torstai 24. lokakuuta 2019

Kävelyajatuksia



Ulkoilma virkistää aivoja, ja kävellessä syntyy ajatuksia. Yksi ajatus, jonka sain mieleeni kun kävelin kauppaan ja takaisin, oli ihmisten jakautuminen. Luulen, että jakautuminen on reaktio. Ai mihin? Havaintoon tai tosiasiaan, varsinkin jos ne ovat pelottavia tai ylivoimaisia. Jos ajattelemme esimerkiksi katastrofeja, jotka planeettaa vaanivat ja jotka voidaan tiivistää tähän yhteen hienolta kuulostavaan sanaan - antroposeeni.

Sanasta löytyy ihminen ja hänen olemisensa ja toimintansa sekä niiden vaikutukset. Jos sanoo ääneen, että ihmisen vaikutus ihmis- ja eläinkunnalle, koko biosfäärille, on ollut jo pitkään vahingollinen, sanoo jotain, josta herää reaktio.

Osa jää pohtimaan, mitä tämä tarkoittaa, osa pakenee ja ajattelee, että hullu. Osa kääntyy vastaan, osa kysyy: Oletko todella puolellamme, missä on hyväsi ja pahasi?

Miltei kaikki reaktiot, joita nyt politiikassa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa näemme, ovat reaktioita nimenomaan antroposeeniin: kiihtyvään kulutukseen, kiihtyvään taloudelliseen kasvuun, kiihtyvään luonnonvarojen kuluttamiseen, kiihtyvään tuottamiseen, kiihtyvään väestönkasvuun, kiihtyviin päästöihin, kiihtyvään liikkeeseen. Kiihtymistä pitäisi leikata ja kääntää suuntaa vähenemisiin. Siitä alkaa avuttomuus, ja kun alamme lähestyä näitä ongelmia, syntyy reaktioita: paniikkia, leiriytymistä, kieltoa, demonisointia, leimaamista, oman hännän nostamista. Toki myös ratkaisuja, ehdotuksia, ei-reaktioita.

Koska ongelmat ovat niin vaikeita, voin vain sanoa, että iloitsen jokaisesta konkreettisesta teosta, joka helpottaa tilannetta ja auttaa ihmisen nimeä kantavien ongelmien lievittämistä ja vähentämistä. Panikointi, leiriytyminen, denialismi, demonisointi, leimaaminen ja oman hännän nostaminen eivät auta, ne eivät ole varsinaisia tekoja, paitsi toki kiihtymisen suuntaan.

Pelkästään näistä asioista puhuminen herättää minussa epämääräisiä pahoja aavistuksia, huolta, jopa pelkoa. Toisaalta puhe helpottaa, mutta puhetta alkavat heti piirittää ihmisten reaktiot...


*

Luulenpa, että nämä ajatukset heräsivät ja löysivät muotonsa kävellessäni pitkin lehtikujaa siksi, että ensi sunnuntaina minun olisi tarkoitus osallistua Runoilijat ilmaston puolesta -paneeliin, joka järjestetään Helsingin kirjamessuilla sunnuntaina 14:30 - 15:00 Töölö-lavalla. Mukana ovat Ilja Lehtinen (puheenjohtajana), Katja Seutu ja Miia Toivio sekä minä.

Oma näkökulmani ilmastoon on nimenomaan antroposeeni, teollistumisen jälkeen alkanut geologinen ajanjakso. Minulle antroposeeni on kyllä myös kulttuurinen ja yhteiskunnallinen olotila, joka ulottaa vaikutuksensa kaikkialle: maaperään, vesistöihin, ilmakehään ja ylipäätään luontoon.

Meidän runoilijoiden pitää valita jokin teksti, joka kehystää omaa näkökulmaamme. Tästä tuli hankala juttu, koska minulla niin muuttuva ilmasto kuin kasvava väestö muodostavat kaksi yhtäaikaista osatekijää - molemmissa ongelmana on ihminen, toisaalta ihmisen laatu, toisaalta ihmisten määrä.

Joka tapauksessa päätin mennä tällä runolla. Voitte kommentoida runoa tai ajatuksiani tai mitä hyvänsä, kerron sitten myöhemmin, miten kirjamessukeskustelu meni. Tämä ikään kuin alkupalana niistä ristiriitaisista ajatuksista ja voimattomuuden kokemuksista, joita antroposeenin ajattelu minussa herättää:


Lähetän Tansaniaan kaksi vuohta ja koulupukuja

annan että pysyisit siellä missä olet

karrelle palanut maa

kaivinkoneet repivät viidakkoa


Vilja on puitu ja lastattu kuorma-autoihin

se rahdataan Kiinaan       Globaali etelä

antroposeeni    käsitteet joita käytämme

seminaareissa mutta emme ole yksi ihmiskunta

mieli sortuu ellei näe toivoa

mutta vasta kun on myöhäistä

tulee hätä

Nigeriassa ihmiset nimeävät lapsiaan

Meillä Ei Ole Tulevaisuutta

Epätoivo


Varis puutöissä

pihavaahterassa

oksa putoaa

varis jatkaa


Antroposeeni ei ole poikkeustila

se on hätätila     luiden päällä roikkuvaa

yltäkylläistä nahkaa

ei mitään mihin palata


Mitä Afrikassa ajatellaan

mikä on suunta

yhtä hyvin se voisi olla pohjoisesta etelään

tai idästä länteen tai kaksisuuntainen

mutta ei ole

paitsi kiinalaisilla

tuntemamme elämä alkoi Afrikassa

ja voi päättyä Afrikan myötä

nämä järjen antinomiat ja moraalin

sadat miljoonat

ryöstetyt ja piestyt

en osaa kohdata heitä lähimmäisinä

ketä muuta kyykytän yksinpuhelullani

kuin itseäni


Hiilipilvet lisääntymisen tuhovoima

kuin tuhatvuotinen kevätpäivä

tai aamu kun sadekausi alkaa

ja käsi lyö rumpuun

varoituksen ensi tahdin


+


Minulla on näkökulmia elämään

voin vaihtaa niitä

rajata ja unohtaa

mutta se mikä on maailmassa

on todellisuuskuvistani

riippumatta



75 kommenttia:

  1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jari, kiitos, puhun kuin Usain Bolt juoksisi, skoljoosista välittämättä! Tuo mitä sanot, on totta. Keskustelun aihe on tärkeä. Puoli tuntia ei riitä, mutta parempi sekin kuin ei mitään. Ehdin esittää pari pääajatusta. Toivon, että ne jäävät lukijan / kuulijan mieltä vaivaamaan.

      Poista
  3. (Katson mitä teen pääsemisen suhteen, hieman sovittu juttuja jo aiemmin. Jos kuitenkin tulen, mikä ep.tod.näk. - laitan Vesa sulle viestin ilman muuta. Kirjamessut ei ole ollut koskaan mun juttu mutta en ole niitä koskaan moralisoinut, jokaisella on tämänsä. Eri asia jotkut "epämieluisan kirjallisuuden" blokkaamiset.)

    Hyvä valinta minunkin mielestäni tuo runo. Jättää silti kiinnittymis- ja liittymispintaa niille, joiden huoli "vain" ekologinen.

    Toisaalta tietenkin runon kovin rivistö, heti alussa:

    Lähetän Tansaniaan kaksi vuohta ja koulupukuja

    annan että pysyisit siellä missä olet


    Toivon (ja en toivo - koska toivon tätä vain sivusta), että joku kysyy, että Vesa Haapala, mitä sinä tarkkaan ottaen tarkoitat tuolla, että runon sinän pitäisi pysyä siellä missä hän nyt on, mahdollisesti hyvinkin ongelmallisessa tilanteessaan... Onko sinulla jotakin ihmisten vapaata liikkumista vastaan vai mitä sinä tarkkaan ottaen tuolla tarkoitat ?

