keskiviikko 29. tammikuuta 2020

Keskustelua kommunismista



Erittäin mielenkiintoinen keskustelu kommunismista. Keskustelijoina Anna Kontula ja Heikki Pursiainen. Keskustelua johtaa Ivan Puopolo.

Alkaako aika olla kypsä kommunismille näinä ilmastonmuutoksen aikoina? Ilmastonmuutos ja hiilidioksidin määrä ilmakehässä näyttää olevan nyt se suuri valttikortti ja peruste kommunistiselle säätelylle tai kommunismeille vaihtoehtona globaalin kapitalismin (ja markkinatalouden hintamekanismin) eriarvoistaessa ihmisiä ja tuhotessa planeettaa.

En ole vielä kokonaan katsonut, mutta linkkaan silti. Joitakin Kontulan kommunistisiksi kutsumia toimintoja kannatan, ihan hyviä käytänteitä, jotka ovat olemassa jo muiden muassa sosiaalidemokraattisesti järjestyneissä pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa rakenteina ja ihmisten keskinäisinä (vaihto)sopimuksina ja osuuskuntatoimintoina, mutta itse kommunismi isona aatteellisena järjestelmänä ja mekanismina ei ole minun juttuni, koska se on liian epämääräinen - myös Kontulan esityksen jälkeen, en ymmärrä mitä sillä tarkoitetaan. Kaipa sillä tarkoitetaan käytännössä jonkinlaista isoa organisaatioiden verkostoa tai edustuksellista maailmanvaltaa, jolla on vääntövoimaa vaikuttaa omistamiseen ja tuotantoon (mitenköhän käytännössä tämä edustuksellisuus menisi, kun ajatellaan esimerkiksi EU:tä ja sen päättäviä elimiä?).

Ilmeisesti kommunismi ei voi astua voimaan esimerkiksi nyt vielä kehitysmaiden tasolla olevissa valtioissa hyvän kehityksen tuloksena vaan pikemminkin se astuu voimaan, kun maailma saadaan ensin tarpeeksi sekaisin -- minun näkökulmastani esimerkiksi päästämällä maailman heikkojen alueiden ja valtioiden väestönkasvu räjähtämään käsiin ja saamaan aikaan väestösiirtymät, jotka tuhoavat edes jokseenkin järjestyneet ja nykylogiikalla toimivat yhteiskunnat, jolloin niiden arvo voidaan jakaa uudelleen, paremmin, kommunistisemmin. Tämä tuleva kommunismi näyttää edellyttävän, että on oikein reilusti jotain mitä jakaa, se ei ikään kuin paikallisesti kehittymällä pääse käyntiin ja tavoitteisiinsa. Tosin jokin Kiinan kaltainen kansantasavalta voisi olla yksi malli tulevalle kommunismille. En silti usko, että Kontula puhuu sellaisesta vaan pikemminkin jonkinlaisesta laajennetusta eurokommunismista.

Minusta valtioita tarvitaan yhteiskuntien säätelijöinä ja kansainvälisen yhteistyön eliminä. Kommunismi itsenäisten valtioiden hävittämisenä ja valtioita hävittävien prosessien tukemisena on minusta aivan pimeää juttua, varsinkaan kun ei näytä löytyvän mitään selkeää suunnitelmaa siitä, mitä sitten, paitsi se jokin hyväätarkoittava maailmanvalta, joka säätelee vähän kaikkea eli sosialisoi nykyisten valtioiden alueilla olevat luonnonvarat ja infrastruktuurin, määrittelee uudelleen ihmisten asuintavat ja asuinpaikat sekä työn, omistamisen ja verotuksen. Ehkä tuollaisesta kommunismista voisi paperilla jotain hyvää koitua, mutta käytännön toteutukset ovat toistaiseksi isossa mittakaavassa menneet "hiukan" pieleen ja koko ajattelutapa on ainakin vielä nurinkurinen.

Ajattelen, että ilmastonmuutos on hoidettavissa ilman erityistä kommunismiakin, joskin tarvitaan kyllä globaaleja sääteleviä ja nykyisestä irtikytkeviä mekanismeja, joita voidaan niin haluttaessa kutsua esimerkiksi kommunistisiksi, mutta mitään erityistä pakkoa tähän ei ole. Helppoa ei tule olemaan, mentiinpä kommunismilla tai ilman... Tai millä hyvänsä mekanismilla tai hybridillä.





