perjantai 6. syyskuuta 2019

Nykyajan ihminen, luonnehdintoja, pohdintoja



Olen keskusteluissa ihmisten kanssa huomannut, että monet elämää pohtivat tyypit eivät tunnu sopivan mihinkään kategoriaan tai yhteisöön. Heillä on omat painoalueensa ja taustansa, mutta silti heistä tulee enemmän tai vähemmän yksinäisiä sotureita, jotka ennen pitkää löytävät toki kaltaisiaan, mutta heitä ja heidän kaltaisiaan ei yhdistä ensisijaisesti jokin yhteinen myönteinen ideologinen sidos vaan tämä kuulumattomuus. He eivät ole välttämättä kaikista asioista samaa mieltä, mutta viihtyvät -- niin jopa viihtyvät -- toistensa seurassa.

Rehellinen mihinkään kuulumattomuus ei johdu siis aina niinkään individualismista, minun haluistani ja tahdostani, joihin muut eivät kykene vastaamaan, kuin siitä, että mikään opittu tapa hahmottaa maailmaa ei enää sellaisenaan päde. Voi olla myös se kokemus, että minussa on monta keskenään kiistelevää puolta, jotka ikään kuin neuvottelevat siitä, mihin suuntaan kallistua jos mihinkään.

Silloin tällöin kohtaa ihmisiä, jotka eivät tahdo tunnistaa tai ottaa itseensä tätä epävarmuuden tilaa. Heistä tulee usein fanaatikkoja tai oman hyvyytensä hilloajia. Sosiaalinen media on täynnä fanaatikkoja ja oman erinomaisuutensa hilloajia, joiden ainoa tehtävä tuntuu olevan jonkinlaisen identiteetin tai totuuden varjeleminen ja toisten nuijiminen saavutetusta totuudesta käsin tai oman erinomaisuuden vähittäinen lisäsokerointi -- nämä ihmiset eivät välitä vähääkään tosiasioista, jos ne eivät palvele heitä -- he epäilevät toisten motiiveja, koska vähintäänkin alitajuisesti tunnistavat, että itse toimivat samalla motiivilogiikalla, tosiasioista välittämättä. Huono uutinen on, että tällainen näyttää yksinomaan typerältä, vaikka keräisikin seuralaisia.

Jotkut näistä ihmisistä eivät tahdo edes keskustella. Ehkä heillä ei ole siihen resursseja. Silloin on ymmärrettävää vaieta ja sulkea toinen pois. En moiti näitä ihmisiä. Vaikenemisenkin voi toki hoitaa tyylillä.

Itse olen ollut monesti toiseen suuntaan eli liian äänekäs, ja luultavasti siksi sulkenut monia ovia tieltäni -- ymmärrän, että ihmiset, varsinkin sosiaalisuudelle ja ristiriidattomuudelle elämänsä pohjaavat ihmiset pelkäävät, kun joku ei ole oletettavasti aivan harmiton, kun se näyttää poikkeavan hiukan turvallisesta ja varmistetusta.

Valitettavasti tästä voi olla seurauksena sekin, että yksi väärällä puolella oleva ihminen on joidenkin asioiden suhteen enemmän oikeassa kuin kymmenet valioyksilöt oikeamielisten joukossa. Tällaisessa tilanteessa on suuri vahinko, jos ihmisiä kuunnellaan vain heidän oletetun ryhmäidentiteettinsä perusteella. Sama havainto oikeamielisten joukossa yhdistettynä pieneen ripaukseen rehellisyyttä ja oikeanlaista motivaatiota saattaisi hyödyttää oikeamielisiä itseään, jos he vain pystyisivät avaamaan hieman silmiään. Sama pätee tietenkin joka suuntaan, koska ei ole pysyvää oikeamielisyyden leiriä vaikka jotkut niin tahtovat olettaa.

Pidän melko pätevänä selityksenä sitä vanhaa klisettä, että fanaattisuuden takana on usein epävarma ihminen, joka sulkeistaa ristiriidat. Tämä ihminen voi olla oikeistolainen, vasemmistolainen, kristitty tai muslimi, feministi tai sovinisti. Tuntuu hyvältä, kun on teoria, joka selittää kaiken, vaikka se ei sellaisenaan toimisikaan maailmassa. Riittää, että on muita samaan tapaan uskovia ympärillä. En toki pidä täysin mahdottomana sitäkään, että jotkut uskovat ilman epäilyksen häivää.

Itse näen, että on kaksi periaatteellista suuntaa, joissa elää: pysyä rehellisenä tai ryhmäytyä. Eivät nämä vaihtoehdot tietenkään sulje toisiaan täysin pois. Useimmiten jokainen käyttää molempia vaihtoehtoja jossain määrin, mutta ryhmäytyminen tuo voimaa, jossa rehellisyydestä on helppo hieman fuskata. Toisaalta ryhmäytyminen on myös välttämättömyys, jota on mahdotonta täysin väistää eikä se ole tarpeellistakaan.

