keskiviikko 22. tammikuuta 2020

Norrköpingissä räjähti



Eilen räjähti kahdesti Tukholman ympäristössä, tänään pamahti Norrköpingissä - nyt rappukäytävässä ja lievästi loukkaantuneita oli useampia. "Ei voi johtua luonnollisista syistä", tietää pelastustoimen edustajakin, vaikka yhteiskunnallisesti ja tilastollisesti tarkastellen räjähdykset ovat nykyisellään luonnollinen osa ruotsalaista arkipäivää. Viime vuonna jysähti 253 kertaa, vuonna 2018 vain 162 kertaa eli vauhti kiihtyy huolestuttavasti. Selityksissä tuskin löydetään konsensusta, koska kyseessä on poliittinen tabu, mutta ei se silti lopeta vahingoittamis- ja pelotetarkoituksissa tehtyjä räjäytyksiä. Tekijät ovat paikallisia kuninkaallisia enkä tarkoita nyt Ruotsin hovia, joka takaa viihdeuutisten jatkumon, vaan rikollisia ja pikkunilkkejä, jotka kyllä tunnetaan mutta joista on oman turvallisuuden ja aseman vuoksi parempi vaieta, vähän joka tasolla naapureista poliittisiin päättäjiin. On ihmisiä, joiden mielestä kaupunkiräjäyttely ei ole ongelma tai jos onkin, niin hyvin pieni sellainen eikä anna aihetta keskusteluun, koska ikävistä asioista keskusteleminen on ikävää tai jopa haitallista. Saa nähdä, kuinka kauan tätä mieltä ollaan. Kuka kirjoittaisi sivullisten uhrien, kuten asuntonsa menettäneiden tai pelkojensa vuoksi asuma-alueilta poismuuttaneiden, tarinoita?


8 kommenttia:

  1. Näistä muutamassa vuodessa jo satamäärissä laskettavista räjäytyksistä on kaiketi tullut jo luonnollinen asia.
    Pitäisikö sanoa tässäkin että ilmaston ääri-ilmiöt ovat kasvussa?

    "Kuka kirjoittaisi sivullisten uhrien, kuten asuntonsa menettäneiden tai pelkojensa vuoksi asuma-alueilta poismuuttaneiden, tarinoita?"

    Meillä ei pommit räjähtele, mutta tuo aina tärkeä kysymys jää käsittelijäänsä vaille myös meillä, erilaisia asioita on jo näkyvissä lahden tälläkin puolen. Suurin osa kansasta lukee kuitenkin näistä asioista lehdistä. Toinen on lukenut, toinen on kokenut. Lukenut otetaan tosissaan, kokenut on häirikkö.

    Poismuuttaminen on monen haave.
    Mutta ei noissa paikoissa kirjallisia tekijöitä ole vielä tullut esiin vaikka näkijöitä on. Sanon nyt tarpeettoman rumasti ja kärjistellen, mutta meikäläinen teksti taitaa syntyä pääasiassa vihreissä omenapuukylissä, Kallion yksiöissä ja mukavilla omakoti- ja haja-asutusalueilla.
    Lähiötekstikin käy, mutta aiheena on silloin isien juoppous. Tai köyhyys. Maailman muuttuminen ihmistensä ympärillä toiseksi, tietyissä lähiöissä varsinkin, on tabu, ainakin muutaman aiheen osalta.
    Lähiöissäkin on tarjolla Kone-yhtiön mannarahaa tekijälle, mutta se on se hissi, jonka peili on sutattu mustalla tussilla.

    VastaaPoista
  2. Itse asustelen kantakaupungissa mutta peruskerrostalossa joka voisi sijaita lähiössäkin. Lähiöt itäsuunnassa ovat hyvin tuttuja työni vuoksi.
    Rauhallista on useimmiten kotioloissa (kop, kop) mutten vedä siitä yleistystä että niin on muuallakin, kun minullakin on. Tiedän hyvin mitä on menossa joissakin paikoissa.

    (Sinä Vesa voisit kouluttaa siellä universtaalla sellaisen tekijän, jota tässä kaivataan:) Suomalaisen kirjallisuuden opintoihin voitaisiin ottaa opiskelijoita parin vuoden ajan vain tyyppejä tietyistä lähiöistä. Autan nimilistan laatimisessa. Sellainen joka ei ole käynytkään Kallion baareissa pääsisi suoraan sisään. )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisi hauska saada tällainen kirjailija remmiin. Kohtahan yliopistoon tullaan pitkälti ylioppilaspapereilla, toki pääsykoekin tuottaa osan porukasta. Minusta olisi mukava, että tulisi hyvin monenlaisia ihmisiä, mutta nykyinen järjestelmä on omalla tavallaan rajaava ja valikoiva.