    "Vain" ekologinen? Tuolla tarkoitan itse, että ongelmakenttä rajataan esimerkiksi vain ilmastonmuutokseen niin tärkeä kuin se ongelmana tietenkin on, mutta se on koko ongelmakentän yksi olomuoto, ei koko asia.
    En tietenkään "vain" -sanalla vähättele ekologisuutta sinänsä. Tietyssä mielessä kaikki on ekologista. Varsinkin maapallon nopea kymmenmiljardisoituminen. Ihmiskunnankin elinolojen muuttuminen radikaalisti on tietenkin ekologista, koska olemme yksi laji omassa ekologisessa lokerossamme (ainakin olimme). Ne lokerot on nyt avatttu, pitkälle rikottu ja hukutettu sekä konkreettiseen että ideologiseen muoviin, epärealismiin lähes kaikilla osa-alueilla. Luonto kärsii siitä koko ajan, että tulimme ihmiseko-lokeroistamme ulos ja halusimme sekä materiaaliseti että ideologisesti vapautua loppuun asti.

    Vesalle paineetonta esiintymistä aiheineen tuossa puolituntisessa.
    Jos otat väestön esiin, se tod. näk. etäännytetään heti siten, että väestönkasvuhan on vähitellen talttumassa, keskityttäiskö nyt kuitenkin vaan ilmastonmuutokseen kuten kaikki kunnon ihmiset....

    Väestödenialismi on se hyväksytty denialismin muoto vielä vuonna 2019. Väitän ettei vuonna 2039 enää ole.

    VastaaPoista
  4. Jope, 2039 ei todellakaan ole denialismin vuosi, koska paukku lävähtää kasvoillemme tai kääntää maata ympäriltä niin että on pakko ymmärtää.

    Joo, ihan hyvä kuitenkin, että tulee keskustelua. Minulle ainoa, edes heiveröinen mahdollisuus selviämisestä on se, että kansainvaellukset tyrehtyvät ja ihmisten yhteiskunnat kehittyvät niin että mahdollisimman moni voi jäädä sinne missä nytkin on - siitä tuo alun viite (annan että pysyisit siellä missä olet, viittaa myös Saarikosken pariin säkeeseen).

    VastaaPoista
  5. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jari,

      jossain pysyminen liittyy minulla siihen, että esimerkiksi Afrikassa on valtavat luonnonvarat monilla niilläkin alueilla, missä on väestönkasvua. Ongelma on se, ettei ole kunnon yhteiskuntia ja tuollaisia paikkoja voidaan hallita ja riistää miten tahansa. Tämä on todella iso ja paha ongelma. Meillä on täällä rahaa jonkin verran, ja luonnonolot, joissa voi elää pieni määrä ihmisiä - varmasti isompikin määrä voisi, mutta se ei ole ekologisesti taas kovinkaan järkevää. Isot tulijamäärät rapauttavat yhteisö- ja selviytymismekanismimme, ainakin ne jotka tunnemme ja jotka on luotu näihin olosuhteisiin ja näille väestömäärille (nytkin ne ovat äärirajoilla).

      Pakolaisuuteen ja turvapaikkaan pitäisi ehdottomasti kirjoittaa ehtona ajatus paluusta. Ymmärrän, että se ei ole kaikissa tapauksissa helppoa eikä edes mahdollista, mutta kuitenkin niissä tapauksissa, joissa se voi tapahtua ilman kohtuutonta tuskaa ja vaaraa, paluuehtoa pitäisi käyttää. Lähtijät ovat usein hyväosaisimpia ja he voisivat viedä myös mahdollista tietotaitoa yhteiskuntiinsa ja hyödyttää niitä.

      Poista
    2. Tuo on totta. Afrikka on kaikkea muuta kuin loppuun kaluttu manner.
      Kaikkia luonnonvaroja on siellä maaperässä. Lisäksi kasvukausi moniaalla 365 päivää. Kiina on tämän todistanut toimillaan jo nyt. Toimillaan joista voidaan olla montaa mieltä. Mutta myös myönteistä.
      Ongelma on tietenkin veden puute, mutta ei luulisi vedestä muodostuvan ylivoimasta ongelmaa 2000-luvun teknologialle. Tärkeämpää olisikin kehittää ja innovoida kastelutekniikkaa kuin autojen sähköakkuja (oma arvotukseni).

      Toki väestönkasvu tuolla mantereella pitäisi ilman muuta pysäyttää pikaisesti (niin kuin muuallakin), sillä noilla laukkaavilla kasvuluvuilla ei teknologia, kehitysapu eikä edes kiinalaisten toiminta pelasta.

      Poista
    3. Jope, Afrikassa on monessa paikassa maan alla makeaa vettä ilmeisesti aivan valtavia määriä. Tietenkin siinä käy helposti niin että se joka hallitsee vettä hallitsee muutakin. Oman näkemykseni mukaan ongelma ovat alueiden etninen sirpaleisuus ja etnis-uskonnolliset konfliktit, kehittymättömät yhteiskunnat, liika väkimäärä, kouluttamattomuus joka heijastuu todella moneen paikkaan ja toki se, että alueilla ei ole pitkäkestoista perinnettä demokratian kehittämiseen. Puutteet ovat valtavia, mutta ne johtuvat pääasiassa yhteiskuntien kehittymättömyydestä. Hyviä puoliakin, kuten yhteisöllisyys ja rikkaat luonnonvarat, löytyy.

      Poista
  6. "Miltei kaikki reaktiot, joita nyt politiikassa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa näemme, ovat reaktioita nimenomaan antroposeeniin: kiihtyvään kulutukseen, kiihtyvään taloudelliseen kasvuun, kiihtyvään luonnonvarojen kuluttamiseen, kiihtyvään tuottamiseen, kiihtyvään väestönkasvuun, kiihtyviin päästöihin, kiihtyvään liikkeeseen. Kiihtymistä pitäisi leikata ja kääntää suuntaa vähenemisiin. Siitä alkaa avuttomuus, ja kun alamme lähestyä näitä ongelmia, syntyy reaktioita: paniikkia, leiriytymistä, kieltoa, demonisointia, leimaamista, oman hännän nostamista. Toki myös ratkaisuja, ehdotuksia, ei-reaktioita."


    Antroposeeni voi olla, ja onkin jo, poliittinen lyömäase. Juuri kuten tuossa kirjoitatkin!

    Moni on saanut siitä, tai siis sen tulkitsemisesta oman politiikkansa lopullisena ja viimeisenä todisteena, uuden kaiken-teorian.
    -No, niin, katsokaa. Nyt olemme voittamattomia. Meidän kaikkien, myös sinun, ja sinun, ja sinun, pitää toimia nyt juuri kuten me haluamme. Meillä on käsissämme ohittamaton todistus.
    (ei kukaan tietenkään puhu noin, mutta piilotasolla se voimaantuminen on juuri tuollaista supervarmuutta)

    Itse kaiketi koen jotakin samaa demografian äärellä. Totta kai, heikko ja ahdas kun olen, syyllistyn samaan.

    Tosin minun (ja muiden kaltaisieni) ohittamaton vaatimukseni, havahtumiseni demografian, väestöjen kasvun ja väestöjen liikkeen, äärellä, ei edes hipaise niitä joilla taka-taskussaan on se parempi antroposeeni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne joilla on takataskussaan pelkkä parempi antroposeeni on taskussaan kenties vain puolikas tai neljäsosa.

      Poista
  7. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jari, tunnen molemmat mukana olevat keskustelijat, enemmän tai vähemmän. He ovat sydämellisiä ihmisiä, eivät ollenkaan elitistisiä. Katsotaan, mitä syntyy. Luultavasti muutama parahdus. En tiedä, missä lava sijaitsee. Jo messumöly voi olla niin hirveää, että kukaan ei kuule mitä puhumme.