Ryhmäytymisestä tulee rehelliselle ihmiselle ongelma siinä vaiheessa, kun ryhmäidentiteetti antaa yksilölle oikeutuksen pyöristellä ja vääristellä omaa ajatteluaan ja omia perusteitaan sosiaalisesti haluttuun suuntaan ja sulkea toisia ulos.

Tällä tavoin rakennettu yksilöllisyys on monella tapaa falskia. Asiaa ei pidä kuitenkaan ottaa kuolemanvakavasti. Olemme kaikki tavalla tai toisella falskeja, huijaamme itseämme ja toisiamme mielihyvän, motiivien hankinnan ja monen muun asian suhteen, kun rehellisintä ja realistisinta olisi myöntää, että olemme itse kukin omalla tavallamme kesken ja ristiriitaisia -- että selityksemme ja vakaumuksemme eivät päde loppuun saakka ja voimme aivan hyvin myöntää sen. Meistä kaikista puuttuu monia paloja, kun tarkasti katsotaan. Tämä ei silti estä meitä yrittämästä parastamme.

Omien motiivien tarkastelu taas on tärkeä eettinen kompassi. On syytä miettiä, miksi sanon mitä sanon, silloinkin kun asia on totta. Toki tässäkin voidaan mennä harhaan: en suorastaan valehtele, mutta jätän liian usein sanomatta totuuden, koska se on epämukavaa eikä motivoi sosiaalista koheesiota. Näin voidaan toimia jopa silloin, kun vaikeneminen pitkällä tähtäimellä vahingoittaa monia.

Muiden muassa näitä aihepiirejä sivusimme eilen Juhan kanssa. Kiitos, Juha, hyvästä keskustelusta -- ja niin kuin keskustelussa usein, väärinymmärrys on mahdollinen -- tekstissä esitetyt ajatukset ja johtopäätökset ovat luonnollisesti omiani.


42 kommenttia:

  1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nykyään kaikki tuntuu olevan yhtä väärän motiivin hakemista muista. Hyvä esimerkki tuosta vaikeudesta argumentoida ilman väärien motiivien oletusta oli tänään Sannikassa ja Ukkolassa kun keskusteltiin Gretasta. Greta on henkilö, josta tuntuu mahdottomalta puhua neutraalisti. Nyt esitettiin kiihkeällä energialla mm. ajatus miehistä, jotka eivät kestä sitä, että tyttö ajattelee heitä paremmin ja tärkeämmin ja siksi arvostelevat tätä.

      Taidan postata tästä...

      Poista
    2. Kuulostaa hyvältä! Jäi eilinen Sannikka ja Ukkola väliin, katson tänään.

      Poista
    3. Tulikin muuten sanottua täällä keskustelussa kaikki tärkeä, eli kaotaan nyt se pistaus että tartteeko...

      Poista
  2. Motiiveista.

    Maailmalla herättää aiheesta huomioita Päivi Räsäsen twiittiin kohdistunut "rikos"tutkinta.
    Räsänen siteerasi Raamattua.
    Seuraus: rikostutkinta.
    Puhutaan jo siitä, että Suomessa kristittyjä ahdistellaan laillisesti.

    Verratkaapa asiaa al-Taeen tai Mäenpään juttuihin. Tai kaikkeen siihen mitä some on täynnä. Tai jota puhuvat yli-innostuneet hyvejournalistit milloin mistäkin.
    En ihmettele että maamme sanan- ja uskonvapaus kyseenalaistetaan monessa suunnassa maamme rajojen ulkopuolelle. On aihettakin.

    Raamattuja löytyy jokaisesta suomalaisesta kirkosta. Valtio tukee veronkeruuta kirkolle, joka perustuu Raamattuun. Nyt kuitenkin tämän kirjan siteeraaminen on rikostutkinann aihe?!
    Onko myös Koraani siteeraaminen tässä asiassa jatkossa rikos?

    Ja tämä maa opettaa esim. Unkaria sananvapaudessa.

    Sananvapaudella ja uskonnonvapaudella on tietty hinta. Se maksetaan siten, että maa ei ole yksiääninen, vaan -moni. Nyt se hinta halutaan jättää maksamatta.

    Sorry, herrat, mutta olen aiheesta...no, jätän sanan kirjoittamatta.

    VastaaPoista
  3. Gertalla on tietenkin oikea motiivi.

    Mutta en ajattele että oikea motiivi tarkoittaa hiljenemisen määräystä asiassa. Totta kai voi sanoa, että lapsia ei pitäisi käyttää itsestäänselvyyksien sanomisen vahvistamisessa ja aikuisten moraalimaskotteina.

    Ja totta kai voi sanoa, että Gretan ja hänen aikuistensa asia on vain korkeintaan puolitotuus,
    koska ilmastonmuutokseen kaikkia vaikuttavia tekijöitä ei kuitenkaan tuoda esiin. Tarkoitan tietty väestöä.

    Greta sinänsä ei pyhitä mitään. Hän sanoo suurin piirtein samat asiat kuin vaikkapa Ville Niinistökin.