42 kommenttia:

  1. (Tämän kommentin voi poistaa, mutta kun aiheena on kommunismi ihan tosissaan jossakin muodossa otettavana mallina ja yhtenä keskustelijoista on...on pakko sanoa että mulle liian hapokas linkki. Henkilöön kohdistuvaa ei pitäisi tietenkään, mutta tässä asia ja henkilö kylläkin yhdistyvät entisestään liian tutulla tavalla. Olen ilmeisesti niin yksinkertainen sielu että minun kohderyhmääni vetoavat enemmän tuon keskustelun vetäjän ilkikuriset twitterit. Tyyppiä tuota kuuluu muuten inhota jos ei joku tiedä. Mutta naiset? Eikö ole komia mies? )

    VastaaPoista
  2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo haastattelu oli yksi demonstraatio siitä, miten kommunismin käsite käytännössä toimii. Minusta se on tulevaisuuteen viittaava käsite, joka pysyy jokseenkin avoimena, mutta joka kuitenkin aidosti on menneisyyden käsite siinä mielessä, että tähänastisen kommunismin pohjalle ei ole juurikaan rakennettavissa. Hyvää siinä on ajatus oikeudenmukaisuudesta ja kohtuudesta, mutta niihinkään ei kommunismia tarvita.

      Poista
    2. Eli nimenomaan keskustelun demonstraationa on mitä mainioin! Kontula sanoo lopussa, että kannattaa lukea heidän tekstinsä, koska keskustelu oli sekavaa tai siitä syntyi jotenkin epäselkeä tms. kuva kommunismin käsitteestä. Aika erikoista, koska puhuttiin melkein tunti kommunismista.

      Poista
    3. Huom! Minulla ei ole mitään vapaaehtoisesti muodostettavia pieniä kommunistisia yhteisöjä vastaan. Kaikin mokomin.

      Poista
    4. Mutta ei niiden takia kannata toimivia valtioita tuhota.

      Poista
  3. "Hyvää siinä on ajatus oikeudenmukaisuudesta ja kohtuudesta, mutta niihinkään ei kommunismia tarvita."

    Kyllä, nuo eivät ole mitenkään ja minkäänlaisen vasemmiston, vihreyden tai edes suvaitsevaisuus-politiikan monopoli.
    Ja kommunismissa nuo ovat ehkä kaikkein vähiten toteutuneet.

    "Minulla ei ole mitään vapaaehtoisesti muodostettavia pieniä kommunistisia yhteisöjä vastaan."

    Ei mullakaan. Pienet yhteisöt tehköön mitä tahansa keskenään. Ja onhan meillä kotonakin (niin kuin varmaan teilläkin) voimassa kommunismi: kaikki on yhteistä. Pitkään oli myös yhteinen tilikin, mutta työnantaja alkoi ihmetellä. Nyt kun toiselta on rahat tililtä loppu, toinen siirtää.

    "Emme tarvitse sellaista kielipeliä missä on käytettävä kommunismin käsitettä, koska se on peruutuspeilikäsite."

    Laittamattomasti laitettu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on myös totaalikommunismi: ihan sama kuka on rahat tienannut, kaikki käytetään yhdessä. Ei ole vaimon kanssa edes erillisiä tilejä.

      Poista
  4. Meillä kävi niin että kun molemmilla Helsingin kaupunki työnantaja, ei niiden (feministinen, heh) tietokonesysteemi kestänyt sellaista mahd. että sama tili voi olla kahdella eri henkilöllä, vaimolla ja sen miehellä, niin kuin meillä aina ennemmin oli ollut.

    No, ei meillä ole "omia huoneitakaan" kotona.

    - - -

    Viime vuosina kommunismista on puhuttu paljon siinä yhteydessä että "kapitalismi" on rikki ja jotain uutta täytyy tulla tilalle. Jonkinlainen kommunismi/sosialismi 2.0
    Enpä tiedä.

    Voi olla että vanhat peikot vaistovat nyt uuden ekopuheen myötä tilaisuutensa ja vihreän takana onkin alitajuinen yhteisövallan punainen salatoive. Suurin osa niistä ihmisistä jotka sanovat etteivät pidä lipuista pitävät niistä nimenomaan. Agit-Prop-laulujen efekti.
    "Ne on niin ihania."

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en näe uudessa kommunismissa mitään kovin konkreettista. Haaveilun hinta on hirveä: pistetään toimivat yhteiskunnat paskaksi. On sikäli ihan totta, että länsimaisia yhteiskuntia pitää modata - luonto ei kestä tätä kulutusta, mutta "kapitalistisen järjestelmän" murentaminen jollakin haaveella tuntuu utopialta.

