perjantai 18. lokakuuta 2019

Maailman suunta (hiukan synkeitä mietteitä)


Aivan ensiksi. Aloin siivota kotia ja samalla hiukan ajatella. Ajatukset, jotka päähäni nousivat, ovat varmasti jossain muodossa olleet aiemminkin esillä blogissani, mutta aloin yksinkertaisesti miettiä erilaisten mielestäni poikkeavien tapahtumien tapahtumisen syitä ja motivaatioita. Korostan, etten nyt puhu mistään salaliittoteorioista, kun en sellaisiin ole tutustunut, vaan omista mietteistäni, jotka voivat olla aivan vääriäkin logiikaltaan.

Yksi esimerkki, joka on vaivannut minua todella paljon. Se liittyy valtioiden suvereenisuuteen, turvallisuuteen ja päätösoikeuksiin. Siis konkreettisesti tämä: Miten oli mahdollista, että Suomeen tuli 2015 yli 30 000 ihmistä, pääasiassa länsirajan yli, ja nyt on osoittautunut, että todella iso osa heistä oli saanut sotilaallisen koulutuksen kotimaassaan ja että suuri osa heistä oli kaikkea muuta kuin perinteisiä pakolaisia, ellei pakolaisiksi lasketa myös sotilaskarkureita? Nämä ihmiset jotka tänne tulivat, pääsivät maahan pääosin ilman yleensä tarvittavia ja mukana kulkevia henkilöpapereita, näin olen viimeaikaisista uutisista ymmärtänyt. Valtaosa heistä ei ollut Syyriasta. On erikoista, että nämä tosiasiat ovat hädin tuskin herättäneet minkäänlaista keskustelua. On siksi oletettavaa, että ne eivät myöskään vaikuta millään tavalla tulevaan politiikkaan.

Kysymykseni kuuluu tarkemmin: Mikä (sopimus) mahdollisti ja tarkemmin ketkä mahdollistivat tällaisen tapahtuman eli sen, että suuri joukko ihmisiä kulkee läpi turvallisten eurooppalaisten maiden ja saapuu Ruotsiin, josta heidät ohjataan - ilmeisen hallinnoidusti - Suomeen ja ministeritasolta tulee käsky sotilaille kantaa näiden tulijoiden matkatavarat yli rajan ja toiselta ministeriltä käsky kansalaisille pitää suunsa kiinni...

Minun on hyvin vaikea uskoa, että tämä oli sattumaa ja suomalaisten viranomaisten tyrmistymistä. Syyrian sota, joka laukaisi isoja tapahtumaketjuja, ei missään nimessä ollut vain Syyrian sisäinen asia, sisällissota, vaan maailmansota yhden valtion alueella. Voidaan spekuloida, oliko se suunniteltu, eri valtioiden ja tahojen intressien törmäyksestä syntynyt, vai oliko siinä myös jotain suunniteltua, jotain laboratorion kaltaista. Mikä siis oli pelkkää tapahtumien kulkua ja kertautumista ja ikään kuin sattumaa ja mikä suunniteltua?

Oliko esimerkiksi miljoonan ihmisen siirtymä Eurooppaan suunniteltu tai tahdottu tapahtuma? Minusta se oli ainakin osin tahdottu tapahtuma tai pikemminkin ikään kuin harjoitus. Millaiset tahot voivat järjestää tällaisen harjoituksen? En tiedä, mutta tapahtuman täytyy olla koordinoitu ja tapahtuman täytyy olla tahdottu, että se ylipäätään pääsee tapahtumaan. Euroopassa asiaa olivat mahdollistamassa suurten valtioiden johtajat, kuten Saksan liittokansleri Angela Merkel. En kuitenkaan usko, että Merkel yksin ideoi miljoonan ihmisen päästämisen Eurooppaan. Ehkä tämä harjoitus liittyy esimerkiksi Ranskan Macronin puheisiin 200-300 miljoonasta ihmisestä, jotka Eurooppa lähivuosikymmeninä tarvitsee ja tulee ottamaan vastaan?

Paljon voi toki sattua ja paljon voi olla myös reaktiota akuuttiin tilanteeseen, mutta jotenkin asia minua vaivaa. Esimerkiksi Suomen johdon toiminta oli linjassa Ruotsin ja Saksan toiminnan kanssa, käskyt ja malli ja vähintään paine toimia näin tulivat varmasti muualta kuin ministereiden omasta päästä.

Vaikka en puhu salaliittoteorioista, luulen, että nämä tapahtumat ovat ainakin osittain kansainvälisen, hallitusten keskeisen yhteistyön ja masinoinnin tuloksia. Monilla tahoilla on intressejä seurata, miten yhteiskunnat reagoivat suhteellisen massiivisiin, mutta kuitenkin tavalla tai toisella siedettäviin muutoksiin. Ajatukseni on, että yhteiskuntia ja niiden rajoja koeponnistetaan tilaisuuden tullen tulevaisuuden tapahtumia silmällä pitäen. Toki humanitaariset kriisit tarjoavat tähän mahdollisuuden, ja humanitaariset kriisit voidaan nähdä sinänsä aivan oikeutetusti myös hoidettavina velvollisuuksina, mutta on pantava merkille myös se, miten niiden hoitaminen suunnataan.

Henkilökohtaisesti näen, että vuoden 2015 maahantulon subjekteja eivät olleet ihmiset, jotka tulivat, vaan jotkut muut, jotka asian mahdollistivat ja järjestivät. Oli pääministeri Sipilän kutsu, joka kiiri läpi Lähi-idän arabimaiden, oli sisäministerin Orpon käsky rajavalvojille päästää tulijat maahan ja oli käsky sotilaille kantaa tulijoiden laukkuja ja oli käsky kansalaisille pitää turpansa kiinni, elleivät he tahtoneet olla rasisteja. Päivi Nerg on myöntänyt, etteivät hänen puhensa kaikkien tulijoiden taustojen tuntemisesta pitäneet paikkaansa. Siten koeponnistettiin yhteiskunnan sietokykyä ja valmiutta totella poikkeuksellisessa tilanteessa, ja tämä tapahtui hyvin monella tasolla. Valmisteluja liikkumiselle ja sen mahdollistamiselle tehtiin myös Euroopassa.

En väitä, että hankkeen aikaansaajat ja mahdollistajat olisivat ajatelleet suoraan esimerkiksi, että testataan, mitä Suomen kansa sanoo, kun neljässä vuodessa raiskataan tuhat lasta, nuorta, aikuista naista ja vanhusta. Kukaan ei ole lähtökohtaisesti näin paha, mutta hankkeen mahdollistajat varmasti tiesivät, että ongelmia seuraa, kun maahan päästetään valtava joukko sotilaallisen tai puolisotilaallisen koulutuksen saaneita miehiä tai ylipäätään nuoria miehiä, jotka voivat olla yhteiskunnassa, kuten Jari hyvin aiemmin totesi, kuin Uuno Turhapurot konsanaan. Kaikki maahantuloa kannattaneet eivät varmasti tienneet kyseisten ihmisten taustaa, sillä esimerkiksi SDP:n Miapetra Kumpula-Natri, Euroopan parlamentin jäsen, oletti tai tiesi lähinnä matkalle lähteneistä akateemisista, tulevista akavalaisista, jotka ratkaisisivat suomalaisen osaamisongelman.

Arvon lukijan on huomattava, että en suinkaan syytä näitä tulijoita ryhmänä enkä edes ajattele, että tulijat olivat ikään kuin yksi homogeeninen ryhmä. En ole rasisti. On silti selvää, että tietyistä ryhmistä tulee tietyllä todennäköisyydellä tietynlaisia ongelmia, ja se on kaiketi yhteiskuntakokeita tekevillekin selvää. Olisi hienoa lukea tutkimus siitä, kuinka moni suomalaisia raiskannut tulija on taustaltaan sotilas, tai millainen käsitys näillä raiskaajilla on naisista ja millaista heidän aiempi seksuaalinen elämänsä on ollut. Olisi hauska lukea tutkimus kaikista ideologisista ja käytännöllisistä valheista, tai ainakin koottuna valehtelijoiden parhaat kannanotot. Siinä olisi koko joukko ihmisiä kansalaisaktivisteista ja poliitikoista kirkonmiehiin. Valehtelivatko he tietoisesti vai olivatko vain typeriä?

En tiedä, ampukaa ajatukseni alas, jos ne ovat aivan pielessä. Minusta tuntuu vain yhä uskottavammalta, että itsenäinen, omista rajoistaan vastaava ja päättävä valtio - ellei kyse ole suoranaisesta sodankäynnistä ja sen torjumisesta - on epätoivottu vaihtoehto nykymaailmassa. Sitä testataan erilaisin kokein eikä suinkaan sen vahvistamiseksi vaan sen muuttamiseksi joksikin muuksi. Testaajia eivät ole vain jotkin muut, vaan myös suomalaiset ideologit.

Olemme siirtymässä yhä suurempiin yksiköihin, jotka edellyttävät vapaata liikkumista yli vanhojen rajojen, ja mikäli liikettä ei kylliksi synny, sitä järjestetään. Valtiot, jotka tahtovat suojata itseään, jotka tahtovat vastata ennen kaikkea kansalaistensa hyvinvoinnista ja määritellä, ketkä niiden alueilla ovat, eivät ole vain epätoivottuja, vaan epäsuosittuja tai jopa ongelmavaltioita. En tahdo näin sanomalla lakaista pois ihmisoikeusrikkomuksia, joita yksittäisistä maista löytyy vaan todeta yleisemmän asenteen.

Voi olla, että esimerkiksi väestöräjähdyksen ja ilmastonmuutoksen kaltaisilla ilmiöillä oikeutetaan yhä suuremman tason päätöksiä, jotka tavallaan ovat kriisitilanteessa välttämättömiä. Mutta voi myös olla, että väestökriisi, niin hankala kuin se onkin hoitaa, on myös tahdottu asia, jotta maailma voidaan jakaa uudelleen. Ainakin minusta tuntuu, että muutoin asiaan olisi jo puututtu. Väestökriisi on jotain, jonka vielä kohtaamme, ja jolle nyt runsaasti esillä oleva ilmastokriisi on vasta ikään kuin esileikkiä ja pientä valmistelua.

On selvää, että tällaisia globaaleja hankkeita eivät aja valtiot ja nimenomaan eivät itsemääräämisoikeuttaan vaalivat valtiot, koska ne ovat vastuussa kansalaisilleen. Näitä hankkeita ajavat ylikansalliset yhtiöt ja kansainväliset järjestöt, kuten YK, mutta varmasti myös tahot, joiden yhteenliittymistä meillä ei ole varsinaisesti hajuakaan. Järjestöillä, kuten YK:llä, on omat ohjelmansa, omat tiekarttansa, jotka tulevaisuudessa varmasti määrittelevät energiankäyttöä, liikkumista, asumista ja muita perustavia seikkoja ylikansallisesti ja yli perinteisten kansalaisoikeuksien ja esimerkiksi yli yksilöllisten omistusoikeuksien ja valtioiden oikeuksien. Noiden ohjelmien puitteissa tehdään jo laskelmia eri valtioiden vahvuuksista, resursseista ja sietokyvystä. Esimerkiksi Suomen vedet eivät välttämättä tulevaisuudessa ole Suomen kansallisomaisuutta.

Uskaltaisin väittää, että tulevaisuudessa asioista päättäminen viedään yhä kauemmas kansalliselta tasolta ja tavallisten äänestäjien ulottumattomiin. Silti ohjelmia voidaan kutsua demokratian lisäämiseksi ja edistämiseksi tai yksilöiden tasavertaistamiseksi. Todellisuudessa yksilöiden liikkumavara ja vapaus tehdä päätöksiä omasta elämästään pienenee huomattavasti.

Kaiken kaikkiaan minulla on sellainen aavistus, että pienille ihmisille ja valtioille opetetaan lähitulevaisuudessa, aivan niiden omista ja oikeansuuntaisista ponnisteluista ja hyvistä ratkaisuista ja käytännöistä huolimatta, mikä on niiden arvo ja paikka hieman isommissa puitteissa.

