tiistai 8. lokakuuta 2019

Täällä ei enää halua asua



Ruotsin autopoltoista on nyt uutisoitu melko isosti jopa Helsingin Sanomissa. Uutiskynnys ylittyy, kun autoja palaa kerralla kymmeniä. Lehdestä tai uutislähetyksestä ei välttämättä saa niin voimakasta käsitystä asiasta kuin omakohtaisesti. Kerronpa tapauksen entisestä osoitteestamme.

Ennen nykyistä asuinpaikkaamme asuimme Vantaan Pakkalassa Krakantiellä. Alueella alkoi liikkua pyromaani, joka keskittyi lähinnä roskakatosten ja autiotalojen polttamiseen. Yhtenä yönä hän iski meidän taloyhtiöömme. Melko uuden taloyhtiön roskavaja paloi tyystin. Sehän on vain yksi roskavaja, jonka vakuutus korvaa, voi ajatella. Tilanne oli kuitenkin se, että taloyhtiön autoparkit olivat noin kolmen metrin päässä vajasta. Oli pelkästään onnea, ettei kuumuus sytyttänyt pysäköityjä autoja tai ettei esimerkiksi tuullut väärästä suunnasta. Oli tyyni kylmä talviyö. Pari autoa sai kyllä kuumuudesta vaurioita, ja vakuutusyhtiö hoiti ne. Parkkeeratuista autoista oli taas taloyhtiön laitimmaisen siiven päätyasuntoon vain muutama metri: jalkakäytävä, jonka kummallakin puolella pensaita. Päädyssä asui juuri paikalle muuttanut lapsiperhe, jonka auto sai vaurioita. Roskavajan sytyttäminen olisi voinut johtaa laajempaan ketjureaktioon ja tulipaloon koko taloyhtiössä. Itse en edes huomannut yöllistä paloa, vaikka tuhoutunut rakennus oli viidenkymmenen metrin päässä. Aamulla kun lähdin ulos, tutussa paikassa oli hiiltyneet tukipuut ja tiilikatto.

Miettikääpä tilannetta, jossa mahdolliset polttajat olisivat omia naapureitanne. Tämä on tilanne Ruotsin lähiöissä. Harvoin polttajia saadaan kiinni. Ihmiset eivät uskalla puhua.

Ruotsissa poliisi käskee asukkaita parkkeeraamaan autot riittävän kauas taloista, koska on jo sattunut palojen leviämistä autoista rakennuksiin. Poliisi kehottaa myös pysäköimään valoisaan paikkaan. Ehkä vihdoin aletaan asentaa kameroita ja liiketunnistimella toimivia kulkuvaloja parkkipaikoille vaikkapa valtion ja kuntien toimesta. Ihmettelen, ettei tätä ole jo tehty, ja ihmettelen myös, miksi ei ole asennettu verkkoaitoja ja portteja. Vai pelätäänkö, että silloin voisi syntyä kokonaisia palavia häkkejä? Vaikka kyse ei ole varakkaista alueista, varustautuminen on luultavasti tulevaisuutta, sillä aivan varmasti vakuutusyhtiöt alkavat reagoida asiaan. Astetta mielenkiintoisemmaksi tilanne muuttuu siinä vaiheessa, kun polttajat keksivät Teslat ja muut sähköautot. Siinä alkaa tulla lisää ongelmia palojen ja myrkkypäästöjen hallinnassa.

Tässä siis kaksi HS-juttua: https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006265032.html ja https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006264292.html

PS. Toisessa jutussa ongelmaa palautetaan myös opetustoimeen. En yhtään ihmettele opettajakatoa Ruotsin kouluissa. Olen itse seurannut opettajan työtä hyvin läheltä kohta viisitoista vuotta. Jos pätevällä opettajalla on mahdollisuus valita, opettaako hän suhteellisen rauhallisessa yksityiskoulussa tai rauhallisella alueella vai monin tavoin häiriöherkässä ja jopa vaarallisessa lähiökoulussa, niin ei ole vaikea arvata, mikä on ratkaisu. Ruotsin ongelma ei kylläkään johdu epäpätevistä opettajista, vaan yhteiskunnallinen tilanne ja monet opetuksen järjestämiseen liittyvät linjaukset ovat saaneet koko opettajan työn tuntumaan epämiellyttävältä monilla alueilla. Päteväkään opettaja ei voi tehdä ihmeitä, jos opetusympäristöt ja oppilaat ovat kyllin haastavia.

PS 2. Kenties autojen polttamisessa onkin kyse ilmastoteosta. Valveutunut ja ahdistunut nuoriso polttaa autoja, jotta vakuutusmaksut nousisivat pilviin. Kohta yhä harvemmilla on varaa maksaa huikeita vakuutusmaksuja ja autoilu jää historiaan. Maailma pelastuu sytytetty auto kerrallaan. Pieni tuli metsän sytyttää, sanotaan, eikä siinäkään ihan väärässä olla enkä tarkoita nyt tahallaan sytytettyjä maastopaloja.

PS 3. Jos joku ajattelee, että Ruotsin autopoltoissa on kyse yksittäistapauksista ja hyvin monenlaisten tekijöiden yhteensattumista, niin ei ole. Tämä on laajalle levinnyt kulttuurinen ilmiö. Ruotsin poliisitiedotteita ja monia muita lähteitä seuraamalla saa oikeastaan joka viikko todistaa kymmenien autojen tuhopolttoja. Alueet eivät pysy samoina. Kaupunkitilan terrorisointia tapahtuu niin isoissa kaupungeissa kuin pienemmissäkin paikoissa.  En usko, että kyse on mitenkään yksinkertaisesti pyromaniasta, vaikka toki sellaisiksikin polttajat voivat ajan mittaan ja makuun päästyään kehittyä. Kukaan tuskin tietää, mikä on vialla autopolttajien päässä, kun suurinta osaa ei saada kiinni.

PS 4. Eihän näistä tapahtumista kannattaisi edes puhua, jos kyse olisi vain jostain "diskursiivisesta" tai sosiaalisesti jaetuista tunteista, jotka heräävät "erilaisuudesta" ja kyvystä sietää sitä. Mutta kun nämä ovat hyvin konkreettisia tapahtumia, joita tulee ja tulee vaan säännöllisesti. En tiedä, kuinka moni on seurannut tulipaloa tai räjähdystä kaupunkirakenteessa tai ylipäätään asutulla alueella. Se on hyvin pelottavaa ja todellakin tuntuu fyysisesti. Tämä palojen sytyttely on varmasti sekä psyykkistä reagointia että tietoista, matalan tason terroria ja tilan haltuunottoa. Joka tapauksessa paikkojen polttaminen sytyttää pelkoa kanssaihmisissä ja samalla halua paeta, mikäli siihen on mahdollisuus. Näissä paloissa kiteytyy pienoiskuvana kriisiytyvä yhteiskunta, joka on ajanut itsensä tahattomasti erittäin vaikeasti hoidettaviin ongelmiin. Hankalinta on se, että palojen sytyttäminen on niin kiinteästi ja ennakoimattomasti kiinni arjen rakenteissa. Puuttuminen vaatii valtavia resursseja, mutta myös rajoitteita, joita on hankala asettaa vapaassa yhteiskunnassa. Ennen kaikkea puuttuminen vaatisi vallitsevan ajattelutavan muuttamista, mikä tekee kaikesta entistäkin hankalampaa.

Auttaisiko, jos ruotsalaislähiöihin tuotaisiin lisää nuorisotaloja, lisää opettajia, lisää vapaa-ajantoimintaa, lisättäisiin etsivää nuorisotyötä, perustettaisiin jalkapallopuulaakisarjoja ja rakennettaisiin keskelle ongelma-alueita poliisilaitokset ja tehtäisiin partioinnista säännöllistä. Luultavasti tällä kaikella olisi merkitystä. Mutta kyllähän tällainen lisäresurssointi myös paljastaisi täydellisesti sen, millaisiin haasteisiin yhteiskunta on joutunut.

Toisaalta: jos ongelmia tietoisesti luodaan, on ne sitten myös määrätietoisesti ratkaistava.



196 kommenttia:

  1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jari, tuo oli muuten verrattoman hyvä ratkaisu: moottoreita rassaamaan sen sijaan että pistetään polttopullo auton alle. Ja mahdollisuus hankkia ajokortti ja oma auto! Siinähän se on yksi hyvä ratkaisu. Elämänpiiri laajenee.

      Minä en näe tässä niinkään yksittäisiä autonpolttajia kuin porukoita ja porukkailmiöitä. Toki taustalla on se, että ei olla oikein osa yhteiskuntaa vaan sen reunoilla.

      Poista
    2. Toki pyromaniaan liittyy olennaisesti yksilöllisten psyykkisten jännitteiden hallinta, helpottuneisuuden ja mielihyvän hakeminen. Miten nämä yhdistyvät sosiaalisiin tunteisiin ja ryhmäidentiteettiin olisi kiintoisa kysymys, siis jos jengit tai niiden ympärillä hengaavat nuoret tyypit polttavat muutoinkin kuin reviirejä merkitäkseen.

      Poista
  2. Kunnat voisivat tukea tuota moottorikerhotoimintaa osittain. - Moottorimieheksi (tai -naiseksi) itsensä tunteva on ikään kuin samalla puolella.

    Tässä autojen polttamisen ilmiössä olisi tietokirjan paikka.

    VastaaPoista
  3. Meillä täällä samaa ilmiötä, vaikka vielä ei pala.
    Nuoristotaloilta, kouluista ainakin kuuluu vastaavaa. Riippuu tietenkin missä päin ollaan. Opettajat Ruotsissa reagoivat täysin oikein ja ymmärrättevästi. Meillä vastaavasti reagoivat jo tiettyjen alueiden nuorisotyöntekijät.

    Ei tässä ole kysymys pyromanaista, ei raskaista kasvuvuosista, ei tekemisen puutteesta, ei reaktioista syrjäymiseen vaan rasismista joka etsii vielä muotoaan ja kohteitaan.
    Vihasta uutta ympäristöä kohtaan. Se antaa vääränlaisia signaaleja. Matelukaan ei miellytä.
    Posken kääntäminen voi herättää suunnatonta vihaa.
    Tietyssä mielessä meidän yhteiskuntamme ovat nykyisellään poskenkääntökulttuureja. Me siedämme. Me uskomme ja odotamme vain hyvää. Me jaamme omastamme kun haluamme niin paljon hyvää. Me ostamme toivottua hyvää tahtoa erilaisilla yhteiskunnallisilla lunnasrahoilla.

    Voi olla että Ruotsissa palaa, koska Ruotsi ei vaadi.
    Se voi olla aivan sietämätön tilanne. Olemme sairastuneet suvaitsevaisuuteen. Joka muuten ei ole edes todellista suvaitsevaisuutta. Se on itsensä alentamista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kysykääpä tavalliselta medelsvenssonilta miksi autot siellä palavat ja muuta vastaavaa. Se ei (enää)kiertele ja kaartele, se sanoo suoraan. Tuo edellinen kommenttini on kuin kooste, siitä mitä olen ymmmärtänyt monesta eri lähteestä pidemmän ajan kuluessa ruotsalaisten tilanteesta siellä nyt. Demografisesti asialle siellä ei oikein myöskään voi enää mitään. Tilanne on jo muuttunut niin, ettei ole edes mahdollista tehdä hyväksyttäviä korjausliikkeitä, jotka riittäisivät.

      Poista
    2. Ehkä tähän liittyy se, että näitä rikoksia ei juuri koskaan saada selvitettyä - ei haluta myöntää missä mennään. Asiat alkaisivat luultavasti korjautua, mikäli näille polttelijoille tehtäisiin jotain. Pistettäisiin vastuuseen ja maastahäädön uhka päälle, mikäli ovat täysi-ikäisiä. Varsinkin ne, jotka ovat tekemisissä järjestäytyneen rikollisuuden kanssa. Eikä kannattaisi hankkia lisää ongelmatapauksia, kun entisetkin ovat jo siinä vaiheessa, että ovat organisoituneet ja pystyvät integroimaan omiin joukkoihinsa paremmin kuin ruotsalaiseen yhteiskuntaan.

      Poista
  4. Siltä varalta että jos tätä lukee joku monilukusensitiivinen, yltiötasa-arvoinen, ideologisesti avaramielinen ja avoin, humanistiliberaalinen oman kulttuurinsa aina tarpeen mukaan heti läpirelativisoiva maailmansyleilijä, niin tiedoksi, että siellä yhteiskunnallisen rakkautesi objektipuolella, sinua ei pidetä minään. Tätä suurta vastaantuloa pitkälle yli puolivälin ei osata eikä haluta arvostaa, vaikka saatkin kädenojennuksen ja voit päästä vaikka heittämään yläfemmat. Kun käännät ideologisen selkäsi...
    MIten miestä joka ei tiedä mikä mies se on voitaisiin ottaa vakavasti.

    Jos taas haluat todellista arvonantoa tulijoilta rakasta isänmaatasi, kieltäsi, kulttuuriasi ja Pohjolan Jumalaa. Äläkä pidä tulleita hyvyytesi objekteina. Sano selvästi että tämä maa on Suomi ja tässä kohtaa meillä on pelisäännöt ja ihan selvät. Ehkä joku halinalleistasi saattaa jopa tajuta ja löytää tuon kautta jopa paikkansa täältä.
    Jos et usko yhteisiin pelisääntöihin tässä maassa, ole hyvä ihminen ja pysy tulijoista kaukana. He eivät tarvitse sinua oikeasti. Vaikeutat vain heidän tilannettaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, kyllähän se menee niin että näiden monien ihmisten omat kulttuurit on rakennettu pikemminkin tai jopa täysin ehdottomuudelle ja normimoraalille kuin suvaitsevaisuudelle ja sormien läpi katsomiselle. Jos liberaali suvaitsevaisuus näyttää jo normaalista kansalaisesta täysin koomiselta pilvilinnojen piirtelyltä, niin voi vaan kuvitella, miltä esimerkiksi tulijoiden silmissä näyttää ruotsalaispoliisin anteeksipyytely, pullakahvien keittely ja muu naurettava, kun rikoksia tehtailevat tyypit olisivat kotimaassaan vastaavista asioista kopissa hakattavana. Niin, ja kun samalla ei kuitenkaan ole helppoa pääsyä osaksi yhteiskuntaa, niin alkaa tuollainen Ruotsin kaltainen tilanotto.

      Tänään vaimoni kertoi aivan toisenlaisen maahanmuuttajakertomuksen kahdesta Kurdistanista peräisin olevasta ihmisestä, jotka ovat kiitollisia Suomelle ja ovat täällä ottaneet oman paikkansa ja opettaneet lapsensakin todella hienoksi koulussakävijäksi, vanhan ajan malliin. Ja tulosta syntyy, vielä kun on fiksusta lapsesta kyse.

      On niin monenlaisia suhtautumistapoja, mutta tuo Ruotsin tilanne on aivan perseestä. Toivon että Suomesta ei löydy samanlaisia idiootteja kuin Löfven et co.

      Poista
    2. "Tänään vaimoni kertoi aivan toisenlaisen maahanmuuttajakertomuksen kahdesta Kurdistanista peräisin olevasta ihmisestä, jotka ovat kiitollisia Suomelle ja ovat täällä ottaneet oman paikkansa ja opettaneet lapsensakin todella hienoksi koulussakävijäksi, vanhan ajan malliin. Ja tulosta syntyy, vielä kun on fiksusta lapsesta kyse."

      Näitä on onneksi paljon ja koko ajan ! Vastaavia esimerkkejä voisi luetella pitkään. Kun heitä tuntee henkilökohtaisesti, niin sitä ikävimmiltä tuntuvat toisenlaiset tapaukset.