    VastaaPoista
  4. Räsänen ja Greta. Siinäpä kahden maailman rajapinta. Se miten heitä uutisoidaan ja mitkä heidän motiivinsa tuodaan esiin, kertoo hyvin paljon tästä ajasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Päivi Räsänen esitti kristinopin mukaisen kannanoton. Siis konservatiivisen tulkinnan ja suuntasi sen ennen kaikkea liberaalia tulkintaa kohtaan. Mielestäni oli sinänsä typerä veto hetkellä, kun kaikki ovat aivan hekumoissaan Pridestä. Ei tietenkään anna myöskään tukea kristityille homoseksuaaleille. Minusta harkitsematonta (mitä tuo lausuma muka maailmassa muuttaa) mutta ei mitenkään rikollista. Yhdysvalloissa tästä ei olisi seurannut yhtään mitään viranomaisen taholta.

      Poista
    2. On selvää että kaikista vastaavista ei Suomessa tehtäisi yhtään mitään. Räsänen on tarpeeksi iso saalis yritettäväksi. Oikeastaan hän paljasti kirkon sisäisen skisman konservatiivien ja liberaalien välillä. Miksi juuri tällä hetkellä?

      Poista
    3. Totta kai se oli myös homoseksuaaleja syyllistävä: heidän häpeästään tulee heidän ylpeytensä. Onhan tuo aika pahasti sanottu julkisesti. Seksuaalisuus on kuitenkin yksityinen asia ja liittyy niin olennaisesti ihmisen olemukseen, että ihmisen on saatava rauhassa reflektoida itseään itsensä ja Jumalan (jos kristitty homoseksuaali / muu) edessä. Yhteiskunnan tehtävä on minun mielestäni taattava kaikille tämä rauha.

      Poista
    4. Mutta että mennään pohtimaan, onko tämä rikos ja kiihottaminen kansanryhmää vastaan, niin sekin on minusta aivan ylimitoitettua.

      Poista
    5. Raamatussa seuraukset homoseksuaalisuudesta jätetään ihmisen ja Jumalan väliseksi asiaksi. Jossain toisessa pyhässä kirjassa ei. Ongelma on vain tässä se, että Räsänen otti yhteiskunnalliseen ilmiöön kantaa Raamatulla vaikka Raamatun sana on tällaisissa tapauksissa tarkoitettu ihmisen hengelliseen itsetutkisteluun. Sinänsä Raamattu ei välttämättä tunnista homoseksuaalisuutta samana ilmiönä kuin oma aikamme. Paavali puhuu Roomassa esiintyneistä seksuaali-ilmiöistä, joita paheksuu ja pitää luonnonvastaisina. Olisi Paavali varmasti paheksunut Prideakin, jos olisi sellaisen aikanaan kohdannut. Minusta fiksua olisi tällaisissa yhteyksissä miettiä, miten ja missä asiasta puhuu. Tällaisen asian twiittaaminen nykyisin on suoranainen kutsu jollekin tehdä rikosilmoitus, koska varmasti löytyy joku joka pahastuu asiasta kylliksi testatakseen asiaa.

      Poista
    6. Gretan motiivi on oikea vaikka olisikin hänen syndroomansa osaksi pakottama. (Kuka sen tietää, mikä meitä kutakin mihin pakottaa, mikä on vapaata tahtoa.) Mutta sitä voi tietenkin kysyä, onko hänen toimintansa ollut merkityksellistä koululaislakkojen jälkeen vai onko se enää kannattajien ja velvollisuuden pakottamaa. Kyllä tuota voi ihan asiallisti kysyä ilman väärää motiivia. Nähdäkseni silloin kysyy jotain yleisempääkin . Sitä mieltä olen että Greta on voimaannuttava esimerkki nuorille ja lapsille. Häneen he voivat samastua. Tuon näen Gretassa pointtina, jota kukaan ei korvaa. Aikuiset eivät häntä tarvitse ymmärtääkseen ja tietääkseen tilanteen vakavuutta. Kaikki tiedetään jo tarpeeksi hyvin. Kutsu New Yorkiinkin tuntuu vähän aluntuvalta kohteliaisuudelta.

      Tämä räsäsjuttu. Tietenkin voisin vetäytyä uskonnottomuuteeni ja heti olla eri mieltä räsäsen kanssa. Mutta kun kyse kerran on sananvapaudesta, ei se ole niin yksinkertaista. Ja jos yritän ajatella syyttäjän päällä, kysymys on jopa kiinnostava.

      Raamattua on mahdotonta tietenkään tulkita jonhdonmukaisen kirjaimellisesti syntiohjekirjana (esim. lepopäivien rikkojien tappaminen). Tämä tarkoittaa sitä, että lukijan on tehtävä subjektiivinen päätös siitä,mikä on hänelle tässä ajassa mahdollinen mielekäs synti. Siis sellainen, johon voi järkevästi vielä viitata. (Islamistit ovat tässä johdonmukaisempia kun eivät katso aikaa tai paikkaa vaan vetoavat Koraanin metafyysiseen totuuteen.)