      Mutta minusta on hirveä virhe, että esimerkiksi järkyttävän väestönkasvun annetaan tapahtua ikään kuin se olisi luonnonvoima. Vihreät ja vasemmisto ikään kuin salaa toivovat, että valtavat ihmisjoukot, jotka lähtevät tavoittelemaan parempaa elämää länsimaista, romahduttavat nykyiset systeemit tai ainakin pistävät nykyisen kapitalismin ja nykyiset valtiomuotoiset yhteiskunnat polvilleen (tämä on tökerösti muotoiltu), jotta päästään johonkin utopistiseen tasa-arvoon ja valtavaan valtioon. En oikeastaan edes tiedä, mitä tämä tarkoittaisi, kun kukaan ei osaa sitä järkevästi selittää.

      Minä luen vain merkkejä, ja näen että monet vasemman laidan ihmiset - en sano että läheskään kaikki - halveksivat kansallista ja kaikkia kansallisia symboleita, Maamme-laulusta alkaen, mikä on aivan naurettavaa, pitävät valtioita väliaikaisina ratkaisuina, jotka aiheuttavat vain harmia jne. jne. En ymmärrä tätä, koska mitään fiksumpaa ei ole tarjota tilalle. Monesti tuntuu, että kutsutaan kaaosta, jota nimitetään tasa-arvoksi. Ei minulla ole mitään olojen parantamista vastaan, mutta en näe miten mikään paranee näillä haaveilla. Ehkä siksi että en ole kuullut järkeviä perusteita tai perusteita lainkaan, vain irrallisia esimerkkejä käytännöistä, joita voi harrastaa jo nyt, jos haluaa.

      Jotain on kuitenkin tehtävä, se on selvä. Ilmastonmuutos on vasemmiston ja vihreiden vipuvarsi, jolla halutaan tehdä muutakin kuin ekologisia ratkaisuja - juuri siltä minusta tuntuu, enkä sano tätä mitenkään panetellen, koska olen itsekin sitä mieltä, että ekologinen tasapaino on tavoiteltava asia ja elinehto ihmiskunnalle. Mutta se epäilyttää, että kasvava väestö on vasemmistolle toinen vipuvarsi, jolla huojuttaa heidän hylkimäänsä (kansallis)valtiomuotoa. Se tulee johtamaan katastrofiin, josta ei toivuta.

      Poista
    2. Arvelinkin, että Helsingin kaupunki oli yhteinen nimittäjä - ja yksi tili aiheutti ongelman.

      Poista
  5. Mutta minusta on hirveä virhe, että esimerkiksi järkyttävän väestönkasvun annetaan tapahtua ikään kuin se olisi luonnonvoima. Vihreät ja vasemmisto ikään kuin salaa toivovat...

    -Paljon on todellakin tuollaista toivomista. Radikalisoituneissa piireissä yhä avoimempaa. Koska ollaan, ja aivan oikein, fasismin uudesta tulemisesta hyvin huolissaan, pitäisi olla yhtä huolissaan kommunismin uudesta tulemisesta. Molemmissa on sama ihmisarvoa vastustava päätepiste. Kommunismissa se paljastuu vasta hetkeä myöhemmin.

    Minä luen vain merkkejä, ja näen että monet vasemman laidan ihmiset - en sano että läheskään kaikki - halveksivat kansallista ja kaikkia kansallisia symboleita...

    -Tuo kaikki on työväline, jolla rakenne, muoto, lyödään rikki, jotta päästään kokoamaan oman näköinen maailma. Samalla lyödään rikki aitoja maailmoja joilla on kantajilleen aitoa arvoa. Tämä hajottaminen on väkivaltaa ja kyseenalaistaa länsimaisen valinnan oikeuden suoraan.

    Jotain on kuitenkin tehtävä, se on selvä. Ilmastonmuutos on vasemmiston ja vihreiden vipuvarsi, jolla halutaan tehdä muutakin kuin ekologisia ratkaisuja...