Henkilökohtaisesti toivon, että vaikka yksilöiden ja yksittäisten valtioiden elämää alettaisiinkin kontrolloida entistä voimakkaammin ylätasolta, voitaisiin maailma kuitenkin jakaa joihinkin suurempiin alueisiin sen mukaan, millaisia kulttuureja ja käytäntöjä ihmisillä on ollut elämänsä järjestämisessä. Näin vältyttäisiin suuremmilta ongelmilta. Luulen, että tämä toive on turha ja jopa globaalien ohjelmien vastainen. Toki luotan myös siihen, että jonkinlaista vastarintaa syntyy. Ainakin vielä se on mahdollista.

PS. On vaikea sanoa, miten sellaiset supervallat kuin Kiina, Yhdysvallat, Venäjä ja muut reagoivat kuvaamaani asiaan, mutta arvelen, että YK, EU ja monet bisnestahot vetävät asioita kuvaamaani suuntaan. Mainitsemissani maissa on myös patrioottisia ja suurvaltapoliittisia tendenssejä, globalistinen "maailmanvaltasuuntaus" ei ole itsestäänselvä. Pöydässä on todella monia pelaajia ja erilaisia panoksia, joten saapa nähdä, miten meidän kaikkien käy.



107 kommenttia:

  1. Tätä päivitystäsi pitää miettiä. Pelottavia mahdollisuuksia se sisältää.

    Nyt kun Migri, jälkikäteen, myöhässä, myönsi tulijoiden pääasialliset taustat, asian pitäisi tosiaan herättää jokaisen tutkivan journalistin ja ajattelevan ihmisen uniltaan. Kun tämä kaikki tapahtui, joukko ihmisiä toki ajatteli jo silloin, mutta hehän saivat kuulla olevansa pahinta mahdollista ihmislajia. Todellisuus kuitenkin osoittautui heidän aavistelemakseen.
    Perusselitys, että perheet jätettiin taakse myöhempää tulemista varten ei pätenyt suurimman osan kohdalla lainkaan, ihan niin kuin arveltiinkin.
    On myös ihan selvää että noista tulijoiden taustoista tiedettiin jo silloin. Nopea ja helppo kulkeminen Euroopan kaakkoiskulmalta tänne kaukaiselle takaniemelle Suomeen oli myös poikkeuksellisen helppoa, helpotettua kuin ohjattua. Ruotsi niin on myöntänyt tehneensäkin.

    Eurooppa ei tarvitse 100 eikä 200 miljoonaa uutta asukasta ulkopuoleltaan. Mikään väestöpyramidi tai "huoltosuhdevaje" ei sitä välttämättä vaadi. Macronkin sen tietää. Mitä ja miksi näitä kuvaamiasi kehityskulkuja sitten on olemassa, ja taustalla ehkä jotakin vielä suurempaa kuten ajatuksissasi luonnostelet, on todella iso vastaamaton kysymysmerkki.
    Sitä pitääkin miettiä jokaisen ajattelevan ihmisen. Jos se ei kiinnosta. avaa sitten netflixisi. Satuja riittää katseltavaksi.

    Oletko kiinnittänyt huomiota termiin "ilmastopakolainen"? Käsitteestä puhutaan paljon. Kysymyksiin missä ovat ensimmäiset suuret ilmastopakolaisten ryhmät ei ole vielä olemassa hyvää vastausta, koska niitä ei itse asiassa vielä ole olemassakaan. Ilmastopakolainen-käsite silti elää omaa elämäänsä.
    Kukapa muutenkaan haluaisi vastustaa ilmastopakolaisten tulemista? Ehkä seuraava suuri tulija-aalto koostuukin ilmastopakolaisista niin kuin edellinen aalto koostui mainitsemasi demarivaikuttajan mukaan koulutetuista huippuosaajista?
    Joku osaa valita oikeat termit...se vaikutelma syntyy.

    Kirjoituksesi oli vältämättömien kysymysten runsauden sarvi, jota pitää miettiä lisää. Vastauksia tuskin löytyy. Aavistuksia taas.

    Eli kiitos, sittenkin, myönteisestä kirjoituksesta. (Lasken myönteiseksi toiminnaksi kaiken, jossa yritetään hahmottaa sitä mistä tapahtumat ympärillämme koostuvat.)

    VastaaPoista
  2. Jope, kiitos kommentista. Koen, että jotenkin näitä on pakko alkaa jatkoa ajatellen hahmottamaan.

    Tuo sinun mainitsemasi käsite "ilmastopakolaiset" on varmasti sellainen, että se tehdään nyt kaikille tutuksi. Kun se yhdistetään ilmiöön, joka on maailman prioriteettilistalla ykkösenä, tarkoittaa se mm. sitä, että asiasta ei voi oikeastaan keskustella olematta vähintään yhtä paha kuin rasisti. Niin, ehkä ja sanoisinko epäilemättä tulevaisuudessa on myös aitoja ilmastopakolaisia. Ja sitten on myös epäaitoja, siis sellaisia, joita nimetään ilmastopakolaisiksi, koska asioista ei saa puhua. Saapa nähdä mihin kaikki vielä menee. Luulen, että puhutaan ikään kuin hyvyyden kautta, kun tehdään planeetan uusjakoa. Kaikki eivät siihen tietenkään suostu, mutta monet voimat esimerkiksi Euroopan alueella suostuvat.

    Eniten minua risoo, kun keksitään niin typeriä valheita ja määräyksiä, ettei kukaan niitä usko tai käsitä (esim. Miapetran tai Orpon jutut). Sitten on tietenkin monia erittäin ongelmallisia ja monimutkaisia juttuja, joihin on vaikea ottaa tutkimatta kantaa.

    VastaaPoista
  3. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suomalaisella miehellä on luultavasti keskimäärin isompi penis kuin arabeilla keskimäärin. Hyvyydestä en tiedä, se on varmasti makukysymys ja yhteensopimiskysymys.

      Totta kai tulijat olivat komeita!

      Poista
  4. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  5. Täsmälleen on noin, että se suurin ja todellisin hädänalaisuus ei kykene pakolaisuuteen. He pysyvät alueillaan. Ja toivottavasti juuri tätä hädänalaisuutta autetaan ensi sijaisesti.

    Ilmastonmuutos on kaiken traagisuutensa lisäksi samalla myös tilaisuus niille länsimaisille voimille, joihin Vesa viittaa.
    Osa niistä työskentelee jonkinlaisen maailman uusjaon eteen tiedostamattaan, tai sitten vain hyväksikäytettynä ideologisena poliittisena karjana. Ehkä ylimmällä tasolla on nihilistisin vasemmistolaiseliitti ja kapitalismin röyhkeimmät tahot. Molemmille sopii liikkelle lähtenyt maailma. Miapetrat ja petrit ovat sitten vain tämän kaiken politiiisia toteuttajia. Mikä lopullinen tavoite kaiken takana on, en uskalla ajatellakaan.
    En uskalla ajatella sitäkään, että maanosamme ylin johto todella on niin hyväuskoinen, ettei ole edes mitään tavoitetta, vaan se uskoo, että kaikki on väistämätöntä, kaikki onnistuu ja Euroopan on joustettava loputtomasti.

    Karnevalistisesta osuudestanne sitten...
    En tiedä kikkeleistä, mutta sen tiedän että ainakaan suomalaisnaisille eivät tunnu kelpaavan sotilasmiehet kaukaa kaakosta, keskimäärin, perheenmuodostukseen ainakaan. Porukoissa keskenään täälläkin vaeltelevat edestakaisin kaupunkia nuorisoverkkareihin ja brändilenkkareihin pukeutuneina. Jukka Rintalan silauksella flaksi voisi olla parempi.
    Heijastuuko tässä yhdessä kulkemisessa sitten oma kulttuuritausta ja mahdolliset heilat ovat kotona? No, jokatapauksessa täytyy sanoa, ettäö jos tällä vielä pienellä tulijamäärällä olemme saaneet näin paljon ihmeteltäväksemme asioita, jotka eivät menneetkään juhan, miapetran ja petterin lupaamalla tavalla niin entä sitten, kun todella iso aalto tulee? Muutaman eurooppalaisen maanhan tämä kaikki on jo lopullisesti toiseksi muuttanut. Ehkä Suomi on vuorossa seuraavana? Tänne ihmisiä väestönkasvun ja kansainvaellusten "hiilinieuluiksi"? Tilaa kyllä rittää. Mikä siinä tilassa sitten voidaan tehdä, on toinen juttu. Rukoilen vaikkapa edes visionäärisille ekonomisteille rohkeutta kertoa seurauksista sen jälkeen, kun viiden euron tuntipalkalla tehtävät duunit on kaikki täytetty ja jonossa on muutamakymmenentuhatta seuravaa. Ja seuraavaa...

    Jos kuitenkin suurin osa seuraavasta aallosta on noita mainittuja "jähmettyneitä hädänalaisia" niin olen tietenkin valmis ottamaan heitä vastaan siinä määrin, kun sen on todellisesti mahdollista.
    Ideologiset rajoittamattomat luvat tulla ovat toinen juttu.
    Niillä romutetaan myös omat mahdollisuudet auttaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jope, on juuri noin kuin sanot. Ei ole välttämättä mitään isoa teoriaa tai pahaa taustaeliittiä sinänsä kovin järjestyneenä joukkona mutta on kuitenkin jonkinlainen ideologinen tahtotila, ehkä vielä sumea, mutta tiettyyn suuntaan asioita junaileva. Meidän poliitikkomme ovat pieniä pelinappuloita tässä, mutta ovat kuitenkin miehiä ja naisia paikallaan mahdollistamassa asioiden kulkua. Jotkin YK:n ja EU:n ilmaisemat suunnitelmat viittaavat mahdollisuuksiin, joista puhuin. Eri asia on mikä kaikki toteutuu ja miten.

      Poista
  6. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on Jari asian ytimessä myös. Tuollaista on varmasti paljon, joskaan kaikkea hätää ei voi palauttaa paikalleen jähmettyneisiin ja ajatella, että liikkeelle lähteneet ovat jotain muuta. Tulee mieleen Estoniasta pelastuneet. Jokaista oli autettu jotenkin monessakin vaiheessa, mutta oli vaatinut myös kykyä toimia ja ajatella itsekkäästi omaa pelastumistaan. Jos jäi jalkoihin, oli fyysisesti heikko tai päästi toiset edelle, jäi luultavasti aaltoihin tai laivaan.

      Poista
  7. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Youtubessa on kokonaisuudessaan tallenne radioliikenteestä, jota käytiin lähellä olevien laivojen, pelastajien ja Estonian henkilökunnan välillä uppoamisyönä. Olet varmaan kuunnellut sen? Kaamea ja jotenkin enteellinen dokumentti, ja vaikka ei olisikaan mitenkään enteellinen, niin silti musertavaa kuunneltavaa.

      Poista
  8. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, hyvin sanottu. Ei ole möykkää vaan tajua tilanteesta ja siitä että nyt on tosi kyseessä. En muista tarkasti Estoniasta lausuttuja sanoja, mutta minulle jäi se vaikutelma että uppoaminen oli yllätys - lakoniset sanat eivät kuvanneet niinkään paniikkia kuin tyrmistymistä. Toki radioyhteys myös muistaakseni katkesi hätäkutsuihin. Olen myös lukenut jokaisen selviytyneen tarinan. Ne antavat arvokasta lisätietoa.

      Poista
  9. Sekin täytyy muistaa, ettei Estonia ollut uusi alus. Sillä oli jo aluksena historia. Kuten sanoin niin täällä Vaasassa se liikennöi Wasa King -nimisenä väliä Vaasa-Uumaja. Eikä syntynyt uppoamista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin on, historia oli pitkä. En tiedä toimiko kapteeni aivan parhaan harkinnan mukaan. Oliko vauhtia olosuhteisiin nähden liikaa. Keulaportin pettäminen oli tietenkin ratkaiseva isku. Olin tullut juuri Ahvenanmaalta kalastamasta ja istuin yliopiston kahvilassa, kun tieto Estoniasta tuli. Viikonloppunakin oli kova keli, kun tulimme saaristoyhteysaluksella pois.

