hoidosta yhtään mitään todellista tietävänä, mutta tuo altistumiselle pakotettavuuden jokainen tykönään kysyä. Perustuslaissahan on kirjattuna ihmisen oikeus elämään ja sen suojeluun.

    Luulisi että nyt pitäisi pelata aikaa mahdollisen rokotteen löytymisen toivossa, tai viruksen mahdollisen muuntumisen.

    Samalla on sanottava, että voi olla että maapallon mitassa on käynnissä arpajaiset sen suhteen minkä maan toimet ovat ihmiselämien säästymisen suhteen parhaat niin, että talous ei täysin romahda. Uudessa Seelannissa ja parissaä Itä-Euroopan ja Aaasian maassa näyttää nyt parhaimmalta. Suomella hyvä tilanne myös, mutta meidän tilanteemme eroaa noista tukahduttamis-politiikan maista nyt täysin, kun ihmisiä halutaan tartuttaa laumaimmuniteetin (uusi Godot?) toivossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä on juuri tuo ristiriita minkä hyvin kuvaat. Minusta kyse ei ole ensisijaisesti muusta kuin hallitusta viruksen levittämisestä ja isomman ruutitynnyrin välttelemisestä tällä logiikalla, jonka toimivuudesta emme voi olla varmoja.

      Suomen talous oli jo muutenkin hankalassa tilanteessa, nyt ei edes osaa ajatella, kuinka pahasti todellisuus iskee, kun tämä alkurysäys hiukan selkenee.

      Poista
  19. "Suomen talous oli jo muutenkin hankalassa tilanteessa, nyt ei edes osaa ajatella, kuinka pahasti todellisuus iskee, kun tämä alkurysäys hiukan selkenee."

    Jos ajattelee nyt koulujen avauspäätöstä vain talouden näkökulmasta niin sehän ei vaikuta talouteen lainkaan.

    Jotain muuta pitäisi avata jos halutaan levittää koronaa(??!!) (uskomatonta mutta se on nyt linja) ja piristää taloutta.

    Vaikka tilanteemme ei vertaudu mitenkään sotatilanteeseen on tullut mieleen, että jos Euroopassa olisi käynnissä sota, joka vaatisi vastaavat ihmisuhrit ja pysäyttäisi talouden, olisi sota helpompi, koska kaikki tietäisivät että rauhanteon päivänä loppuisi kuoleminen ja talous alkaisi heti kasvaa.

    Maapallo sen sijaan pisti meille vaikeamman ristin nyt kannettavaksi.

    Juuri aamulla se HUS:in suursasiantuntija, viranomaisvaltias, totesi ettei immuniteetista ole varmuutta.
    Silti sitä lähdetään hakemaan.

    ?

    Moni on lohduttaunut sillä käänteisellä tsaristisella uskomuksella että hyvät hallitusherrat- ja rouvat tietävät jotain mitä me emme tiedä.
    Eivät tiedä. Se on käynyt selväksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, kyllä se on tässä yksilötasolla pelottavinta, että pitää olla johdatettavana vaikka johtajat eivät tiedä. Mutta eipä tässäkään anneta pelolle valtaa.

      Koulujen avaamisen taloudellinen vaikutus on varmasti hyvin välillistä, siis monen mutkan kautta kulkevaa ja kovin heikkoa. Laumaimmuniteeppihypoteesilla mennään. Sosiaalisuudella perustellaan. Onhan sekin jotakin. Jos kouluja ei olisi avattu, sekin oltaisiin voitu perustella perustuslailla ja oikeudella terveyteen ja turvallisuuteen ja tuskin kovin moni olisi siitä urputtanut, opettajat ja opetuksenjärjestäjät eivät ainakaan. Melkoinen arvailuleikki käynnissä.

      Poista