    -Kyllä tuokin on valitettavasti noin. Oikeaa aitoa huolta ja jossakin määrin oikeita tekojakin, mutta Troijan hevosen sisällä voi olla vaikka mitä, ja onkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikä noita kukaan varsinaisesti suunnittele, ei ole mitään salaliittoja tms. Varma oikeassaolemisen tunne noita ilmiöitä tuottaa. Se tuottaa sananVALTAA ja se suoraa valtaa.
      Siksi sananvaltaa halutaankin tarkasti rajata ja valikoida keille sitä annetaan. Sananvapautta ripotellaan sovivasti yhteiskuntaan, mutta varsinainen sanojen ja tietysti kuvien valta on muualla. Se on erikseen valikoidulla porukalla. Valikoituminen on tarkkaa ja sitä säädellään valikoitujen sisältä käsin.

      Poista
    2. Tuo voi olla ikävä kehityssuunta: totalitarismi ei ole vain jokin ilmiasu, vaan se on muoto, joka voi toteutua niin fasismissa, kommunismissa, islamistisessa valtiossa jne jne. Luulenpa, että kohtaamme jotain tällaista vielä - erittäin ikävissä merkeissä, jotka osoittavat kaikkialle muualle kuin vapauteen... Kun olot kiristyvät, suorastaan kutsutaan totalitarismia pelastajaksi... Eihän sitä totalitarismiksi nimitetä vaan jotenkin muutoin. Mutta voi olla, että näemme yhden totalitarismin sijaan kamppailun siitä, kuka saa hallita...

      Poista
    3. En minäkään usko salaliittoihin vaan vallan huumaavaan vaikutukseen. Se näkyy meidänkin poliittisessa arjessamme. Valta on tärkeämpi kuin se mitä todella tapahtuu ja mitä voidaan tehdä.

      Poista
    4. Olen esimerkiksi erittäin huolestunut siitä, että luultavasti yksikään suomalainen puolue ei keksi kuinka luodaan maahan tuottavaa työtä, ei yksikään. Hallitus on tämän suhteen täysin halvaantunut ja kädetön, se näkyy jo nyt, valitettavasti.

      Poista
  6. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  7. Chomzon kuulostaa hyvältä, sen kantonit Chiron, Chicagoz ja Chihuahua... Vähän sen mukaan mikä on kunkin alueen erityislaatu. Mutta tietenkin vailla mitään erityispiirteitä jne jne.

    Tuli sellainenkin mieleen, että minne sote haudattiin, ei niin että sitä odottaisin mutta kun sitä kai valmisteltiin 10 vuotta tai jotain. Jotain tiedotustilaisuutta pidettiin viikko sitten mutta projekti on kai häipymässä jonnekin. Paljonko siihen uhrattiin voimia? Odotetaanko seuraavaa hallitusta edistämään hanketta, mitä tapahtuu, ovatko ilmastotoimet korvanneet soten?

    Sanon suoraan, että minulle kelpaa hyvin monenlainen Suomi, kunhan se on turvallinen ja toimiva.

    VastaaPoista
  8. Teen nyt jopet, eli pomppaan aiheesta ihan toiseen. Seuraavassa jutussa naputetaan hyvin esiin etnonationalismin geneettinen rasismi, kulttuuriset perityt ryhmien lajittelu- ja arvostusmeemit (rasismin sukua nekin...) kuin myös pigmenttilähtöinen suvaitsevaisuus- ja positiointiajattelu.

    Yllättävää miten kiinnostuneita ihmiset ovat edelleen kiinnostuneita ihonväristä! Vuonna 2020.


    https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/684e924b-9026-4949-9065-739f089b0422

    Minähän, jos joku muistaa, sain lukuisia verbaalisia kilareita siitä kun kirjallinen edeskäypä sai maamme päämediassa ihan rauhassa pigmentoida ihmisiä roskaväeksi pitäen yhtenä kriteerinä ihonväriä (tässä tapauaksessa valkoista).

    Vesa, on maamme legendaarisimman kirjatalon miehiä eli toivon ettet tätä kommentoi. Mutta jotenkin tässä linkatussa kirjoituksessa putoavat monet monissa keskusteluissa esillä olleet perusihmettelyt paikoilleen.
    Tässä toimittaja tuottaa hyvää ajattelua. Vääntää rautalangasta ainakin niin että siitä syntyy ajatuksen muoto.