      Muuten, blogissasi on ollut taas hyviä ja syviä kiteytyksiä asioiden tolasta.

      Poista
  8. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No tuo on kyllä ihan totta!

      Poista
    2. Yleisöä on vaikea ennustaa. Yleensä tällaisissa tilanteissa on kourallinen runoihmisiä. Nyt voi tosin tulla muitakin. Tilaisuuden dialogisuus? Todella hankala sanoa mitä se lopulta on.

      Poista
  9. Tulevan kuva Jarin blogissa tosiaan, valitettavasti, hyvin mahdollinen.

    Muuten kommenttina se, että kyllä Suomessa on havahtuneita ihmisiä. Harmi vain että moni ottaa ekologian (se hyväksytty joukko) ilman muita muuttujia lähtökohdakseen, osa, pienempi osa demografian.

    On myös muutama vaikuttaja, kulttuurinkin puolella, jotka näkevät molemmat yhtä aikaa, mutta heidän asemansa on tukala, koska liittävät havahtumiseensa myös ratkaisuehdotuksia, oman ideologiansa. Siihen joukkoon kuuluu nationalisteja ja traditionalisteja. Käytännöllisellä tavalla mm. Linkolan voi laskea siihen mukaan, ainakin sen perusteella miten hän on ilmaissut kulttuurikäsityksiään ja ihanteitaan kirjoissaan.

    Itse ajattelen että toivoa on ekologian suhteen edelleen ihmisissä, demografian suhteen olen pessimistisempi. Sen suhteen tulemme olemaan ajopuita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja Jari älä väheksy omaa vaikuttamista. Runokirjoja menee muutama sata kappaletta. Tuollaisissa tilaisuuksissa on muutama kymmenen ihminen. Kun sinä kirjoitat oman "kolumnisi" Pohjalaiseen sinulla saattaa olla lukijoita kymmenissä tuhansissa.

      No silti, eivätpä nämä maata käännä.

      Mulle yksi vapautus tuli jonkin aikaa sitten, kun tajusin ettei mikään varma fakta, todellinen tapahtumakulku, vanhat käsitykset uusiksi rjäyttävä tilasto tai mitä taitavin argumentaatio tai dokumentaatio saa k e t ä ä n muuttamaan mieltään ellei sitä itse halua. .

      Ihminen käy mieluiten keskustelua, joka on turvallista.
      Myös ilmastonmuutos-dystooppinen puhe, tai Gretan aito vaatimuspuhe, sen tosissaan ottaminen, on monelle sittenkin valinta pysyä mukavuusalueella. Ainakin ideologisella sellaisella.

      Ekologiset totuudet ovat lähes tyhjiä ilman demografisia totuuksia. Koska ne eivät lopulta haasta ihmisen k o k o
      maailmankuvaa.
      Kukapa ei olisi kulutuksen vähentämisen kannalla ( kirjoitin Juhan blogiin asiasta lisää)?

      Nämä ovat vaikeita ja raskaita asioita, ainakin niille jotka ne sellaisena ne ottavat.
      Minä olen meistä ekologisesti ehkä se kevytmielisin (ja ehkä muutenkin). Toki sekin on osaksi vastareaktio, typerä kapina, demografiseen hiljaisuuteen.

      Poista
    2. Joo, Jope on ihan oikeassa: Jarin tekstit menevät tuhansille silmille! Ei muuta kuin jatkoja tuolle kirjoittamiselle.

      Kyllä meidän jokaisen pienet tekstit katoavat isoon virtaan, mutta onpa ne kuitenkin kirjoitettu - se on pääasia, tämä pieni todistus jostakin ajattelun linjasta.

      Ja eihän kukaan tiedä millaista heräämistä tapahtuu - globaalisti olemme toki ikään kuin keskeisimmän tapahtumahorisontin ulkoreunalla.

      Poista
    3. Tarkoitan, että sekä ilmaston että väestön suhteen olemme pieni tekijä kansakuntana. Meiltä voi tulla toki innovaatioita puhtaampaan teknologiaan ja voimme järjestää hiilijalanjälkemme kohtuulliseksi. Me olemme kansainvaellusten potentiaalinen kohdealue, mutta mitään varsinaisia ratkaisuja Suomi ei tarjoa omalla väestömäärällään ja sijainnillaan. Eihän tämä tarkoita, että olisimme kaikesta ulkona, mutta ulkoreunalla olemme. Olennaisimmat tapahtumat ovat kuitenkin siellä missä päästöjen ja väestön kokoluokka ratkaisee planeetan kohtalon.

      Poista
  10. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  11. Kaksi kirjoitusta: Kristillinen julistus ja maailman väestötilanne, Mikä hillitsisi syntyvyyttä.

    Jotain tuollaista reaktiota odotan laajemminkin. Niissä sekä inhimillisyys että realismi. Kristillisyyskin.

    VastaaPoista
  12. Luin minäkin ne aamulla ja ajattelin, että onpa tässä taas asiat kohdallaan. Tällainen ajattelu on harvinaista, mutta soisi hyvinkin nousevan esiin. Vaikkapa aluksi siinä perinteessä missä Jari vaikuttaa ja sitten muuallakin. Kyllä maailman varjeleminen on yhä tehtävämme niissäkin yhteyksissä, joissa ajattelu liikkuu uskon kysymysten ympärillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuo kirjoitukset ravistelivat minua sillä pessimismini (niissä asioissa joita olen täälläkin toistanut satoja kertoja) on kasvussa päälle kasautuvista havainnoista ja todellisuuden tunnusmerkeistä, siitä mitä tuolla tapahtuu.

      Olen kaavaillut jotain sellaista ajattelua, että jokaisen tulisi uskaltautua kertomaan perimmäinen motiivinsa.
      Minulla se on hieman muuttunut, ja tarkentunut.
      Olen ratsastanut omien argumenttieni kanssa ilmastonmuutoksella jota toki pidän edelleen äärimmäisen vakavana uhkana, mutta pessimismini kohdistuu enemmän demografiaan, niin koko maailman kuin Euroopan. Ja väestöllisten suurten muutosten seurauksiin.

      En ole oikein koskaan kestänyt sitä, että esimerkiksi vuorisaarnalla ratsastetaan poliittisin motiivein.
      Itse olen syyllistynyt samaan kun olen "vain" ekologisin perustein puhunut maailman väestöongelmasta.

      Samaan aikaan kuitenkin jos minussa on edes promille kristittyä olen pakotettu ajattelemaan ihmistä Jumalan luomana.

      Poista
  13. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja samalla, oli oma motiivi mikä tahansa, on todellakin lähdettävä siitä, että kun pidämme selvänä että ihminen on ilmastonmuutoksen keskeinen tekijä (syyllinen), niin totta kai väestön m ä ä r ä on mitä vaikuttavin tekijä asia tässä kaikessa.
      Ja tämä korostuneesti kun maailmassa etsitään suuntaa saada kaikki länsimaisten elintasostandardien piiriin.

      On hyväksyttävä Euroopan väestömäärän alkava lasku eikä sitä pidä keinotekoisesti kasvattaa. Väestöräjähdysmaiden syntyvyys on saatava heti alenemaan.

      Nämä ovat välttämättömiä, jos puhutaan ihmisperäisen ilmastonmuutoksen pysäyttämisestä. Kuten sanoin, ekologiset totuudet ovat yhtä tyhjän kanssa ilman demografisia totuuksia.

      Poista
  14. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  15. Jari, pitää kysyä, onko joku videoimassa tilaisuuden. Ehkä on. Harmi vaan, että itse kirjamessut eivät luultavasti tallenna keskusteluja. Jos ne eivät ole jossain suljetussa auditoriossa, äänimaisemaa on vaikea hallita kännykällä tai muulla kuvattaessa, koska ympäristöstä tulee niin paljon hälyä.