      Pitääkö ihmistä sitten syyttää tästä päätöksestään, jonka perusteella hän valikoivasti viittaa lähdeteokseen ja sen ilmaisuihin? Syntiin ja häpeään. Että hän on samaa mieltä sen suhteen mihin uskoo ja viittaa siksi siihen. Tätä itse mietin ja varmasti syyttäjäkin. Mutta ensin tietenkin hän miettii sitä, loukataanko jotakuta laittomasti tai kiihotetaanko tässä ihmisiä kansanryhmään kohtaan. Käytännössä asenteita ainakin vahvistetaan niiden piireissä, jotka viitatun lähteen pätevyyteen edes jossain määrin uskovat. Räsäsen vilpittömyyteen uskon. Looginen hän ei ole. Mutta ainakaan hänestä ei tarvitse lukea kätkettyä motiivia. No, syytettä ei mielestäni pitäisi nostaa.

      Poista
    7. Minä uskon myös, että Räsänen on vilpitön. Hän toimii sydäntänsä seuraten ja monen suuna sanoessaan, että kirkko on etäänytynyt melko kauas klassisesta Raamatun tulkinnasta. Hänen sanansa kokoaa konservatiivisia kristittyjä. On helppo uskoa, kun hän sanoo, että kirkko kääntää päälaelleen Raamatun sanan, kun piispat lähtevät mukaan Prideen.

      Mutta uskon, että konservatiivikristitytkin joutuvat miettimään, mikä on tulkinta, koska kaikkea ei voida lukea kirjaimellisesti. Siinä tulevat esiin omat motiivit ja omat sitoumukset. Mutta tuo lepopäivän pyhittäminen. Muista pyhittää lepopäivä on Vanhan testamentin tärkeässä kohdassa, 10 käskyssä. Sen rikkomisesta seuraava tuomio on korkeintaan Vanhassa testamentissa ja juutalaisuudessa, jos sielläkään - en muista, että kyse olisi edes juutalaisuuden aikaan ollut kuolemantuomio - lepopäivä oli todellakin tervetullut ahertamisen jälkeen, ja toki se oli myös erityisen hengellinen päivä (Jumalankin oli levättävä, miksi ei myös ihmisen ja mietittävä omaa itseään Jumalan kuvana).

      10 käskyä ei kuulu kristilliseen dogmiin. Toki pyhäpäivän vietto oli Suomessakin arvossaan vielä 1900-luvun alussa ja aivan maallistuneet ihmiset katsoivat, että sunnuntai päättyy klo 18 illalla tms. Juhani Ahokin lähti kalalle vasta tuossa vaiheessa, vaikka tiesi että sekin on ikään kuin tekninen sunnuntain päättymisaika.

      Minusta on tärkeää pyhittää lepopäivä, koska ihminen tarvitsee lepoa. Ei sitä muuten jaksa.

      Poista
    8. Se kehotus tappaa jokainen joka ei pyhitä lepopäivää on toisessa mooseksen kirjassa (35:2). Tuohon viittaa arkkipiispa Luoma kun huomauttaa, miten mahdotonta Raamatun suhteen on olla johdonmukainen. Laiskuuttani otin sen minäkin esimerkiksi. Lepääminen sinänsä on hyvä asia.

      Poista
  5. Gretalla on hyvä motiivi. Minusta hän on hoitanut oman osansa omista lähtökohdistaan hienosti eikä siihen ole naputtamista. Hän toimii siinä kontekstissa jossa on.

    Se onko järkevää luoda joku "kultti" (tarkoitan mediaa, seuraajia jne.) tällaisen nuoren / vanhemman ihmisen ympärille, on sitten eri juttu. Minusta se kertoo lähinnä ajastamme. Helposti siinä väsytetään ihminen.

    Jos Greta toimii esikuvana teoille, se on erinomaista. Minusta pelkkä demonstroiminen ei riitä.

    Itse tunnen piston sydämessäni ilman Gretaa ja toimin sen mukaan. Jokaisella on tätä tietoa ihan riittämiin, mutta ehkä Gretan tapaiset hahmot sitten innostavat ja innoittavat ihmisiä. Sellaistahan ihmiset nykyään tarvitsevat, esimerkkejä, pelkkä tieto ei riitä toiminnan aktivointiin.

    Varmasti jokainen joka on huolissaan ympäristöstä, pyrkii tekemään parhaansa. Minusta se on tärkeintä, olipa innoitus ja mekaniikka siellä takana mikä hyvänsä.

    Enemmän huolestuttaa, että maailman johtajia ei kiinnosta ympäristöstä ja väestönkasvusta huolehtiminen. Sitten kansalaiset panikoivat ja joidenkin kohdalla tulee ylilyöntejä.

    VastaaPoista
  6. Mun pointti ei tuossa kommentissani ollut lainkaan siinä oliko Räsänen oikeassa tai väärässä.

    Vaan siinä että hänen rikoksensa oli siteerata Raamattua, jonka perustalle rakennetulle kirkolle sama valtio joka rikosta tutkii, on antanut verotusoikeuden.
    Tai onko ylipäätään uskonnollisen tekstin siteeraminen viharikos.
    Jos on: kirjaroviot sitten kadulle.