    Jokaisella on tsempattavaa. Se tuli tästä jutusta ilmi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta Ukkolan juttu oli erittäin hyvä. On todella väsynyttä arvottaa ihmisiä ihonvärin mukaan, priorisoitiin sitten valkoisia, mustia, keltaisia, punaisia tai vaaleanpunaisia. Olen pitkään ihmetellyt tätä. Jotkut alkavat esimerkiksi tykätä suomalaisesta joukkueurheilusta, kun siellä on muutama musta pistemies. Hä? Eihän se väri siellä pelaa vaan taidokas yksilö, jolla on toki geenit apunaan, mutta vain yhtenä osasena. En ole kovin vakuuttunut näistä sitä ja tätä värillisille / valkoisille - jutuista. Suomessa kenellä hyvänsä on mahdollisuus kirjoittaa. Ei kukaan kirjoita ihonvärillään. No, iso yhtiö voi ja saa hakea huomiota kaikin keksiminsöä keinoin, kirjoituskilpailuun ja kirjoittamisen erityisryhmin, kaikin mokomin, mutta en usko että tästä automaattisesti syntyy hyvää kirjoittamista. Riippuu ihan tyypeistä. Eli en pidä rotuerottelua kovin fiksuna toimintana enkä usko, että se tuo kirjallisuuteenkaan senn suurempaa substanssia kuin sillä muuten olisi. Mainosarvoa sillä ehkä on, tällaista oletettua edistyksellisyysarvoa kai sillä haetaan. Tietysti parhaassa tapauksessa voi tulla uusi kirjailija talliin, mutta minusta on hyvin kyseenalaista jos se on siksi että tarvitaan erivärisiä kirjailijoita.

      Poista
    2. Väriluettelosta unohtuivat ruskeat ja hiekanväriset ja varmasti joku muukin mutta ymmärsitte varmasti pointin.

      Poista
    3. Sori, kännykkä korjaa sanoja miten sattuu...

      Poista
  9. Kun mennään äärimmäisen äärioikean mätämunien suunnalle niin käsitykseni on, että aika harvan jutut sielläkään kohdistuu ihonväriin.

    Kulttuurisia malleja ja uskontoa arvostellaan kyllä, mutta ihonväri on kynnyskysymys tuskin kenellekään. Kaikkea olen lukenut ja seurannut mutta ihonväri ei ole juuri juttu.
    Siksi onkin outoa enkä tajua lainkaan, että pigmentti on tosiaan jokin asia sitten toiseen suuntaan.
    Samalla tavallahan ne natsit toimivat!

    Jos joku työntää jonkun sivuun hänen syntymässä saadun ihonvärinsä vuoksi, on se äärettömän vastenmielistä ja tuomittavaa.

    Jos on sellainen reaktio vaikka sen vuoksi ettei ole värillisten ihmisten kanssa ollut tekemisissä (kuten monilla suomalaisilla pitkään oli), on siitä pyrittävä ehdottomasti pois ja kasvamaan.

    Sitä enemmin jonkun "valkoisuuden" kuin myös "ruskeuden" nostaminen esiin positiivisena asiana sinänsä on oudon ajattelun umpikuja.

    Ihminen on se mikä se on fysiikaltaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ymmärrän kyllä että noita asioita puretaan vaikka rasistisen historian vuoksi, vähemmistöjen, vallattomien historian vuoksi. Mutta kun peli siinä asiassa on jo täysin selvä, ihonvärin mukaan ei luokitella ketään (piste) on nostamalla ihonväri tai jokin etnisyys sen enempää negatiiviseksi kuin positiiviseksi asiaksi, ollaan aika oudoissa maisemissa.

      Kulttuurisia malleja ja tekoja ja uskontoja ja arvoja saa sitten sekä kritisoida hyvin vapaasti kuin myös peukuttaa.
      Siinä on kysymys valinnoista joita ihmiset tai joukot tekevät, ei syntymäasetuksista.

      Lopuksi tunnustus. Kyllä minä (niin kuin te kaikki muutkin) olen kokenut vieraan pelkoa suhteessa fyysisesti erilaisiin ihmisiin. Voi olla että sitä on jäljellä vieläkin (niin kuin teillä muillakin). Mutta tietoinen valintani on etten arvota sen enempää ylös kuin alas ihmisiä heidän ihonsa vuoksi.

      Kulttuuristen vaikutusten ja tekojen vuoksi arvotan kyllä reippaastikin. Ja siihen on tietenkin jokaisella vapaus ja oikeus.

      Poista
    2. "Kulttuuristen vaikutusten ja tekojen vuoksi arvotan kyllä reippaastikin. Ja siihen on tietenkin jokaisella vapaus ja oikeus."

      Eikä tuokaan välttämättä koske nimenomaan kansoja. Mikä tahansa malli, jota harjoitetaan jonkin tasoisessa ryhmässä ihmisen arvoa loukaten, tulee tulla arvostelluksi.