    VastaaPoista
  16. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jari, muutamia kertoja messuilla olleena tuo on erittäin realistinen kuva, varsinkin jos haastattelu on kulkureittien ja muiden vastaavien paikkojen lähellä. No, ehkä tätä on kehitetty jotenkin. Kohta tuon näkee!

      Yhtenä vuonna paikalla oli myös musiikkialan edustajia ja yhdessä loosissa taisi olla joku kitaraklinikka, jossa musisoitiin. Lähialueella ääntä kyllä riitti.

      Keskittymisen kannalta parhaita ovat sivusalit, jotka muistuttavat normaaleja luentosaleja. Niissä ei ole markkinatunnelmaa vaan jopa jollain tavalla arvokas meininki.

      Tuntuu täysin typerältä puhua mölyn keskellä. Se ei maksa vaivaa. Toisaalta tuollainen tilanne vastaa hyvin todellisuutta laajemmin: asia hukkuu mölyyn ja menoon.

      Poista
  17. Jari kirjoitit: "Työpaikkojen kahvitauoilla olisi mahdollisuus jonkin turhan höpinän paikalla puhua planetaarista asiaa, jos kärsii planetaarisesta pelosta."

    Omalla työpaikallani on lisäkseni toinen työkaveri, joka ajattelee tätä kokonaisuutta suurin piirtein näin kuin mekin. Jos asiat luonnollisesti menevät siihen (pakottamatta, koska en halua tuputtaa mitään) otamme asian esiin, keskustelemme siitä keskenämme kuiskimatta, ja jos joku haluaa tulla mukaan, tulee. Se on kuitenkin aika harvinaista.
    Tämä kaveri, urheilullinen uusperheen isä on todella skarppi yhteiskunnallisissa asioissa eikä väistä niitä numeroita, jotka avaavat todellisuuden luonnetta lukemattomia kertoja paremmin kuin sata ja yksi kolummia yleispohdinnan hengessä hesarissa tms.

    Pari nuorempaa, asiallista tyyppiä on aihepiiristä kiinnostunut myös.
    Suurin osa taukotilan ihmisistä kuitenkin väistää aihepiiriä. En tietenkään syytä heitä mistään.
    Ilmastonmuutos- ja ilmastoteko-keskusteluun he tietenkin osallistuvat todella innokkaasti, mutten oikeastaan koskaan ole kuullut kenenkään itsenäisesti ottavan väestöasiaa esiin missään muodossa.

    Tästäkin juuri syntyy analyysini: kukapa ei kannattaisi kulutuksen vähenemistä..
    Ikään kuin planetaarisena mukavuusalueena, sittenkin.

    Itselleni on keskustelussa tärkeää se periaate, että asia nousisi ikään kuin väistämättä esiin muiden asioiden kautta. No, jos todellisuuden tilasta puhutaan vähänkin pidempään, niin niinhän se aivan väistämättä tekeekin. Ellei päätä asiaa ohittaa tai pysytellä vain kokonaistodellisuuden puolikkaassa.
    Voi olla että kysymys ei ole edes päätöksestä vaan ideologisesta refleksistä joka on jo automatisoitunut.

    VastaaPoista
  18. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olin juuri tilaisuudessa ja se meni nopeasti. Tila oli rauhallinen ja yleisöä oli mukavasti. Kukin meistä käytti runon lukemisen lisäksi tilaa noin parin lyhyen puheenvuoron verran. Sain sanottua faktat lyhyesti mutta mielestäni ytimekkäästi. Tilaisuus päättyi jonkinlaiseen hartaaseen tunnelmaan siitä, että nöyrtyminen olisi se mitä nyt ihmiskuntana tarvitaan. Toin lopussa esiin, että yhtäläinen väestö- ja ilmastosopimus olisi pikimmiten tarpeen, jotta voisimme edes jotenkin lieventää jo tapahtuvaa katastrofia. Eipä siinä juuri muuta ehtinyt. Puhuimme esiintyjien kanssa, että keskustelua olisi hyvä jatkaa myöhemminkin, vaikkapa järkkäämällä muutama vapaa puhetilaisuus aiheesta esimerkiksi jossain kirjastossa, Oodissa tai vastaavassa.

      Poista
  19. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jari, kiitos, tällaista jatkoa voisi suunnitella jossain vaiheessa. Kaikki osallistujat kokivat, että nykytilanne - painottuipa sitten "ilmastokriisiksi" kutsutun ongelman mikä osa hyvänsä, vaikuttaa siihen, mitä kirjoittaa ja miten kirjoittaa.

      Poista
  20. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  21. Noin se on, kiva kuulla että meni hyvin, tilanteeseen nähden.

    Yhtäläinen väestösopimus on moninkertaisesti vaikeampi saada aikaan kuin ilmastosopimus. Jo pelkästään sen vuoksi että aihe on tietoisuuksien ja julkisuuden ulkopuolella eikä kriisitietoisuutta ole.
    Korkeintaan ehkä jokin yleisluonteinen aie- ja tahtosopimus voisi tulla kysymykseen, että asia on tärkeä ja väestönkasvuun on "kiinnitettävä huomiota."
    Mitään +1,5 asteen tapaista rajoituspyrkimystä tuskin aloitettaisiin.

    Kun väestönkasvuun kiinnitettiin vielä huomiota isosti, 70- ja 80-luvuilla, vastauksia ei silloinkaan löytynyt. Löytyi vain toimia jolla tahtomattaan oikeastaan kiihdytettiin väestönkasvua. Niistä ajoista maapallon väkiluku onkin pian kaksinkertaistunut. Ja vielä tulee vähintään 4-5 miljardia lisää tämän pannukakun päälle.

    Itsellä jo luovutusmentaliteetti tässä asiassa. Tämä pessmismi on muokannut mua siten, että mieleni painopiste on siirtynyt enemmän huoleen Euroopan ja pohjoismaiden radikaaliin edessä olevaan väestömuutokseen (edellisen kehityksen seurauksena) joka tulee olemaan myös valtava kulttuurinen muutos.
    Ja josta aavistelen, ettei se ole rakkaimpien arvojeni (?) mukaista.
    (Taas toivoen, kuten näissä aina, että olen väärässä.)

    Tässä uppoavassa laivassa pitää toki hoitaa ja elää oma elämä läheisten kanssa niin hyvin kuin mahdollista. Siihen on kuuluttava paljon myös iloa.

    Ekologinen ennusteeni yleisesti ottaen on kuitenkin se, että seuraavan kymmenen, kahdenkymmenen vuoden aikana ilmastonmuutokseen jättisatsataan, ja jos ihminen kykenee muuttamaan ilmastoa, tilanne saadaan kohtuulliseen hallintaan ja lämmönnousu pysähtynee vuosisadan puoliväliin mennessä.
    Mitä muuta sinä aikana tapahtuu on myös valtava tarina. Viittaan tällä mm. Eurooppa-muutokseen.

    Samaan aikaan myös väestö kasvaa mikä tarkoittaa nopeaa maapallon kymmenmiljardisoitumista, ja jos ihan rehellisiä ollaan väestönkasvun jatkumista siitäkin eteenpäin.

    VastaaPoista
  22. Jope, sanoin itse juuri tuolla tilaisuudessa, että jos minulla olisi taikasauva, tuollaiset sopimukset syntyisivät, mutta samaan hengenvetoon sanoin, että en usko niiden syntymiseen. Muutoksia ei tehdä, koska elämme niin lyhyellä tähtäimellä ja omat intressit mielessä.