      Poista
  10. En pidä itse että sanaa eliitti käytetään heppoisesti, vaikka käytin sitä äsken itse.
    Monet sekavat ääriryhmät puhuvat eliitistä suu vaahdossa. Milloin se on Bildenberg, milloin jotakin muuta.


    Mutta maailmalla on olemassa aivan ylin mannertenvälinen eliitti. He tunnistavat toisensa. Ja heidät on myös yhä helpompi tunnistaa maailman globalisoituessa.

    EU:n kaikkein ylin johto, tärkeimpien maiden pääministerit (nyt briteillä voi siinä joukossa olla valkoinen mustapekka), kaikkein suurimpien yritysten ja parin merkittävimmän kansainvälisen kansalaisjärjestön johto, ja tietenkin YK:n pysyvä ylin henkilökunta.
    Tällä porukalla on myös omat pop, tv, media- ja filmitähdet, jotka kuuluvat joukkoon vaikutusvaltansa myötä ja joita en nyt tässä halua nimetä. (pari omaakin suurta suosikkia kuuluu jengiin)

    Tällä joukolla on, kuten olette jo ehkä huomanneet, hämmästyttävän samanlainen ja yhtenäinen arvomaailma.
    Mistään salaliitosta ei ole kysymys, mutta löyhästä liitosta kyllä.
    Yhteiset arvot maapallon tulevaisuuden muokkaamisesta yhdistävät. Seuratkaapa kun he tapaavat toisiaan. Hehän suorastaan sulavat toistensa syliin.
    En tiedä onko yhtään suomalaista mukana sisäsisäpiirissä. Pyrkijöitä varmaan on ja tuhansittain, jotka osoittavat omilla julkaisukeinoillaan tukevansa tuota maailmaneliittiä lähes epätoivoisesti.
    Myös monet yhteiset konferenssit, palkintogaalat jne. yhdistävät. Myös tietyt symboliset teot.
    Luulenpa että Greta, uusi hyvän ikoni, on myös tämän porukan suuressa suojeluksessa (millä en tarkoita että hänen sanomansa ydin olisi väärä).

    On olemassa tällä hetkellä myös jännä poikkeustilanne että juuri nyt sattuu olemaan niin, että sekä jenkkien Trump että Venäjän Putin ovat kaikessa mitä ne nyt sitten edustavatkin tämän edellä kuvaamani yhteisön varsinaisia häirikköjä. Obaman ja Jeltsinin kanssa pärjättiin hyvin. Myöskään Kiinaa tuo kuvaamani porukka ei voi hallita, tuskin kukaan.

    Kaavaileeko tuo "eliitti" sitten mielien pehmustamista suurille kansainvaelluksille on jo mielestäni täysin selvää. Kyllä kaavailee.
    Miksi se tekee sen. En tiedä.
    Voi myös olla että tämän toiminnan takana ei ole mitään päätöstä, suunnitelmaa vaan eräänlainen zeitgeist, joka ohjaa näitä suurella vallalla varustettuja ihmisiä toimimaan samaan suuntaan. He ovat tämän ajan ruhtinaita ideologisesti feodalisoituvassa maailmassa.

    VastaaPoista
  11. (Trump ja Putin eivät siis kuulu tähän puolijulkiseen eliittiliittoon. Molempien syrjäyttämiseen käytetään jo nyt valtavasti globaaleja voimavaroja. Enkä tällä tarkoita ettei siihen olisi syitä. Mutta ymmärrätte pointin. )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. (Ranskan presidentti on ehkä kuvaamani porukan tyypillisin edustaja. Hän toki tietää että hänellä, ja kaltaisillaan, on vain väliaikainen mandaatti vaalien vuoksi. Superyritysten johto, huippujärjestöjen johto ja Hollywoodin suurimmat ovat pysyvällä pestillä mukana. Maailma on heidän.)

      Poista
    2. Jope, näistä analyyseistä olen samaa mieltä. Ei tarvita salaliittoja kun on yhteinen vahva tahtotila. Olen alkanut inhota tiettyjä poppareita heidän hyvyyskampanjointiensa vuoksi. Totaalista elitististä narsismia paljastuu naamarin takaa. Myös juuri noihin suurvaltapoikkeamiin - USA, Venäjä, Kiina - viittasin juttuni lopussa. YK saa tuekseen muslimimaailman, joka hyötyy runsain mitoin uskontonsa levittämisestä, mikäli kansainvaellukset alkavat. Yksilötasolla tämä on heillekin varmasti hyvin toissijaista mutta uskonnolliset johtajat myhäilevät.

      Poista
    3. Jenkkeihin saadaan kyllä sopiva pressa, ehkä ennen pitkään myös Venäjälle. Kiina tekee sitten mitä ne itse haluaa.
      Kuten niiden johto kommentoi jotakin tappiota teknologiakiistoissa, että me voidaan kyllä tämänkin kanssa elää, meillä on 100 vuoden suunnitelma.

      Läntisen Aasian ja Afrikan mailla on YK:ssa todellakin suhteellisen iso, ja koko ajan kasvava valta, vaikkeivät istukaan turvallisuuneuvostossa.
      Maailman väestön islamisoituminen, liikkelle lähteminen ja todellinen mutta outoja polittisia lisäsäväreitä koko ajan saava ilmastonmuutos tulevat olemaan suurimmat megatrendit seuraavien vuosikymmenien aikana.

      Kristinusko klassisessa mielessä on jo kaadettu, seuraavana on vuorossa konservatiivisen tradition viimeiset linnakkeet. Kun se tapahtuu samaan aikaan islamisoitumisen kanssa on tuollainen uusi uljas länsimaailma outo oksymoron, mutta kyllä ne ylimmät liberaalit paksujen vartioitujen meksikomuuriensa takana tietävät tämänkin paremmin.
      Tavallinen ihminen voi keskittyä, ja olisi ihan hyvä niin, vaikkapa parodisten twitter-päivitysten välittämiseen, esteettisiä temppuja tekevien runojen kirjoittamiseen,
      maisemavalokuvaukseen, matkailuun, messuiluun, pyöräilyyn ja hiilijalanjälkensä harmitteluun.

      Poista
    4. Ja kuten olen todennut aiemminkin, nuo "meksikonmuurit" eivät sijaitse Meksikon rajalla vaan Hollywoodin kukkuloilla, itärannikon kartanomaisemissa, New Yorkin parhaimpien talojen ensimmäisissä kerroksissa ja monilla Euroopan eristetyillä asuinalueilla. Lähimmät jo Ruotsissa.
      Voisin mainita muutaman pk-seudunkin paikankin, joissa ko. muuri ei ole konkreettinen (vielä) mutta mentaalinen ja sitäkin lujempaa tekoa, mutta jätän nyt mainitsematta.

      Poista

    5. "Tavallinen ihminen voi keskittyä, ja olisi ihan hyvä niin, vaikkapa parodisten twitter-päivitysten välittämiseen, esteettisiä temppuja tekevien runojen kirjoittamiseen,
      maisemavalokuvaukseen, matkailuun, messuiluun, pyöräilyyn ja hiilijalanjälkensä harmitteluun."

      Jope, tuohonhan tämä kaikki lässähtää hyvinvoivissa länsimaissa. Jotain pientä kritiikkiä "systeemiä" - jonka vankkumattomia osia itse ollaan - vastaan voi toki esittää, että säilyy jokin "uskottavuus". Tähän tämä menee.

      Itse olen ajatellut, että jospa jatkaisin sopivana sekarotuisuutena eli sekoituksena tavis-kristillis-traagis-ekologis-konservatiivista & rationaalis-reflektoivaa-juuriaan-arvostavaa-ja-hylkäämätöntä-mutta-jollakin-tasolla-liberaalia ihmistä. Sisimmässä ovat tärkeimmät asiat, ja niitä en paljasta aivan äkkiä. Iso kuva: perseelleen menee ja ihan huolella, jos ei tapahdu jotain Jumalan ihmettä: tarkoitan tällä todellista mittakaavojen muutosta

      Poista
    6. Tuossa sekarotuisuutesi määritelmässä osuu oikeastaan kaikki kohdalleen täälläkin!
      Omalla kohdalla vaihtaisin vain sanojen "konservatiivista" ja "rationaalis" paikkoja keskenään:)

      Poista
  12. Minulla ei ole mitään geenien sekoittumista vastaan. Kuitenkin geenien hedelmällistä sekoittumista estää esimerkiksi maahanmuuttajien kohdalla moni seikka. Yksi esimerkki. Ajatellaanpa Suomeen tulevia ihmisiä. Geenit voivat sekoittua monella tavalla, mutta muslimitaustaiset naiset eivät pääse sekoittamaan geenejään suomipoikien kanssa eivätkä muidenkaan toisuskoisten kanssa. Se on heiltä kielletty. Suomitytöt kyllä pääsevät sekoittamaan geenejään muslimien kanssa, mutta jos miehet ovat tietyiltä alueilta, tämä rajaa naisten ja heidän lapsiensa elinpiirin tietyllä tavalla, ellei tule eroa. Minusta geenien sekoittuminen on luonnollista. Luulen, että monelle suomalaismiehelle kelpaisi sekoittautua tummien kaunottarien kanssa. Kuten sanoin, me suomalaisetkin olemme hyvin monista suunnista tulleiden ihmisten sekoituksia. Ongelma ei olekaan geeneissä, ongelma on yhteiskuntien järjestämisessä. Se on päivä päivältä yhä hankalampaa.

    VastaaPoista
  13. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikki olennaiset mittarit näyttävät kasvua, tuottaminen kiihtyy, seuraukset kiihtyvät. Tapahtuu myös hyviä asioita, mutta planeetan kannalta tämä kiihtyminen pikemminkin uhkaa kuin luo mahdollisuuksia.

      Poista
  14. Yksi niistä käsittämättömistä valheista, joilla kansainvaelluskriitikoista puhutaan, on se että heistä tehdään näitä geenien, ihonvärin vahtijoita, eli rasisteja.
    Totta kai siellä on äärimmäinen osasto, joka haluaa varjella valkoista maata (niin kuin useissa muslimaissa vastaavaa asennetta), mutta suurimmalla osalla kritiikki kohdistuu siihen, mitä tapahtuu kun täysin uudistamaton ja joustamaton kulttuuri kohtaa kaikessa periksi antavan pehmeän kultuurin, eli läntisen. Siinä totta kai suorasukaisempi kulttuuri voittaa. Tätä kulttuurien "sekoittumista" vastaan monellakin on, koska se ei tule tapahtumaan tasa-arvon hengesssä. Ihonväri ei merkitse kenellekään tuntemalleni kriitikolle yhtään mitään.

    Tuo oli hyvä pointti tuo etteivät läntiset miehet pääse yhtä vapaasti naimaan esim. lähi-itäläisiä naisia. Tai eivät oikeastaan ollenkaan.

    Kuvitelkaapa miten herkullisia liittoja syntyisi suomalaisen cityvihreäliberaalin tai maaseudun peräkammarin pojan ja esim. iranilaisten kaunottarien kanssa.
    Se olisi todellinen win-win -tilanne varsinkin, kun läntiset morsiamet ovat ylpeitä siitä, ettei oikein perhe-elämä eikä romantiikka kiinnosta.

    Jonkun verran tiedän puolituttavapiiristä suomalaisen miehen ja slaavilaisen naisen liittoja ja pakko sanoa, että ainakin sivusta seurattuna miehillä on lämmin ja smetanainen olo.

    Ehkä houkutteluvuustekijöitä maahamme muuttamiseen tulee nimenomaan lisätä naisille muslimaista ja Itä-Euroopan maista.
    Molemmista suunnista naiset pääsisisivät vähemmän patriarkaattiseen maailmaan ja suomimiehet- ja pojat pääsisivät vielä jäljellä olevan feminiinisyyden äärelle.

    Ja Jari, geenit sekoittuisivat tässä nyt sitten myös tähänkin suuntaan. Tätä kehistystä aloittamaan voisi tehdä vaikka tv-formaatin. Suomipojalle iranitar. Tai Suomijussille turkitar.