      Poista
    3. Vähän vielä jatkuu...Hyvä Ukkola!

      Pidän monessa asiassa esimerkiksi Itä-Aasialaisesta työn kultuurista ja tavasta jolla he pitävät yllä omaa kulttuuriaan, mutta sopeutuvat hyvin myös muihin yhteiskuntiin kaikkialle maailmassa. Samaan aikaan siinä suunnassa on myös paljon tuhoisia perintöjä.

      Diggaamiseni kohdistuu erityisesti myös joihinkin eurooppalaisiin kansoihin ja kyllä, myös juutalaisiin.
      Mutta ei todellakaan jonkun banaalin Nobel-palkinto tiheyden vuoksi.

      Poista
    4. Noin se on. On esimerkiksi hyviä ihmisiä kaikissa uskonnoissa ja kulttuureissa, mutta minusta tosiasiat arvioiden on uskontoja ja kulttuureja jotka ovat inhimillisempiä kuin toiset ja kulttuureita ja uskontoja joissa on selkeästi ihmisiä vahingoittavia ja täysin paskoja sääntöjä ja uskomuksia, jotka vahingoittavat ihmisiä. Oikeastaan kaikissa uskonnoissaja aaatteissa on jotain mikä ei täsmää. Miten jotain paskaa voi sietää, suvaita ja kompata? Kaikkea on voitava kyseenalaistaa ja haastaa. Näin olen asiat oppinut. En itse silti halua loukata ihmisiä, mutta minusta on voitava puhua suoraan kaikista uskonnoista silloin kun niissä on jotain hyvää ja silloinkin kun niissä on jotain kyseenalaista. Siis kaikki voivat, eivät vain jotkut harvat ja sertifioidut.

      Poista
    5. Joo, diggailussa samat suunnat isossa kuvassa. Olen eurooppalainen, pidän kulttuureistamme, pidän osasta Aasian kulttuureja juuri ihmisten ahkeruuden ja fiksuuden vuoksi, vaikka ihmisillä ei siellä ole läheskään aina suurta arvoa, ja juutalaisista pidän heidän älykkyytensä ja urheutensa vuoksi. Pohjoismaihin tunnen rakkautta, Venäjällä on osin hyvä fiilis, siis kansan keskuudessa jne. Siinäpä sitä omaa listaa. Lähtökohtaisesti en inhoa ihmisiä, mutta jotkin aatteet ja uskonnot ovat persoonalleni mahdottomia ja eettisesti ja ihmiskuvaltaan kuvottavia vaikka niitä miten päin kääntelisin. Yritän käyttäytyä kaikille ystävällisesti ja hyvin - usein löytyy enemmän yhteyksiä kuin eroja, jotka kumoaisivat yhteyden. Yksittäiset ihmiset voivat kytkeytyä monella tasolla, mutta kulttuureja ja uskontoja on turha yrittää sotkea liikaa, enemmän kuin ne luonnostaan sulautuvat ja vaikuttavat toisiinsa.

      Poista
    6. Joskus sanotaan, että pelkomme ja inhomme jotain asiaa kohtaan perustuvat tietämättömyyteen. Joskus voi olla niinkin, että perustuvat tietoon. Mikään asia - esimerkiksi uskonto tai ideologia - ei tietenkään ole yksi ja ainoa ja yksitulkintainen vaan elävä kudos, jota ihmiset muokkaavat ajan saatossa. Perinteen tulkinta on välttämätön osa uskontoa ja ideologiaa, samoin reformaatiot, jotka ovat parhammillaan kun ovat vahingollisten premissien ja väärintulkintojen siivoamista.

      Tuli mieleen vielä kirjoittajakoulusta tietyille ihmisryhmille. On tietenkin niin, että joissakin kulttuuripiireissä esimerkiksi naisille ei ole ollut sallittua kirjoittaa ja ilmaista itseään. Eihän kirjoittavia naisia ole länsimaissakaan ollut isossa mittakaavassa vielä pitkään. Tästä näkökulmasta on jutussa pointtia - emansipaationa. Näin tulkiten ei tarvitse tuijottaa ihonväriin vaan siihen, että naisia vapautetaan ja integroidaan vapaampaan kulttuuriin. Saako tätä ajatella näin?