    Myös minua huolestuttaa Euroopan kohtalo, ja totta kai myös muu maailma. Mutta mikään ei olisi masentavampaa kuin nähdä oma kotimaa riekaleina. Ei voi vielä sanoa, millainen on vanhuutemme Suomi ja tulevaisuuden Suomi.

    Minusta väestönkasvu ja ekologinen taistelu ilmastonmuutoksen torjumiseksi eivät ole erillisiä kertomuksia. Väestönkasvu ja mahdollinen ihmisten liikkeellelähtö kohti pohjoista tekevät erittäin vaikeaksi myös eurooppalaisten ilmastotavoitteiden saavuttamisen. Ne voivat äkkiä jäädä taka-alalle jos väestöennusteet toteutuvat edes suurin piirtein.

    VastaaPoista
  23. "Minusta väestönkasvu ja ekologinen taistelu ilmastonmuutoksen torjumiseksi eivät ole erillisiä kertomuksia."

    Juuri niin, mutta koska väestönkasvutaistelua ei ole käytännössä olemassakaan, huomaan luovuttavani globaaleista toiveista sen suhteen ja ajattelevani vain sitä mikä on lähinnä: pohjoismaista hyvää tasa-arvoista yhteiskuntamallia- ja rauhaa sekä eruooppalaisten kulttuuriemme parhaiden piirteiden säilymistä, jotka ovat aivan varmasti uhattuna erilaisten väestöllisten ilmiöiden vuoksi.

    Viimeisen kolmen vuoden, korostetusti vielä viimeisen vuoden aikana on ollut mahdotonta seurata mediaa ja päättäjien puheita, uutisia ja artikkeleita yhtäkään päivää ettei ilmastokriisitietoisuutta lisättäisi jossakin muodossa.
    Normaalisti näitä juttuja tulee useita jokaisen päivän aikana.
    Mukaan lukien päättäjien vakavia ilmeitä ja vakuutuksia välittömistä toimenpiteistä.
    Politiikka, kulttuurielämä, media, yksityiset julkiset ajattelijat viestivät tätä asiaa nonstoppina. Ja lainsäädäntö muuttuu koko ajan ilmastonhallinnan suhteen edullisemmaksi.
    Ilmastokokouksia on jossakin koko ajan menossa ja tuhannet ja tuhannet asiantuntijat työskentelevät esim. päästöttömän teknologian eteen.
    On siis aivan selvää että vaikutuksia tulee olemaan ja tapahtumaan.
    Mitään syytä tällä valtavalla tahtotilalla joka nyt on, ei ole täydelliseen pessimismiin.
    Tässä onkin minun lisääntyvä optimismini!

    Väestön suhteen (vaikka se ei irrallinen asia olekaan) mitään tuollaista ei tapahdu. Ei lainkaan. Maapalllon pintaa ja myös sen ihmiskulttuureita eniten muokkaava liikevoima, maapallomme kymmenmiljardisoituminen, on giganttisesta ilmiökooostaan huolimatta äänetön varjo kaiken tämän takana. Jopa kuin unohdettu varjo.

    Tässä ei ole minun optimismianni enää.

    VastaaPoista
  24. Jope, voin allekirjoittaa kaiken tuon. Tämä on tosiaan tilanne, jossa joukko ihmisiä torjuu yhtä hyökkääjää (ilmastonmuutos) ja samalla muutama muu saartaa heitä ilman että asialle edes yritetään tehdä mitään. Muut hyökkääjät ovat käytännössä näkymättömiä. Vertauskuva on ontuva, mutta kertoo jotain tilanteesta.

    VastaaPoista
  25. Juu, en todellakaan halua olla mikään latistuksen mankeli, mutta tuoltahan se juuri näyttää.
    Ilmaston suhteen olen kääntymässä optimismiin, toivottavasti en väärään, mutta väestön suhteen...joo, paras jättää sanomatta varsinkin kun olen sanonut tuhat kertaa.

    Ilmaston suhteen on sentään koko ajan paljon on tekeillä.
    Täytyy vain toivoa, että teot ovat toimivia myös luonnontieteen tasolla eivätkä vain ihmisen eleitä.
    Paljon sitäkin että hei, me vaihdetaan sähköön.
    Energia on kuitenkin konstikas juttu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Edes taistelu ilmastonmuutosta vastaan ei tule onnistumaan, jos muuttoliike pohjoiselle pallonpuoliskolle alkaa voimistua ja jos globaalin etelän valtioille - mukaan lukien Intia, Afrikan maat, Pakistan - + Kiinalle sallitaan löysempi energiapolitiikka sillä ajatuksella, että siellä nostetaan yhteiskunnat ylös... Aivan mahdoton yhtälö.

      Poista
    2. Sen kummemmin kuin Afrikkaa ei haluta määräillä väestönkasvun suhteen vaikka olisi syytä, ei Kiinaa tällä maapallolla voida määrätä mihinkään ilmaston suhteen, vaikka syytä ja myös halua olisikin. Ne ei tottele.
      Olet oikeassa.

      Poista
    3. Toisin sanoen, kun nämä meidän megaluokan ongelmiksi kokemamme asiat eivät näy ko. alueiden pitkän ajan politiikassa (ainakaan tänne saakka), ratkaisuksi hätätilanteessa tulee jokin massiivinen paniikkijarrutus tai sitten ei sitäkään. Kummassakin tapauksessa jälki taitaa olla aika rumaa. Tosin emme voi ihan täysin ennustaa, miten maailma alkaa tästä muotoutua ja millaisia liittoumia syntyy globaalisti. Kuitenkin, kävipä maailman mittakaavassa miten hyvänsä, minusta juuri Eurooppa tuntuu todella haavoittuvalta, ja voi olla että moni huomispäivän peluri on valmis uhraamaan sen tuosta vaan.

      Poista
    4. Tarkoitan pelureilla maailmanvaltoja Euroopan ulkopuolella.

      Poista
    5. Eurooppa-heikkoudesta on hyvä esimerkki se kuinka Turkin kokoinen valtio kykenee kiristämään Eurooppaa ja EU:ta pakolaisilla. Jos Euroopalla olisi normaalit sisärajat kuten aiemminkin EU:nkin aikana, oikeastaan enemmän demokraattisen EU:n aikana, ja jos tahtotila olisi toisenlainen, se ei olisi mahdollista.
      Maanosista Eurooppa on se, joissa ideologiat jylläävät eniten.
      Olemme realismissa heikkoja.
      Olemme mieltyneet arvolauselmiin konkreettisen todellisuuden kustannuksella.

      Tämä näkyy myös ilmastopolitiikassa,
      eleiden politiikassa,
      jossa kiirehditään tekemään "jotakin vaikka mitä tahansa heti nyt" vaikka kriteerinä tulisi olla täsmälliset päätökset, joilla on varmennetusti luonnontieteellinen ja merkittävä vaikutus ilmastoon.

      Poista
    6. Tuo Eurooppa Turkin panttivankina -tilanne kertoo hyvyysideologisen Euroopan heikoista puolista. Ehkäpä pohjoisen Afrikan kanssa on sama juttu jonain hetkenä. Tai Venäjän, jos tahtovat pirullisia olla. Juuri nyt näyttää siltä, että Eurooppa on helposti kaadettavissa: sen kun jatkaa hivuttamista tai rysäyttää kunnolla päin rajoja. Euroopalla on aivan toisenlainen käsitys todellisuudesta kuin muulla maailmalla. Monin tavoin inhimillisempi mutta samalla on havaittavissa realismivajetta, jota on helppo käyttää hyväksi.

      Poista
    7. En luonnollisesti tarkoittanut sotilaallista interventiota vaan tätä kansainvaellustyyppistä, joka tosin voi sisältää hybridivaikuttamista ja muuta epäsuorempaa vaikuttamista tai seurausilmiöiden laajempaa kirjoa.