    Kulttuurien epätasainen ja epätasa-arvoinen sekoittuminen on sitten toinen juttu. Siitä on täydellisen epäonnistuneet esimerkkitapaukset jo saatu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja ollaanpa ihan rehellisiä. Ihmisessä on tietysti myös biologinen, toiseuteen etäisyyttä reaktiivisesti ottava piirre. Kuka muuta väittää, valehtelee.
      Esim. Jos minä istun illalla metrovaunuun, jossa on viisi kantasuomalaista kalpeanaamaa, kaksi miestä, kaksi mummoa ja nuori tyttö, ja 40 lähi-itäläistä miestä niin totta kai minun ensimmäinen sensuroimaton reaktioni saattaa olla, että no niin, mihin tämä kaikki ehkä vielä vuosien myötä johtaa...
      Mutta se ei liity mitenkään noiden miesten ulkoiseen olemukseen, pigmenttiin tms.

      Poista
    2. Rasismia on myös paljon eri muodoissa.
      Tiedämme sen yleisimmät ilmenemismudot, mutta kannattaa tiedostaa myös vaikkapa miesvihaan littyvä rasismi.

      Jos sukupuolesta puhutaan myrkyllisyytenä, mitä muuta se on?
      Lapsi, nuori tulee heitetyksi maailmaan valkoisena läntisenä miehenä ja hän saa piankin kuulla päällekäyvää julistusta omasta toksisuudestaan, kollektiivisesta syyllisyydestä johon hän on osallinen syntymänsä ja vain kromosomiensa vuoksi ja väkivaltaisuudestaan ja hänelle opetetaan että monet hänen biologiset ominaisuutensa ovat epätoivottavia.

      Mitä muuta tuo on kuin sukupuolirasismia?

      Poista
    3. Tuo edellä kuvattu toksinen olento voi päästä myös em. julistajien suosioon ryhtymällä sellaiseksi kuin he haluavat?
      Hän tulee hyväksytyksi kieltämällä itsensä.

      Jos tarvitaan trans-laki niin mikä laki tuon edellä kuvatun alistamisen, kieltämisen, kulttuurisen rasismin estämiseksi tarvittaisiin?

      Poista
    4. Sorry, nyt innostuin liikaa: ja vielä, että tämä läntinen poikalapsi tulee läntisten julistajien taholta kokonaan määritellyksi oman itsen ulkopuolelta.
      He kertovat millainen hän, heillä on siitä teoria, ja he kertovat millaiseksi hänen tulisi muuttua. Yhteiskunnassa on lisäksi hegemonia, jossa leikitään että kaikki tuo em. on totta, totuus.

      Tiedän että nämä kommenttini ovat mitä suurimpia yksinkertaistuksia, mutta tuo metrovaunu kuljetti mut näiden äärelle nyt. Täällä metaforallisella pääteasemalla, Mellunmäessä, ymmärretään kyllä että etninen rasismi on rikos, muttei sitä, että kromosomirasismi on jopa suositeltava asenne.

      Poista
    5. Puheet toksisesta maskuliinisuudesta tulee aina suhteuttaa siihen, että on hyvin erilaisia toksisuuksia ja hyvin erilaisia maskuliinisuuksia. Onneksi ei ole vielä mitään sellaista hegemoniaa, joka saisi normaalin ihmisen uskomaan, että hän on lähtökohtaisesti läpimätää paskaa vain olemalla jotain sukupuolta.

      Poista
    6. Joo, ei olekaan yleisesti, mutta on jo julkisia toimijoita julkisissa laitoksissa, jotka puhuvat sen kummemmin jaksamatta tuota mainitsemaasi suhteellistamista mainita. Itse kuullut useita kertoja tuota radiossa vapautuneesti ja voimantunteessa kerrotun. Pitää tietysti muistaa että he ovat marginaalisia ja pitäisi tuollainen vain ohittaa ylilyönteinä. Heillä on todellakin sananvapaus- ja valta. Tuollainen öyhötys (kerrankin termi oikeassa käytössä) ei ole suuri ongelma.
      Lähti vain assosiaatioketju noista tasavertaisuuspohdinnoista.
      Ja onhan mahdollista, että joku poikalapsi todellakin ottaa nuo tosissaan. Toivotaan että sillä on parempaa tekemistä kun kuunnella "tiedostavaa" radio-ohjelmaa.

      Ulkona varsinainen vedenkaatokeli. Päivän eläinbongaus ketturepolainen, ihan läheltä. Meillä täällä jäniksiä eli niiden perässä ilmeisesti.

      Poista
    7. On totta, että jotkut aivan varmasti ottavat nämä toksisuudet tosissaan, miettimättä mitä ne tarkoittavat. Ja uskovat lähtökohdan. En kiistä, etteikö monissa ajattelutavoissa olisi parannettavaa. Mutta "toksinen maskuliinisuus", kaikkialta löytyy toksisuutta, ei se katso ollenkaan sukupuolta. Minä pidän naisista, joiden välittömästä sanavarastosta ei löydy "toksinen maskuliinisuus". Tunnen aika monia sellaisia, ja he ovat hyviä ihmistuntijoita, mutta eivät tarvitse tuollaisia käsitteitä. Toisaalta - jos joku virkistyy puhuessaan noin, niin siitä vaan...

      Poista
  15. Tervehdys kaikille! Tulin just mökiltä. Kävin pistämässä paikkoja kuntoon talvea varten. Lähdin aamulla kun tuli valoisaa ja ajoin takaisin pimeässä ja vesisateessa. Paneudunpa tässä illan aikana kommentteihinne.

    VastaaPoista
  16. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jari, voin poistaa kommenttisi, joskaan en usko että sanoistasi voi loukkaantua. Mutta ikään kuin varmuuden vuoksi tehdään näin. Tietenkin ihmiset loukkaantuvat halutessaan hyvin monesta asiasta. Sitä on miltei mahdoton estää.

      Poista
  17. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  18. Ymmärrän kyllä että joku saattaa loukkaantua, rodun käsite on todellakin kyseenalainen. Ajattelemme tietenkin, että on olemassa yksi ihmisrotu, se on selvä.

    Silti kuitenkin jotkut heittävät todella kevyesti puolitieteellisiä perusteitaan, että on hyvä kun geenipoolit sekoittuvat.

    Toisaalta on siis tunnustetaan perimä, toisaalta ei. No, tämä on niin tätä nykyaikaa ettei oikein voi hymähdellä.
    (Silti tuo heittämäni, Vesan inspiroima, tulijanaisten ja suomijussien "sekoittuminen" on hyvä, jo tasa-arvonkin kannalta. Loukkaantuikohan siitä joku?)

    Geeneihin liittyy hauskojakin juttuja. Luin ison tutkimuksen jonka mukaan länsisuomalaisen ja karjalais-itäisen suomalaisen geenit eroavat toisistaan enemmän kuin länsisuomalaisen ja keskieurooppalaisen.
    Tämä pätee meillä! On koettu. Vaimo on eteläpohjalainen, mie oon kannakselt. Tytön geenipooli pitäisi siis olla aika sekaisin.
    Niin se tyttö kyllä usein onkin, sekaisin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Piti olla: "Toisaalta siis tunnustetaan perimä, toisaalta ei. No, tämä on niin tätä nykyaikaa ettei oikein voi KUN hymähdellä."

      Poista
  19. Ihmiskunta on samalla pallolla samassa liemessä ja jokaisella on edessään lopulta samat kysymykset.

    Samassa veneessä olemme kaikki, vaikka samalla me kaikki oikeastaan teemme kaikkemme osoittaaksemme muille, että mene sinä veneelläsi tuohon suuntaan, älä vaan tule tänne tai äläkä vaan luule, että minä kutsuisin sinut minun veneeseeni käymään.
    Sitten on tietysti ne joilla on muita parempi purjevene ja jotka luulevat voivansa purjehtia oman tuulensa voimalla miten ja minne tahansa.
    Ja ne joiden vene vuotaa koko ajan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jope, on totta, että ihmiskunnan ongelmat ovat yhteisiä ja yhdessä niitä pitäisi ratkoa.

      Minusta on samaan aikaan totta, että vaikka kulttuurit ottavat toisistaan vaikutteita ja saavat toisistaan vaikutteita ja jollain tasolla myös sekoittuvat hedelmällisesti, niin on kuitenkin sellaisia kognitiivisia tosiasioita kuin erilaiset kulttuuriperinteet, joiden täydellinen sekoittaminen tai limittäminen samoissa yhteiskunnissa ei vain onnistu tai siinä ei ole erityistä järkeä. Jotkut kulttuurit hylkivät toisiaan. Niiden arvot ovat tyystin erilaiset. Näin on siitäkin huolimatta, että voimme ajatella jokaisen ihmisen jakavan jonkinlaisen ihmisyyden minimin ja ihmisarvon. Tässä mielessä monikulttuurisuus, joka ei synny "luontevasti", itsestään, ja ihmisten omasta tahdosta ja yhteistyöstä, on aina riskialtista - se pikemminkin sotkee ja haittaa kuin rakentaa. No, varmasti tätä näkemystä pidetään vääränä, mutta näin ajattelen. Eri kulttuureilla on omat evoluutiotiensä, ja kulttuurit jotka eivät ole käyneet läpi samoja kehitysvaiheita - yksilön olemista, moraalin kehittymistä, teknologisen vallankumouksen kaarta jne jne - on vaikea elää yhdessä, tasaveroisesti ja ikään kuin samoin säännöin. Sellainen ei onnistu joillakin julkilausumilla.

      Poista
  20. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Kysymys ihmispopulaation kokonaismäärästä saattaa sekin mennä vihapuheen puolelle."

      No, jos ei saa esimerkiksi sanoa, mitä seuraa liian suuresta ihmismäärästä tai olla siitä huolestunut, niin kai voi kuitenkin yhä ilmoittaa lukeman, joka objektiivisesti mittaa paljonko ihmisiä planeetalla on?

      Ajatteletko, Jari, että mennään jopa siihen, että edes väkimäärää ei saa ilmoittaa? Vai että ei saa ilmaista huoltaan siitä? Huolesta ja ilmiselvästä onnettomuuden syyn ilmaisusta tulee vihaa?

      Poista
  21. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  22. Jari, voi olla että tulevaisuudessa joudutaan rajoittamaan ihmisten pääsyä joidenkin tietojen äärelle, koska se ei edistä yhteiskuntarauhaa jne.

    Nykyisin media on monissa maissa yhä klassisesti vastakkain maan johtajan kanssa, mutta toisaalta on niinkin, että on monia maita, joissa vastuullinen media ja hallitus vetävät yhtä köyttä.

    Luulen, että sekä sanan käyttämistä (sananvapaus) että tietojen saamista rajoitetaan tulevaisuudessa. Riippuu yhteiskunnallisista ja planetaarisista valtasuhteista, keihin ja mihin rajoitukset kohdistuvat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikka valtio tai järjestelmä olisi menossa kohti kansalaisten kannalta mielivaltaista sananvapauden rajoittamista, silti yhä puhutaan demokratian edistämisestä, paremman sananvapauden toteutumisesta ja ihmisoikeuksien takaamisesta - koska se sopii järjestelmälle. Pahimmillaan näin. Sitä jatkuu aikansa kuten DDR:ssa ja muissa vastaavissa paikoissa. Sananvapauden karsiminen tapahtuu asteittain ja erilaisia sanktioita käytellen, erilaisin lainsäädännöllisin ja puolilainsäädännöllisin keinoin.

      Poista
  23. Väestöstä saa ja pitää puhua. Ja myös siitä missä se väestönkasvu räjähtää ja missä romahtaa. Ja siitä mikä sen väistämätön seuraus on: väestöllinen muutos = väestöpohjien, kyllä, vaihtuminen.

    Jos tuo on vihapuhetta niin elämme jo henkisessä dystopiassa, tilastollisessa pimeydessä tosiaan.

    Kulttuurien erilaisuudesta saa ja pitää puhua. Ja siitä että voimakkaampi ja suorasukaisempi kulttuuri voittaa itsensä relativisoineen kulttuurin ilman muuta.
    Jos tätä tukee vielä väestöllinen muutos edellä kuvaamallani tavalla, on entistä selvempää mihin olemme menossa.