      Poista
    7. Itse odotan ja toivon politisoituneen ja dekonstruoidun kristinuskon reformaatiota takaisin klassisempaan suuntaan, ja myös islamin reformoitumista nykyiseen ihmiskäsitykseen.
      Vaikka tuo tapahtuisi, ikäänkuin kohti toisia eri suunnista, välimatkaa edelleen jäisi.
      Islamin reformaatiota toivon koska toivon muslimeille omasta ihmiskäsitykseni käsin hyvää.
      Sama kristinuskon suhteen.
      Itsensä henkisiksi orvoiksi valinneet eurooppalaiset voisivat saada vahvempaa lääkettä sairauksiinsa, ainakin sitä halutessaan.
      Reformoitu islam parantaisi tyttöjen ja naisten asemaa merkittävästi hyvin konkreettisella tasolla.

      -
      Mainitsemasi Venäjä on hyvä esimerkki siitä miten valtio voi olla täysin eri asia kuin sen ihmiset. Venäläisyys ihmisten tasolla parhaimmillaan on hienoa. Samaan aikaan kylmää (se systeemi) ja lämmintä (ihmiset, useimmat ainakin).
      Pohjoismaat, kaikki ne, ovat minunkin arvojeni mukaan parhaimpia paikkoja inhimillisyyden kriteerien mukaan syntyä. Syntyvälle lapselle on parasta syntyä jonnekin tänne.
      Puolueellinen ajatus, mutta niin koen.
      Toki viime vuosikymmeninä on menetetty jotakin.
      Mutta ei kaikkialla.

      Poista

  10. Näistä hyvin samaa mieltä:

    "Itse odotan ja toivon politisoituneen ja dekonstruoidun kristinuskon reformaatiota takaisin klassisempaan suuntaan, ja myös islamin reformoitumista nykyiseen ihmiskäsitykseen.
    Vaikka tuo tapahtuisi, ikäänkuin kohti toisia eri suunnista, välimatkaa edelleen jäisi.
    Islamin reformaatiota toivon koska toivon muslimeille omasta ihmiskäsitykseni käsin hyvää.
    Sama kristinuskon suhteen.
    Itsensä henkisiksi orvoiksi valinneet eurooppalaiset voisivat saada vahvempaa lääkettä sairauksiinsa, ainakin sitä halutessaan.
    Reformoitu islam parantaisi tyttöjen ja naisten asemaa merkittävästi hyvin konkreettisella tasolla."

    Kristinusko, etiikka, filosofia, ihan kaikki länsimaissa voisi peruuttaa yli sen postmodernistisen paskanjauhannan, joka ei suoraan sanoen ollut ihan hirveän hedelmällistä, vaikka on siinä joitakin sinänsä mainioita juttuja, mutta ei kuitenkaan se relativismi, josta uhkasi tulla kylmää nihilismiä - no, osalle kuitenkin oli kyse lähinnä leikistä ja kokeilusta.

    On äärettömän helppoa dekonstruoida sanallisesti asioita mutta on äärettömän vaikeaa olla aito ja vakaumuksellinen ihminen ja elää totuudessa oman elämänsä suhteen. Tässä mielessä esimerkiksi astetta klassisempi kristinusko on hyvä juttu.

    Islamin reformaatio olisi välttämättömyys juuri ihmisoikeuskysymysten vuoksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta postmodernismi on järkyttävää paskaa juuri siksi, että samaan aikaan eli 1960-1990-luvuilla kun tämä edistyksellisyys levisi yliopistoihin ja viihdytti älyllisesti ihmisiä ja relativisoi ajattelua tapahtui kauheimmat katastrofit, joista tuskin selviämme: tarkoitan ylikansoituksen kiihtymistä ja luonnon monimuotoisuuden tuhoja. Ihmiset miettivät opinahjoissa jotain jonninjoutavaa korkealentoista retorista keikistelyä, ja ympärillä tapahtui vaikka mitä. Eivät ole tainneet ihan parhaat älyt humanistisissa ja yhteiskuntatieteellisissä tiedekunnissa vaikuttaa... No, eipä muutkaan tahot paljon tärkeimmissä asioissa päätään vaivanneet. Tämä edellinen oli kyllä todella yksinkertaisesti sanottu, pahoittelut siitä.

      Poista
    2. Se vielä, että suomalaisissa kustantamoissa ei ole kyse rasismista: käsispinkoista napattaisiin heti kaikki maahanmuuttajien käsikset, jos sellaisia olisi, mutta kun ei ilmeisesti ole, ei ainakaan riittävästi tai laadullisesti sellaista, että kustannuskynnys ylittyisi. Eli rasismikortin heiluttelu ei tässä ole realismia. Uskon että 10-20 vuoden säteellä on enemmän eieurooppalaisia maahanmuuttajataustaisia kirjailijoita.