      Poista
  26. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jari, tämä mitä sanot on myös naulan kantaan!

      Poista
  27. "Sellainen kuin fakta kadotti merkityksensä. Ei ollut enää ehdottomia faktoja. - Faktat menettivät Euroopassa kiinnostavuutensa ja niiden sijaan astuivat määrittelypelit."

    Tuon pitäisi olla Hesarin pääkirjoitus tänään.

    VastaaPoista
  28. Erinäköisillä postmoderneilla kielipeleillä ja määrittelyillä ei ole paskaakaan arvoa kun tulee tilanne jossa pitäisi huolehtia isolla tasolla yhteiskunnan rakenteista, toimintakyvystä, huoltovarmuudesta ja turvallisuudesta. Henkilökohtaisesti jokainen voi pelata niin pitkälle kuin pystyy, etsiä reittejään yhteisöissä ja rakentaa subjektiivista oikeusfilosofiaa. Rauhan ja vakaiden aikojen yksilölliset ja pienyhteisölliset kielipelit ovat jotain muuta kuin perustolpat, joiden varassa yhteiskunta ja valtiot ovat. Raja em. välillä on joissakin kohden hankala, mutta pitää tajuta mittasuhteet ja perspektiivi.

    VastaaPoista
  29. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  30. Itse olen jossakin määrin surullinen sen vuoksi että en ole enää mikään puolueeton sivusta tarkkailija, vaikka sellainen olla haluaisin. Olen puolueellinen nykyisellään.
    Silloin on olemassa myös jonkinlainen vastus, vastustaja.
    Mukavampaa olisi olla vain hengailla ilmassa kuin lokki, mutta minkäs teet.

    En tarkoita em. puoluesidonnaisuudeksi, vaikka toki - hätätilanteessa niinkin, jos omaa äänestysprofiilia tai statusta tärkeämpi asia niin vaatii.
    Yksikään liike ei yksi yhteen aja "minun" arvojani.
    Mutta sen välyksen en halua antaa haitata ja koko ajan nyrpistellä nenääni.
    Ja puolueet ja äänestäminen jne. on vain yksi osa-alue.
    Minulle tärkeintä on ne mekanismit ja perusteet miten ja miksi ihminen hankkii maailmasta informaatiota. Ja miten hän informaatioon suhtautuu.

    Kun kaikkea seuraa, on kuitenkin täysin selvää ketkä ja mitkä kokevat samat asiat suuriksi ongelmiksi samalta pohjalta kuin minäkin.
    Ketkä ovat havahtuneet samojen lukujen, tilastojen ja prosenttiosuuksien äärellä.
    Usein he ovat myös niitä jotka eivät ohita tai poisselitä edellä mainittujen matemaattisten muuttujien konkreettisiksi muuttuneita ilmiöitä ja tapahtumia.
    Viimeistään siitä siskot ja veljet tunnistaa.

    Jatkuvasti käy myös selville, ketkä ja mitkä ohittavat sekä nuo markkerit että konkreettiset tapahtumat ja kehityskulut.
    Valehtelisin itselleni, jos en näkisi tätä yhteyttä, ja jos ajattelisin, että olen täysin sitoutumaton ylänäköalasta tarkastelija ja että arvotan kaikki äänet tasapuolisesti.

    Suoraan sanottuna en ota enää tosissani niitä, jotka ovat piittaamattomasti suhtautuneet keskeisiin muutoksiin ja koristelleet tämän vielä arvolauselmillaan. En hämäänny siitä. Ne ovat harvoin mikään ihmisen inhimillisyyden mitta, ne ovat poliittista manipulaatiota siinä kuin jokin suorempi ja raaempikin puhe. Ei aina, mutta useinkin.

    Vain oikeasti mahdollinen mahdollinen (toisto tahallinen) maailma, Eurooppa, Suomi on vakavasti otettavan ajattelun ja keskustelun aihepiiri. Ja sen pitäisi olla myös kaiken päätöksenteon perusta ennen muuta.

    Puolueeton on siis mahdotonta olla (vaikka haluais).

    VastaaPoista
  31. Jope,

    puolueettomuus yleisenä elämänasenteena on hankala, koska aina ihminen on jotain mieltä ja ottaa lopulta jonkin kannan, jos rehellinen on.

    Poliittisesti puolueettomuuden tekee ehkä vielä hankalammaksi polarisoituminen, jota pidän erittäin typeränä yhteiskuntarauhan ja päätösten jatkuvuuden ja toimivuuden kannalta. Tai miten sen nyt ottaa, minulle ainakin tekee...

    Teen kyllä mielessäni jatkuvaa kalkylointia sen suhteen minkä tajuan todellisuudeksi. Niinpä myös puhun mielestäni olennaisista asioista ja toki myös tilaisuuden tullen äänestän itselleni keskeisten asiakysymysten pohjalta. On mahdoton löytää kaikkiin omiin fiiliksiin ja aatoksiin juuri täsmälleen oikein vastaavaa puoluetta tai ehdokasta, mutta se ei olekaan olennaisinta vaan isot suuntalinjat, joihin voi mahdollisesti omalla pienellä panoksella vaikuttaa.

    Katselin yksi ilta keskustelua siitä, miten Suomea pitäisi puolustaa. Yhdessä puheenvuorossa olennaisimmaksi nousi tasa-arvo, siis sukupuolten tasa-arvo. Olin kyllä suoraan sanoen, että mitä helvettiä. Kun tilanne on päällä, kysytään ennen kaikkea valmista strategista ajattelua ja toimintavalmiutta eli niitä tyyppejä, jotka torjuu uhkan. Siinä riittää ihan jokaiselle sukupuolesta riippumatta duunia. Tarvitaan sotilaita, koodareita, huoltojoukkoja ja ties mitä, mutta olennaisinta on, että on jo ennalta otettu asioista selvää eikä mietitty esimerkiksi jotain tasa-arvoa, joka on täysin sekundaarista tällaisiin tilanteisiin varustauduttaessa. Totta kai jokaisella pitäisi olla tasavertainen tuntu siitä, että minä saan olla puolustamassa maatani. Siinä on sitä tasa-arvoa. Jokaisen pitäisi löytää oma roolinsa, johon parhaiten sopii, ja siinä pitäisi olla pelisilmää ja tajua valtavasta kirjosta tehtäviä. Mutta ei se selviä keskustelulla varushenkilön sukupuolesta ensisijaisesti. Tavallaan ihmiset, jotka elävät kaikessa yhteiskunnallisessa problematiikassa jossain tällaisessa toisen asteen maailmassa, ovat minulta lähtökohtaisesti tavoittamattomissa, vaikka ymmärrän kyllä mistä on kyse. Mutta jos esimerkiksi maata puolustetaan ja tahdotaan selvitä, kysymys sukupuolesta on melko lailla irrelevantti - tärkeintä on puolustuskyky. No, siinä on kyllä tekemistä, mikäli uhkakuvat joskus toteutuvat. Enemmän se on hybridimuotoista rajojen rikkomista ja kyseenalaistamista kuin mitään sotaa, jossa muotoutuisivat selkeät osapuolet - ellei kyse ole sitten sisällissodasta. Se onkin sitten jo hankalampi juttu ja jotain on hävitty kauan aikaa aiemmin, jos kansalaiset käyvät toistensa kimppuun. Siinäkin sukupuoli ja tasa-arvo ovat melko lailla turhia käsitteitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä. Suomen jakautuminen on minustakin paska asia. Mutta jos on valittava, valitsen sen heikomman puolen ja häviän heidän kanssaan.

      Esimerkkisi kriisiajasta on hyvin kuvaava.
      Silloin loppuu postmoderni ja alkaa eloonjäämistaistelu.
      Ehkä sitä se "hullu" tarkoitti, kun huusi rukouksen kaltaisesti
      kelailijoihin kyllästyneenä, että tulis saatana sota ja tappais kaikki.