      Valitettavasti heidänkin määränsä on tuhansissa, jos on onnnistuvienkin. Mutta ei voida, valitettavasti, sanoa että muutama mätämuna pilaa koko porukan maineen.
      Ilmiö on laajempi. Voi olla että siitä eivät ole tietoisia oikeasti muutkuin he jotka ovat oikeasti tekemisissä.

      Pelkäänpä että Lövfen on meillä jo puikoissa. Edessä pari tiukkaa paikkaa. Sitten näemme eikä tarvi arvailla.
      Ja kuinka hemmetissä taaskin toivon olevani täysin väärässä.

      Poista
    3. No, meni miten hyvänsä, niin oikeassa Antti oli kun loihe lausumaan sdpn vaalimainoksessa: Meillä taitaa olla sama suunta... Joo, kyllä, samassa bussissa ollaan koko yhteiskunta ja sen pitäisi tuoda kuskille jonkinlaista vastuuta.

      Poista
  5. Kyllähän näkymä ruohonjuuritasolta kertoo paljon. Sieltä on ideologiat kaukana tai jos ovatkin läsnä, kolisevat tyhjinä kuin peltisangot. Ihmisiltä pitää vaatia kunnollista elämää. Silloin he oppivat ja ymmärtävät. Toki pitää tukeakin, mutta itsensä pelleyttänyt ja itsensä kusetukselle alistanut tukija on erittäin huono rooli, johon ei ketään voi kannustaa. Monikulttuurisuus ei voi olla sitä, että kaikille on eri säännöt. Se ei vain toimi, koska se jakaa ja lopulta hajottaa yhteisen tilan.

    VastaaPoista
  6. Monista eri tutkimuksista, käytännön kokemuksista ja tilastoista tiedetään suurella ennustettavuudella, että kun kokonaan toisenlaisen kulttuurin tulijoiden m ä ä r ä ylittää tietyn prosenttitason, alkavat ongelmat joille ei olemassa yleensä ratkaisua. Tiedän sen prosentinkin mutta se on sivuseikka. Kokemukset ympäri Eurooppaa vahvistavat tätä viikottain. Tämä on vaihtoehto A.

    Poikkeuksena on esimerkiksi USA:n kaltaiset valtiot joissa valtion osuus ihmisten elämään on pieni, myös tukemisen osalta. Sellaisissa paikoissa vaatimustaso on toinen. Tai oikeastaan kukaan ei edes vaadi mitään, elämä menee vain päin helvettiä, jos et löydä paikkaasi työketjussa ja yhteiskunnassa. Vaihtoehto B.

    Voi sitten taas olla Euroopassakin, että kun määrä on sitten todella riittävän suuri homma alkaa kokonaan alusta uudelta pohjalta.
    Ei ole enää edes tarvetta mihinkään sopeutumiseen integroitumiseen.
    Tulijoiden kulttuurit ovat tässä tapauksessa sitten niin vahvoja, että ne toimivat täysin itsenäisesti korkeintaan uuden maan, maanosan itselle toimivia käytänteitä hyödyntäen. Kantiksillekin on edessä omaan/"omaan" maahansa sopeutuminen tai uudenlaisen rinnakkaiskultturin luominen. Tämä vaihtoehto C.

    No, luulisi monenkin ei toivovan tätä C:tä, mutta kysypäs vain. Saatat yllättyä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luultavasti prosentti, johon viittaat, on hiukan alle 20, olisiko noin korkea? Ruotsissa, esimerkiksi Tukholman ympäristössä ja Malmössä on alueita, siis kokonaisia kaupunginosia, joissa maahanmuuttajia kulttuurisesti haastavilta alueilta on 80 prosenttia asujista. Helsingissäkin on alueita, joissa prossa on yli 30 tai sen lähellä, idästä ja pohjoisesta näitä löytyy.

      Jos kysytään pääkaupunkiseudun ihmisiltä, niin yllättävän moni vastaa C, kunhan itse saavat olla omissa oloissaan.

      Poista
    2. Kehityskulku Suomen kaltaisissa maissa ei ole aivan tasaista. Pääkaupunkiseudun tilanne on tyystin toinen kuin Koillismaan jne. Tietyillä alueilla alkaa näkyä orastava eriytyminen.

      Poista
  7. Tuota luokkaa se prossa (jo) on.

    Mulla kesti aikani ennen kuin tajusin, että näistä aiheista keskustelu sellaisten ihmisten kanssa, joilla ei ole todellista omakohtaista kosketusta aihepiiriin, on vaikeaa ellei mahdotonta. Koskee myös maahanmuuttokriitikoita!

    Keskustelusta tulee tuolla taustalla vain oman statuksen asemointia. Periaatteiden ja arvojen pohdintaa.
    Muutamien koettujen yksittäistapausten (joko negatiivisten tai positiivisten) esimerkintöintiä.

    Jos vaikkapa juttelen keskisuomalaisen pienen kaupungin asukkaan kanssa näistä ja siellä kunnassa on 100 tulijaa parin prosentin osuudella niin on selvää että myönteiset näkemykset korostuvat.
    Ja se hyvä tietenkin niin niiden ihmisten kannalta!

    Pääkaupunkiseudun sisälläkin on isoja vastaavia eroja. Kun juttelee sitten ihmisten kanssa jotka asuvat ja tekevät lisäksi töitä näiden asioiden ja ihmisten kanssa, tuntevat henkilökohtaisestikin tulijoita laajasti ongelmilla ja ilman niitä, on selvää että heillä on enemmin sanottavaa ja näkemystä kuin jollakin "omenapuukyläläisellä."
    Ja tämäkin koskee sekä myönteistä että kielteistä.

    Suomen sisäministeriksi tässä mielessä kaikkein paras, sopivin ja parhaiten koulutettu olisi itävantaalaisessa- tai itähelsinkiläisessä lähiössä kaupungin vuokratalossa noin kolmattavuosikymmentä asuva suuren yhtenäisperuskoulun keittiönemäntä.

    Ei muuten ollut vitsi.

    Ulkoministerinämmekin tällä hetkellä koulutustaustaltaan ylioppilas ja ihan hyvin menee toistaiseksi ainakin, puhumattakaan tuosta antamani esimerkin tapauksesta, jos se olisi mahdollista.

    VastaaPoista
  8. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  9. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  10. "Jos joku kertoo miten EU pystyy edistämään Suomen turvallisuuskulttuuria enemmän kuin olemaan sille riski niin kertokoon.Minua ei kiinnosta EU:n aateperusta vaan sen käytäntö terveellisten eurooppalaisten valtioiden kukoistuksessa."

    Ihan suoraan sanottuna EU on aika monelle jonkinlainen turva venäläisiä ja kiinalaisia vastaan. Ja hinta tästä turvatakuusta on juuri tuo valtioiden suvereniteetin menetys tai ainakin erittäin suuri alistuminen isommalle koneistolle.
    Samaan aikaan EU on ilmoittaunut kuitenkin sekä maailman avoimeksi ihmismarkkinatoriksi että varmimmaksi oikeiden arvojen lähteeksi.
    En osaa näitä kaikkia em. yhdistää muuksi kuin suuruudenhulluudeksi.
    Tilkkutäkki-Eurooppa on minusta kaunein.
    Toki yhteistyöllä on idea, light-EU:kin ihan ok.
    Mutta nyt on meneillään liian suuria prosesseja, juuri tuota suuruudenhulluutta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Avoimet sisä- ja lähes avoimet ulkorajat on hulluuden huippu.
      Ennen Schengeniä EU:n sisärajalla meni keskimäärin muutamasta sekunnista minuuttiin päästä läpi. Kamalaa? Minne niin kiire?
      Toki nytkin lentokentillä voi mennä ilman rajojakin vaikka 24 h kun koneet tms. jumittaa. Ihan oikein.

      Nyt kun rajoja ei ole, riskitaso on sitä vastoin korkeampi monin eri tavoin.

      Poista
    2. EU:lla haetaan isompaa talous- ja markkina-aluetta ja ajatellaan turvallisuuspoliittisesti niin että osana isoa meillä on turvatakuut nimenomaan Venäjää ja tulevaisuudessa Kiinaa vastaan. Jossain määrin tämä pätee, mutta vain sellaisena sopivana taustakuviona, joka ei ala määritellä liikaa itsenäisten valtioiden oikeuksia määrittää itseään. Nythän sellainen leimataan nationalismiksi ja pahaksi. Silti EU ei kykene vastaamaan itse omista rajoistaan (oikeastaan jo siitä syystä, että "rajattomuuden" ihanteeseen yhdistyy utopistisempiakin "rajattomuuden" ideoita varsinkin vasemalla ja vihreissä) vaan on riippuvainen naapureistaan, jotka nyt toimivat EU:n päättämättömyyden puskureina & likaisen työn tekijöinä ja joille EU maksaa siitä, että ei itse saa asioitaan kuntoon, kuten eilen taisin todeta. EU ulkoistaa realismin muille pystyäkseen pitämään pystyssä omaa toimimatonta idealismiaan. Se onnistuu niin kauan kuin aneita riittää.

      Oikeusvaltioperiaate on tärkeä. Mutta siinäkin voi ihan oikeasti miettiä, kuka määrittelee oikeusvaltion ja millaisin painotuksin.

      Minusta tuntuu, että EU:n fantasiaosasto on yksinkertaisesti kyvytön näkemään todellisuuden kehitystä + sen omat ideologiat ovat niin kertakaikkisen typeriä, että sieltä ei voi tulla mitään järkeviä työkaluja asioiden pitämiseen kuosissa. Tuntuu siltä, että tarvitaan nimenomaan protestoivia maita ja puolueita ja kansalaisia, jotta jokin säilyy jokin tasapaino. Unelmoijat ovat niin monin tavoin edesvastuuttomia, ettei sitä kohta edes oikein hahmota. Ongelmia lisäävät toimet ja ratkaisuyritykset menevät iloisesti sekaisin.

      Toki Eurooppa on aidosti vaikeassa tilanteessa. Päättäjien ja asioiden ratkojien osa ei ole helppo. Mutta jotain me kansalaisetkin voimme tehdä kurssin selvenemiseksi, ainakin äänestyshetkellä.

      Poista
  11. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  12. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  13. Näin on minustakin, mieluummin yhdessä keskeisissä asioissa yhteistyötä tekevä tilkkutäkki kuin EU-federaatio, jota iso keskusjohtoinen, edustuksellisuudesta irtautunut tai isoimpien maiden suurimpien puolueiden tahtotilaa toteuttava hallinto pyörittää.

    VastaaPoista
  14. Puhutaan samaan aikaan maailman rajallisista resursseista faktana, mutta seuraavaan hengenvetoon rajattomasta Euroopasta ja jopa rajattomasta maailmasta, ihanteena.

    Siinä on iso filosofinen ja sosiologinen ristiriita.
    Luonnonvaroista puhutaan totta, ihmisistä ei.

    Muistan vielä ajan kun esim. vihreille ehdottoman rakkaita käsitteitä olivat "ruohonjuuri", "paikallisuus" ja "pienet yksiköt."
    Myös väestönkasvu oli yksi heidän ehdottomasti suurista huolistaan.

    Nyt tuokin ajatusmaailma on integroitunut maanosankokoiseen järjestelmään sujuvaksi vallankäyttäjäksi ja pitää karkuun siitä pyrkiviä kauhukakaroina ja häiriköinä, jotka pitää laittaa kuriin oikealla politiikalla ja väsymättömällä kansalaisten valistustyöllä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri tämä rajallisuuden ja rajattomuuden, oikeuksien ja oikeudettomuuksien täysin häränpyllyä heittävä logiikka on se, mikä minua monissa nykyajattelijoissa ja poliitikoissa ärsyttää.

      Jos maailma on rajallinen resursseiltaan, sitä on myös jokin paikka, kuten valtio. Rajat ja rajallisuus ovat myös ihmisen ominaisuuksia. Näitä rajallisuuksia voidaan lieventää ja kompensoida tiettyyn rajaan saakka.

      On todella hyvin sanottu tämä mitä lausut: "Siinä on iso filosofinen ja sosiologinen ristiriita. Luonnonvaroista puhutaan totta, ihmisistä ei."

      Voidaan tietenkin sanoa, että luonto on mitä se on luonnonvaroineen ja "determinoitu" olemaan juuri sitä. Ihmistä taas ei ole determinoitu - hänessä on enemmän vapauden asteita asioiden ja suhtautumistapojen muokkaajana. Mutta kaiken kaikkiaan, minä pystyn kunnioittamaan vanhojen aikojen vihreitä, klassisia liberaaleja jne. joilla on minun mielestäni jonkinlainen suhteellisuudentaju tallella. Kuulun selvästi tältä osin vanhaan maailmaan. En ymmärrä nykyisiä yrityksiä järjestellä globaaleita asioita siten, että jotkin asiat ovat todella merkityksekkäitä ja joillakin - itsessään hyvin keskeisillä - ei ole mitään merkitystä tai on vain hyvin marginaalinen arvo.

      Poista
  15. Islannissa nuorten huumeongelma kutistui kun heille alettiin poliittisella päätöksellä kustantaa harrastuksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jonimatti, jokainen konkreettinen toimi on tärkeä. Tarvitaan sekä kannustavia että rajaavia toimia. Ruotsin poliisi on ollut erittäin lepsu: tuhansia autopolttoja, vain kourallinen kiinniottoja. Jos ihminen on tottunut kuriin valtion taholta, siitä pitää antaa myös kunnollinen näyttö uudessa kotimaassa. Valitettavasti tässä on todella monta ongelmaa päällekkäin, ja ehkä vaikein on naiivi käsitys siitä, miten yhteiskunta voidaan järjestää haastavassa tilanteessa. Mutta kaikki hyvät keinot käyttöön, ja sitten myös vaatimus siitä, miten maassa eletään.

      Poista
  16. Joo yksi niksi ei purra kompleksia.

    VastaaPoista
  17. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olipa napakasti sanottu, Jari. Kyseessä on valtava samanlaistamismössäys, siinäpä minun käsitteen tälle uljaalle projektille. Kaikki mössöksi, kaikki nössöiksi (alamaisiksi).

      Poista
  18. Odotan, että yhteiskuntatieteet yliopistoissa kielletään tai niiltä vedetään tutkimusvarat alas, koska tutkimustulokset saattavat vaarantaa samanlaistamisideologian leviämistä.

    VastaaPoista
  19. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  20. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  21. Jope, alistuminen on perseestä. Ja vieläpä turha alistuminen, joka ei ratkaise ongelmia, vaan antaa ongelmien levitä. Tulee hauskaa seurata tulevia vuosikymmeniä, millaista matelua elämä lopulta on (tämä ironisesti sanottuna). Veikkaanpa että hymy hyytyy monella tapaa. Minulla on jatkuvasti sellainen fiilis, että kävelen juhlissa, jotka voidaan keskeyttää hetkellä millä hyvänsä eikä kukaan tiedä mitä sitten tapahtuu. Olemme yhteiskuntana tasan niin varautuneita muutokseen.

    VastaaPoista
  22. Jope, Jope, nyt johti linkkisi vihapuheen puolelle. Oli liian suoraan sanottu asiat... No, en epäile lainkaan etteikö tuo Kajavan juttu olisi totta. Vastaavia ongelmia on Helsinginkin puolella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, hah.

      Jos tuon Espoon opetuslautakunnan jäsenestä, kehityskysymyksiin erikoistuneesta filosofian maisterista, joka työskentelee sivistystoimessa saa vihapuhujan on se kyllä ns. lehmät lentää tilanne. Eli winvon-situation.

      Poista
    2. Nuorisotyöntekijät lähiöissä, pk- seudun lähöiden sosiaalityöntekijät ja opettajat, lanssimiehet ja naiset ja poliisit tietävät maastamme varmasti eniten.
      Harmi että heitä, usein arkoina ja asioita kierrellen, haastatellaan toimittajien taholta, kun halutaan kysyä miten maa makaa oikeasti.