    Sananvapaudella on kaiketi se hinta että sananvapautta joku käyttää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jope, ei minustakaan kyse ole siitä, oliko Räsänen oikeassa vai väärässä. Kyse on siitä, mitä yhteiskunnassa voi ja kannattaa missäkin vaiheessa sanoa. Oliko Räsänen niin sydämensä pakottama, että piti nostaa tuo asia esiin Priden aikaan? Uskon, että hän pitää piispojen touhua täysin jumalattomana, koska Raamatusta on vaikea löytää puolustusta homoseksuaalisuudelle, vaikka se ei ehkä puhu koko ilmiöstä siten kuin me sen nykyisin käsitämme. No, tämä on vaikea kysymys sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kannalta, vaikka ei kuulu mitenkään uskon ydinalueeseen. Siksi sitä ei kannattaisi liiaksi sinne tunkea.

      Minusta uskonnollista tekstiä, kuten mitä hyvänsä tekstiä, voi käyttää siten, että syntyy viharikos. Mielestäni Räsäsen tarkoitus ei kuitenkaan ollut kiihottaa ketään vihaan - hän kritisoi kirkon piispoja (näin ymmärsin) näiden Raamatusta erkaantuneista käsityksistä.

      Poista
    2. On se noinkin, sellaistakin minkä kanssa on omatuntonsa kanssa sujut voi käyttää väärässä hetken täysin väärin, ja tuhoisasti.

      Kohteena ollut kirkon huippujohto tässä pitäisi olla vastaajan paikalla. Kokevatko he joutuneensa nyt vihan kohteeksi "oman" kirjansa perusteella?

      Poista
    3. Niin, he voisivat sanoa, että uskomme traditioon joka tulkitsee tekstejä, emme usko fundamentaaliseen tulkintaan, mutta eiköhän jo anneta olla. Kukahan Räsäsen tästä käräytti? Oliko kirkon omasta piiristä vai muualta? Tulipa vaan mieleen.

      Poista
  7. Greta voi olla myös voimaannuttava, mutta mitä uutisia seuraa nuorten ja jopa lasten keskuudessa on paljon myös ilmastomasennusta- ja pelkoa.
    Jonkun lapsi oli tullut kotiin koulusta(!) ja kysynyt isältään, että kuollaanko me kaikki tähän ilmastonmuutokseen.

    Kun kuulen tai luen jotakin tuollaista, ja sitä valitettavasti kuulee, mussa ei herää ilo nuorten heränneestä tietoisuudesta (omien motiivien lapsiperusteisuudesta!) vaan tekee mieli sanoa, että perkele: antakaa edes penskojen olla rauhassa.
    Jos esim. kouluopetus tuottaa jossakin tuollaista pimeää epätietoisuutta niin siinä meillä taitaa olla se viharikos, jollaisista niin paljon puhutaan.
    Sama koskee mediaa.

    En voi mitään vaikka kuinka pinnistän - en voi pitää Greta-hypeä muuna kuin surullisena tarinana meidän maailmastamme ja median meemeistä.
    Kiva tyttö siellä takana jonka pitäisi pelastaa ensin itsensä.

    VastaaPoista
  8. "Raamattua on mahdotonta tietenkään tulkita jonhdonmukaisen kirjaimellisesti syntiohjekirjana (esim. lepopäivien rikkojien tappaminen). Tämä tarkoittaa sitä, että lukijan on tehtävä subjektiivinen päätös siitä,mikä on hänelle tässä ajassa mahdollinen mielekäs synti. Siis sellainen, johon voi järkevästi vielä viitata. (Islamistit ovat tässä johdonmukaisempia kun eivät katso aikaa tai paikkaa vaan vetoavat Koraanin metafyysiseen totuuteen.)"

    Juuri noin. Ja juuri noinhan Räsänen toimiikin. Hän on valintansa tehnyt. Viittaa raamattunsa metafysiikkaan.
    Onko se sitten yllyttämisrikos?

    Jos se olisi provo siinä tietyssä hetkessä, se oli ikävästi tehty(synti), ja typerää politisontia,
    jos se ei ollut muuta kuin hänen raamattuun sitomansa omatuntonsa viesti kirkon johdolle kuten hän on itse kertonut, on Suomen valtio tekemässä varsinaista sananvapaus-rikosta Räsästä kohtaan.

    VastaaPoista
  9. Jarilla hyvä päivitys Tuomitseva kristillisyys ja vihapuhe tähän ko. juttuun lisänäkökulmana.
    En koe Räsästä erityisenä vihapuhujana tässä asiassa, en sen enempää kuin että kaikki me olemme heittäneet vihapuheen kiviä paljon, ja suorasta puheesta Jarilla onkin hyvä näkemys.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, Jarilla oli hyvä puheenvuoro, luin sen juuri.

      Jonkin verran pitäisi monikulttuurisen kulttuurin sietää moniäänisyyttä. Aika erikoista on, jos ei siedetä. Mutta pitäisi myös miettiä missä puhutaan ja mitä. Se on sellaista kohtuullisuutta ja säädyllisyyttä myös. Tällaista tämä on, vaikeaa... Pitäisi ajatella aina heikomman osapuolen kannalta, jos vain pystyy. Joskus voi olla itsekin sen heikon roolissa.