    Jos tämän kehityskulun kuvaaminen on vihapuhetta niin alistuminen on jo todella pitkällä, olemme relativisoineet ja nihiloineet itsemme jo lähes hengiltä ja olemme jo olemukseltamme vihapuhetta itseämme kohtaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jope, en usko, että tämä on vihapuhetta, mutta sama porukka joka keksi ottaa käsitteen vihapuhe käyttöön, systemaattisesti vaikenee tästä väestöasiasta. Voi olla sattumaakin tai sitten ei. Jossain vaiheessa - en sano että siihen menemme välttämättä koskaan - voi olla, että kaikenlainen ideologialle kiusallinen puhe pyritään vaientamaan, jos ei lain piirissä niin ainakin sosiaalisuuden piirissä: mikäli puhut tietyistä asioista, sinut sivuutetaan.

      Poista
    2. "Jossain vaiheessa - en sano että siihen menemme välttämättä koskaan - voi olla, että kaikenlainen ideologialle kiusallinen puhe pyritään vaientamaan, jos ei lain piirissä niin ainakin sosiaalisuuden piirissä: mikäli puhut tietyistä asioista, sinut sivuutetaan."

      Tämähän on totta, varsinkin monissa jenkkilän yliopistoissa joissa on ennakkotapauksia jo siitä, että professori tms. on opiskelijoiden suunnasta huudettu ulos yhden väärässä yhteydessä käytetyn käsitteen tain sanan vuoksi.

      Meillä on taas tämä uusi somemuoti "viedä tila" kiusallisilta tiedoilta ja toisilta ääniltä blokkaamalla ja parilla muullakin teknisellä kikalla.

      Poista
  24. Vesa: "Tässä mielessä monikulttuurisuus, joka ei synny "luontevasti", itsestään, ja ihmisten omasta tahdosta ja yhteistyöstä, on aina riskialtista - se pikemminkin sotkee ja haittaa kuin rakentaa. No, varmasti tätä näkemystä pidetään vääränä, mutta näin ajattelen. Eri kulttuureilla on omat evoluutiotiensä, ja kulttuurit jotka eivät ole käyneet läpi samoja kehitysvaiheita - yksilön olemista, moraalin kehittymistä, teknologisen vallankumouksen kaarta jne jne - on vaikea elää yhdessä, tasaveroisesti ja ikään kuin samoin säännöin. Sellainen ei onnistu joillakin julkilausumilla."

    USA:n monikulttuurisuus syntyi varsin luonnollisesti, ja ajattelen tässä lähinnä nyt kymmenien erilaisten eurooppalaisten kansojen ja puolen tusinan kristillisen kirkon uskon integroitumista 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa sinne. Viime vuosikymmeninä myös itäaasialaisten miljoonittainen maahantulo jenkkeihin ja Kanadaan on sujunut myös hyvin.

    Euroopan luonnottomamman yrityksen seurauksia on luettu jo pitkään Ranskassa, briteissä, Benelux-maissa, Saksassa ja Ruotsissa, ja viime vuosina meilläkin. Väestötilanne tullee kaiken tämän vielä kumuloimaan reippaasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskon niin, että jos olisi kansallisesta identiteetistään kiinni pitävä valtio, jossa olisi suurinpiirtein samanlainen tahtotila, mitä maa kansalaisiltaan edellyttää ja tästäkin pidettäisiin kiinni, olisi uusien toiskulttuuristen tulijoiden huomattavasti helpompaa päästä mukaan tuohon yhteiskuntaan kuin mitä nykyisessä tilanteessa, jossa monikulttuurisuus tarkoittaa jotakin kokonaan muuta, pelkkää subjektiivisten oikeuksien lisääntyvää anarkiaa tai omalakisuutta.

      Poista
    2. USA:n monikulttuurisuus toimii jo jotenkin. Aikaa siihen on kyllä mennyt. Mutta kansalaisten ja eri etnisten ryhmien väliset suhteet ja erot ovat normalisoitumisesta huolimatta jotain aivan muuta kuin esimerkiksi pohjoismaisissa yhteiskunnissa kansalaisten väliset suhteet ja erot. No, tämä on tavallaan itsestään selvää. Edes jotenkin toimivan monikulttuurisen yhteiskunnan rakentaminen vie satoja vuosia, mikäli puhutaan isoista ihmisryhmistä ja aloitetaan nollasta ikään kuin hallinnollisena toimena tai ideologisena projektina.

      Poista
    3. Monikulttuurisuus on ideologisesti myös harvinaisen yksisuuntaista.
      Vain länsimaat monikulttuurisoidaan.

      Islamilaisten maiden monikulttuurisuus ei olekaan mikään arvo sinänsä kuin taas lännen on?
      Miksi näin?

      Poista
    4. Jartsa-ystävälle vielä: jokainen väestötieteilijä (heitä on maailmassa tuhansia) ja jokainen väestötieteeseen vähänkin perehtynyt (heitä on miljoonia) tietää samat asiat kuin Pekka Kuusi aikanaan.
      Oikeastaan he tietävät vuonna 2019 enemmänkin kuin Pekka ja heidän tietonsa odotettavissa olevista kehityskuluista on raskaampaa kamaa kuin mitä edes Pekka aikanaan näki.

      Kuitenkin lähes 100 prosenttia heistä keskittyy muihin asioihin. Heidän pääuhkakuvansa on toisaalla. Siellä missä muidenkin.
      Mitä jotkut väestötieteilijät ajattelevat sitten kotonaan, yksin, tai mistä he puhuvat kaksin keskenään, siitä emme tiedä.

      Tämä kertoo siitä, että asia on jo syvästi politisoitunut.

      Kaikki lukutaitoiset katsovat samoja lukuja, mutta maapallon tilaa kuvaavista merkittävistä markkereista suurin piirtein kaikki valitsevat saman kuvion: sen mikä kuvaa lämmön mahdollista/todennäköistä nousua.

      Aamulla radiossa Roman Satshsin (?) (heh) ohjelma Suomen väestöstä. Anna Rotkirch käytti samaa termiä kuin minä pitkään jo: romahtava syntyvyys. Heikoin syntyvyys 150 vuoteen väestöllä joka on noin kolme kertaa suurempi kuin 150 vuotta sitten jolloin syntyi siis enemmän katovuosien sielunmaisemissa. Anna R sanoi, että siinä on todella miettimistä ja ihmettelemistä, lukuja ei voi oikein uskoa edes todeksi.

      Poista
    5. Samassa ohjelmassa että vaikka syntyvyys meillä kääntyisi nyt nousuun, tarkoittaa viimeiden 10 vuoden supermatalasyntyvyys puolivuosisataa kestävää aukkoa väestössämme. Vahinko on siis jo tapahtunut.

      Ja tämä kaikki tulee tietenkin entisestään vahvistamaan lisäväestöä muualta-narratiivia.

      Vain idiootti voi enää todeta, että väestönvaihtumis-puheet ovat huuhaata.
      Eri asia sitten miten kukin asiaan suhtautuu.

      Poista
    6. Itse olen saanut vain yhden lapsen. Olen siis väestön romahduttaja itse. Matemaattisesti: väestön puolittaja.

      Poista
  25. Jope, nämä väestöasiat ovat hyvin sensitiivisiä. On hyvin vaikea puhua tosiasiallisista kehityskuluista ilman että se koetaan jotenkin toksiseksi. Tosiasioita kyllä joudutaan katsomaan silmiin ennemmin tai myöhemmin.

    Minusta tämä torjunta & asian kaikinpuolinen sivuuttaminen on oudoimpia asioita, joita olen kohdannut. Muuta en tähän sano.

    En jaksa alkaa arvottaa asiaa, jos tämä meidän homo sapiens -ihmiskunta kokee asioiden hoitamisen niin, että on parasta vaikeuttaa planeetan ja sen lajiston elämää antamalla ihmisten lisääntyä holtittomasti. Siinäpähän sitten mennään konkurssiin koko konkkaronkka, mutta mitä arvoa tällaisella touhulla on, sitä en kyllä ymmärrä.

    VastaaPoista
  26. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä mietin Kuusen ja Linkolan (Linkolan jo aiempia), toki sävyiltään toisistaan poikkeavia mutta yhtä kaikki realistisia ja ihmiskunnalle hyvää tarkoittavia puheita ja rinnastan ne saman aikakauden hegemoniseen (ja toki jo Kuusen aikana hieman hiipuvaan tai ainakin muotoaan muuttavaan) vasemmistolaiseen idealistiseen maailmanparantamiseen ja näen paljon yhteyksiä nykypäivään. Ei tässä tarvitse mitään sen kummempia puolia valita, mutta sama realismin ja utopian välinen jako pysyy yhä, vaikka aktuaalinen tilanne on paljon pahempi ja uhkaa kaikkia.

      Poista
    2. Toki lisään sen, että jos ongelma olisi helppo, se olisi jo hoidettu. Nyt asiaa on liki mahdoton hoitaa. Pessimismini ja pettymykseni ei liity kuitenkaan itse tilanteeseen niinkään kuin ihmisten perimmäiseen kyvyttömyyteen saada aikaan kestäviä yhteiskuntia. Joka tapauksessa 80-luku oli vielä etsikkoaikaa. Silloin nykyinen totaalikatastrofikehitys olisi ollut vielä estettävissä, ainakin tämä murskaava nykykehitys.

      Poista
    3. Pessimismi on myös oma tilani perustuen mm. täydelliseen väestödenialismiin ja huolettomuuteen suurten väestöliikehdintöjen suhteen.

      Tilanteen tekee vaikeaksi myös se, että kaikkeen tottuu. Kaikki tapahtuu nopeasti mutta ihmisen havainnointikyvyn puitteissa kuitenkin niin hitaasti, että lattia ikäänkuin pakenee altamme ja yhtenä päivänä me elämme sosiaalisesti ja kulttuurisesti ja ekologisestikin täysin muuttuneessa maanosassamme emmekä edes huomaa sitä.

      Samaan aikaan tietty valtava jättihuomio ilmastonmuutoksen suhteen, satoja erilaisia päätöksiä joilla pyritään muutosta hidastamaan ja osa päätöksistä surkeita ja epätoivoisia eleiteä eleiden vuoksi ilman muuta merkittävää vaikutusta kuin tunnetasolla.

      Mitään vastaavaa ei nähdä sen enempää väestönkasvun kuin väestöliikehdintöjen suhteen. Tai nähdään miinusmerkkillä varautuneita antipäätöksiä ja noiden aihe-alueiden demonisointia.

      Emme voi muuta kuin jäädä sammokkaina hitaasti kuumenevaan lampeen (ja tässä kuumeneminen on muuta kuin sitä ilmastonmuutosta).

      80-luvulla tosiaan väestönkasvu olisi vielä voitu pysäyttää radikaaleilla toimenpiteillä viiden, kuuden miljardin (hirmuinen määrä jo tuo) kohdille ja ehkäpä jopa laskea sitä hallitusti alle neljän miljardin (mikä sekin aivan valtava määrä ihmiskuntaa).

      Euroopan kyvyttömyys ja haluttomuus suojella itseään naapurimaanosissa määrällisesti räjähtävältä väestöltä on kuin itsemurhakoodi, joka on aktivoitunut jossakin kollektiivisessa tajunnassa. Matalat syntyvyysluvut kertovat myös ehkä siitä.