      Kokemuksen kautta toimittajilla ehkä hyvin pieni tuntemus maan todellisuuteen. Poikkeuksia on.

      Mainitsemani ammattiryhmät saavat tulla kyllä sivusta sanomaan jossakin studiokeskustelussa omat kokemuksensa ikään kuin studiokarjana, mutta se ei kauaa kestä kun villeniinistöt pulputtavat päälle viisauttaan ja näkemyksiään tuskin housuissaan pysyen.

      Poista
    3. Hyvä tilannekuva. Tämä ei silti poista sitä tosiasiaa, että joku saattaa loukkaantua Espoon opetuslautakunnan jäsenen puheesta ja todeta, että yksipuolisesti faktoja esittelemällä hän tekee puheteon, joka voidaan tulkita vihapuheeksi. Saatpa nähdä. Jo se voi täyttää kriteerit, että linkkasit Kansalaisen sivuille. Ainakin vihalukemisen.

      Poista
    4. Niin kuin eräskin jäärä lohkaisi: "Faktat ovat vihapuhetta. Vain vastuullinen valehtelu on aitoa sananvapautta."

      Poista
    5. No, siinä oli maamme sananvallan tilanteen lukutaidon taju kohdallaan!

      Poista
  23. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuohan olisi mahtava romaanin aihe! Kansaa virtaa kassan ohitse ostoksineen, hän näkee kaiken ja silti luottaa Johonkin Suureen Järkeen, huolenpitoon ja valaistumiseen, joihin saa varmuutta hyväntahtoisten ihmisten silloin tällöin maksamista ostoksista kun pieni poika unohtanut rahat kotiin, kun yksinhuoltajan 20 euron seteli ei riitä jne jne.

      Poista
  24. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  25. Vaikka siis humanistitutkija, naisaktivisti ja espoolainen kunnallisvaikuttaja sivistystoimessa niin toimitaan sitten niin, että poistan tuon linkin.
    En halua että sivullasi mitään mikä saattaa johtaa edes ns. kuviteltuihin kuviteltuihin tunteisiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jope, anna olla, sanoin tuon vitsillä! Älä posta missään tapauksessa. En minä sillä tarkoittanut.

      Poista
  26. On muuten kummalista että kun on taiteilijoita (nousi mieleen jo kuvavirtana elokuva nimeltä Kassa ideastasi Jari), jotka haluavat ottaa kantaa todellisuuteen (mikä aina hyvä asia) niin miten he kääntyvätkin aina vasemmiston näkökulmien suuntaan?
    Miten hienoa jos meillä olisi jonkinlainen Ken Loach, jolla ei kuitenkaan olisi hänen usein todella läputunkevaa lefthenkistä sanomaa, vaan vain raaka todellisuuden, ihmisten arjen kuvaus.

    Vai johtuuko se siitä, että koska Vasemmistolla on metaforallinen Sydän rintapielessään niin tietenkin kaikki pienten ihmisten pienten punaisten sydänten "puolella" olevat ilman muuta vasemmistolaisia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samalla tapaa mua ärsyttää hieman se kuinka vasemmisto todella ihan tosissaan kuvittelee, että heillä on monopoli vaikkapa asioihin suvaitsevaisuus, tasa-arvo, pienten ihmisten puolustaminen.

      Oikeassa maailmassa siinä suunnassa kuten muissakin on valtavasti suvaitsemattomuutta ja tasa-arvonkin suhteen sellainen historiallinen taakka, että se sydänmeemi ei ole mitenkään vain heidän juttunsa.

      En osaa itse yhdistää myöskään idoottimaisesti vasempaan epiteettiä "pehmeä" ja oikeistoon "kova."

      Näistä valmiista asetelmista pitäisi aina kieltäytyä.
      Teoista ja varsinkin tekojen seurauksista asiat vasta tunnistetaan. Aika kyllä todistaa.

      Poista
    2. ( Ja huom! Edellisessä puhuu pieni vasemmistolainen kokemusasiantuntijuus. Olen vasemmistolainen edelleen. Kylläkin ex-vasemmistolainen. )

      Poista
    3. Jope, olit ehtinyt ottaa linkin pois. Minusta Henna Kajavalla on useimmiten erittäin asiallisia juttuja. Sanoo suoraan sen, mitä tapahtuu eikä kiemurtele.

      Poista
  27. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jari, olisi mukava nähdä millaisen vastaanoton leffa saisi jos se olisi taiteen parhaimpien perinteiden mukaan pieteetillä tehty eikä yliampuva ja kaavamainen vaan realistinen. Tuosta saisi aikaiseksi romaaninkin. Karu nimi: Lidlin kassa.

      Poista
    2. Nyt vasta koneella eilisen jälkeen...

      Joo, ymmärsin että vitsillä heitit, mutta otin pois kumminkin.

      Tajusin myös muuten että se vihalukemisen käsite, jota olen ennakoinut tulevaksi ja johon fiksusti viittasit, on jo totta.
      Tämä ilmiö on juuri nyt siinä muodossa, jossa toisilta ääniltä halutaan "otta tila pois" ja vaikutuskanavat. Eli se blokkaaminen ja hiljentäminen. Mikroesimerkkinä vaikkapa blogien luettujen blogien listasta linkin poisottaminen.
      Tämän tapaiseen tietyissä piireissä kehotetaan ja annetaan vinkkejäkin.

      Paskiaiset, rasistit, anarkianihilistit, ideologiset idiootit on eri juttu.Ja kaikista suunnista nuo. Ymmärrän hyvin ettei kukaan jaksa niiden kanssa olla tekemisissä.
      Mutta henki on jo se että jos mainitsemasi vastuullinen valehtelu ei kiinnosta, olet jo rajalla....


      Poista
  28. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  29. "Joku voisi yrittää kirjoittaa viipyilevän romaanin kaupan kassasta, joka on täysin vakuuttunut, että tässä kaikessa on mukana akateemisesti koulutettujen ihmisten Jokin Suuri Järki, huolenpito, valaistuminen."

    Tuo on niin hyvä.

    Samalla mielellähän ihmiset katsoo iltauutisiakin. Siellä Ne kertoo Meille miten maailma on... Asiantuntija tuossa vielä täsmentää... Kyllä tämä kaikki on niin luotettavaa... Huolta pidetään...

    Suomen älymystö uskoo samalla lailla itseensä että suunta on oikein ja että kyllä me tiedämme mitä ja mikä on vastuullisuus...

    VastaaPoista
  30. Mulle tuli kotimatkalla mieleen vaikkapa Juhan ja Vesan oikea ekologinen eetos ja moraali. Siis se, että on tehtävä kaiken tämän keskellä parhaansa vaikka se on pienen pientä.

    Minä en nyt niin hirvesti hiilijalanjälkeile mutta en jaksa tehdä myöskään parastani. Syy on se että kaiki eivät tee.
    Mun moraali on näissä valit. niin alhaisella kehitystasolla: kyllä ehkä mä mutta kun noikaan ei....

    En tarkoita sitä että tuo reaktio tulee siitä, että kaikki eivät ekoile vaan se tulee siitä, että kaiken ekologisuuden keskellä samat julkiset ekopäsmärit tekevät valtavia asenteellisia ja tekojen tasojen juttuja täysin väärin. Tarkoitan tietenkin väestödenialismia ja sen seurauksia niin ekologisesti kuin demograisesti.
    Eli miksi hemmetissä mä jättäisin metvurstin pois leivän päältä jne. ja jne. kun maailma hukutetaan kuitenkin ihmisiin?
    Mitä tehdään maailmalla jossa lämmön nousu pysähtyy 2,1 asteeseen, mutta kaikki muut asiat, tai ainakin iso osa, on päin peetä?

    VastaaPoista
  31. Päivän suurin mielenpahoitus syntyi kuitenkin siitä, että kesto- ja ikisuosikkini Peter Handke sai Nobelin.
    Kyllä sille tunnustus kuuluu, ilman muuta, mutta oma fiilis niin kuin se olis pakkosiirretty jonkun Paul Austerin tai John Irvingin kanssa samaan keltaiseen kirjastoon.
    Kumpikaan noista em. ei ole nobelia saanut, mutta tuntuu tuolta silti.
    Kirjahyllyssäni olevat alle kymmenkunta handkea menettivät arvonsa, hah ha.
    Saa nähdä kauan kestää kun lehdistö löytää Handken kovan serbidiggauksen negatiivisena asiana.
    Mutta olisi voinut koko pysti mennä vaikka Atwoodille:)

    VastaaPoista
  32. Olen tässä pari päivää opetuksen kehittämisseminaarissa, joten Nobel-uutisetkin olivat menneet ihan sivu suun. Hyvään osoitteeseen meni palkinto, ei ole Jopen kirjallinen maku pettänyt näinä vuosina!

    Tuosta edellisestä viestistä se, että miten voikin olla niin eri fiilikset asioista. Älymystö ehkä juhlii maailman uudenlaista avautumista. Minulla on sellainen fiilis jatkuvasti, että juhlat ovat tulossa loppuun ja kun murennetut rakenteet lopulta romahtavat eikä uusia ole kuin mielikuvissa, niin olemme lähinnä suojattomassa tilassa. Tavallaan on hyvin petollista, kun maassa vallitsee hyvinvointi ja edistystä tapahtuu monilla sektoreilla, mutta ei ole enää yhteistä näkymää tai tahtoa sen suhteen, mikä on identiteettimme tai mitä se voisi olla. Kun tällainen porukka kohtaa isot ongelmat, se hajoaa ja sitä myötä tapahtuu myös konkreettisia ja kaikkiin osuvia repeämiä. Ei ole enää sellaista projektia kuin maamme, on kyllä erillisiä intohimoisia projekteja jotka sulkevat toisiaan pois. En tiedä, onko tämä muille yhtä ilmiselvää? Ja jos joku uskaltaa ehdottaa jotain yhteistä, se joutuu lähinnä parodian kohteeksi. No, ehkä joku ilmasto on isompi yhteinen teema, mutta sekin poliitikkojen ja median valtavalla pumppauksella.

    VastaaPoista
  33. Sorry, tää viestitulva, mutta tämä liittyy ja konkretisoi alkuperäistä aihetta. Liittyy Turkin tilanteeseen ja Trumpin kommentointiin:

    "Donald Trumpia Isis-taistelijoiden vapautuminen ja mahdollisen vaaran aiheuttaminen muualla ei huoleta.
    – Noh, he pakenevat Eurooppaan. Sinne he haluavat mennä. He haluavat mennä koteihinsa. Mutta Eurooppa ei halunnut heitä meiltä. Me olisimme voineet antaa heidät. He olisivat voineet pitää oikeudenkäynnit. "

    - Juuri tälläinen on Eurooppa. Tänne tullaan miten halutaan, kun rajat on schengeniä ja ideologiaa ja omien rasistiemme tuomitseminen oikeudessakaan ei kiinnosta, koska ovat "vierastaistelijoita."

    "Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan on uhannut päästää 3,6 miljoonaa Syyrian pakolaista Eurooppaan, jos Euroopan maat tuomitsevat Turkin operaation miehittäväksi hyökkäykseksi."

    - Eurooppaa voi tietenkin kiristää koska emme ole enää potentteja päättämään omista asioistamme vaikka EU uhoaa satavuotista valtakuntaa. Silti se vuotaa kuin seula. Se on täynnä oudon ideologian reikiä.

    "Lähi-itä oli virhe. Presidentti on kuitenkin sanonut, että Yhdysvallat on siirtänyt osan kaikkein vaarallisimmista Isis-vangeista turvalliseen säilöön. Presidentti ei ole kommentoinut määrää tarkemmin.Trump on sanonut Twitterissä, että muun muassa kaksi Isisin ulkomaisista ”Beatles-taistelijoista” on amerikkalaisten hallussa. Trump tosin kirjoitti tviittinsä ”Beetles”. Nelikko on yhdistetty Isisin julmiin teloitusvideoihin.Trump itse on perustellut sotilaiden vetäytymistä sillä, että heitä oli vain 50. Presidentti on kertonut halunneensa vetää heidät pois alta, kun tiesi, että Turkin sotilasoperaatio on tulossa. Trumpin mukaan hän pyrkii vetämään Yhdysvallat pois kaikista sodista ”maailman poliisin” tehtävistä.
    – Lukuisat ryhmät ovat taistelleet satojen vuosien ajan. Yhdysvaltain ei olisi koskaan pitänyt olla Lähi-idässä. Siirsimme 50 sotilastamme pois. Turkin on pakko ottaa vastuu vangituista Isis-taistelijoista, jotka Eurooppa kieltäytyy ottamasta vastaan. Typerä loputon sota loppuu meidän osaltamme, Trump on jyrissyt Twitterissä."

    - No niin. USA haluaa luopua maailman poliisin hommista. Eikö nyt pitäisi olla tyytyväinen. Eurooppa joka tykkää olla maailman humanisti taitaa saada nyt sitä mitä se koko ajan tilaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. (lainaukset siis iltsarista. hyvää seminaaria, keskity siihen, näitä ehtii.)

      Poista
    2. Kyllä, tämä tapahtuma on yksi niistä pisteistä joissa poseeraus joko loppuu rehellisesti ja suoraselkäisesti tai sitten jatketaan ideologista matelua. Saa nähdä, miten käy heikon Eurooppamme, kun se pistetään kohtaamaan maailman kova pinta. Miten käy Euroopan, jolla ei ole rajoja ja realismia, vain jokin idiootin lailla hymyilevä ideologinen konsepti, jonka todellisuus rytistää ja heittää roskana ojaan.

      Poista
    3. Trump kirjoitti sanan Beatles Beetles...

      Parodiaa tästä tilit täyteen kiitos. Tälläinen on ihminen.

      (ymmärrän kirotusvihreet koska itse kirjoitan suulista ilmsua ajetllleen nopesti ja takristan haravoin:) mitään

      Poista
  34. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  35. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jari, nämä ovat teräviä havaintoja! Tietenkin voi sanoa lisäksi, että jotkin suomalaiset myös kyyneliin ja empatiaan ja hikeen sylin ja selän täydeltä ja credo on "Omasta syystämme, omasta suuresta syystämme" ja "Kyllä mekin, tai siis kyllä suomalaisetkin" ja tilastojen mukaan olemme Euroopan väkivaltaisin kanaa, joten keitä me olemme tuomitsemaan. Sata vuotta yritimme emmekä ole vielä mitään, kaikki on väärin...

      Poista
  36. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  37. Se että Kivi kirjoitti, on koitunut suureksi onneksi meille, vaikka hän itse vaipuikin kurimukseen. Mitä Kivi olisi löytynyt Amerikasta? Merimatkan ja ehkä Suomenmaan, joka oli suurempi vain mittasuhteiltaan. Olisiko Kivi tarvinnut sitä, siis tätä suuruutta? Mielestäni ei, hänelle riitti mitättömämpikin maisema, sillä hän runollisti sen eloon.

    VastaaPoista
  38. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  39. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  40. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  41. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jari, otanpa Turkan Veljekset viikonloppuna katseluun.

      Poista
  42. Tämä on mulle tärkeä, kun muistamme keskusteluhistoriaa muutaman vuoden taaksepäin.
    Kyseenalaistin Juhan blogissa vahvasti jotain.
    Vahvistus tuli myöhemmin - kuten ne yleensä tulevat:

    https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006269849.html

    Ei mennyt nyt ihan hyvien narratiivin mukaan, mutta tuskinpa he hyvyyttään koska tulevat anteeksipyyytämään.
    Seuraavat lemmikit tai asiadarlingsit on aina jonossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä sotilaallinen tausta ja karkuruus selittää samalla aika paljon myös traagisista jälkiseurauksista joita tuli, ja yhä tulee.