      Olen katsellut Naissotilaat-dokumettia suomalaisista naisista asepalveluksessa. Tavallisia nuoria naisia, mutta mulle kuin terapeutteja. On muistettava että pk-seudun ulkopuolella on paljon tervettä järkeä ja ihmisen ikiaikaista biologiaa.

      Poista
    2. Tällä puheenvuorolla en tarkoita, etteivätkö tasa-arvo ja sukupuoli olisi yleensä tärkeitä asioita, totta kai, mutta joihinkin todella problemaattisiin asioihin meneminen ne edellä ei vaan kuulosta kovin luontevalta.

      En tiedä, mikä on Suomen puolustusvalmius ja -tahto ylipäätään. Kerran siitä taisimme jo keskustella. Mutta historian avaaminen ja maailman nykytilanteenkin esittely ja avaaminen voisi saada monet innostumaan enemmän oman maan arvosta ja siitä, miksi esimerkiksi Suomen kaltaista aluetta kannattaa suojata.

      Poista
    3. Toden totta. Kyllä minäkin tapaan tyyppejä, fiksuja ihmisiä, joista näen heti, että tuohon voisin luottaa, tuo ei pettäisi, tuo yrittäisi parhaansa. Tällaisista ihmisistä tulee hyvä mieli, luottavainen olo.

      Poista
  32. Tämä em. nousee siitä vaihtoehdottomuudesta mitä tarjotaan. Nyt kun esim. Euroopassa on juttuja, jotka eivät suoraan tottelekaan yhtä ainoaa annettua mahdollisuutta, olemme saaneet muistutuksen että kansalla on voi todellakin olla valtaa omiin asioihinsa. He voivat kaataa ja nostaa.

    Luulen että sama koskee myös ilmastonmuutoksen torjuntaa. Monet ovat kyseenalaistaneet paniikin, pakkoliikkeet ja ilmastoeleet ja erilaiset pakko- ja verotukselliset rangaistusohjaukset.
    Jos sen sijaan yhdistetään uusi hyvä teknologia ja koko ajan yrityksissä syntyvät innovaatiot, kulutuksen vapaaehtoinen leikkaaminen siellä missä haitta on suurin, hallittu päästöttömän energiatuotannon lisääminen (sis. ydinvoiman) ja kunnollinen kotimaisen tuotannon suosiminen kaikessa tavaroiden pitkin poikin kuljettelun sijasta, saadaan aikaan varmasti iso merkittävä vaikutus päästöihin.

    Väärällä puolueettomuudella siis tarkoitan lähinnä sitä, että luen tai kuuntelen jostakin miten minun tulee toimia ja miten ajatella.
    Kysymys on isosti informaatiosta.
    Mutta maailma on aikamoinen peilitalo nykyisellään. Hyvä esimerkki jo sekin, että jo väitteet valeuutisista tai hybridivaikuttamisesta voivat olla osa hybridivaikutttamista.
    Tuo siis banaali esimerkki, mutta sellainenkin voi maailma nykyään olla.
    Puolueetonta informaatiota saakin etsimällä etsiä.
    Siksi kannattaa opetella ymmärtämään maailmaa myös numeroina.
    Niillä on vaikeampi huijata.

    VastaaPoista
  33. Luulen, että väestö- ja ilmastoasian hoidossa tarvitaan niin pakollisia kuin vapaaehtoisia toimia, mutta mielekkäässä suhteessa. Pelkkä pakottaminen tai pelkkä vapaaehtoisuus ei oikein toimi, jos tuloksia odotetaan. En olisi niin kovin pessimistinen meidän "sivistyneiden" eurooppalaisten valtioiden kohdalla - täällä tehdään jo kaikkea, mutta tehdäänkö riittävästi, se on sitten toinen juttu. Ja tavallaan: jos ne paikat, joissa ovat ratkaisevat volyymit, eivät tee juuri mitään tai hyvin vähän (koska ovat suuntaamassa länsimaiseen kulutusmalliin), niin peli on pelattu. En usko, että ilmastopaniikkia podetaan suurimmassa osassa maailmaa ja väestöpaniikkia vielä vähemmän. Aivan rehellisesti: joudumme lopulta torjuntataisteluun pahimpien skenaarioiden vallitessa.

    Valeuutiset ja hybridivaikuttamiset ovat minusta täysin suhteellisia käsitteitä. Niitä tunnistaa kaikkialla. Koska media on pitkälti politisoitunut, tulee joka tuutista eriasteista propagandaa, joskus ihan hyvääkin, riippumatta nyt lähteestä (kaikista jotain hyvää), mutta yhtä kaikki hyvin poliittisesti (tai ideologisesti) sitoutunutta on "uutisointi" ja erilaisten "uhkakuvien" analyysi. Faktantarkistaminenkin on usein ns. faktantarkastelua jostakin, hyvin selvästi ideologisesta perspektiivistä ja jopa niin että argumentointi ei kestä kriittistä tarkastelua, ja jos kritiikkiä esittää, se koetaan vihapuheeksi tms. maalittamiseksi. Hiukan naurattaa välillä kun seuraa juttuja, koska mitään varsinaista analyysia ei sisälly juttuihin, useimmiten pelkkiä väitteitä toisensa perään.


    VastaaPoista
  34. Tarkennan: "valeuutinen" voi olla pelkästään se, että joku joka on jonkun mielestä väärää mieltä esittää tosiasian. "Valeuutinen" on yhtä lailla se, että pääasia on aivan oikein ja 95 prosenttia kaikesta muustakin, mutta käytetään yhtä tai kahta lähdettä, joita ei jonkun mielestä saisi käyttää. "Valeuutinen" on epäeettinen uutinen, joka ei silottele asioita ja hävitä niistä niihin tosiasiallisesti kuuluvaa kvaliteettia.

    "Hybridivaikuttamista" on esittää pääosin asiallista mutta kiusallista kritiikkiä väärältä alustalta. "Hybridivaikuttamista" on osoittaa, että jonkun päättelyketju on ideologinen eikä perustu oikeastaan tosiasioihin tai niiden muuntamiseen kaikille mukavaksi - niin kun se tapahtuu väärästä suunnasta.

    Tätä on suuntaan jos toiseen. Ihmiset reagoivat todella yksinkertaisella tasolla, ikään kuin jonkinlaisiin näköisyyksiin ja tunneikoneihin. Siihen se menee, kun tiedon virta on niin vuolas ja mahtava. On valittava ikään kuin ennakkoon mihin uskoo ja sitten vain reagoitava "oikeaan" ja "väärään", millä ei tietenkään ole välttämättä mitään tekemistä todellisuuden kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika paljon näiden uusien käsitteiden syntyyn vaikuttaa sekin, että ihmiset eivät pelkästään argumentoi ja osoita, vaan pyrkivät samalla nihiloimaan vastapuolen, tai jos ei niin pitkälle, niin asettamaan huonoon valoon, vittuilemaan tai vastaavaa. Olemme edenneet kauas rakentavasta kritiikistä. Julkisuudessa tosin o n ylipäätään erittäin vaikeaa esittää rakentavaa kritiikkiä. Nykyään ei edes tarvitse mennä itseensä ja miettiä, vaan tulee hyökätä takaisin... Tällaiseksi tämä on pahimmillaan mennyt.

      Poista
  35. Näissä viesteissä jaksoit kirjoittaa täsmälleen (!) auki juuri sen mitä tarkoitin, ja johon vain viittasin.

    Noiden juttujen tajuaminen ja tiedostaminen (ei toki niiden vainoharhainen jahtaaminen) tuolla tavalla on mielestäni hyvin tärkeä kansalaisuustaito tässä ajassa.