      Poista
  27. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  28. Kyllä tässä on menossa monitasoinen narkoosi. Siinä viivytään niin kauan kuin mahdollista. Yhteiskunnallinen ajattelu ei ole vielä edes alkanut. Sille ei ole tilaa tällä hetkellä. On ihanan idealistisen hetken laajentamista... viipyilyä siinä, sen kaikkien herkkujen, myös materialististen, ahmimista. Niin, nämä ovat historiallisen yltäkylläisyyden hetkiä, valinnanvaran hetkiä, joissa ei kuitenkaan tehdä tärkeimpiä valintoja, vaan annetaan niiden lipua ohi, tai siis ollaan jo annettu lipua ohi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyy tietenkin tähdentää, että tunnen päivittäin kiitollisuutta siitä, miten esimerkiksi Suomessa elämä on tällä hetkellä. Tunnen kiitollisuutta omasta elämästäni. On työtä, ruokaa, mielekästä tekemistä, läheisiä ihmisiä, mikään vaara ei uhkaa perusarkea, vaikka siinä monenlaisia haasteita onkin. Tällä tasolla ja siis lyhyellä aikavälillä en ole erityisen pessimistinen, vaikka tajuan myös monet rajoitteet. Pessimismini on yleisemmällä, yhteiskunnallisella ja "planetaarisella" tasolla.

      Yleisin vastaväite onkin sanoa, että mitä huolehdit asioista, jotka ovat sinun omaa elämääsi isompia, et voi vaikuttaa niihin - vaikuta omaan elämääsi ja lopeta turha märehtiminen. No niinpä, sanopa muuta...

      Totta kai tiedostan, että nykyaika tuottaa yhä useampia "kukoistavia" yksityisiä elämäntarinoita, mutta tämä ei kuitenkaan pyyhi pois jo perustettua katastrofiskenaariota, jossa ihmiskunnan tapa olla olemassa ja toimia on kalvanut tulevaisuuden yhä huterammaksi.

      Voi tietenkin miettiä, ovatko nämä "sosiologiset" murheet ensimmäisen maailman ongelmia? Varmasti ovat monella tapaa, sillä ne perustuvat tiedolle, joka puuttuu monista yhteiskunnista tyystin. Ihmiset elävät riekaleisissa oloissa, keskellä luhistuneita yhteiskuntia tai yhteiskunnissa, jotka eivät ole koskaan oikein nousseetkaan. Siellä elämä on selviytymistaistelua. Ei jää aikaa pohtia yleistä katastrofia, eikä sellainen edes hahmotu.

      Poista
  29. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jari, on kaikin puolin juuri noin kuin sanot. Tosiasioiden sanomisesta nousee valtava ärtymys. Hyvän elämän ja hyvän ihmisen ideologia ei tykkää paniikeista ja ärtymyksistä. Se ei tykkää kun sanotaan, että ihminen on mokannut koko lailla lopullisesti, että ihminen on paskonut omat mahdollisuutensa. Hyvä ihminen seuraa sivistyneesti vierestä.

      Toki todellisuus voi yllättää meidät omista perspektiiveistämme huolimatta, mutta se ei ole meidän ansiotamme. Ei ole kovin todennäköistä, että nykyiset lääkkeet purevat tautiin, varsinkaan kun lääkkeitä ei edes annostella potilaalle vaan tilannetta seurataan ilmeisesti odotellen, että potilas menehtyy tai kokee ihmeparantumisen.

      Poista
    2. Täytyy sanoa, että arvostan jokaista konkreettista toimea, joka tehdään luonnon hyväksi ja ihmiskunnan auttamiseksi ja ohjaamiseksi oikeaan suuntaan. Tällaista on luonnollisesti paljon alkaen yksittäisten ihmisten yksittäisistä teoista ja hyvät hankkeet ulottuvat usein laajallekin. Nyt vain pitäisi saada aikaan ratkaisuja pirullisimpien ongelmien hoitamisessa, ja se on tässä se kiperin juttu, koska jos suuria uhkakuvia ei torjuta, pelkillä pienillä teoilla ei ole riittävästi voimaa.

      Poista
  30. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Odotan minäkin innolla sekä D-sentti- että VM-liikkeitä! Ja jopa niiden yhdistymistä - jotkin mummelitkin (itse asiassa aika monet, tulevaisuudessa yhä useammat) ovat dosentteja.

      Poista
  31. Suora kysymys molemmille: miksi ei tulijoita kansainvaellusten mitassa? Tai miljoonamitassa kuten jo 2015.

    Onko syy ei-toivomiseen kulttuurinen?
    Vai ekologinen?
    Vastaus monella on että molemmat. Monella, useammalla että ekologinen.
    Jos puhutaan vain määrästä "tsunamin" yhteydessä se viittaa vain ekologiseen motiiviin.


    Minun päämotiivini on kulttuurinen. En usko sellaiseen kulttuurien sekoittumiseen tai ongelmattomaan rinnakkaiseloon laajassa miljoonien tulijoiden mitassa kuin monet.
    Luin äsken artikkelin joka käsitteli Berliinin nuorison jakautumista. Osa nuorista tekee kaikkensa matkiakseeen tulijoiden kulttuurista koodistoa, pukeutumista, tyyliä, puhetapaa, uskomuksia jotteivät saa jatkuvasti kadulla turpaan, vahvemmiltaan. Alistuminen. Osa nuorista vetäytyy ja kokee vierautta omassa maassaan. He puhuvat siitä kuinka tulijat ylpeinä kertovat kotimaistaan ja kulttuuristaan, kun taas saksalaiset saavat kuulla jo koulutunneillakin oman maansa häpeää ja kaikessa sivuun laittamista. Tätä instituutiot opettavat heille suvaitsevaisuutena.
    Etsikää tuo kirjoitus niin tiedätte mitä tarkoitan. Se kuvaa mikrotason katutilanteen kautta suurempaa kuvaa hyvin.

    Tuollaisen estäminen suuressa mitassa olisi minun toiveeni. Huolena se on usein suurempi kuin ekologinen, minulle.

    VastaaPoista
  32. Minun huoleni on sekä ekologinen että kulttuurinen, ehkä hieman enemmän ekologinen. Mutta syitä kumpaankin huoleen löytyy. Pitääpä etsiä illalla tuo juttu. En usko, että Suomessa ollaan vielä Saksan tilanteessa, koska vieraskulttuuristen maantieteelliset vaikutusalueet ovat yhä melko rajattuja. Tietyillä alueilla, mikäli ei ole mahdollisuutta lähteä muualle asumaan, voi olla ihan terveellistä sulautua ympäristöön. Tämä on kyllä minulle uusi ilmiö kantisten keskuudessa, joidenkin vähemmistöjen kohdalla sen ymmärrän. Esimerkiksi juutalaismiesten haluttomuus käyttää tiettyjen alueiden kaduilla kipaa jne. No, sinänsä ilmiö on ymmärrettävä, jos ottaa vertailukohdaksi tiettyjen seksuaalivähemmistöjen mukautumiskäytöksen joitakin aikoja sitten (homoseksuaali ei välttämättä tahdo julkisesti antaa itsestään stereotyyppistä kuvaa homosta, koska se vaikeuttaa elämää), vaikka kaikin osin tilanne ei ole sama. Vallan ja väkivallan ja tilan haltuunoton mekanismeista kyse.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sori vähän sekava kommenttini. Miljoonaluokassa ja pienemmässäkin mittaluokassa tapahtuu lähinnä ryhmäytymistä omiin, jos siihen suodaan edellytykset eli ellei todella kovasti sekoiteta tulijoita.

      Niin, tulijoiden virtaan. Ehkä nyt juuri on jonkinlainen suvantovaihe menossa, mutta eiköhän muuttoliike ole kuitenkin jatkuvaa ja tuhansissa ja kymmenissä tuhansissa pikemminkin kuin täysin laantunutta. Mitään 2015 kaltaista ryntäystä ei juuri nyt ole.

      Jos tarkoitit, että miksi ihmiset lähtevät liikkeelle, niin siihen on varmasti enemmän taloudellis-materiaalisia kuin puhtaan ekologisia (ilmastonmuutos, aavikoituminen jne.) syitä, vaikka toki nämä kietoutuvat toisiinsa.

      Minä tuolla vastasin siihen, että kansainvaellukset huolestuttavat minua sekä ekologisista että kulttuurisista syistä.

      Poista
    2. Muuttovirta on tasainen edelleen.
      Suurimman osan läntisen Euroopan maista välkiluku kasvaa ainoastaan tasaisen tulijavirran myötä. Niin myös Suomen.
      Jos ajattelemme, että on tulijoita kuvaava käyrä ja "kantiksia" kuvaava käyrä ja ensimmäinen kasvaa ja kumuloituu koko ajan ylös, ja jälkimmäinen alas, tajutaan lopputulema.
      Niin ne kuvaajat nyt kulkevat.

      Jos lopputulema ei ole ongelma ja huoli pelkästään ekologinen, sitten väestönkasvuhuoli on puhtaasti määrärällinen, Jarin sanoin kulutusyksiköllinen.
      Jos edellä kuvatun väestönkasvun/muutosten muutkin kuin ekologiset seuraukset huolettavat, huoli on myös vahvasti kulttuurinen.
      Berliiniläinen "suvaitsevaisuus"kasvattaja vihapuhuisi tuon huolen varmaan jo rasismiksi.

      Linkola on ilmaissut näissä kysymyksissä myös kulttuurisen huolensa, miten Pekka Kuusi?

      Poista
    3. (Jari, laitoin sulle muutama päivä sitten s.postia liittyen erääseen blogisi aiheeseen.)

      Poista
    4. Totta kai minullakin on, lisäksi, ekologinen huoli. Kun Maa ja sen resurssit loppuvat, loppuu kaikki muukin. Läntisillä arvoilla ainakaan tuskin siinä taistelussa on silloin enää kysyntää. Juuri sitä minä en halua.
      Suomen väestönkokoinen populaatio ei uhkaa maapallon resursseja, ei uhkaisi keskimääräisenä muuallakaan, maa on harvaanasuttu. Fiksulla elämäntavalla ja tällä ja vähän suuremmallakin väentiheydellä hyvä ympäristöä kunnioittava elämä olisi hyvinkin mahdollista. Meidänkään ei pitäisi siis tavoitella lisäkeinoilla hankittua väestönkasvua. Eri asia jos olemme väistöalue. Silloin "oman" väestön lisääntymättömyys (nykytilanne) on kaksinkertainen väestöitsemurha. Ja siten myös kulttuurinen.

      Poista
    5. Väistöalue on pahinta mitä Suomelle voi tapahtua. Kaiken politiikan pitäisi estää päättäväisesti tilanteet, jotka voivat johtaa tähän suuntaan.

      Poista
    6. Väistöalue tarkoittaa minulle keinotekoisesti muodostettua asutusreservaattia, joka ei toimi yhteiskuntana vaan lähinnä säilöö ihmisiä alueellaan.

      Poista
    7. Tuollainen yhteiskunta on sisäisesti eriytynyt, vaikka voihan siinä olla rippeitä paremmastakin, varsinkin kun lähtökohtana on Suomen kaltainen hyvinvointivaltio. Suuri osa ihmisistä elää erinäisten tukien varassa ja yhteiskunnan kannatteleminen on yhä harvempien hartioilla.

      Poista
    8. Väistöalue tarkoittaa toki myös sitä, että kantaväestö väistyy vapaaehtoisen suvunjatkamattomuuden, muualle muuttamisen ja muiden tällaisten "omaan maahan" sitoutumattomuuksien tietä ja tilalle tulee ihmisiä muualta omine uskomuksineen ja kulttuurimuotoineen. Väistöalue on siten myös kiihtyvässä muutosprosessissa oleva, keskeneräinen alue, jonka näkymät ovat pidemmällä aikavälillä epävarmat.

      Poista
    9. Tottahan toki väistöalue on myös monikulttuurinen jossakin banaalissa merkityksessä: eri kulttuurit kamppailevat tilastaan, mutta varsinaista taloudellista tai kulttuurista lisäarvoa ne eivät välttämättä tuo verrattuna siihen yhteiskuntaan, joka alueella joskus oli (vrt. pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta, joka on minusta oikeastaan parasta, mitä ihmiskunta on ikinä yhteiskuntatasolla pystynyt tuottamaan).