      Saa nähdä tuleeko tästä viranomaistiedosta(!) nyt iso juttu mediassa vain hiljeneekö asia kuoliaaksi, koska asia kovin kivulias. Vastullinen valehtelu on nyt vaikeaa, mutta vastuullinen ohittaminen sitten, ja sehän jo osataan.

      Nämä asiat olivat toki ihan selviä niille, joilla tähän oli vaikka vähäisiäkin kontakteja (kuulun niukasti joukkoon) tai jotka osaavat lukea ihmisten käytöstä.

      Poista
    2. Jope, hyvyys on niin hyvää, että tuskin kukaan sitä tulee pyytämään anteeksi, joten en usko että sinua hyvyydessään grillanneiden ihmisten selitykset ihan äkkiä loppuvat. Siellä ne yhä kypsentävät hiilinä hyvyystotuuksissa marinoitua lihaa.

      Poista
    3. Nythän on jännittävä seurata, tuleeko seuraava saapumiserä Suomeen saakka. Turkin aloittama hyökkäys on sinänsä pahimmillaan kaamea sytytin ties mille tapahtumille. Toivottavasti tässä ei käy huonosti ja vaikutukset leviä laajalle. Toki lähivaikutuksetkin ovat kaameita.

      Poista
  43. Kyllähän noista vuosista moni on alkanut ottaa tosiasioita tosiasioina yhä enemmän, mutta on myös joukko, ja varsin sananvaltainen (sananvapauden harvoille varattu ylin aste) julkisuudessa, jonka kehityskaari on päinvastainen jopa.

    Kaiken hassutukseksi heidän suuri huolensa on yleensä "valeuuutiset."

    Valeuutiset onkin meille kaikille haitallinen asia, mutta heidän suustaan jotka ottavat uutiset tai mieluummin varmennetut faktat (kuten tässä) tosissaan vain silloin, kun viesti miellyttää, huoli ei kovin uskottava.

    Passiivista valeuutisten levittämistä on itse asiassa myös uutisten/faktojen suhteen vaikeneminen silloin kun ei miellytä omaa maailmankuvaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen täysin samaa mieltä tuosta viimeisestä kappaleesta. Valeuutisen tai vihapuheen leiman saa pelkästään sillä, että on tietty ihminen tai edustaa tiettyä poliittista tai muuta tahoa, jota dissataan. Tähän on tultu. Viestintäyhteys on auki vain täysin samanmielisiin ja muiden puheista ei tarvitse välittää, ihan riippumatta siitä ovatko ne vaikkapa totta.

      Poista
    2. Myös valikoiva tiedonvälitys tapahtumista on tietynlaista valeuutisointia. Itse koen sellaisiksi uutiset, joissa kerrotaan ongelmista mutta jätetään tietoisesti pois keskeisimmät syyt tai kehitetään epäuskottavia selityksiä asian laitamilta.

      Poista
    3. Kyllä, juuri tuota tarkoitin. Merkittävän, ihmisiä kuitenkin todella kiinnostavien faktojen valikoinnista tai kokonaan ohittamisesta voi hyvin huudahtaa, että fakenews.

      Poista
    4. Näin on. Fakenewsissa on yhä useammin kyse tietoisesta faktojen tai aidosti selittävien tekijöiden ohittamisesta, mutta kuitenkin usein on niin että vain tietynlaiset ohittamiset ovat vääristelyä ja toiset ovat vastuullisuutta, jopa silloin kun ne alkavat lähennellä valkoista valhetta ohipuhumisessaan.

      Poista
    5. Tai onhan mukana ollut myös todella synkkiä valheita, kuten pohjoiseen vyöryneiden sotilaiden ja rikollisten nimittäminen hädänalaisiksi vaikka suinkaan kaikki eivät ole sitä olleet. Mitä systemaattisempaa asioiden piilottelu ja vääntely on, sitä pahempi valhe. No, paljonhan on ollut sitäkin, että on omassa hyvyydessä otaksuttu aktiivisesti kaikenlaista.

      Poista
  44. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  45. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jari, myönnän, että minulla jäi silloin aikanaan Turkan ohjaus näkemättä - katsoin siis vain osin. Nytpä tutustun tähän. Totta kai aito ohjaaja tekee oman näkemyksensä mukaisen kokonaisuuden.

      Voi tosiaan olla, että suomalaiset veljekset pääsevät oikeuksiinsa vasta nyt, vuosia myöhemmin kun historiallinen asiayhteys valaisee asiat uudella valolla.

      Poista
  46. Itse katselin Turkan teosta aikanaan. Muistan että pian tottui juuri niihin valintoihin.
    Mutta se oli sitä aikaa, 80-luvun loppu, ysärin alku.
    Monella tapaa haluttiin olla "rankkaa."
    Se toki on tuon teoksen pintatason huono analyysi, mutta mulla tuli varsinkin varsin muihin tuon ajan rankkuuksiin raju hylkimisreaktio.

    Joku kuva: helsinkiläinen elokuvaestivaali, joku niistä.
    Katsomossa pitkän mustan nahkatakin hakkineita miehiä ja kulttuurisutturoita (sanoinko mä tosiaan tuon?).
    Molemmat löytäneet juuri postmodernisminsa (myöhässä)
    ja Foucaltin (josta muuten "auringonousulehdessä" hyvä artikkeli).
    Kankaalla menossa jokin hongkongilainen väkivaltataide-elokuva tai esitarantino.
    Minä tajuamassa, että juuri tänne mie en kuulu enkä viihy.

    En kyllä muista että olinko itse edes paikalla, mutta 90-luvun alun ajoista mulla tuo mielikuva.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis, Foucault.

      t. nimimerkki The Beetles.

      (selitys aiemmassa kommentissa)

      Poista
    2. Mikään muuten ei ole niin naurettavan näköinen asu miehellä kuin pitkä musta nahkatakki. Lyhyt on kyllä tosi ok:)

      Poista
    3. Pitkästä nahkatakista tulee mieleen pervo itsensäpaljastaja (vaikka taitaa olla kankaisena versiona kliseisempi), toki varmaan myös muutama pop/rock-bändi (joskaan väri ei silloin usein ole musta).

      Poista
  47. Hesarissa juttu tänään Tenstalaisen skarpin kaverin perustamasta leffafestivaalista, joka laajentunut kohtaamispaikaksi, jonka tarkoitus mm. lähentää etnisesti eriytyneitä ihmisiä kantaväestöön ja työpaikantarjoajiin.

    Hieno idea.
    Hyvä jos töitä löytyy jne. mutta jotenkin liian nopeita ja varmoja johtopäätöksiä vetää hesari.
    Onko tuolla alueella esim. väkivalta, omalakisuus ja autopoltot myös vähentyneet? Siitä ei puhuttu.

    Meillä keskiluokkalaisilla ihmisillä on taipumus ihastua juuri tuollaisiin ratkaisuihin, jotka kuulostavat hyviltä ja joilla hoidetaankin osaaongelmaa, mutta jotka tuskin kokonaistilannetta toiseksi ratkaisevat.

    Jutussa tuli ilmi että Ruotsi on jakautumassa vahvasti etnisiin asuinalueisiin. Satun tietämään että Helsingissäkin on päiväkoti, jossa ei ole yhtään suomalaistaustaista lasta. Ja monia aika lähellä sitä. J o s se on ongelma, ja noille alueille pitäisi saada lisää suomalaisia perheitä jo maahanmuuttajataustaistenkin takia niin miksi heitä pitää sinne nykyään erikseen takaisin houkutella? Miksi heitä siellä ei enää ole, vaikka sosioekonomisesti vähintään yhtä köyhiä perheitä on kantasuomalaisissakin.
    Jokin on saanut heidät poistumaan?
    Ovatko he rasisteja?

    Sosiologinen fakta näyttää olevan se, että kun tietty määrä uusia tulijoita tulee täyteen jotakin alkaa aina tapahtua. Joidenkin tutkijoiden mukaan reaktio on neurobiologinen ja sen muuttamiseen tai vaimentamiseen menee todella pitkä aika.
    Ne jotka eivät oikeasti asiaa kohtaa arjessa asia ei ole tietenkään mikään muu kuin uuden omaylpeyden aihe: minä en onneksi ole niin kuin nuo (foobikot)!
    Muualla asuville tiedoksi, että vaikka Helsinki ylpeänä julkisuudessa kertoo että sen asuntopolitiikka ehkäisee tätä em. kehitystä, se ei pidä paikkansa. Tai piti jossakin määrin ennen, mutta nyt juuri määrä alkaa muuttaa tilannetta.
    Koska Euroopan ulkopuolelta tuleva väestösiirtymä tulee kasvamaan entisestään, on muun osan Suomen alettava ottaa tästä vastuuta. Kun pikkukaupungeissakin on tuhansissa ja suurimmissa kymmenissä tuhannessa tulijoiden määrä, vasta sitten koko kuva tulee muuallakin koetuksi mm. päiväkoteineen joissa "suomalaisia" ei enää ole.

    Ja muualla Suomessa asuminen on myös maahanmuuttajienkin etu vaikkapa juuri Hesarin jutussa kerrotuista syistä. Jutussa kävi ilmi että juuri "omissa" porukoissa pysyminen, esim. niissä omalakisissa lähiöissä, vain vahvistaa ulkopuolelle jäämistä. Niissä voi olla kulttuurisesti helppoa, mutta pidemmän päälle ne ovat ansoja.

    VastaaPoista
  48. Jope, tuo minkä kuvaat on liki ainoa toteutunut suunta oikeastaan missä Euroopan maassa hyvänsä ellei puhuta korkeasti koulutetuista ja hyvätuloisista ihmisistä, jotka ovatkin sitten jo usein, liki poikkeuksetta sisällä työyhteisöissä ja kansainvälisessä elämänmenossa. En usko, että on oikein edes mahdollista muuttaa tätä kehityskulkua mikäli tulee suuria ihmismääriä samankaltaisista taustoista. Pahinta on jos asutetaan monikulttuurisesti keskenään vihoissa olevia ryhmiä samoille alueille - siitä seuraa sitten kaikenlaista.

    VastaaPoista
  49. Juuri näin.
    Tuosta pk-seudulle keskittymisestä vielä se, että koska tämä uusi asutuspohja on jo syntynyt, on suuntaa aika mahdotonta siinäkään enää kääntää. Uusi väestö keskittyy entisestään.
    Helsingillä menee tällä hetkellä taloudellisesti hyvin. Lähinnä yritysverojen ansiosta. Suurten pääkonttorien sijoituspaikka tuottaa suurta tuloa. Työllisten verotus ei riittäisi yksin pitämään tätä yllä. Näillä yritysveroilla sitten stadi tuottaa ja rahoittaa vihreitä unelmiaan, kymmenien miljoonien pätkäpyörätunneleitaan ja muuta vahingollisempaakin.
    Myös tulonsiirtoihin täällä on toistaiseksi juuri siksi varaa.
    Statement-poliitiikkaan on varaa, koska yritykset sitä lapppavat kaupungin kassaan.

    Millainen olisi pk-seutu jos se olisi omillaan tai jos se saisi yritysten verotuotosta saman osuuden suhteessa kuin muutkin maamme osat? Itse osaan hahmottaa sen, ilman mielikuvitusta.


    Helsingissä on aina kymmeniä tuhansia opiskelijoita. Iso osa täällä vain käymässä. Silti heillä käytännössä ilman vastuuta pidemmästä kehityksestä on täysi valta äänestää valtaan omaa identiteettipolitiikkaa miellyttävät hahmot.
    Realismista viis. Tai kokemuksista joita muista Euroopan kaupungeista jo saatu runsaasti. Törkeintä on aina "asenne."

    Jos ei-eurooppalaisten maahamme muuttaminen laajassa mitassa on väistämätöntä ja välttämätöntä pitäisi päättäjien ohjata tätä virtaa myös muualle Suomeen. Kehittää myös työmahdollisuuksia siellä.
    Tänne keskittyessään syntyy tänne muutoin ei-euroopalaisten alueita ja kaupunginosia ongelmineen ihan niin kuin muuallekin Euroopassa on syntynyt. En usko että pk-seutu osaa tätä yhtään paremmmin. Siellä jo sitä paitsi tiedetään, miten tarina meni, täällä eletään vielä kauniissa kuvitelmissa miten se meillä tulee menemään, muka eri lailla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ei tule menemään millään tavalla eri lailla, mikäli ei oteta erilaisista taustoista olevia korkeasti koulutettuja ihmisiä. Humanitaarinen maahanmuutto, vielä jos se on monokulttuurista ja monouskonnollisesta taustasta, pahentaa eriytymiskehitystä entisestään. Tuntuu aivan typerältä toistaa näitä asioita, koska nämä ovat sosiaalisesti liki determminoituja juttuja. Siinä Suomi tekee suuren virheen, että sijoittaa porukan valtaosaltaan pääkaupunkiseudulle ja isoihin keskittymiin. Luultavasti palveluja on helpompi tarjota näin. Muualla olisivat aivan irrallaan, kun pikku kunnissa on soveltuvia töitäkin melko vähän (vrt. Ruotsin pikkukuntien tilanne).

      Poista
    2. Kyllähän pikku paikkakunnat tarvitsevat yhden pizzerian ja yhden kebabpaikan sekä muutamia hoitajia ja muita palvelualojen osaajia, kuten autokorjaajia, mutta siihen se helposti jää, jos ei ole kielitaitoa ja koulutusta riittävästi. Maakunnissa kantistenkin on vaikea luoda uutta työtä ja monesti työt perustuvat erityisosaamiseen jollakin alalla, jolle on käyttöä paikkakunnalla ja lähiympäristössä.

      Poista
    3. Huom! Minä olen käyttänyt autoani huollossa maahanmuuttajien korjaamoilla, ostanut heiltä renkaita, yleensä ulkona syödessäni käyn etnisissä paikoissa. Ilman muuta tahdon tukea maahanmuuttajayrittäjiä. Silti paras ja laadukkain palvelu esimerkiksi autoasioissa tulee puolen kilsan päässä olevilta kahdelta noin kolmikymppiseltä suomalaisjampalta. He ovat todellisia asiantuntijoita eikä ole tarvinnut isonkaan rempan jälkeen mennä jälkikäteen valittamaan.

      Poista
  50. Piti olla: Tärkeintä on aina "asenne."

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, asenteesta se lähtee. Totta kai näin on, mutta tosiasiatkin painavat.

      Poista
  51. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jari, luulen että on realismia, jos ennustan, että maahanmuuttajat, etenkin humanitaarisen maahanmuuttajat, sijoittuvat suurimpien kaupunkiemme lähiöihin. Ehkä Vaasa saa osansa, mutta se jää melko pieneksi.

      On harmillista, että mekanismi on tämä: mitä enemmän humanitaarisen maahanmuuton tuomia ihmisiä tietyllä alueella, sitä enemmän kantaväestö muuttaa pois ja sitä alemmas asuntojen (myynti)arvo laskee. En tiedä, miten tähän voisi vaikuttaa. Harmittaa lähinnä niiden ihmisten puolesta, jotka ovat sijoittaneet asuntoon "väärällä" asuinalueella. Ei ole mukava, jos ostaa asunnon 300 000 eurolla ja saa siitä 240 000 myydessä. En tosin tiedä, käykö näin, mutta voi olla, että esimerkiksi jossakin Vuosaaressa käy. Riippuu asunnon sijainnista ja alueen kehittymisestä lähivuosina.