      Poista
  10. Lasten ahdistelu on perseestä, olipa kyse sitten poliittisesta tai uskonnollisesta ahdistelusta. Siitä olen samaa mieltä. Ei ole lasten vika, että maailma on tällainen kuin on. Heitä pitäisi suojata. Heidän pitäisi päästä mukaan turvallisesti. Se on meidän aikuisten tehtävä. On irvokasta, jos aikuiset alkavat käyttää lapsimaskotteja asioissa, jotka heidän itsensä olisi pitänyt ratkaista. Väittäisin, että tätäkin on tapahtunut Gretan tapauksessa. Se on osa sitä syyllisyyden ja syyllistämisen diskurssia, jonka jotkut nielevät todella helposti ja sitten yrittävät levittää kaikkialle.

    Ei uppoa minuun, enkä pidä tätä uuden syyllisyyden levittämistä kovinkaan hyvänä piirteenä - surkeaa metafysiikkaa.

    Minä olen vastuussa omista synneistäni ja yritän tehdä parannusta niistä ja parantaa yhteiskuntaa, mutta minun isieni tai minun väristeni ihmisten synnit eivät ole jonkin periytymisopin mukaisesti minun. Joka sellaista väittää on naurettava tyyppi - heitä riittää.

    Totta kai on vahingoittavia kulttuurisia käytäntöjä, joista tulee päästä eroon, mutta kulttuurinen itsenihilointi, jossa oma itse asetetaan jonnekin pahuuden paikalle asiaa sen kummemmin miettimättä, on aivan perseestä. Se on hävettävää käytöstä aikuisilta ihmisiltä.

    VastaaPoista
  11. Jope. Räsäsen ja islamilaisen fundamentalistin ero on siinä, että räsänen rajaa kuitenkin itseään siinä, miten pyhää tekstiä voi tässä ajassa tulkita.

    VastaaPoista
  12. Omassa nuoruudessani pelotti ydinsota, nyt lapsia pelottaa ympäristöasiat. En näe Gretaa tämän pelon herättäjänä. Hän kanavoi pelkoa ja sitä tunnetta että on mahdollista tehdä jotain.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin tuutin täydeltä asiasta tulee ettei sitä voi lapsi, nuori eikä aikuinen ohittaa.

      Poista
  13. Juha, osaa lapsia pelottaa, osaa ei. Esimerkiksi meidän lapsia ei pelota yhtään, vaikka me vanhempina tiedostamme nämä asiat ja olemme asioista lasten kanssa puhuneetkin - toki turvallisesti.

    Mutta kyllä minä näen pelkojen takana on myös pelottelua ja oppimista aikuisten pelosta. Minä en lapsena pelännyt ydinsotaa, lueskelin itsekseni uudesta jääkaudesta ja sitä hieman pelkäsin. Sitten oli joitakin muita pelkoja, ja olen sitä mieltä, että hyvin pitkälle lapset pelkäävät niitä asioita, joita näkevät aikuisten pelkäävän.

    Tietenkään asia ei ole näin yksinkertainen.

    Olen esimerkiksi sitä mieltä, että nykyinen ilmastoahdistus tarttuu ennen kaikkea siitä, että media sitä rummuttaa jatkuvasti.

    Esimerkiksi viimeiset vuodet ovat olleet tätä rummustusta täynnä. Ilmastokysymykset nostettiin sellaisiksi, että niillä varmasti media yritti vaikuttaa jopa vaalituloksiinkin jne. Sinänsä uskon, että monien median ihmisten toiminnan taustalla oli aito huoli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eniten minua väsyttää tässä ilnastouutisoinnissa se, että kirjausliikkeitä pitöisi tehdä jatkuvasti, mikään ei tunnu riittävän. No, nyt olen päättänyt että minulle riittävöt onat niukusteluni.

      Gretahan tuli kuvioihin sen viimisen ilmastoraportin jälkeen. On nuorilla kovaa. Sehän on niin, että ennen se hokema ettei halua tehdä lapsia tähän maailmaan, oli poliittista ja aatteellista retoriikkaa. Nyt se on realismia. Niin maailma muuttuu.

      Poista
    2. Kyllä minä ymmärrän, että nuoret ahdistuvat, jos jaksavat seurata uutisia. Minuakin, aikuista ihmistä, asiat ahdistavat: en voi tehdä juuri enempää kuin mitä teen ja se ei riitä oikeastaan mihinkään. Ongelmien volyymit ovat niin valtavia. Mutta minua vituttaa sellaiset keskustelut tyyppiä sähköautot kaikille, joita aivan valheellisesti käytiin ennen eduskuntavaaleja. Se oli aivan älyvapaata moraaliposeerausta vailla mitään järkeä luonnonsuojelun tai ihmisten realiteettien suuntaan.

      Olen sitäkin mieltä, että siinä vaiheessa tämä ilmastohomma menee hihhuloinnin puolelle, kun ei enää tehdä lapsia länsimaissa eikä enää edes tahdota pitää omia kansoja yllä. Onneksi jotkut eivät ole niin ahdistettuja ja sekaisin, että yhä tekevät lapsia. Toisaalta on valtava psykologinen helpotus, jos ei tarvitse miettiä läheisiä ihmisiä tulevaisuuden kaaoksessa.