      Poista
  33. Ei mitään väistöaluetta tulla tuolla nimellä tarjoamaan.
    Tulee olemaan haluttua hoitovaje-muuttoa, työperäistä muuttoa, ilmastopakolaisuutta, perheenyhdistämisiä, turvapaikanhakijuutta, elintasomuuttoa, tulonsiirtomuuttoa....
    Kaikista noista kertyy yhteensä sellainen osuus, että se tulee ilman muuta myös meidän demografiamme täysin muuttamaan.
    Onko se sitten ongelma, on kysymys joka on henkilökohtainen mutta jota jokaisen kannattaisi pysähtyä miettimään.
    Hätähousuisimmat tietenkin sanovat heti arvoihinsa, mihinkä taas muuhun, vedoten, ettei ole. Niin, heillä on aina kasvoillaan se teflon, arvot, mitä ne nyt sitten milloinkin ovat. Oikeasti mahdollinen maailma, realismi, ei sitä arvopintaa naarmuta.

    (Nämä mun viimeiset pohdinnat lähtivät liikkeelle siitä, että kysyin itseltäni olenko huolissani väestönkasvusta jotenkin yhteismitallisesti koko maailma yhtenä maailman resurssien kulutusyksikkönä vai onko olemassa myös muita tekijöitä, jotka ovat minulle ei-toivottavia tässä kehityslinjassa.
    Totesin, että on. Pääasiassa juuri niitä. Tähän on johtanut myös ihan faktiset tapahtumat ja kehityskulut jotka ovat muutenkin kuin ekologisesti huolestuttavia. Pidän paikallisuudesta ja paikallisista maailmoista. Myös ihmiskunnan ongelmia on ratkaistava pääsääntöisesti niin eikä siirtyilyillä, joita ei kyetä hallitsemaan.)

    VastaaPoista
  34. ..." ne eivät välttämättä tuo verrattuna siihen yhteiskuntaan, joka alueella joskus oli (vrt. pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta, joka on minusta oikeastaan parasta, mitä ihmiskunta on ikinä yhteiskuntatasolla pystynyt tuottamaan)."

    Tuosta täysin samaa mieltä.
    Skandinavian maat + Suomi 1970-luvulta jonnekin 1990-luvulle oli niin lähellä mahdollista reaalista utopiaa kuin tässä maailmassa on ollut ja tulee koskaan olemaan mahdollista.
    Kiitos vanhat kunnon demarit ja vanhat kunnon kapitalisti ja heidän molempia hyödyttävä konsensus-politiikkansa.
    Kreikan yhteiskuntafilosofit olisivat olleet äimän käkenä näillä huudeilla noina vuosina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jope, tunnen suurta iloa, että olen elänyt Suomessa 1971-. Ysäri oli oman nuoruuden vuoksi vielä todella hienoa aikaa. 2000-kymmenluvulla tapahtui paljon, kun olin jo säännöllisesti työelämässä, väittelin, perheeseen syntyi lapset ja tuli hankittua ensiasunto sekä ryhdyttyä kirjailijaksi. 2010-luku on mennyt oikeastaan tässä rytinässä todella nopeasti. Hyvää aikaa kaiken kaikkiaan, yhteiskunta toiminut ja tukenut monessa vaikeassakin asiassa, tosin omine hitauksineen ja byrokraattisuuksineen, mutta toiminut kuitenkin henkkoht. elämässä. Saa nähdä, mitä tapahtuu 2020- ja 2030-luvuilla, puhumattakaan 2040-luvusta. Sen lopulla olen jo melkoinen papparainen tai tuhkattu ruumis tai sitten virkeä vanhus, jää nähtäväksi. Yhteiskunta on varmasti kuitenkin hyvin erilainen kuin 1970-luvun alussa.

      Poista
    2. Ruotsin väestökehitys on varmasti radikaalein Pohjoismaissa. Jo nyt Ruotsin reilusta 10 miljoonasta ihmisestä mieltei 2 miljoonalla taustat muualla, yhä useammalla Lähi-idässä. Meillä on vieressämme lähi-itäistyvä Ruotsi hyvänä suunnannäyttäjänä tai verrokkina. Sanotaan, että 20 vuodessa kyllä nähdään, miten naapurin poliittiset ratkaisut ovat kannattaneet.

      Poista
    3. Satuin näkemään Ruotsin väestöennusteita vuoteen 2050 asti. Se on uskomatonta scifiä miten suuresti vielä tuokin suhde 8 - 2 keikahtaa isoissa kaupungeissa. En usko että voisimme mitenkään olla siitä sivussa. Oslossakin (jo nyt) syntyneiden lasten yleisin nimi on kaukaa muualta.
      Edelleen: jokainen kysyköön itseltään onko tämä problemaattista itselle (tai vaikka niille omille arvoilleen).


      (Hieno tuo kiitollinen kuvaus elämän pääpiirteistä tässä ex-pohjoismaisessa maailmassa. Munkin oikeastaan kaikki elämänpuitteet on tulleet pohjoismaisen hyvän tasa-arvoisen yhteiskunnan kautta. Jenkkilässä tms. olisin päätynyt ajat sitten ties minne. )

      Poista
    4. No, jos tuo kehitys merkitsee sitä, että Suomesta tulee edes osin sellainen Väistöalue, jota tuolla ylempänä kuvasin, niin kyllähän tämä on problemaattista ihan kaikessa ja kaikille. Sinänsä ihmiset ovat ihmisiä, kaikenlaisten ihmisten kanssa on tultava toimeen, mutta kun se ei mene niin helposti yhteiskunnassa, kun isot muutosvoimat jylläävät.

      Yhteiskunta muuttuu, se on selvää. Muutos ei välttämättä ole yksinomaan myönteistä tai huonoa. Kokonaisuus ratkaisee. Jos Suomesta tulee vähän tai huonosti tai ei juuri lainkaan koulutetun väestön sijoituspaikka, ei paljon huonommin voisi mennä nykyisellä väestöpohjalla ja siitä jo nyt laskettavissa olevilla trendeillä. Toisaalta, jos saamme aidosti osaavia ja yhteiskuntaan solahtavia ihmisiä ja löydämme muutenkin suomalaisina jotenkin luontevasti identiteettimme, ihan hyvin voi mennä. Pitäisi tehdä viisasta yhteiskuntasuunnittelua.

      Poista
  35. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jari, kollektiiviset Uuno Turhapurot kuvaavat ehkä osaa "humanitaarisista" tulijoista. 2015 suuri osa heistä oli sotilaskoulutettuja Uunoja, jotka hymyilivät ja olivat. No, suurella osalla ei ollut hirveästi muuhun valmiuksia näin vieraassa kulttuurissa, vaikka toki joillakin topakoilla miehillä oli. Niistä, joilla ei ollut, ei seurannut sitten mitään kovin hyvää.

      Humanitaarinen maahanmuutto, johon sisältyy kieroilua ja rikollisuutta, on minulle punainen vaate. En siedä enkä suvaitse. Toisaalta ihmisten hätä saa tekemään äärimmäisiä tekoja. Mutta kenenkään ei tarvitse raiskata tai tappaa. Niin, näin minä ainakin ajattelen. Tällainen on tietenkin vielä aivan omaa luokkaansa olevaa kuormitusta, jos sitä verrataan yleiseen humanitaariseen kuormitukseen, joka sekin tulee kalliiksi.

      On hienoa, kun saamme aidosti osaavia käsipareja ja aivopuoliskoja rakentamaan yhteiskuntaa. Minulle tällaiset ihmiset ovat tervetulleita, ei mitään ongelmaa.

      Ei-suomalaisiin kohdistuvaa humanitaarista avustustyötä voidaan tehdä rajoitetusti, kantokyvyn puitteissa, kotimaan kamaralla ja muualla. Siinä ei sen kummempaa moraalia minun mielestäni tarvita. Autetaan siinä missä voidaan, mutta pidetään huoli myös että omassa maassa on asiat kunnossa.

      Poista
  36. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  37. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olipa hyvin kiteytetty tämäkin kaikki!

      Ilman nuorempia ja vanhempia miehiä paikoillaan maamme olisi miehitetty ja tuhottu. Tämän vuoksi minua inhottaa sellainen asenne, jossa Suomen sotakuntoisten miesten tekoja vähätellään. Unohdetaan olennaiset mittasuhteet. Valitettavan usein samat ihmiset ovat täysin kritiikittömiä suhteessaan tulijoihin, rajoihin ja kaikkeen, minkä eteen on nähty vaivaa ja vuodatettu verta. En ihannoi missään tapauksessa sotaa, mutta arvostan sitä, kun ihmiset pistävät itsensä likoon, joko pakon edessä tai vapaaehtoisesti. Pitää kyetä näkemään nyansseja ja eroja ja arvoja siellä missä niitä todella on.

      Uuno Turhapurot, toki vain komeammassa kuoressa, ovat totta hekin.

      Poista
  38. Hieno yhteenveto tosiaan ja muutenkin kunniallisia ajatuksia.

    Ihmiset ajattelevat yleisesti kuitenkin mitä tahtovat. Ajatuksia ei voi hallita. Jos jotkut pitävät ei-minään menneisyyttämme niin sittenpähän se on heille niin.
    Myöskään mitkään faktat, tapahtumat, numerot, puheenvuorot eivät juurikaan vaikuta eivätkä vaikuta eivätkä vakuuta tietyissä asioissa.
    Joskus ajattelen että nämä valinnat ovat melkeinpä fyysisiä rakenteita meissä eivätkä (vapaita) valintojamme.
    Näillä aivojen erilaisilla välittäjäaineilla minä omine kokemuksineni ajattelen suurin piirtein näin...jne.
    Ja ihminen jolla on toisenlaiset "arvot" kuin minulla, ajattelee niin kuin hänen on pakko ajatella.
    Täytyy oikeastaan olla kiitollinen siitä, että on elämässään saanut kokea suuren ajattelutavan muutoksen, se tuntuu kuin lahjalta.

    Tässä metrin päässä laatikostossa on tallella isäni sotilaspassi 1941-1944. Siinä on lisälehti: Taistelupaikat.
    Suomi on vuosina 2041-2044 mitä se sitten onkaan.
    Jos Jari se mikä sata vuotta aiemmin säilytettiin menee jossakin muodossa menojaan, vaikka kokonaan, niin sittenhän menee. Ihmiset haluavat kaikki itselleen ja omilleen hyvää. Toinen kunniallisemmin, toinen röyhkeämmin. Seuraukset ovat sitten tämä minkä keskellä kaikki elämme. Ehkä Suomi ja Eurooppa ovat jo loppuun käytettyjä käyttöliittymiä ajassa ja tilassa, ja jossain muussa muodossa jotakin tulee...
    Huomaanpa tässä alkavani melkein jo luovuttaa?

    Sitä paitsi nuoret ihmiset tämän maan jatkavat eteenpäin ja rakentavat halutessaan uudelleen.
    En oikeastaan toivo heiltä muuta kuin, että heidän taistelupaikkansa olisi se, että he eivät antaisi periksi pohjoismaisesta elinpaikasta ja yhteiskuntamallista minkäänlaisten paineiden alla.

    Pitäisivät kiinni tasa-arvosta siten kun se täällä pohjoisessa on käsitetty eivätkä relativoisi tai dekonstruoisi sitä ideologisiksi pikseleiksi ja jonkinlaiseksi globaaliksi markkinapaikaksi.

    VastaaPoista
  39. Jope, noihin sinun hienoihin toiveisiisi voin yhtyä sydämestäni. Paljonhan aina muuttuu uusien sukupolvien myötä - tajuan jo omistakin lapsistani. Ja myös omasta nuoruudestani, kun nyt sitä muistelen: olin unohtanut paljon siitä historiasta mikä Suomella on ollut. Nyt vanhempana ja kuolevaiseksi itseni havainneena ja maammekin muutokseen heränneenä alan arvostaa asioita, joita en aiemmin niin miettinyt. Toki olen aina arvostanut maatamme, joskaan se ei tarkoita kritiikittömyyttä pimeitä puoliamme kohtaan.

    Meidän pohjoismainen hyvinvointiyhteiskuntamme on jotain ainutlaatuista ja valitettavasti onnistuu hyvinä aikoina ja tahtotilan ollessa se, että puhalletaan yhteen hiileen. Näitä ei korvaa mikään idea monikulttuurisesta Suomesta ja kaikille pumpattavasta perustulosta. Toki jonkun toisen mielestä juuri ne ovat nykyään tarvittava liima, joka pitää yhteiskunnan koossa ja ihmiset "tasavertaisina"...