      Poista
    2. Alueilla, joissa on korkean hinnan asuntoja ja kaupungin vuokra-asuntoja vieri vieressä, riski on melkoinen. Yleensä isot vuokra-asunnot menevät isoille maahanmuuttajaperheille. Vähitellen sitten koko kerrostalossa on enemmistönä maahanmuuttajat. Sitten ilmiö leviää viereisiin taloihin. Tällaista tämä vaan on, siis ihmisten käytös. Vaikeapa sitä on millään estää. Jos käyt esimerkiksi vuorotöissä ja osa kerrostaloa elää eri rytmiin, niin joko siedät tai etsit asunnon jostain muualta. Toki tämä ei ole näin yksinkertaista. Monet maahanmuuttajat käyvät itsekin töissä tai opiskelevat, mutta ehkä tiettyjen alueiden humanitaarinen porukka on kuitenkin valtaosin hieman eri asemassa tässä suhteessa. Vuokrataloissa on paljon muitakin ongelmia kuin erilaiset elämäntavat. Yleisin ongelma on kai imago-ongelma.

      Poista
  52. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  53. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse asuin 90-luvulla Itä-Helsingissä sekä Kontulassa että Vuosaaressa. Meno oli tuolloin Suomi-monokulttuuria pääosin, ei juurikaan ongelmia, sama Tapulikaupungissa. No, siellä tuli kerran yksi tyyppi vastaan Palovartijantiellä ase kädessä. Kontulassa näki alkoholisoituneitten kantisten uhkaavaa ja väkivaltaista käytöstä. Hyvissäkin taloyhtiöissä voi olla yksi ainoa huumehörhö, joka rikkoo rauhan murtautumalla ihmisten varastoihin ja pyöräkellariin. Yhden läheisen ihmisen talossa on tällainen ongelma. Saavat ilmeisesti kuitenkin häädön aikaan kun on muitakin juttuja.

      Vuosaaresta on mielenkiintoista kuvamateriaalia miltä näyttää monikulttuurinen roskakatos. Olen nähnyt sellaisia täällä Vantaallakin. Siinä ei kierrätyksen ja siisteyden parhaat periaatteet toteudu turhan tarkasti. Pikemminkin näyttää avotunkiolta niin että mukana on kaikki mahdolliset roskat.

      Poista
    2. Yleensä vuokratalotkin on kohtuullisen siistejä. Riippuu vähän millainen porukka taloa asuu. Poikani asui Myyrmäessä hetken. Käytävässä oli Myyrmannin ostoskärryt ja muuta sinne kuulumatonta, talon edessä sisääntulossa oli sama oksennus varmaan kaksi kuukautta. VAV:n vuokratalo oli kyseessä.

      Itse olen asunut ympäri Helsinkiä vuokralla 1991-2006 ja ihan hyvin on mennyt. Sitten lapset olivat sen verran isoja, että piti hankkia oma kämppä Vantaalta, kun vuokrahinnat karkasivat käsistä.

      Poista
  54. Sinänsä kerrostalon roskakatos on äkkiä kaaoksessa, jos roskis täyttyy alkuviikosta ja ihmiset heittävät roskapussit lattialle ja joltakin jää ovi auki ja tulee eläimiä, kuten harakoita tai variksia tai rottia, tonkimaan pusseja. Siinä on nopeasti hirveä sotku.

    VastaaPoista
  55. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ainakin pääkaupunkiseudun jätehuolto on ottanut hyviä harppauksia, koko ajan puhtaampaa. Tänään olimme kävelyllä lähialueilla ja metsässä ja täytyy sanoa, että ihmiset ovat ääliöitä. Keräsin sipsipusseja, suklaapatukkakääreitä ja juomapurkin pois. Ei olisi tullut kävelemisestä mitään, jos olisin noukkinut jokaisen roskan. Aivan älytöntä kun ihmiset eivät tajua, että olisi paljon mukavampaa, kun ympäristö on siisti. Tiedän että kuulostan vanhukselta, mutta ärsyttää suunnattomasti tuollainen holtittomuus, varsinkin kun roska-astioita on joka paikassa paitsi siellä metsässä.

      Poista
    2. Siis roskaajat ovat 99 prosenttisesti lapsia ja nuoria, jotka ovat muka huolissaan planeetasta. Paskat ovat.

      Poista
  56. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  57. Sama juttu pienimuotoisemmin oli kuulemma ollut jossain nuorten ilmastomielenosoituksessa. Olisivat keränneet senkin ajan roskia ympäristöstään ja kuunnelleet jonkun fiksun puheen paikkojen siistinä pitämisestä ja roskan vähentämisestä. Koulujen sisällä kierrätys toimii, mutta menepä koulujen tyhjille pihoille viikonloppuna...

    VastaaPoista
  58. Olette täysin kartalla, noilla esimerkeillä, muun muassa noilla, täällä mennään.
    En muuten tiedä yhtään "maahanmuuttokriitikkoa" (ja niiden määrä munkin tuttavapiirissä lisääntyy noin mies/nainen/kk/vauhtia) joka ei käyttäisi maahanmuuttajayrittäjien eri palveluita. Rikkaat liberaalit varmaan kuvittelevat toista, mutta niin se on.
    Yleensä näillä m-kriitikoilla on arjessaan lisäksi huomattavasti enemmän suoria ja hyviäkin kontakteja maahanmuuttajiin kuin oikea-asenteiset kuvittelevat tai tietävätkään. Asiat eivät ole ollenkaan niin, että on ryhmä joka vastustaa joitakib joidenkin toisten uskonnon, kulttuurin tai puhumattakaan ihonvärin vuoksi. Sellaisia en tunne. Kysymys on siitä, miten homma toimii tekojen tasolla ja mikä on mahdollista, mikä ei.

    Pk-seuduilla on myös tosiaan edellä kuvattuja taloja jo nyt jotka käyvät kuin vallatuista taloista, mutta eivät sillä oikealla tavalla.
    Itse asun vuokralla vuokratalossa, mutta meidän talossa on kohtuuhyvä tilanne. Melkein kaikki duunissa olevia. Muuttajatkin toistaiseksi ainakin esimerkkejä parhaasta päästä.
    Silti tiedä työnikin kautta varsinaisia ns. hotspot-kortteleita, joihin en toivoisi asumaan kuin joitakin vasemmistolaisen ja vihreän identiteettipolitiikan luuapäisimpiä kannattajia, perheineen. Toki tiedän etteivät ne oikeasta asenteestaan huolimatta niihin taloihin halua! Parempi puhua vain periaatteen tasolta.

    (Jari, Wien on loistavan hyvä esimerkki laadukkasta ja suhteellisen edullisesta vuokra-asumisesta. Vuokralla suurin osa, myös hyvätuloisista, ja iso osa taloista varsinaisia helmiä. Ja mikä sijainti.
    Meidän oma asuntopolitiikkamme on surkeaa, ja kallis ratkaisu. Eikä se tästä tule muuttumaan.
    Ja missä me todella sijaitsemme, samalla maapohjalla kuin Murmansk!
    Vaikka Suomen luonto on kaunis ja korvaamaton vaimon kanssa leikitään ajatuksella siirtymisestä johonkin hienoon itäisen Keski-Euroopan maahan kun jäädään eläkkeelle 12-15 vuoden päästä. Toivottavasti silloin ei ole muitakin syitä lähteä. No, nuo ko. maat kyllä laitettu "kuriin" siihen mennessä, kun suuri valta puuttuu peliin, eli eiköhän niistä ole tulossa sitten lisää brysseleitä jne. )


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
  59. illoinkohan aletaan kysellä sen perään, että miksi keskimäärin eniten maahanmuuttoon kielteisesti suhtautuvia tulee sieltä, missä maahanmuuttajia asuu eniten. Ja päinvastoin.

    Onko vain sattuma että juuri niissä ihmisissä jotka asuvat vähävaraisimmissa lähiöissä on eniten rasisteja?

    Noiden ihmisten pitäisi noin vain sormia napsauttamalla vaihtaa oikea asenne väärän asenteen tilalle, mutta kuitenkin niin, että elinolosuhteet pysyvät ennallaan.

    Heidän pitäisi ikään kuin omaksua hyvien alueiden ihmisten maailmankuva ilman näiden hyvien liberaalien omaamia resursseja vaikuttaa elämäänsä enemmän.

    Ihmisten jotka tuollaista vaativat täytyy olla täydellisen empatiakyvyttömiä ja kykenemättömiä samaistumaan kuin omaan päähänsä, oman kuplansa ihaniin ja lämpimiin asenteisiin, ja omiin valintoihinsa.

    VastaaPoista
  60. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  61. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  62. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  63. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jari, jos asiasta järjestetään kansanäänestys tai tulee tällainen lakiehdotus, niin pistän nimeni siihen, samoin houkuttelen mahdollisimman monen allekirjoittamaan.

      Poista
    2. Jope, tuo sinun ajatuksesi on erittäin kiusallinen poliitikoille. Etäisyyden päästä tehdyt ratkaisut, jotka vieläpä koskevat lähinnä toisia, ovat erittäin kyseenalaisia.

      Poista
  64. Jari,

    nuo ovat olennaisia vastauksia ja lisäkysymyksiä Jopen kysymykseen.

    Olen sitä mieltä, että jonkin verran naapurimelua kyllä siedetään, varsinkin jos siinä sitten päästään yhteisymmärykseen siitä, että melu loppuu ja rajautuu ja kohtuullistuu yhteisten sääntöjen puitteissa. Eikä pidä tietenkään olettaa, että kaikki turvapaikanhakijat olisivat jotain mölysakkia, kun eivät ole. Mutta jos ongelmia ilmenee, niitä ei pidä sietää, olipa häirikkö kuka hyvänsä.

    Minun on hyvin vaikea käsittää, mitä Suomi koki 2015 ja sen seurauksena. Johtajamme eivät suojelleet maata, ja tämä pelko on minusta yhä akuutti ja pelkään, että eivät suojele jatkossakaan tosipaikan tullen.

    Niin, emme ole sortuneet mihinkään, se täytyy todeta, mutta samaan hengenvetoon on todettava, että maahan päästettiin runsain joukoin lähi-itäläisiä sotilaita, poliiseja, vartijoita - joista osa oli osallistunut erittäin raakoihin tekoihin - ja kansalaisille valehdeltiin aivan suoraan, että tiedetään keitä he ovat ja että on rasismia kysyä heidän motiivejaan.

    Valitettavasti osa näistä sotilaista ja puolisotilaallisista jätkistä, siis osa heistä!, on nyt raiskannut neljässä vuodessa satoja lapsia ja naisia (suunnilleen 1000 ei-kantiksen tekemää raiskausta total), muutamalta naiselta on irrotettu pää (tai siis ehkä teknisesti ottaen on pää jäänyt roikkumaan jonkin nahanriekaleen varaan) jne jne, vaikka mitä. Ja tämä porvarihallituksen aikana, mutta kirkonmiesten ja -naisten avustuksella, vihreiden ja vasemmiston kuorossa huutaessa ihmisoikeuksia.

    Minusta tämä on vähän helvetin kallis hinta siitä, että jotkut saavat tuntea oman hyvyytensä ja auttamishalunsa ja tulevat lähinnä kusetetuiksi. Ja on tämä minusta aivan törkeä hinta siitäkin, että joitakin on todella autettu. Ei tämän pitäisi mennä näin.

    Ihmisiä pitää auttaa, mutta ei kai kenenkään tarvitse olla niin sinisilmäinen idiootti, että ottaa petoja vastaan ja kieltäytyy edes ajattelemasta, mitä siitä on seurannut ja vielä seuraa.

    Niin, tällaiset asiat minua huolestuttavat. Maailmalla tapahtuu kaikenlaista, ja on onni, että olemme näin pohjoisessa, mutta minusta Suomi ei ole turvassa nimenomaan omien hallitustensa ja päättäjiensä vuoksi. Näin ei pitäisi olla.

    Tästä ei voi syyttää yksin vihreitä ja vasemmistoa, vaan hommassa ovat olleet tavalla tai toisella mukana melkein kaikki. Ei pidä antaa tämän tapahtua toista kertaa. Jos näin tapahtuu, olisi asiasta päättäneet ihmiset saatettava joskus edesvastuuseen teoistaan. Pitää suojella ensin omia ja kun autetaan, autetaan niitä, joista tiedetään keitä he ovat. Huijareita ei kannata auttaa. On paskapuhetta, että henkkarit olivat pudonneet Välimereen tai hukkuneet jonnekin. Se on erittäin epätodennäköistä suurimmassa osassa tapauksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hah, ha. Ihan en nyt tiedä vedätkö tosissasi farssillisia ajatuskokeita tosissasi puolitosissasi, mutta hyviä ovat.
      Tuo viimeinen: ei väestövaihto, mutta asukkaiden vaihto.

      Kansanedustajalähiö on hyvä ajatus.
      Sijoitetaan kaikki 200 edustajaa edustuskaudekeksi muutaman lähiön hotspot-taloihin, perheineen.
      Sitten vasta on se Sama Matka.

      Poista
  65. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä em. siis Jarin kommenteista.

      Poista
    2. Vesan kommentti traagisessa todellisuustajussaan on sitten vain surullinen.

      Eikä kaikki tuo katoa että todetaan, että paljon on toisenlaisiakin esimerkkejä ja tapauksia. Tietenkin on, ja pitää olla.

      Poista
    3. Surullista on sekin, että kansalla on sellainen perustuntuma, että saman annetaan tapahtua uudestaan jos tilanne tulee. Miten kukaan suojattomista ihmisistä voisi kunnioittaa Oikeaa Asennetta, jos kyseisen asenteen lähtökohta ei ole kansalaisten turvallisuuden ensisijaisuus, vaan ideologialähtöinen statement-arvopolitiikka, joka ei tunnusta ihmisten ensimmäistä arvoa omassa maassaan.

      Poista
    4. Jope, minusta hallituksella on nyt joitakin hyviä ideoita ihmisten auttamisesta (joskin voi olla että ei esimerkiksi työpaikat lisäänny, mutta kuitenkin velkarahalla "elvytetään" ruumista), mutta minua korpeaa epäilys siitä, että ei löydy minkäänlaista itsesuojeluvaistoa ja kanttia, jos vaikkapa länsirajalle lampsii 100 000 miestä Lähi-idästä. Pelkään, että tehdään hyvin samantapaisia tai jopa typerämpiä virheitä kuin aiemmin. En vain ole saanut sellaista kuvaa, että kukaan uskaltaisi puolustaa maata tämäntapaiselta vaikuttamiselta. On kuin ei kyseessä edes olisi mikään vaara, vaan jokin mahdollisuus. Tällainen minua risoo ja pelottaa.

      Poista
    5. Ei tietenkään pelota ihmisten auttaminen, vaan se että asiat sotketaan perin pohjin ja valehdellaan niin kuin tekivät varsinkin keskustan ja kokoomuksen johtavat poliitikot aiemmin. Ja toki kaikki muut olivat kuorossa mukana tai ainakin hiljaa.

      Poista
  66. Se arvo on tietenkin koskemattomuuden suoja kaikissa tilanteissa.
    Sitä varten mm. turvapaikanhaku-prosessit ja tutkimukset tehdään. Tai pitäisi tehdä. Myös takaisinlähetykset.

    VastaaPoista
  67. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jari, kuitenkin nämä noin 75 rauhan ja hyvinvoinnin vuotta ovat olleet tärkeitä, todella tärkeitä. Sikäli ei kaatunut turhaan moni sukulainen torjuntataisteluissa. Mutta turhaa on heidän panoksensa, jos meidän aikamme panos on se, että emme arvosta itseämme riittävästi. Me kaadamme sillä tulevat sukupolvet tai ainakin kampitamme pahasti. Niin, ja on kai otettava huomioon sekin, että ne tulevat sukupolvet ovat yhä pienempiä tämänhetkisten päästöstemme vuoksi...