      Poista
    3. Siis KORJAUSLIIKKEITÄ pitäisi tehdä...

      Poista
  14. Nopea räsäs Juhalle: Eipä se Päivi paljon tulkintaan lähde, kirjain tarkoittaa kirjainta ennen ja nyt. Tämä on monen raamattukonservatiivisen peruslähtökohta.( Ja jos ihan rehellinen olen, on minullakin monen monta kohtaa, joiden suhteen en ala ollenkaan problematisoimaan. Sana on joissakin kohtaa ihan selvä. )

    Ilmastosta. On ihan selvää ollut jo vuoden, kaksi, että media on osansa valinnut. Ilmasto on uusi täystotuus joka ei siedä asian hetkeksikään sivuun jättämistä eikä myöskään optimismia kritiikistä nyt puhumattakaan. Jotkut vaikkapa Ylen kanavat ovat asiassa jo komiikan puolella.
    Päättäjät ps:ää lukuunottamatta ovat tehneet saman johtopäätöksen.
    Ilmasto on uusi kaiken politiikan teon teoria.

    Hihhuloinnin merkit on ihan selviä. Mutta kukin vastatkoon omasta hihhuloinnistaan itse. Ei ole multa pois.

    Munkin lapsi ilmastoahdistuksesta ja ahdistelusta on hyvin selvinnyt vaikka seuraa mediaa paljon. Juttelemme asiasta kotona, siitä varsinkin mitä voi tehdä ja siitä mitä ei voida tehdä. Perjantaipäivien koululakon (joka vaikutti paljonkin täällä Helsingissä) koki massailmiöksi. Mutta paljon miettii mitä voi tehdä luonnon hyväksi, mutta siihen enemmän motiivina jokin muu kuin ilmastopelko.
    Mutta monet nuoret ahdistuvat ja pelkäänpä että liian aikaisin ja liian paljon.

    TUosta lapsenteko olemme kaikki näköjään aika samaa mieltä.
    Mitään ekologista tai edes väestöllistä syytä jättää Suomessa yksi tai kaksi lapsi tekemättä ei ole.
    Jokainen tajuaa mitä tapahtuu jos Euroopan alkuperäisasukkaat vaikka puolittuvat samaan aikaan kun muu maailma 10 miljardisoituu nopeasti. Eurooppa menettää toimintakykykynsä täysin enkä tarkoita sillä sitä ettei saada lähihoitajien paikkoja täyteen.

    Sen sijaan monia hyviäkin henkilökohtaisia syitä voi olla olemassa jättää se ainoakin lapsi tekemättä.
    No, kärsin siis näköjään väestöahdistuksesta, koska ne liittyvät mun mielestä mm. siihen.

    Kuten odotan edelleen milloin länsimainen feminismi keksii että maailmassa on naisia ja tyttöjä muuallakin, odotan edelleen milloin aikuinen (!) "Greta" tajuaa mikä on maapallon vaarallisin ilmiö ja tapahtuma ja joka on menossa nyt jo koko ajan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Länsimaiden kehitysmaalaistuminen vaikkapa 100 vuodessa on sellainen ilmiö, josta ei paljon kuule. Jos aivan neutraalisti miettii sellaisia asioita kuin koulutus, suku, uskonto, kulttuurinen kognitio, ryhmäidentiteetti jne. niin on se ihan toinen Eurooppa. Eikä millään pahalla. Se on vaan toinen, vähän enemmän samanlainen kuin kaikki mikä nyt ei ole Eurooppaa.

      Poista
  15. Vielä vaivaa tuo Räsäs-juttu. Jarilla siihen kaksi oikein hyvää päivitystä blogissaan.

    Entä se näkemys, että voi ja pitää jättää sanomatta jos kohteena on heikompi osapuoli? Vesa sen tuolla esitti ja Juhakin.

    1. Jos kohteena oli verotusoikeutta nauttivan kirkomme ylin valta, sen johto kuten kuulemma oli, koen että se heikompi osapuoli ei ole se johto vaan aika marginaalinen joukko vanhalla tapaa uskovia, jotka tässä tapauksessa ovat se heikompi osapuoli.

    2. Jos kohteena oli tai olisi ollut yksittäinen homoseksuaali, tai yksittäiset homoseksuaalit, on selvää, että Räsäsen olisi pitänyt tuossa tilanteessa jättää sanomatta juuri tuolla esitetyllä heikompaa osapuolta tulee suojella -periaatteella.
    Siinä tapauksessa tuollainen twiitti voi olla hyvinkin tuhoisa, kuin luoti.

    3. Jos kohteena oli tai olisi ollut Pride-liike yli satoinetuhansine marssijoineen mukanaan kirkon johtava siipi ja valta, valtion ja kuntien ja järjestöjen johto, maan koko mediahuomio jne. niin siinä vaakakupissa marginaalinen konservatiivikristitty ei viesti ainakaan voittajan asemasta, vaan sananvapauden oikeudelle on varmasti riittävä peruste varsinkin kun sanat jotka on käytetty ovat mukana marssilla olevan kirkon perustaneesta kirjasta jonka auktoriteettiin se (valheellisesti?) väittää uskovansa.