      Poista
  3. Nyt oli Ylen uutisissa tietoa, että isku olisi suunnattu No Surrender - nimisen jengin yhtä hahmoa vastaan. Veikkaan, että jengin pääelinkeino on huumeet ja velanperintä. Toisaalla oli tietoa, että ko. osoitteessa asuneen jengijehun nimi viittasi samoihin balkanilaisiin maisemiin, joita käsitellään Finlandia-voittaja Statovcin esikoisromaanissa. Eiköhän tämäkin selkene. Odotan innolla, että ruotsalainen dekkarikirjallisuus ottaa nämä hahmot omikseen.

    En ihmettele, että ihmiset lähtevät. Kyllä minäkin lähtisin, kun vielä saisin asunnostani hinnan eikä olisi tarvinnut todistaa tuollaisia tapahtumia. Voi voi.

    Tuntuu, että kaikki eivät ole ainoastaan paenneet hätää. Jotkut ovat jopa tuoneet hädän mukanaan ja onnistuvat levittämään sitä myös turvallisiin paikkoihin. Eihän tässä ole kyse ensisijaisesti ruotsalaisen yhteiskunnan huonoudesta tai epäonnistumisesta paitsi siinä suhteessa, että kovempi kuri olisi täytynyt pistää rikollisille ja katsoa alkujaankin, keitä kaikkia maahan päästetään. En usko, että tällaiset tyypit ovat krimisalisoituneet vasta Ruotsissa vaan juuret ovat pidemmällä tai ainakin malli.

    VastaaPoista
  4. Moni ei ymmärrä ettei ihminen ole juurikaan siitä muuttunut että kova voittaa, valitettavasti, tämän maailman kaduilla pehmeän.
    Ruotsissa ne jotka ovat valmiita, tai oppineet, käyttämään häikäilemättömästi valtaa väkivallan muodossa tönii tieltään "omilla" alueillaan ihan varmasti syleily-yhteiskunnan eri toimijat.
    Sitten ei enää ole muuta kuin jäniksen keinot: painaa pää pensaaseen.

    En lähtökohtaisesti toivo että kova kovaa vastaan.
    Toivon ettei kova saisi mahdollisutta aluksikaan käyttää omalakisuuttaan. Enkä puhu tässä pelkästään rikollisuudesta, vaan siitä mikä on taustalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan totta: jos ei olla lähtökohtaisesti yhteiskunnan suunnittelussa fiksulla tavalla tiukkoja, ei myöhemmin mikään kova kovaa vastaan auta. Ruotsia auttaisi lähinnä se, että maa karkoittaisi pahimmat tyypit ja antaisi tällä esimerkin. Puheiden ja pullan ja pizzan tarjoamisen aika on ohi. Siellä on kaduilla sellainen apinalauma - anteeksi apinat - että tilanne on vaikea hoitaa sivistyneesti siten että kaikille jää hyvä mieli.

      Poista
    2. Ilmastollisia ääri-ilmiöitä. Syynä ilmastonmuutos. Ei denialismia. Koska ei ole siihen syytäkään.

      Yhteiskunnallisia (väestöllisiä) ääri-ilmiöitä (vaikkapa Ruotsin malliin). Syynä...?
      Niin, mitä kukin haluaa vastata.

      No, eipä jope taas vulgarisoida todellisuutta. Eivät nuo sadatkaan pommit sentään merenpintaa nosta. Kyllä niihin Ruotsi tottuu.

      Poista
  5. Minusta esimerkiksi Ruotsissa olisi reilua myöntää, että tehdystä politiikasta seuraa myös nämä ikävät oheisilmiöt. Ei niitä ole missään maassa, missä on tuon tapaista massamuuttoa, voitu täysin estää. Tuollaisessa maassa kuin Ruotsi jutut näkyvät räikeinä kun yhteiskunta on muutoin monin tavoin niin priimaa. Jossain isommassa ja sekalaisemmassa valtiossa ongelmat jäävät ehkä enemmän piiloon. Nykyinen monikulttuurisuus on myös tätä mitä nyt nähdään. Se on juuri sitä, että tavat ja kulttuurit törmäävät, että on konflikteja hyvin monella tasolla ja että yhteiskunta joiltakin osin hajaantuu ja luottamus vähenee.

    VastaaPoista