      Poista
    2. Jos ajattelee sitä Suomen historian valossa, niin on todella hyvin sanottu, että "Hopea ei ole häpeä." Minusta se on paljon paremmin sanottu kuin se, että "Suomi hävisi kaikki sotansa." Se on epäkunnioittavaa puhetta. Suomea ei kukaan kuitenkaan viime vuosisadan sodissa miehittänyt. Luulen, että kaikille kelpaa maamme tilanne, jos vertailukohdaksi otetaan esimerkiksi Baltian maat. Tietenkin jotkut kommunistit olisivat olleet ihan kiimoissaan, jos Suomi olisi tuhottu jo ajat sitten ja yhdistetty johonkin suureen ja mahtavaan, mutta he ovat kuitenkin merkittävä vähemmistö. Paitsi ehkä nykyaikana, kun taas pitäisi olla nimenomaan osa suurta ja mahtavaa pikemminkin kuin itsenäinen.

      Poista
    3. Minusta Suomeen voi tulla ja täällä voivat elää muutkin kuin kantikset. Mutta täytyy olla kunnolla. En kaipaa tänne enää yhtään karannutta sotilasta, joka jatkaa siitä mihin jättämässään paikassaan jäi. Pitää tietää keitä tänne otetaan. Se on ihan minimivaatimus.

      Poista
  68. Luen juuri parhaillaan Ville Kivimäen hienoa psykiatrista historianteosta Murtuneet mielet, jossa kuvataan sotatraumoja rintamamiesten keskuudessa.
    Olen hyvin vaikuttunut, liikuttunutkin ja kiitollinen.
    Vaikka tuosta kaikesta pääsin tietoisuuteen jossakin määrin jo lapsuudenkotini keittiössä, kun rintamaukkoja siellä kokoontui, vetää myös tuo kirja sodan toisen puolen myös hyvin yhteen. Iholle tulee kun siinä puhutaan asiat miesten tasolta.

    Minäkin pelkään meidän valmiuttamme sanoa ei mahdolliselle uudelle aallolle joka on vielä isompi ja joka ei ehkä koostu todellisista hädänalaisista. Samaan tapaan kuin nyt kävi ilmi Migrin raportista keitä edellisen aallon tulijat olivat isoksi osaksi.

    Ja jos ihan rehellisiä ollaan, jossakin on määrällinen raja myös todelliselle hädänalaisille. Auttaa pitää, se on ihmisyyden hinta, kuten Juha sanoo, ja omastakin pitää tinkiä, mutta vain realismi takaa todellisen avun. Kriisejä on torjuttava ja autettava niiden syntysijoilla.
    Obaman hallinto masinoi arabikevään innovaationaan demokratisioida arabimaita. Se on ihan totta. Seurauksia on maksanut Eurooppa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyy sanoa, että aivan uskomaton saavutus rauhan-Nobelistilta...

      Poista
    2. Arabikevät oli toki monimutkainen prosessi, mutta USA:n ulkoministeriö on ollut laittamassa ns. pökköä pesään. Mikä tuho Syyriassa sen traagisimpana seurauksena.

      Poista
    3. No, ei koko sotkua voi todellakaan palauttaa Obamaan, mutta kyllä Nobelin myöntämistä olisi voinut pantata sen aikaa kun nähdään mitä pressa tekee ja saa aikaan.

      Poista
  69. Oli kiire palkita "idea presidentistä" ennen tekojen mittaamista.

    Nyt kykenivät vastustamaan samaa houkutusta Gretan suhteen.

    VastaaPoista
  70. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  71. Nyt keikutamme suurta merta
    kuin keikuttaisimme vain paattia,
    ja allamme on syvä juova verta,
    me odotamme Kelafaattia.

    VastaaPoista
  72. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  73. Sen kun tietäisi, naputtelin hetken mielijohteesta!

    VastaaPoista
  74. " Kirkkolaitos kaupittelee itseään pyhän kokemisella ja hyvän tekemisellä ja on tehnyt Jumalasta itselleen brändin. Vihervasemmistoa kosiskelevat seurakuntalehdet esittävät Jumalan suurena tuntemattomana liberaalina."

    Tuon ja paljon muuta kuunneltavaa sanoi tytölleni pari vuotta sitten
    sattumalta osunut rippipappi. Lukekaa sunnuntain kunniaksi:

    https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/kirkko-on-tyontanyt-jumalan-sivuun-vaittaa-agricolaliikkeen-pappi-henrik-wikstrom#52bdd0c2

    Pitäisköhän liitty takaisin kirkkoon?? Noita lisää!
    Sanoin erotessani että tuntuu kuin kuuluisin vihreään puolueeseen tai vasemmistoliittoon kun kuulun seurakuntaani.
    Kiva kanslisti vastasi:
    -Ymmärrän mitä tarkoitat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hiilineutraali kirkko. Siinäpä onkin ydin kohdallaan,

      Poista
    2. Olipa hyvä tuo Wikströmin juttu, asenne ennen kaikkea. Muistan että olemme puhuneet asiasta melkein samoilla sanoilla. Kyllähän Kirkon ja kaupungin jutut, pääkirjoitukset usein, on laadittu ennen kaikkea nykypolitiikan pohjalta ortodoksisesti, kristinuskoa hiukan mausteeksi. Kristityn pitäisi elää tässä maailmassa, mutta pitää mielessä myös tulevan maailman todellisuus, niin vaikeaa kuin se joskus onkin - tai oikeastaan niin että tuleva maailma on jo tässä.

      Poista
  75. Sinänsä ei ole mitään vikaa, että kirkko puhuu ajankohtaisista asioista mutta sen toimintaa ei voida palauttaa niihin. Silloin se alkaa muistuttaa poliittista puoluetta, joka hukkaa identiteettinsä ja alkaa paniikissa kosiskella äänestäjiään. Samaan hengenvetoon pitää sanoa, että protestanttisuuteen kuuluu uudistuminen ja tradition tulkinta. Sen ei pitäisi kuitenkaan tarkoittaa poliittisen ilmapiirin kosiskelua. Toisaalta kirkko on jäseniensä ja ennen kaikkea johtajiensa näköinen. Liberaalien Jumala on tosiaan suuri tuntematon vihervasemmistolainen liberaali, jonka olemassaoloon hädin tuskin uskotaan, mutta pakko se on pitää kuitenkin mukana, kun kirkossa ollaan. Joskus tuntuu, että nämä Heinimäet ja muut ajattelevat olevansa itse hieman fiksumpia kuin vanha tunkkainen Jumala ja hänen sanomansa - siitä on paras häveliäästi vaieta ja tehdä sen sijaan reippaasti politiikkaa, jota voisi kyllä rehellisesti sanottuna tehdä yhtä hyvin jossakin puolueessa. No, tämä on pelkästään oma vaikutelmani, enkä edes väitä ajattelevani, että olisi erityisen helppoa olla päätoimittaja moneen suuntaan vetävän lehden keulilla.

    VastaaPoista
  76. "Joskus tuntuu, että nämä Heinimäet ja muut ajattelevat olevansa itse hieman fiksumpia kuin vanha tunkkainen Jumala ja hänen sanomansa - siitä on paras häveliäästi vaieta ja tehdä sen sijaan reippaasti politiikkaa, jota voisi kyllä rehellisesti sanottuna tehdä yhtä hyvin jossakin puolueessa."

    Muotoilin ehkä väärin. Nämä ihmiset tuntevat itsensä kenties moraalisesti paremmiksi ja eheämmiksi kuin mitä Jumala on. Heillä on yksinkertaisesti parempi arvostelukyky. He eivät ole kaikkitietäviä, mutta kuitenkin parempia ihmisiä kuin vanha Jumala.

    VastaaPoista
  77. Nyt näissä kommenteissasi sanoitat täsmälleen omat tunteeni että järkeni ajatukset tästä aihepiiristä.

    Tietenkin ihmisen täytyy olla suurempi, viisaampi ja liberaalimpi kuin raamatun Jumala jotta ihminen voi tehdä hänestä oman kuvansa, heijastaa häneen aikalaisuuttaan.

    Uudistua saa ja täytyykin, reagoida ajassa ajan ajanakohtaisiin tilanteisiin, mutta tehdä se kirkon perusjutun pohjalta, sitä kadottamatta eikä poliittisen lempisuuntautumisen.
    30-luvun Suur-Suomi-kirkko oli siis ihan samaa meininkiä kuin tämä nykyinen aikalaiskirkko.

    Joku piispa sanoi ei niin kauan sitten, että kirkko on täällä koska täällä kuollaan. Kirkolla on pelastustehtävä.

    Tuo Henrik-pappi on minusta klassisuudessaan se tämän ajan kristillinen uudistaja ja anarkisti ja nämä heinimäet tunkkaisia liberaaleja (= aikalaiskonservatiiveja) kaikille helpotetussa aikalaissanomassaan. Mun päässä se menee juuri noin päin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun aikoinani menin kirkkoon tosimielellä noin vuonna 1992, näin tämän tuossa viimeisessä kappaleessani kuvaamani asetelman ihan heti. Tajusin heti mikä on pelin henki, kumpi puoli voittaa tilan, ja niinhän siinä kävi.
      "Konservatiivit" olivat mun silloin vielä seurakunnallisesti naiveissa silmissä heti rebeleitä ja "liberaalit" kuin joitakin luokanvalvojia, tylsimpiä, persoonattomimpia jne. painotuksissaan.

      No, jako ei mene noin, yhyettä pitää aina etsiä, mutta painopiste on näköjään edelleen tuollainen. Toisilla on kyllä sananvapaus, toisilla lisäksi sananvalta. Jokainen tajuaa kummin päin se menee. Tässä asiassa kirkossa sama tilanne kuin yhteiskunnassakin.

      Kukaan ei saa arvostella eikä ole kykenevä arvioimaan toisen henkilökohtaista uskoa mitenkään koskaan, mutta kirkon toiminnan painotuksia voi yleisesti arvostella ja arvioida kuka tahansa. Henrik teki sen mielestäni tässä todella hyvin mitään ja ketään pelleyttämättä.

      Poista
  78. Joo, en minäkään ole mikään arvioimaan Jaakko Heinimäen uskoa, en todellakaan, kun ei omanikaan ole aina niin kummoinen, mutta kommentoin vaan miltä homma ulospäin näyttää. Onneksi ei kuitenkaan olla vielä niin pitkällä että tällaisten Henrikien sanomiset siivottaisiin pois.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä ajattelen niin että monet liberaalit tulevat mukaan kirkon toimintoihin, koska siellä on tarjolla yksi väylä politiikkaan ja valtaan. Teemat joita he pitävät esillä ovat monesti puhtaasti poliittisia. Minua on aina kuvottanut kunnallispolitiikan ja kaikenlaisen muunkin politiikan kytkeminen seurakunnallisiin virkoihin ja toimielimiin. Kirkko on uskon yhteisö.

      Poista
    2. Se että joku on uskon yhteisö tarkoittaa minulle sitä että se ei ole vallan ja valtaan pyrkimisen yhteisö. Uskon, uskonnon ja politiikan liian tiivis kytkeminen toisiinsa saa aina järkyttäviä muotoja. Kirkon ydin ei ole ihmisyhteiskunta vaikka kyseessä onkin yhteisö. Ydin on se että kirkko on Kristuksen ruumis, vaikka tätä kuvaa voi olla todella vaikea käsittää ja vaikka monet liberaalit nimenomaan yrittävät käsittää tätä kuvaa - siinä he ovat monin osin oikeilla jäljillä. Tai Jeesus taitaa sanoa, että minä olen viinipuu ja te olette oksat. Viinipuun runko ja juuret ovat Kristus, tämä on tässä ruumiskuvassakin olennainen avain. Kristus runkona ei palaudu mihinkään, ei oikeistolaiseen eikä vasemmistolaiseen tulkintaan yhteiskunnan järjestämisestä.

      Poista
  79. "Minä ajattelen niin että monet liberaalit tulevat mukaan kirkon toimintoihin, koska siellä on tarjolla yksi väylä politiikkaan ja valtaan. Teemat joita he pitävät esillä ovat monesti puhtaasti poliittisia. "

    Ennenhän noin meni ja parista oikeistopuolueesta tuli paljon jengiä päättämään ja samaaan yhden luottamustehtävän lisää. Nyt tulijat tulevat toiselta puolelta, ja taas, pk-seudulla varsinkin.

    Mua pännii myös ns. vuorisaarna-ratsastajat. Siis ne jotka ottavat ko. saarnasta (ja usein vain sen alkuosan) haluamansa ja sitten: kattokaa nyt, vasemmiston puhetta ihan selvästi!

    En osaa minäkään antaa ohjetta kenellekään uskomiseen enkä rukoilemiseen enkä kristilliseen elämään, mutta sen luulisi tajuavan jokaisen että jos on olemassa jotain mitä ihminen ei voi valjastaa eikä hallita eikä ohjata mielensä mukaan mitenkään niin se on Jumala ja Kristus.

    VastaaPoista
  80. Vielä. Jos ajattelemme, että vaikkapa meidän yhteiskunnassamme on tällä hetkellä tiettyyn suuntaan ohjaava polittinen/filosofinen/ideologinen hegemonia niin on pakko myöntää, että ketkä sitä ohjavatkin (ehkä jopa itse sitä tunnistamatta) niin taitavia siinä ollaan.

    Kirkko, kulttuurielämä, media ja politiikassa ehdottoman suurin enemmistö puhuvat sen hegemonian sisäkieltä pääsääntöisesti, toki onneksi monin poikkeuksin kaikilla noilla em. alueilla.

    En sano että tuon hegemonian/aikalaisuuden sisällä ei olisi mitään, mitä en minäkin allekirjoittaisi, mutta isossa suunnassa olen selkeässä oppositiossa. Tässä aihepiirissä se tuli nyt esiin kirkon suhteen. Eikä se oppositioasema todellakaan tyhjene yksinkertaistaen termiin konservatiivisuus tms. Tapaus ja asia kerrallaan näitä on katsottava.
    Koen olevani monessa asiassa huomattavan liberaalimpi kuin monet niistä jotka itsensä tässä ajassa liberaaleiksi määrittelevät.
    Yhdenmukaistavan keskuksen, yhden kaiken kokovava maailmanselityksen, mikä se sitten milloin onkin (esim. globalismin), asianajaja ei voi oikeasti olla koskaan liberaali, vaikka sellaisena itsensä näkeekin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä ajassa on monenlaisia ristiriitoja. Vapaus ja rajattomuus, jotka kuitenkin vaativat lähinnä yhdenlaista ajattelua ja tunnistavat tai oikeammin tunnustavat vain tietynlaisen tietoisuuden spektrin ja kaikelle muulle nauretaan. Tai pahimmillaan kaikkea mikä pidättää omaa ajattelua, aletaan vainota. Ja jos omaan hyvyyden ohjelmaan kuuluu kohteina toisenlaisia tietoisuuksia, niitä ei edes yritetä kohdata ja käsittää vaan ne käsitetään ennakolta samanlaisiksi kuin itse. No, toisella laidalla sitten toiset toiseutetaan entisestään. Kuitenkin on niin että on hyvin erilaisia tietoisuuksia ja elämäntapoja globaalisti eikä niitä kaikkia edes kannata yrittää kierrättää ikään kuin saman yhteisen keskusvalvotun ja itse itselle myönnetyn hyvyyden tavaramerkillä leimatun ryhmätietoisuuden kautta.

      Poista
  81. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jari, toden totta on noin. Tässä mielessä luterilaisuus on maallistamisella pilannut itsensä. Siitä on kärjistäen sanottuna tullut yksi tapa tehdä politiikkaa. Hiilineutraali kirkko on tämän tien päässä ja kaiken huipennus. Hauska ja huvittava ajatusleikki. Kirkon sisin olemus on yhtä kuin tietyssä historian vaiheessa eniten mediahuomiota saava poliittinen ongelma ja sen ratkaisuyritys.