    Miten monta kertaa medialukutaidosta puhuvat ihmiset jotka itse nielevät kaiken oikealla leimalla varustetun.
    Ja ne kuuluisat faktantarkistuksetkin otetaan esiin vain silloin kun tarkistuksen tulos on varmasti haluttu.

    Kiitän ryhmänjohtajaa työstä.

    - -

    Ilmastonmuutoksen ympärillä on varmasti samaa sekamelskaa.

    Tänään iso juttu telkussa päästökaupasta ja siihen liittyvistä laskenta- ja vaihdantamalleista.
    Täysin päätöntä touhua.

    VastaaPoista
  36. Tieteellinen keskustelu ilmastonmuutoksesta on pohjimmiltaan niin tieteellistä ja spesifiä, että voin myöntää suoraan, että minulla ei ole kriittistä kompetenssia arvioida sitä, esimerkiksi näitä laskentamalleja. Täytyy luottaa siihen, mitä tiedemiehet sanoo.

    Sen sijaan jokainen tajuaa, että kukaan ei voi nähdä hiilidioksidia tms. ja nämä eivät ole tieteellisiä väitteitä vaan kokemuksia vaaran uhasta. Yhteiskunnallisessa keskustelussa voi melko helposti huomata kaikkea humpuukia aihealueen käsittelyssä. Tämän tunnistaa, koska väitteissä ja väitteiden yhdistelyssä pelataan itselle tutummilla retorisilla elementeillä. Tosin tällä tasolla tieteellinen ilmastoargumentointi usein lakkaa ja vedotaan johonkin auktoriteettiin. Kuten sanoin, minulla ei riitä kompetenssia haastaa ilmastomalleja. Uskon kuitenkin, että ne tarkentuvat ajan kanssa ja ajan kanssa saamme myös huomattavasti luotettavampaa tietoa ja ajatuksia siitä, mitä olisi järkevää tehdä uhan minimoimiseksi tai ainakin vähentämiseksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, kyllähän jokainen tajuaa ilman suurempaa varottelua sen että holtiton kuluttaminen, elämysten perässä matkailu ja irtautuminen luonnosta, fyysisestä elämästä, läheisistä ja kiinteistä ihmissuhteista ovat myrkkyä kaikelle mahdolliselle. Kaikki näkyvä kasvaa, mutta merkitykset luhistuvat.

      Poista
    2. Tai ehkä on asiallista näistäkin puhua. Ei minua esimerkiksi ilmastoprofeetat haittaa, kun ajattelen että nytkin on taas pykätty Pasilaan valtava kolossi, ostos-, viihtymis- ja elämyshelvetti. Ihmisten halutaan kuluttavan, se on yhä ihanne, melko keskeinenkin. Ei minulla ole mitään sitä vastaan, että ihmiset hankkivat elämäänsä tarvittavat välineet. Nämä keskukset vain ovat jotenkin irvokkaita. Samalla ne ovat nykyihmisen, kuluttajan, kirkkoja, vaikka kaikki jo tietävät että niiden aika alkaa olla ohi. Kai sieltä yhä haetaan jotain, koska ne ovat niin täynnä ihmisiä. No, tämä ei ollut kovin laadukas kommentti, tulipa vaan mieleen, kun edellisessä sanoin, että kyllähän jokainen tajuaa...

      Poista
  37. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  38. Kulutuksen ja arvopäämäärien suhteesta kirjoiteltiin tässä:

    https://juhasaari.blogspot.com/2019/10/kommentti-liitteen-kolumniin-ja-lisays.html#comment-form

    Kulutus on sidottu ja hitsattu hyvivointiyhteiskuntaan erottamattomasti. Jos, kun, alamme vähentää pakon edessä kulutusta, tarkoittaa se väistämättä myös hyvinvointivaltion kaventumista reilusti, samassa suhteessa. Asia on täysin ohittamaton.
    Tripla-helvetti ja vastaavat ikään kuin myös tuottaa rahaa jota "jakamaton ihmisarvo" -ajattelu konkreettisesti tarvitsee tullakseen todeksi, avuksi jne.
    Asia on uskomaton epäsikiö mutta niin se on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jope, minulla oli tuo mielessäni kun kirjoitin, tiedostan sen kyllä hyvin. Taloudelle nämä Triplat ovat vetoapua.

      Esimerkiksi varat, joilla voidaan taata koulutusta, terveydenhoitoa ja jakamatonta ihmisarvoa ylirajaisesti on kytketty tuotanto- ja kulutushelvettien nykymuotoihin, ei siitä mihinkään pääse.

      Poista
  39. "Tälläisestä hyötyvät lähinnä populistit, jotka keräävät äänensä kehittyvien keskustojen ulkopuolelle jääneiltä työttömiltä taksikuskeilta."

    "Tälläisestä hyötyvät lähinnä vihervasemmistolaiset, jotka keräävät äänensä kehittyvien keskustojen sisäpuolelle äidin ja isän rahoilla päässeiltä juuri äänestysikään tulleilta elämäntapatyöttömiltä ja kukkasetämiehiltä."

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toinen noista kuultu tänään Yleisradiossa. Toteamus, jonka jälkeen asiantuntija jatkoi rennosti puhettaan kaiken sananvaltansa vallalla ja vapaudella. Koska tällänen rento puhe populisteist on niin normaalii...
      Tuollaista kuulee jatkuvasti. Toista kirjoittamaani vaihtoehtoa ei oikeastaan koskaan. Edes huumorilla. Musta se on ihan yhtä totta, eli ihan yhtä väärin.

      Radiossa on varsinaiset populismimarkkinat usein menossa. Koska kaikki nauraa mukana ja mitään ei tarvitse perustella ja yleistää voi niin paljon kuin huvittaa.

      Poista
    2. Ja näiden toimittelijoiden työtä ei saisi kritisoida, koska toimittajan työn häiritseminen...
      Milloin aletaan puhua kansalaisen työn ja maailmanhahmottamisen vakavasta häirintä- ja manipulaatioyrityksestä, radiotrolleista?

      En minä vihainen ole niin kuin näistä kommenteista voisi luulla.
      On vaan niin parodiaa kuinka puhutaan samassa tuutissa vastuusta (kuten eilinen docvetures) ja sitten siellä trollaillaan omilla mielipidetasoilla julkisen kanavan kautta niin että puheet on kuin penskojen kotibileistä.

      Poista
    3. Muuten ollu ihan hieno päivä, :)

      Poista
    4. Tuohon nyt voisi lisätä myös SDP:n keinot uusien äänestäjien (ainakin potentiaalisten) hankkimiseksi pääkaupunkiseudulle (lähinnä, koska sen lähiöihin suurin osa sijoittuu). Ja sellainenhan ei ole suinkaan populismia sellainen - toiminta jonka veronmaksajat pääasiassa maksavat, myös ne jotka eivät koskaan äänestäisi SDP:tä. Varonmaksajien kustantama tulonsiirtoautomaatti, joka tuottaa myönteistä lisäarvoa tulonsiirrot takaavalle puoleelle eli itsessään hautaan vajoavalle SDP:lle. Vihreitä äänestävät pääasiassa julkisen sektorin naiset ja opiskelijat sekä julkisen sektorin miehet, jotka eivät äänestä vasemmistoa (tai persuja / kokoomusta).

      Poista
  40. Juuri näin.
    Ruotsissa demaripuolue on jo suurkaupunkien tulonsiirtolähiöiden (tulijalähiöiden) panttivankina: pakko jakaa rahaa ja kyynisen relativistista suvaitsevaisuutta jotta ääniä tulee.

    Meillä sdp haluaa samaa (Rinteen kannanotot viime aikoina) kun omat äänestäjät katoaa.

    VastaaPoista