lauantai 7. joulukuuta 2019
Joulukuun Parnasson juttu
Tommi Melender haastatteli minua ystävällisesti lokakuun alussa uuteen Parnassoon. Istuimme Dixin alakerran kahviossa parisen tuntia ja puhuimme tärkeistä asioista. Täydentelin juttua vielä hiukan vedokseen. Kuvaajan kanssa kävimme Vantaankoskella yhtenä sumuisena aamuna. En ole vielä lukenut painettua haastattelua, koska minulle ei tule tällä hetkellä Parnassoa vaan muita kierrossa olevia lehtiä, mutta pitää käydä ostamassa irtonumero. Käykäähän tekin kirjakaupassa tai menkää kirjaston lehtihyllylle, kun seuraavan kerran poikkeatte lainaamossa. Jälkikäteen sitä aina miettii, että mitähän kaikkea sitä tulikaan painettavaksi saateltua, mutta pääasioista, kuten väestökysymyksestä, olen yhä samaa mieltä lokakuisen itseni kanssa. Joihinkin sanomisiini olen saanut luultavasti lisänäkökulmaa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaJari, kyllä lehti varmasti on tulossa minulle, huomasin vain että se on nyt ilmestynyt loppuviikosta. Ehkäpä se maanantaina kolahtaa laatikkoon. Olin iloinen siitä, että tämä väestökysymys tuli esiin myös kirjallisuuspiireissä, koska en ole siitä kuullut puhuttavan. Liittyy niin olennaisesti intohimoja herättäneeseen ilmastonmuutoskeskusteluunkin, josta kirjailijat ovat puhuneet paljon.
PoistaLukemattomia kertoja täällä avattu ne mekanismit, jonka vuoksi väestökysymys ( maapallon matka kohti vähintään kymmenmiljardista väestöä ja tällä menolla pidemmälle...)
VastaaPoistajää sivuun merkittävyydestään huolimatta, ja usein vielä juuri ilmastonmuutoksen jalkoihin.
Kun siihen liittää vielä sen, että väestöräjähdys on alueellisesti jakautunut asia eikä suinkaan yhteismitallinen globaalisti, niin mielenkiintoista on nähdä miten kirjallisuuspiirit ottavat asiaa vastaan.
(taistelen etten laittaisi lainausmerkkejä kirjallisuuspiirien ympärille).
Tiedon puutteesta ei kukaan voi ainakaan ketään syyttää. Muutama naksaus sormella ja tiedonetsimisen alkeistaidot ja koko kuva on kenelle tahansa auki.
Ja tuolla pari Vesan päivitystä taaksepäin, se on valmiinakin.
Niin kuin on ollut ennenkin.
Maailman tulevaisuutta ei voi mitenkään hahmottaa ellei yritä edes hahmottaa mitä väestöllisesti on tapahtumassa. Niin koko maailmassa kuin Euroopassa.
Se että väestö ei sittenkään ole uhka, ja että kasvu pysähtyy riittävässä ajassa, kun kaikki 10 miljardia on lukutaitoista ja rauhantahtoista keskiluokkaa on väestödenialismia paljaimimmillaan tai sitten vain autuaallista tietämättömyyttä.
Jos väestöennusteiden tulokset jättävät jonkun kylmäksi tai hymisevän optimistiseksi, sille ei tietenkään kukaan voi mitään.
Vapaa ajatus sekin.
Valikoiva tietämättömyys takaa yksinkertaisemmat ideologiset mahdollisuudet ja on muutenkin varmaan nastempaa kaikille.
Asia on poliittisesti hyvin hankala kulttuuriympyröissä vallitsevalle ajattelutavalle, joka ei tavallaan tajua, että sen oma logiikka on pudonnut asetelmineen todellisuuden kärryiltä. Siinä vaiheessa kun taloudellisesti ja etnisesti vähempiosaisiksi ajatellut muodostavat pelkällä määrällään suuren haasteen tulevaisuuden yhteiskuntien järjestämiselle, menee tietynlainen ajattelu täydelliseen vikatilaan. Ei siinä sen kummemmasta ole kyse. Muttaiisosta ongelmasta kuitenkin, jolle ei ole näköpiirissä miellyttävää tai kohottavan humaania ratkaisua.
PoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaJari, jos pahimmat väestönkasvuskenaariot tapahtuvat ja luonto ei puutu peliin esimerkiksi ennenkuulumattoman voimakkaiden panepidemioiden muodossa, on edessä väkivalta. Se minkä muodon väkivalta ottaa on minulle arvoitus. Kuitenkin se voi olla kliininen massatuhoprosessi holokaustin tapaan mutta paljon suuremmassa mittakaavassa ja uudella teknologialla toteutettuna. Apuna voi olla tekoälyn tunteeton rationaliteetti. Siinä mielessä jotkin laseraseet ovat vaihtoehto niin uskomattomalta kuin se kuulostaa. En usko että vain USA käyttää niitä tarvittaessa vaan muutkin suurvallat. Voi myös olla, että Afrikka yksinkertaisesti eristetään jos siellä alkaa riehua jokin massaepidemia. Eihän tuolla mantereella ole itsellään valmiuksia murtautua ulos, jos muiden tahto on, että Afrikka saarretaan selviytymään itsekseen katastrofitilanteessa.
PoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaKyllähän kristinusko ja islam ja perinteiset heimouskonnot kaikki ovat olleet tukemassa väestöräjähdystä, mutta aivan samoin länsimaat poliittisilla tukipäätöksillään. Afrikan väkimäärän räjähdysmäinen kasvu on ihan yhtä lailla lännen huonon avustustoiminnan kuin uskontojen tukemaa. Ei ole osattu nähdä, mihin 6-8 lasta per nainen johtaa, kun kuolleisuus laskee jyrkästi.
VastaaPoistaOlisi pitänyt ymmärtää viedä avustusten ohessa myös uudenlaista perhesuunnittelun mallia, mutta vaikeaahan sen vieminen on maihin, joissa on aivan toinen elämäntapa ja yhteisörakenne.
PoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaNiin, tämä on vaikea kysymys. Voidaan kysyä vielä nykyäänkin: Mikä osa kehitysavusta tai kehitysyhteistyöstä, kuten nykyään sanotaan, sisältää vakavaa opastusta perhesuunnitteluun? En tiedä onko tämä minkälainen ja kuinka realistinen kysymys afrikkalaisissa yhteyksissä. Koulutetut sen luultavasti ymmärtävät, koska heidän maailmansa erkanee perinteisestä heimomaailmasta tai näkee myös sen ulkopuolelle. Kaupungistuminen on varmasti yksi perinteisen elämäntavan murtaja myös.
PoistaHistorian valossa Afrikan ja ison osan Aasiankin väestö lähti ensin hitaaseen nousuun, sitten kovempaan ja sitten jyrkempään kolonialismin myötä. Ja mikä ironisinta, sen osan kolonialismia, jonka arvot ovat meidän läntisiä humaaneja "oikeita" arvojamme, terveydenhoito, heimosotien vähentyminen järjestäytyneen hallinnon kautta, ja kehitysavun.
VastaaPoistaKun olot rauhoittuivat ainakin entiseen veerrattuna, ei siinä läntisen lähetyssaarnaajan siittämiskehotuksia tarvittu erikseen. Isot lapsiluvut ovat olleet aina totta siellä missä se on mahdollista. Niin meilläkin vielä toisen maailmansodan aikaiseen aikaan saakka kunnes moderni maailma sai vähitellen otteen mielistämme.
Läntisen maailman väestötilanne on nyt katastrofaalinen suurimmassa osassa sen alueen maista. Alkuperäisväestö ei ole lähellekään edes oman uusiutumisensa rajaa. Vain muuttoliike pitää kasvua yllä.
Ja onhan täällä vanhastaan vielä väkeäkin, vaikka prosentuaalisesti eurooppalaisten määrä on syöksylaskussa joka hetki.
Oman väestön kadottamisesta oman eettisen lisääntymättömyys-päätöksen nimissä tullee tietyissä piireissä vielä suurin pyhä ekoteko, vaikka maailman väestötilanteeseen sillä ei ole mitään merkitystä eikä siksi myöskään ilmastoon/lajituhoon.
On selvää että jollakin mekanismilla ylipaisunut väestö ei tule selviämään.
Itse olen huolissani siitä mitä tapahtuu Euroopalle. Suostuuko se väestölliseksi väistöalueeksi seurauksineen, joita tässä on nyt turha toistaa vai osaako ja haluaako se säilyttää oman asemansa edes jossakin pisteessä rajoittamalla tai estämällä väistömuuttoa, jolla ei ole tulevaisuutta?
Pakko sanoa että luotan enemmän luonnon väestönsäätelyyn (kun ollaan liian pitkällä) kuin eurooppalaisiin valtarakenteisiin ja ideologioihin maahanmuuttosäätelyn suhteen.
Tässä suhteessa historia tulee ehkä todellakin toistamaan itsensä ja tapahtuu se, mitä Rooman valtakunnalle kun se harjoitti portit meille on auki -politiikkaa.
Tämän kaiken em. toteaminen ei ole muuten vieläkään millään tavalla radikaalia missään kontekstissa.
Päinvastoin maltillista ajattelua jonka pyrkimys on tuoda esiin se kaikkein todennäköisin vaihtoehto tällä väestökehitystahdilla maailmassa.
Ääri-ilmiötä edustaa se, että mitään hätää väestön suhteen ei olekaan ja/tai että ilmastonmuutos on ainoa planetaarinen uhka.
"Oman väestön kadottamisesta oman eettisen lisääntymättömyys-päätöksen nimissä tullee tietyissä piireissä vielä suurin pyhä ekoteko, vaikka maailman väestötilanteeseen sillä ei ole mitään merkitystä eikä siksi myöskään ilmastoon/lajituhoon."
PoistaKoska tuohon lähtee mukaan se osa ihmisistä, joiden väestö (Eurooppa) on muutenkin kutistumassa noin 5 prosenttiin maapallon kokonaisväestöstä.
Totta joka sana, Jope. Surulliset ajat ovat edessä, ellei luonto meitä armahda, ja tämä armo on sitten rajua.
Poista