      Poista
  82. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  83. Minustakin tuntuu hyvältä sanoa, että paljon siitä mitä teemme tällä hetkellä luonnolle / ympäristölle / itsellemme on syntiä, jota pitäisi katua ja josta pitäisi tehdä parannus. Jos ei tehdä parannusta, seuraa tämä: synnin palkka on kuolema. Tämä on ekologisestikin ihan pätevää puhetta. Planeetta kärsii ihmisen himon vuoksi.

    VastaaPoista
  84. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  85. Jari, kun puhun synnistä niin tarkoitan sillä myös ja ennen kaikkea itseäni. Minä olen syntinen, ei vain naapuri tai eri mieltä kanssani oleva. Jokaisella on syytä katumukseen ja parannukseen, hyvin monella tasolla.

    VastaaPoista
  86. Juuri tuo mistä Jari puhut on sitä klassista uskoa.
    Sitä on ortodoksisuudessa, luterilaisuudessa, katolisuudessa jne. On ihan sama mikä sen nimitys on.
    Jumalan luoma maailma ja Jumala itse on maailman ainoa todellinen horisontti. Jos sinne ei katso, ei näe oikeastaan mitään.

    Synti on erittäin vakava ja myös erittäin vapauttava käsite.
    Kysymys täällä viime kädessä ei ole keskeneräisyydestä, ajatusvirheistä tai kasvussaan kesken olevasta maailmasta, vaan synnistä joka on valtava vaikuttava voima (vaikuttaa varmasti tässäkin kommentissani tällä hetkellä) ja joka lopulta tietenkin kadottaa ihmisen, ja maailman. Se voi tapahtua täällä jo. Ja niinhän se näyttääkin menevän. Toki hirveitä on tapahtunut kaikkina aikoina.
    Himojen kohteita on lukemattomia. Ja seurauksia.

    Jumala tietää että rakastan maailmaa ja sen antamia juttuja enemmin kuin häntä. Sanonkin sen tomppeli hänelle tosissani mahdollisimman usein. Niin kuin ei jo tietäisi.

    Uskoa ei mitata toistemme silmissä millään, mutta olen todella kiitollinen siitä, että kummankaan voimassa olevan uskontunnustuksen sisältämien asioiden tunnustaminen ei tuota minussa minkäänlaista älyllistä ristiriittaa (kuten monet vastaavassa asiassa kuvaavat).
    En sano että uskon kuin lapsi tai hyväuskoinen, ei niin, mutta jos Jumala on Jumala, niin en pidä mitään mahdottomana.

    Muuten sitten uskoni on vailla hedelmiä eikä tuo edellinenkään mikään oma uskon hedelmä ole, vaan olenpa saanut ulkopuolelta sellainen lahjan josta pidän kiinni.

    Minulle tämä on HW:n mainitsemaa klassista kristinuskoa, jolla tosin silläkään ei voi päteä missään mitenkään.

    VastaaPoista
  87. "Yksittäinen ihminen on yhtä kuin rukoilija ja tässä tehtävässään hänen tulee kääntyä enemmän Jumalan kuin toisten ihmisten puoleen.
    Ihmisten väliset neuvottelut ovat usein turhia, monisanaista turhuutta missä toinen typerys keskustelee toisen typeryksen kanssa vouhkaten."

    Tuokin on erittäin hyvä. Koskee varsinkin uskonasioita.

    Mulla joskus tunne, että näistä asioista olisi hyvä taas pitkästä akaa jutella jonkun viisaan ja kokeneen uskovaisen kanssa (en laskea 25 vuottani mihinkään), mutta tiedän ettei se syvin vastaus koskaan tule sieltä suunnasta sittenkään. Siinä olen mielelläni luterilainen, että uskon, että kun luen Raamattua, hän ja Kristus puhuu heti. En tarvitse mitään tilaa tai metodia, gurua.
    Toki sekin yhteys on nyt katki, koska todella pitkä lukemisen katko siinä suunnassa.

    VastaaPoista
  88. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On se varmasti noinkin.
      Itse ohjaa itsensä lähes varmasti harhaan. Vaikka toki harhaanjohtaja voi olla se toinenkin. Esim. vahva hengellinen johtaja.

      Hauska huomio muuten: kun olemme jutelleet näistä uskonasioista ennenkin meidänkin kielemme yksinkertaistuu. Parodia ja ironia katoaa oikeastaan kokonaan, ja älyllinen temputtelu.

      Samaan tapaan Raamattukaan ei ole mikään arvoitusten kirja, vaan se on selvää puhetta ainakin useimmiten.

      Sen verran olen lukenut eksegetiikkaa että muistan raamatun aikalaisten pitäneen sen kieltä, myös Jeesuksen puhetta, ei-älyllisenä ikään kuin junttitason verbaliikkana.
      Se ei ollut antiikin retoristen vaatimusten mukaisesti riittävän näppärää, monitulkinnallista, intertekstuaalista jne. senkään ajan älymystölle.
      Ympäri käydään, yhteen tullaan.

      Poista
  89. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  90. Tuo viimeinen on tyypillinen ajattelutapa amerikkalaisessa ja ruotsalaisessa menestysteologiassa. Kaksi ensimmäistä tulevat eri muunnoksin esiin yhteiskunnallisesti valveutuneessa maallistetussa kristinuskossa, joka on oikeastaan valta- ja identiteettipolitiikkaa. En usko, että kilvoittelu Jumalan edessä kiinnostaa niitä paljoakaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maallistuneesta kannasta maaginen jumalausko on varmasti se välttämätön paha, jota täytyy sietää, jotta voisi toimia kirkon avaamalla yhteisöllisellä (vallan) pelikentällä yhteiskunnallisia uudistuksia ajaen.

      En tiedä, miten tiedostetusti ei-uskovilla kirkkoaktiiveilla on amerikkalaisen piispa Pongen kaltaista ajattelua. Pongellahan on nietzscheläinen ajatus "Jumala on kuollut": ihmisten, "kristittyjen" tulee pelastaa kirkko Jumalalta, sillä mitään muuta keinoa maailman muuttamiseksi ja sosiaaliseen kutsuun vastaamiseksi ei ole. Hyvin nietzscheläisittäin vastaus etiikkaan on "meidän makumme": olisi meidän hyvää makuamme ja arvostelukykyämme vastaan, että jättäisimme asiat Jumalalle, jonka olemassaolosta emme edes voi olla varmoja.

      No, tämä on spekulaatiota, mutta luulen, että monella papillakin tuonpuoleinen on sulkeistettu aika tavalla agnostiseen olotilaan.

      Poista
    2. Ja siis että asiat jätettäisiin vanhan Jumalan haltuun... Nykyihminen on edennyt muinaisesta taikauskosta aimo harppauksia eteenpäin ja lähinnä spekuloi tai etsii itseään ja tällä tiellä ajatus Jumalasta on tietoisuutemme höyryistä nouseva kangastus, johon ei kannata liikaa suunnata ajatuksiaan. Tähän liittyy olennaisesti se, että 3500-1900 vuotta vanha kirjakokoelma eli Raamattu ei kaipaa niinkään sanoman päivittämistä nykyaikaan kuin Raamatun "sanoman" radikaalia uudelleenluentaa, jossa tietenkin Jumalan tosiolemuksena näyttäytyy libaraali kangastus ja hänen "sanansa" on oikeastaan pääosin - sikäli kuin se ei sovi nykyajatteluun - aikansa kulttuurituote. No, näinhän tietenkin on esimerkiksi tieteellisessä katsannossa, mutta hieman huonostihan asialle käy, jos uskonyhteisö ajattelee uskonsa perustuvan pari tuhatta vuotta vanhaan sepitteeseen, joka lähinnä heijastelee tuon ajan ihmisen maailmankuvaa ja hapuilua kohti jotain korkeampaa voimaa, jonka olemassaolon varmuutta edes papit eivät menisi kovin helposti vannomaan. On selvää, että tällaisessa tilanteessa kirkon olemassaolon pääasiaksi tulee yhteiskunnallinen toiminta senhetkisestä aatteellisesti hegemonisesta näkökulmasta.

      Poista
  91. Nämä olivat Vesa hyviä lisäyksiä. Ponge on mulle uusi tuttavuus. Ihan looginen piispa nykymenolle.

    "Vanha" Jumala on myös hyvä käsite sllä yhä useammat todella ulkoistavat itsensä siitä pois. Näkyy jo suhtautumisessa raamattuun, Vanha testamentti on monille ei-mitään, pimeä jäänne paimentolaisuskosta. "Uusi" kelpaa, mutta ei sekään kaikilta osin. Paavalin kirjeistä vain pieni hippu on ok, vaikka juuri niille kirjeillehän koko kristinoppi on perustettu. Jeesuksen puheistakin kelpaa vain osa. Eivät ne kohdat jossa Hän puhuu saatanasta ja kadotuksesta (muuten enemmän kuin kukaan muu Uudessa Testamentissa).

    Uudistuneelle kristitylle uskontunnustukset ovat jättiongelma, samoin suurin osa raamatusta ja kristillisestä dogmastakin valtaosa.

    Klassista kristinuskoa on siis aika mahdotonta sovittaa kaupunkilaisvihreän yleisliberaaliin/relativistiseen tai vasemmistolaiseen maailmankuvaan.
    Jää vain puhe moraalista, etiikasta, rauhasta ja lähimmäisenrakkaudesta.
    Eli se mistä riittävän oikein moni muukin uskonto opettaa kuin myös maallinen humanismi tms.
    Voidaan puhua myös Jumalasta jos oikein villille päälle tullaan, ja silloin tietenkin jumala on eräänlainen taivaallinen liberaali, pehmeä maailmanhenki, joka on muokattavissa aina kunkin ajan perusideoiden mukaan.

    Tässä mulla vähän sama kuin politiikassakin: mulla on useinkin kunnon kommareita ikävä. Ne oli sentään suoria ajatuksissaan verrattuna nykyisiin poliittisiin hybridiliberaaleihin.
    Uskossa koen myös selkeän ja johdonmukaisen ateistin vakavammin otettavampana kuin seurakunnalliset uudistajat, jotka haluavat edustaa kaikkea mikä on varmasti kivaa ja muodissa aikalaiskuplissa.

    (Tämän sanon satunnaiselle lukijalla: itse olen kristittynä suurin piirtein nolla. Älä siis arvioi kristinuskoa esim. minun täällä kommenteissani antamieni esimerkkien pohjalta. Tosin nollapisteessä jokainen armoa etsivä onkin.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Klassista kristinuskoa on siis aika mahdotonta sovittaa kaupunkilaisvihreän yleisliberaaliin/relativistiseen tai vasemmistolaiseen maailmankuvaan."

      Lisäys: tuo koskee yhtä hyvin oikeistolaista liberaalia, markkinaoikeistolaista "kaikki-käy-kunhan-massii-liikkuu"-jengiä.
      Itse asiassa luen vihreät, vasemmistolaiset ja cityoikeiston samaan laariin maailmankuvallisissa kysymyksissä.
      Yksittäisten ihmisten kesken on eroja, mutta tuo on juuri se porukka jolle kaikki on suhteessa aikaan. Ja aikakin on suhteellista.

      Poista
    2. Jope, minäkin ymmärrän reilua ateismia oikein hyvin.

      Se, että on kirkon toiminnassa mukana kuin se olisi mikä hyvänsä poliittinen alusta, tuo minulle mieleen vain saman pyrkyryyden kuin monet poliittisissa puolueissa tapahtuva toiminta.

      Kirkko on tavallaan politiikan kovan sarjan farmi, josta ponnistetaan sitten poliittiselle uralle muualla. Tavallaan se on "hyvän ihmisen" näytönpaikka ja lisä oman eettisyyden näyttämöllä. Olen pahoillani, että olen näin kyyninen, tiedän kyllä että monet tekevät kirkon piirissäkin hyvää yhteiskunnallisesti vaikka eivät uskokaan itse asiaan.

      Mutta ateismi on ok, samoin agnostisuus... Itse muistutan varmasti paikoin agnostikkoa (enkä sano tätä minkäänlaisena itsekehuna, vaan tunnustan tällä henkilökohtaisen epäuskoni, joka välillä iskee, kun katson maailmaa ja totean, että tämä ei voi olla kenenkään hallinnassa, ei meidän ihmisten eikä kenenkään muunkaan hyvää tarkoittavan ja kaikkeen pystyvän olennon - no, ihminenhän tämä planeetan on paskonut, turha siitä on syyttää Jumalaa tms.).

      Kristittynä minulle uskontunnus on uskon ydintä. Ei minulla ole mitään syytä epäillä sitä, enkä tunne sen lausumisesta minkäänlaista kiusaantuneisuutta, päin vastoin se on erittäin voimauttava juttu, jos tuota "voimauttamista" voi nyt tässä yhteydessä järkevästi käyttää. Kun lausun uskontunnustuksen, totean että minä itse olen aika pieni tekijä tässä maailmankaikkeudessa enkä tiedä siitä paljon mitään, mutta kuitenkin olen osa jotain, johon tahdon luottaa, ja olen myös osa traditiota, jonka mieluusti tunnustan. Uskontunnustus ei ole ensisijaisesti tiedollinen tunnustus vaan sydämen tunnustus enkä koe mitään ristiriitaa tämän uskon tunnustuksen ja sen välillä mitä tiedän tieteelliseksi tiedoksi. Sen sijaan, että alkaisin uskontunnustuksen eri kohtia, minusta on kohottavaa myös miettiä, mitä siinä sanotaan ja mihin toivo kohdentuu.

      Silti tämä voisi olla yksi lempikappaleistani: https://www.youtube.com/watch?v=wNvGOjfL5sE

      Poista
    3. Jope, tässä on muuten aivan mahtava kappale, joka sopii varmasti sinunkin katsomukseesi, niin poliittiseen kuin hengelliseen:

      https://www.youtube.com/watch?v=y_ywKurdk_I

      Poista
    4. Myös Viikatemies on kova, saman miehen eli Jouko Mäki-Lohiluoman käsialaa.

      https://www.youtube.com/watch?v=w1Ut9JbcoJI

      Poista
  92. Tässä muuten kaksi erittäin hienoa biisiä samalta ukolta:

    https://www.youtube.com/watch?v=J6VUGSaqifk (Hyppää pois)

    https://www.youtube.com/watch?v=yCG1heMPO1c (Kauanko kestää)

    VastaaPoista
  93. Jari,

    tässä olisi sinulle hyvä biisi, luulen että tykkäät: https://www.youtube.com/watch?v=RJ-CpTlm_g0&list=PLIqZjBZAiD_JmfRU5Sdl1NewN6uCo8E6G&index=7&t=0s

    VastaaPoista
  94. Vielä tuli mieleen ehdotus meidän kirkkomme heinimäkien uudeksi viisuksi:

    https://www.youtube.com/watch?v=lrE54o9VwOA&list=PLIqZjBZAiD_JmfRU5Sdl1NewN6uCo8E6G&index=17

    Tai eiköhän tuo rehellisyyden nimissä sovi itse kunkin kohdalle...

    VastaaPoista
  95. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  96. Jari,

    luin postauksesi Anneliese Michelin tapauksesta. Hyvin vaikea tapaus, ja riippuu varmasti lukijan maailmankuvasta, mitkä selitykset ilmiölle hän katsoo selitysvoimaisiksi. Ei tietenkään toivoisi, että kukaan ihminen joutuisi sellaiseen tilaneeseen kuin A. M. joutui. Miksi häntä ei ruokittu väkisin vaan annettiin kuihtua? Muistelen, että olen katsonut tästä saksalaisen elokuvan joskus 2005-2006 ajoilta. Rosemaryn painajainen oli tietenkin kytköksissä tähän myös. En suoraan sanoen oikein halua katsoa tuollaisia elokuvia, mutta onpa kuitenkin tullut katsottua. No, kertoo myös siitä, että en tahtoisi todellisuudessakaan kokea näitä ilmiöitä.