    VastaaPoista
  40. "En oikeastaan toivo heiltä muuta kuin, että heidän taistelupaikkansa olisi se, että he eivät antaisi periksi pohjoismaisesta elinpaikasta ja yhteiskuntamallista minkäänlaisten paineiden alla."

    Tällä tarkoitan mainitsemiani asioita sananmukaisesti.
    Nykyään syntymässä oleva postskandinavia on oikeastaan kaiken tuon vastakohta ja mennessään vielä pidemmälle ideologisuuksissaan epämiellyttävämpi paikka kuin vaikkapa moni muu paikka Euroopassa.

    Pohjoismainen yhteiskuntahan syntyi reaktiona Neuvostoliittoon ja internationalismiin.
    Kapitalistit ja maltilliset demarit löysivät toisensa: haluttiin estää kansojen radikalisoituminen kommunismiin riittävän tasaisella tulonjaolla ja sosiaaliyhteiskunnalla.
    Tavoite onnistuikin täydellisesti. Jokaisessa pohjoismaassa. Suomessa Tanner, Ruotsissa Erlander.

    Nyt tavoite ei ole sinnepäinkään uusien muuttujien suhteen.

    VastaaPoista
  41. Jope, tilanne on valitettavasti juuri noin miten sen kuvaat. Tausta muuttuneelle skenaariolle on varmasti tämä. Ihmiset kysyvät, miten meillä on oikeus elää tässä hyvinvoinnin saarekkeessa, kun maailman kirjat ovat sekaisin ja jossakin Afrikassa suoraan sanoen aivan päin persettä. Tästä seuraa jatkokysymys tai oikeastaan väite: Emmekö me ole syyllisiä maailman kurjuuteen kolonialismillamme (olipa se sitten miten ohutta tahansa) ja vaikka emme olisi täysimääräisesti, eikö meidän hyvinä ihmisinä tule avata yhteiskuntamme tänäänkin ja ottaa ihmisiä vastaan ja tarjota heille uudet elämän mahdollisuudet niin kuin Ruotsi toki on tehnyt lähempää tulleille ja Saksa Euroopan laidalta, esimerkiksi Turkista tulleille, vuosikymmeniä aikaisemmin? Eikö ole aika osoittaa solidaarisuutta ja eikö se ole meidän velvollisuutemme ja samalla myös - tämä viimeisempänä - kaikkien maailman ihmisten oikeus, oikeus hakea elämäänsä täältä?

    No, kaikki tietävät mitä tämä massamitassa tarkoittaa. Syntyy Post-Skandinavia. Valitettavasti huonosti suunniteltu hyväntahtoisuus myös altistaa Skandinavian monelle ongelmalle, joista nyt olennaisimpia esimerkiksi Ruotsin kohdalla ovat toimettomat vieraasta kulttuurista tulleet ihmiset, joilla ei ole varsinaista kykyä osallistua rakentavasti yhteiskuntaan + rikollisjengit jotka saavat melkoisen edun toimiessaan nössöyhteiskunnassa + taloudelliset rasitteet + uusille tasoille nousseet rikos-, väkivalta- ja seksuaalirikostilastot + muuttuva väestörakenne + hajautuva tai ainakin paineen alla toiseksi murtuva yhteiskuntarakenne, jolla ei ole mitään "luonnollista" pohjaa paitsi uusi monikulttuurinen yhteiskuntasopimus, joka laittaa assimilaation sijaan kaikki toimijat muuttumaan. No, tuolta se näyttää negatiiviselta puolelta. Sitten Post-Skandinavia on toki ideologisesti katsoen tasa-arvoisempi, kulttuurisesti rikkaampi ja eettisempi, näitä nyt ainakin.

    Jos ihan rohkeasti pistää edut ja haitat puntariin ja ottaa suunnan vaikkapa 30 vuoden päähän tulevaisuuteen ja yrittää ennustaa, onko silloinen tila parempi kuin lähtötila, niin saa aika paljon olla idealismia pääkopassa, että pystyy näkemään tulevaisuuden loistokkaana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tietenkin, jos kaikki alkaa yhtä-äkkiä toimia tähänastisia tilastoja ja prognooseja vastaan, niin tulevaisuus voi olla hyvinkin toisenlainen, jos kyse on vain ylimenovaiheesta ja kasvukivuista, eikä esimerkiksi gettoutuminen ja rikollisuus tule osaksi uutta yhteiskuntaa vaan sulaa kiitollisuudeksi ja toiminnaksi yhteisön rakentamiseksi, niin sitten, sitten... hyvältä näyttää, joo, varsin hyvältä näyttää. Uutta työvoimaa ja toimeliaisuutta syntyy, kaikki ryhtyvät rehellisiksi ja käyvät koulunsa loppuun ja oppivat länsimaiset normit. Mitäpä muuta siitä voisi seurata kuin rikkautta, rikastumista ja onnea... Silloin yhteiskunnallinen uhkayritys on kannattanut ja epäilijät saavat pitkän nenän.

      Poista
    2. Haluan huomauttaa, että kuvaamani Väistöalue tai yhdessä pohtimamme Post-Skandinavia eivät ole minkään muualta tulleen ihmisryhmän tai tulleiden ihmisryhmien "vika". Kyse on yksinkertaisesti typerästä ja huonosta suunnittelusta, jossa ei lasketa kyllin tarkasti, mitä minkinlaisista aineksista ja yhdistelmistä voidaan saada aikaan - näissä aineksissa painoarvoa on aivan samoilla asioilla kuin missä hyvänsä yhteisössä. Tärkeitä ovat koulutus, ihmisten maailmankuvaa rajaavat ja avartavat ideat, kyky toimia ympäristössä jne. Näistä kaikista syntyy kyky ja mahdollisuus rakentaa kestävää yhteiskuntaa. Se voi olla parempi tai huonompi. Eri sektoreihin ja muuttujiin tai aineksiin voidaan vaikuttaa, mutta valitettavasti vain tietyssä mitassa ja tietyissä mittasuhteissa. Jos mittasuhteet ja laadulliset erot unohdetaan, seuraa pikemminkin katastrofi tai sekaannus kuin kestävä yhteiskunta.

      Poista
    3. Samaa ajattelen aina. Totta kai tulijat tulevat, parempaa elämää etsimään! Niin kai minäkin tekisin.

      Jos joku on syyllinen siihen, että siirtymät eivät onnistu, niin tietenkin vastaanottavan maan päättäjät., huono suunnittelu, väärät ylimitoitetut vastaanottopäätökset, epärealismi.
      Ja tällä en tarkoita sosialisistista itkuvirttä, että "vika on yhteiskunnan "rakenteissa."

      Poista
  42. Hah ha. Noinhan se menee....

    Tuo Ruotsin ensimmäinen muuttaja-aalto, juuri mm. nuo mainitsemasi turkkilaiset, myös balkanilaiset, niin niiden kanssahan homma meni vielä hyvin.
    Samaan aikaan suomalaisia vielä siellä paljon muuttajissa. Molemmat ryhmät, tuossa vaiheessa, upposivat hyvin Ruotsiin. Suurimmasta osasta tuli aitoja sveduja. Kaikkien eduksi.

    Myöhempi tilanne on ollut ihan toisenlainen. Miksi? Sitä on vaikea hahmottaa.
    Sama muuten Saksankin siirtolaisuuden suhteen. 70-luvulla pari miljoonaa turkkilaista ja miljoona Balkanilta. Kaikki ihan riittävässä järjestyksessä.

    Pelikenttä demografisissa siirtymissä 2000-luvulla on ihan kokonaan toinen kuin aiemmin. Ei Ruotsissa Inte-gå-alueita ollut 80-luvulla.

    Tuosta muutoksesta olisi hyvä kuulla lisää joltakin asiantuntijalta. Mikä muuttui noin perusteellisesti?
    Tulonsiirto-tasotkin varmaan kaksinkertaisia, vähintään, 70-lukuun verrattuna. Vai onko vika juuri siinä?

    VastaaPoista
  43. Sianhoito-opas on täydentynyt vihapuhe-hoito-ohjeilla.
    Huom! Jos ei halua artikkelin hoitosuosituksia, ei kannata tätä linkkiä avatakaan:

    https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ivan-puopolon-kolumni-vihapuhe-siella-vihapuhe-taalla-hiiala-hiiala-hoi/7594026?mtv_ref=twb_uutiset_uusimmat#gs.bz946p

    Kaikki tunnistavat todellisen laittoman, esimerkiksi rasistisen, vihapuheen. Ehkä yksi tuhannesta hyväksyy sellaisen.
    Sen sijaan nyt kun rimaa on laskettu niin alas, että jokainen joka kokee tunteita tai kuvittelee niitä tai ikäviä asenteita toiselle, voi käyttää tuota termiä miten sattuu. Sitä ei uusi sananvapauskäsitys sitten rajoitakaan.

    Kuvaavaa että vanhat politiikot eivät ole koskaan kuvitelleetkaan olleensa aikoinansa vihapuheen uhreja.
    Tässä maailmassa on myös tämä uusi peitetarina, jossa ensin harjoitetaan rajua vihapuhetta (vaikkapa hegemonian valtuuttamana ja suojaamana) ja sitten kritiikin tullessa, piiloudutaan nopeasti vihapuhe-uhrin turva-asemaan.

    VastaaPoista
  44. Jope, luin tuon kolumnin jokin päivä sitten, olikohan tiistaina. Ihan hyvä kolumni. Harmi vaan, että niiden joiden se pitäisi lukea ja miettiä, eivät sitä luultavasti lue, ja jos lukevat, kokevat kolumnin vääränlaisena, koska heiltä yritetään viedä jonkinlaisella suhteellisuudentajulla aseet käsistä. P. on luultavasti merkitty mies - huom! en ole selvillä sosiaalisesta mediasta ja erilaisista bännilistoista, joten en tiedä onko näin, mutta luultavasti P. on ainakin jossakin tarkkailussa.

    En minäkään pidä hyvänä tai hyväksyttävänä vihapuhetta. Toisaalta uhriutumiskulttuuri on mennyt myös siihen pisteeseen, että en sitäkään pidä aikuisten hommana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarkoitan siis että P. on joidenkin tiedostavien kansalaisten tarkkailussa, listalla jne. jne. Ota näistä selvää. Päättelin tämän vain siitä, että olen huomannut hänen haastatelleen vääriä ihmisiä viime aikoina. En ole kylläkään noita haastatteluja katsonut / lukenut jne.

      Poista
    2. On tosiaan sillä listalla, joita pilkataan ja parodioidaan.
      Mutta se ei olekaan "toimittajan työn häiritsemistä", koska P:n tulokulma ei olekaan asennevalvojien mielestä oikea.

      Toisaalta nykyajan itkupilleilylle ei pitäisi antaa tilaa. Pitää kestää jotain kritiikkiä sentään. Jokaisen itsekin.
      Jos oman maailmankuvan arvostelu on kamala juttu, niin herran jestas sentään. Elämme todellakin koettujen ja toisille kuviteltujen tunteiden aikaa.

      Jutussa tuli kuitenkin hyvin ilmi että vihapuhe monissa eri muodoissaan on ollut kriminalisoitua Suomessa jo pitkään. Niin kuin pitääkin olla!
      Uusissa vaatimuksissa on kysymys siis ihan jostain muusta.

      Poista
    3. Joo, saatoin arvata, vaikka en ollut varma. Puopolo on asenteeltaan kriittinen, näin olen ymmärtänyt. Sehän ei käy maailmassa, jossa pitää olla sitoutunut.

      Tiedän, että P. on toimittaja ja ollut aamuteeveessä ja yle xssä joskus, mutta kun en seuraa noita ohjelmia, niin en ole kuullut miestä itse ohjelman teossa.

      Poista
    4. "Uusissa vaatimuksissa on kysymys siis ihan jostain muusta."

      Taitaa olla kyse epämiellyttävien äänien vaientamisesta. Joskus toki aiheesta, joskus affektiivisemman eli epärajaisemman epämukavuuden tunteen vuoksi.

      Poista