      Poista
  11. Noin on. Totta myös se että maahanmuuttajataustaisuus sinänsä ei voi olla mikään erityisesti etsittävä asia.

    Ukkolan jutun pigmentti-argumentaatio oli kyllä hyvää.

    N-sana on kielletty niin kuin tuleekin olla, mutta valkoinen roskaväki/white trash ja muut vastaavat ovat jokapäiväistä kielenkäyttöä monelle.
    Ei hyvä. Ei voi olla erilaisia ihoja joilla on eri kynnys solvaamisen suhteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Positiivisia kuvia saa kyllä ylläpitää. Minulle jokainen ihonväri on oikea.

      Toisessa, ei iho-yhteydessä, pidän kyllä myös "valkoisen roskaväen" puolta, koska koen että hekin ovat aika usein tämän maailman rakenteiden syrjäyttämiä, vallattomia ihmisiä, marginaalia, sosio-ekonomista vähemmistöä.
      Niin meillä, USA:ssa kuin monissa Euroopan maissa.

      Poista
    2. ( Ja jos joku muistaa, mullahan oli idea tuon väen "kirjailijakoulutuksesta". Sieltä ei nyt tule mitään. Valtava myös kirjallinen kokemusmaailma jää kirjallisuuden ulkopuolelle, kun te keskiluokkalaiset otavalaiset kirjoitatte hyllyt täyteen:)
      Tilanne siis täsmälleen sama kuin maahanmuuttajille. Samaan opinto- ja tukiryhmään siis mukaan?)

      Poista
  12. Minusta on hienoa ja erittäin tärkeää, jos ihmiset - olivatpa he mistä hyvänsä kotoisin tai taustoiltaan keitä hyvänsä - kertovat, runoilevat, analysoivat ja näin pitävät suomen kieltä elossa. Ei ole sanottua, että kielemme asema edes Suomessa, mikäli sellainen valtio on tuolloin yhä, on läheskään nykyisenlainen vaikkapa 100 tai 200 vuoden kuluttua. Keitä suomalaiset tuolloin ovat, on täysin hämärän peitossa. Toki soisin suomalaisen yhteiskunnan, Suomen valtion ja meidän nykysuomalaisten jälkeläisten olevan elossa ja tätä aluetta määrittämässä ja hoitamassa. Mitenkään itsestään selvänä tätä ei voida pitää.

    VastaaPoista
  13. Kirjoittajakoulutus ja sen tukeminen on tärkeää ihan kaikille. Tuolla kulkee stooreja joka lähtöön, kun vain joku tulisi ja kirjoittaisi ne esiin.

    VastaaPoista
  14. En kokenut saavani kontulalta korvaavaa systeemiä nykyiseen vaikka sitä tivattiin. Jäi abstraktille tasolle. Mutta tässä hieno keskustelu vuodelta 2016. Kaksi upeaa naista äänessä (tuo kirja kiinnostaa josta tuossa puhutaan, ihan oman työnikin vuoksi). Päätin jo nelkein jättää äänestämättä seuraavissa vaaleissa, mutta tämä palauttaa uskoa: https://youtu.be/zla73UDDJRQ

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juha, pitää katsoa linkkisi. Yhteiskunnassa on paljon kehitettävää, mutta kyllä tämä meidän hyvinvointiyhteiskunnan perusta on erinomainen, kunhan resurssit sen ylläpitoon saadaan jotenkin taattua. Suomi syntyi työlle ja teollisuudelle taillähti nousuun niiden ja koulutuksen myötä ja varmasti sodat ja sen jälkeen sotakorvausten maksaminen eli tällaisista isoista velvoitteista suoriutuminen kannatteli maata vuosikymmenet. Minusta tuntuu, että Suomen idea on monella tapaa nyt hukassa. Joillekin tuntuu olevan myös tärkeää, että Suomi valtiona murenee abstraktien unelmien vuoksi - jos murenee, eivät haaveilijatkaan luultavasti saa tämän parempaa tilalle. Minusta planeetan parhaat ajat ovat takana, ainakin siihen saakka että homma saadaan balanssiin. Siihen voi mennä 200-300 vuotta, joiden aikana voi tapahtua melkein mitä tahansa. Eikä ole sanottu, että balanssi löytyy.

      Poista
    2. Kontula ja Lepomäki, tuo pitää tosiaan katsoa.

      Poista