    Minulla on aika lailla sama kanta kuin sinulla: "minulla ei ole sinänsä vaatimuksia todellisuuden suhteen. Jos esimerkiksi kuoleman jälkeen ei ole muuta kuin sammuminen niin se on sillä tavoin." Kyllä, ja tämäkin: "Tiedän vain, että se ei pidä paikkaansa." Niin, mitään sellaista "tietoa", josta voisin toisille varmuudella todistaa ja sanoa "Katsos, tuossa se nyt on", ei minulla ole. On kuitenkin oletettavaa, että kuvaukset tietoisuutemme (ja sen eri tilojen) rajoista ovat varsin alkeellisia ja alkutekijöissään, vaikka paljon onkin saatu selville niissä puitteissa, joissa asiaa on voitu tutkia.

    Älykkyys ja tuntemamme tietoisuus eivät ole välttämättä koko totuus edes ihmisen reserveistä saati sitten muusta. Tämän verran tajuan, vaikka en sen enempään osaa viitata. Toki tunnen ihmisiä, joilla on ollut yliluonnollisia tai tieteen silmissä selittämättömiä kokemuksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiedän että A. M::n demoneista olisi youtubessa materiaalia, mutta en tahdo tuohon materiaaliin tutustua ainakaan tällä hetkellä. Liian rankkaa katsottavaa ilman sen suurempaa syytä. Ymmärrän kyllä, miksi asia ihmisiä kiehtoo / miksi jotkut tuntevat vetoa asian selvittämiseen.

      Poista
  97. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  98. Jari, omakohtaiset vastaavanlaiset kokemukset ovat varmasti hyvä syy tutkia erinäisten ilmiöiden lähialueita, sikäli kuin niihin voi ottaa tutkivan asenteen. En usko, että on mielekästä kieltää todellisuuden alueita, joista on kokemuksia. Toinen asia on, kuinka aktiivisesti häiritsevät ja jopa persoonaa hajottavat alueet on syytä pitää osana omaa elämäänsä. Ja tietenkin kolmas asia on, kuinka joku voi ne ylipäänsä omalla päätöksellään rajata pois. Varmasti turvallisinta on olla arkisessa olemisessa eri syvyyksineen. On selvä, että ihmiselle ei ole hyvä olla jatkuvasti tekemisissä ilmiöiden kanssa, jotka haastavat mielenterveyden, tasapainon ja turvan kokemuksen.

    VastaaPoista
  99. Lohdullista on sekin, että jos kuoleman jälkeen on vain sammuminen, emme saa sitä koskaan tietää.

    Paradoksaalista, mutta niin on, että vain ne jotka uskovat kuolemanjälkeiseen elämään voivat saada tietää olleensa "oikeassa."

    Kaikissa muissa tapauksissa mitään vahvistusta ei tule. Ei myöskään jälkeisen elämän kieltäjille. He voivat saada vain tiedon väärässä olemisestaan, jos jotain onkin.
    Kuolemanjälkeiseen elämään uskonutkaan siis ei saa koskaan tietää olleensa myöskään väärässä, jos edessä vain olemattomuus.

    Tätä em. arkipuheessa ei yleensä oteta huomioon, kun aika usein kuulee, että sittenpähän sen saa tietää.

    Merkittävämpää kuitenkin minulle on, mitä siellä on, jos on. Ja mikä siellä on oma osa.
    Itse asiassa olen niin toivottomassa (! hah !) tilassa jo nyt, että jos siellä ei ole Jumalan valtakuntaa, siis raamatun Jumalan todellisuutta, toivon ettei mitään muutakaan ole. Siinä mielessä en usko kuolemanjälkeiseen elämään irrallisena asiana, vaan uskon Jumalaan, vaikka toki Vesa sun kuvaamat epäuskon hetket on tuttuja täälläkin päässä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jope, noinhan se on: se mitä uskomme olemassaolosta on kokonaisvaltaista, ei jotain lohkottua. Ei kai uskoakaan ole vain siksi että olisi jokin toive tuonpuoleisesta vaan myös siksi, mitä jo täällä havaitsemme ja tunnemme. Ei minulla ole hirveästi odotuksia tuonpuoleisen suhteen (kun en siitä mitään tiedä), mutta täälläolossa voi jo saada joitakin aavistuksia siitä, että on jotain enemmän. Tiedän, että ihminen joka ei usko, selittää nämä jotenkin. Usko ei minusta ole erityisesti tai ensisijaisesti tiedollinen rakenne, pikemminkin se on kokemusrakenne. En tiedä, onko tämä hyvä jaottelu.

      Poista
  100. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jari, tuo on varmasti pelottavinta mitä voi olla, siis tämä depersonalisaatio, olipa se sitten lähteeltään mitä hyvänsä. Sehän on kuin kuolema jatkuvana pirstoutumisena, jonka tiedostaa, mutta jolle ei kuitenkaan voi mitään. Tai ehkä sitä voi verrata kidutukseen.

      Poista
  101. Suosittelen toistamiseen teille Ville Kivimäen kirjaa Murtuneet mielet.
    Siinä kuvataan todella hyvin niin tapausten tasolla kuin lääketieteellisesti psykiatrian kautta maamme suurinta mielenhäiriö-ilmiötä, eli sota-aikaa.
    Noin 20 000 miestä sai psykiatrista apua ja hoitoa sotavuosina, talvisodan ensimmäisestä kuukaudesta alkaen, ja nuo mielisairaaloihin hyvin vakavien oireiden perusteella päätyneet olivat vain jäävuoren huippu. MYös dissosiaatio-ilmiöt eri kirjoineen tulivat tuossa vaiheessa tutuksi.
    Kirjassa tuodaan esiin myös se, että ne jotka kokivat nuo tilanteet rintamalla ja tulivat takaisin siviivilien piiriin, ei siviilien kuvittelu-ja samaistumiskyky koskaan voinut näissä asioissa kohdata. Niitä asioita ei voinut kukaan selittää toiselle, joka siellä ei ollut ollut.

    MYös pohdinta miksi jonkun hermot kestivät paremmin kuin toisten oli mielenkiintoista. Löysin selvän yhtymäkohdan myös meidän aikaamme. Osittain samat taustatekijät selittävät hyvähermoisuutta maailman edessä olevien muutosten suhteen. Sota-aikana juuri perheelliset miehet kokivat ongelmia eniten, koska huoli ja kauhu oli sekä henkilökohtainen, sosiaalinen perheestä että yleinen koko maasta.

    Kun vielä miettii mitä tapahtui toisen maailmansodan päänäyttämöllä eli Saksan ja Neuvostoliiton välillä 41-45 (siellä 90 pros. kaikesta toisessa m-sodassa käytetystä tulivoimasta ja rintamalla kaatuneista) on uskomatonta minkälaisen psykologisen kauhun määrä on maailmaan siellä silloin laskettu ja ihme että järjissään on noihin tapahtumiin osallisista yksikään.

    VastaaPoista
  102. Jope, ostin tämän kirjan isälleni joskus muutama vuosi sitten lahjaksi. Luin silloin kirjaa ja ajattelin, että se olisi hänelle hyvä. Pitääpä pyytää lainaksi, kun menen seuraavan kerran käymään.

    Hyvin pohdit tuota hermoasiaa ja käsityskyvyn rajoja. Kukaan ei palaa sodasta samana.

    Minä en voi mitään sille, että vaikka en pelkää ensisijaisesti perinteistä sotaa meidän aikanamme, ajattelen kuitenkin niin, että turvallisuutemme on jotenkin näennäistä. Arkisen turvallisuutemme voimme jotenkin taata yksityishenkilöinä, mutta en ole ollenkaan varma siitä, olisiko Suomella mahdollisuutta / halua tunnistaa erilaisia tapahtumia niiden todellisen luonteen mukaisesti esimerkiksi maatamme vahingoittavana toimintana.

    Tämä johtuu siitä, että minun mielestäni keskeisillä nykypoliitikoilla ei ole enää yhteistä kuvaa siitä, mikä Suomi on ja mikä on sen johtajien ja operatiivisten toimijoiden vastuu suhteessa kansalaisiin. Tai mikä projekti koko Suomi on.

    Voi olla, että huolehdin turhaan, mutta puheet ovat sen suuntaisia, että mitä tahansa voi tapahtua, koska asioista ei ole realistista kuvaa. Turvataan esimerkiksi Euroopan Unioniin, mutta Unionilla ei ole esimerkiksi sellainen juttu kuin omien rajojen valvonta hyppysissä, vaan valvonta on ulkoistettu maille, jotka voivat mm. halutessaan kiristää Unionia. Hmmm. Varsin fiksua toimintaa... Ehheh...

    VastaaPoista
  103. Mulla sama. Vaikka tuntuu kaukaa haetulta, samaistun sota-ajan tunnelmiin kun oltiin varmoja että hyvin tässä käy, Saksa voittaa, saadaan Karjala takaisin ja Suomesta tulee vielä entistä suurempi uudessa tehtävässään. Tietenkin hyvä ettei Saksa voittanut. Voittaako nyt laajeneva EU?
    En ole lähtökohtaisesti EU:n vastainen, mutta siellä jyllää niin paljon ideologiaa huipulla, ja realismia ja nöyryyttä kansalaisten edessä on liian vähän.
    Globalismi ja valtioiden purkaminen ja liittäminen yhteen suureen jättiläiskoneistoon, joka on samalla rajaton muun maailman suhteen, muistuttaa jotakin mikä ei voi muuta kuin mennä pieleen jossakin vaiheessa.

    - -

    Puolassa vaalit. Ja ok, varmaan valtaansa vahvisti hallitus jonka kantoja ja politiikkaa ei voi eikä pidä hyväksyä.
    Toki meillä siitä politiikasta esitetty vain yksinkertaistus. Muustakin siellä kysymys kuin seks.vähemmistöistä...pääasiassa muusta, mutta tuolla asialla (jossa ko. hallitus väärässä) saadaan hyvin demonisoitua sitä mitä halutaan.

    Silti joku kommentaattori esitti mielestäni ihan hyvän heiton:
    On se suuri kauhistus, kun oman maan hallitus pitää oman maan kansalaisten turvallisuudesta ensisijaisesti huolta.
    Tällä kommentaattori viittasi tietenkin siihen, ettei Puola halua avata rajojaan maahanmuuttoaalloille samaan tapaan kuin Saksa, Ruotsi, Belgia jne.

    - --

    Jospa olisi tuon kaltaisen turvallisuudesta huolehtivan politiikan ja yleisesti hyväksyttävän ihmisoikeuspolitiikan välissä jonkinlainen kompromissi siitä mikä on oikeasti mahdollista. Nyt se on kaikki joko tai. Joko tai on harvoin realismia joka kantaa pidemmälle. Päin seinää ehdottomuudella kyllä pääsee niin kuin ennenkin.

    VastaaPoista
  104. Joko tai, samoin kuin rajat auki - rajat kiinni -tyyppiset ratkaisut eivät tule onnistumaan. Pitäisi löytää malttia ja kohtuullisuutta katsoa asioita, ei rikkoa sitä mikä toimii eikä korjata sitä mikä ei sitä vaadi.

    On hyvä seurata ihmisoikeuksien kehitystä EU-maissa ja valvoa niiden toteutumista. Ei ole niin sanottua, että kymmenen vuoden kuluttua asetelmat ovat samat kuin tänään. Voi ilmetä uusia rikkomuksia ja paikoissa, joissa emme niitä kuvitelleetkaan.

    Turvallisuus on asia, jota ei voi sotkea. Kun häviää kokemus turvallisuudesta ja luottamuksesta, se on sitten menoa. Sitä ei korvata millään tulonsiirroilla, ei edes eurokommunistien unelmoimalla EU:n laajuisella kansalaispalkalla tai kertarysäyksellä annettavilla 120 000 euron pesämunilla. Sitä paitsi typerimmät hassaavat tuon rahasumman hetkessä ja ovat taas kohta jotain vailla.

    VastaaPoista
  105. Olipa muuten hyvä keskustelu nuorilta miehiltä, kuunnelkaapa: Manolis Huuki ja Miko Bergbom: https://www.youtube.com/watch?v=BxVhlB8CC0o

    Vaikka kyseessä kokoomuslainen ja persu, ei kannata lytätä ennen kuin kuuntelee. Voi että kun olisi tällaisia tyyppejä vanhemmissa ihmisissä. Loppumetrit varsinkin asennepuolella erittäin hyviä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muutenkin tällä puheenaihefi-kaksikolla on erittäin hienoja haastatteluja. Esim. tämä: https://www.youtube.com/watch?v=3lIaUCa6MgM (Klemetti ja Kopra)

      Poista
  106. Hyviä vinkkejä, tässähän ihan optimismi nousee, kun noin fiksuja nuoria meillä! Ja toivottavasti jaksavat painaa päättäjiksi asti.
    Katselin sen toisen kaverin muitakin puheita. Puhui nuorten tasolta nuorille mm. ilmastoasiasta. Tubetus-kulttuuri alkaa tuottaa helmiä. Siellä on selvästi maailma, josta me setämiehet tai vasemmiston tätimiehet emme tiedä mitään.

    Nuo tyypit ajattelee itse ja osaa olla myönteisellä tavalla kriittisiä relativismiin kaikessa kuitenkaan sortumatta.

    Näillä kahdella myös hyvä esimerkki toista kunnioittavasta keskustelusta. Ville Niinistölle esim. tämä olisi ihan ehdoton must. Toista ei tarvitse huutamalla keskeyttää välittömästi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nimenomaan! Ei mitään aivopestyä tunteellista vouhottamista vaan asiallista keskustelua, jossa toki näkyy vaikutteet. Silti. Huuki ja Bergbom ovat paljon fiksumpia kuin moni eduskunnassa istuva. No, veikkaan että kumpikin saattaa olla siellä ensi kaudella.

      Poista
    2. Minusta tuo Puheenaihe on juuri siitä hyvä, että oli siellä kuka hyvänsä, niin annetaan puhua. Olen kyllästynyt täysin päällehuutamiseen ja ihmisten häiritsemiseen, kun joku tahtoo esittää asiaansa. Tätä "haastamista" on nähty aivan kylliksi. Mitä järkeä on siinä, että ruutuaikaa on rajoitetusti, ja kun joku yrittää sanoa, mitä mieltä on monimutkaisista asioista, joku - joko toimittaja tai vastapuoli - mölisee päälle.

      Poista
  107. Kaikki pisteet todella noille nuorille juuri tuosta...

    Alkaa jo vähän naurattaa nämä sun blogin kommenttimäärät. Kun joka ukko kommentoi rapiat kuuskyt kertaa päivitystäsi monille eri teille harhaillen niin aina mennään hieman alle 200:n. Taitaa olla sm-tasoa pian.
    Kiva tietty kun olisi uusia kommentaattoreita, koska kyllä täällä on yhdessä viisastuttukin:)
    Ja ei pääse huutamaan mitään väliin, kun kommentti kerrallaan.

    Voi jo ajatella että tämä on jo eräänlainen kommentoiva someperformance. Jos tän olisi tehnyt jossakin taidekontekstissa livenä niin Kiasman jollakin jättiruudula nonstop-yhteiskunnallisuudesta tämä menisi taidemuotona. Tosin sillä erotuksella että tosissaan on kommentoitu ironiahorisontin jäädessä useimmiten vähemmälle. Teoksen nimi olisi tietenkin: No-Comments.

    VastaaPoista
  108. Kyllä, No-Comments tai Stop Comments... Pitää varmaan alkaa taas uusi puheenaihe, olemme käyskennelleet tässäkin ketjussa ties missä. Juttuja olisi vaikka kuinka.

    VastaaPoista