    Tämä nousi pintaan uudestaan kun maailmalla tästä vaikeasta tilanteesa näytetään edelleen uutisoitavan.

    (huom! en oleta kenenkään kommentoivan tätä kommenttia. mutta tämä on vaan hyvä esimerkki siitä, miten twitterin kieli leikkaa itse itsensä irti todellisuudesta ja typistyy vain tuomioiksi.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "...vaan sananvapauden oikeudelle on varmasti riittävä peruste varsinkin kun sanat jotka on käytetty ovat mukana marssilla olevan kirkon perustaneesta kirjasta jonka auktoriteettiin se (valheellisesti?) väittää uskovansa."

      Olisikin loogista, jos 2000-luvun kristinusko irtisanoutuisi selkeästi eroon kristinuskosta. Yleishumaanista ajattelusta löytyisikin helposti uusi dogman pohja. Ei olisi tälläistä ristiriitaa tämän tästä.

      Poista
    2. Jope, nämä ovat ihan relevantteja kantoja - nyt tuli selkeämmin.

      Totta kai jos ajattelee sekulaaria länttä, niin ei mene pitkään, kun konservatiivikristitty on ideologisesti heikommassa asemassa kuin median valokiilassa oleva homoseksuaali ja hänen tukijansa tai ylipäätään suvaitseva ihminen. Näin on ihan varmasti.

      Itse en lähde kuitenkaan etiikassani tästä "vallan ja alistus- ja huomiosuhteiden intersektionaalisuudesta". Henkilökohtaisesti ajattelen niin yksinkertaisesti, että mahdollisuus omaan seksuaali-identiteettiin kuuluu jokaiselle. Sitten on mietittävä, miten se voi yhteiskunnassa toteutua - ehkä pedofiilien kohdalla tässä on eniten rajoituksia, koska toteutettu pedofilia on haitallista ja vastoin lakeja.

      Totta kai Räsäsellä on sananvapauteen kuuluva oikeus sanoa se, mitä uskoo - eikä minusta kyse ole rikostutkinta-asiasta! Itse ajattelin juuri sitä, että oliko ulostulo sitten fiksua? Minusta ei ihan hirveän, koska siitä seurasi tällainen prosessi. Entä jos Räsänen olisi sanonut saman jossakin muualla, jossa konteksti ei räjäytä sanoja näin voimakkaasti esiin ja suuntaa niitä niin, että dialogi on kuollut lähtökuoppiinsa?

      On myös vähän vaikea rajata Räsäsen sanat niin että ne eivät koskisi kuin kulttuurisessa hegemoniassaan kylpeviä kirkonmiehiä ja -naisia. Kyllä ne osuvat siihen omantunnonarkaan kristittyynkin, joka kenties kamppailee oman seksuaali-identiteettinsä kanssa ja häpeää sitä ja ahdistuu. Tai johonkin muuhun heikoilla olevaan, jolle Räsäsen sanat merkitsevät.

      Sinänsä kirkon tehtävä on kyllä ymmärretty väärin, jos ajatellaan, että sen näkyvyys on suurinta silloin kun ollaan ajamassa seksuaalivapautusta. Kirkon teologia koskee kuitenkin vapautusta, joka ylittää sukupuolen, yhteiskunnallisuuden jne. maalliset asiat. Olemme puhuneet tästä aiemminkin: kirkko pitää yllä metafyysistä toivoa, ja mitä enemmän se unohtaa tämän, sitä heikompi siitä tulee; se on ikään kuin yksi sosiaalidemokraattinen joukkue muiden joukossa.

      Poista
  16. Tulee ehkä perustaa uskonnollisten siteeraamisten tarkastusjärjestö. Se määrittää ajan hengen analyysin ja yhteiskunnan yleistilanteen perusteella mitä eri pyhistä kirjoista saa julkisesti tuoda esiin, mitä ei. Luvalliset tekstikohdat. Hyväksyttävät tekstikohdat yksityistilaisuuksissa. Uskonnolliset vihatekstit.
    Siinä pohjaksi perusluokitus.
    Ihan kaikkia uskontoja tuskin uskallettaisiin valvoa lainkaan, mutta lammasmaiset kristususkikset nyt ainakin olisi helppo saada kuriin.

    VastaaPoista
  17. Jope, on kai rehellistä tunnustaa, ettei yhteiskunnassa saada täysin tasapuolisia kriteereitä tai ainakaan käytäntöjä sille, mitä kukin voi sanoa.

    On parempia sanojia ja on sanojia, joiden touhuja tarkastellaan eri kriteerein ja hieman erilaisen rasterin lävitse. Tässä tilanteessa kannattaa sanojan itse miettiä mitä puhuu ja missä yhteydessä.

    Toki on otettava huomioon, että aina suojaukset eivät päde. Jopa Ruotsissa monet imaamit ovat saaneet tuomioita kiihotuksesta kansanryhmää vastaan (juutalaisten törkeä haukkuminen ja solvaaminen ja heidän ihmisarvonsa julkinen alentaminen) ja aktiivisesta kiihotuksesta on seurannut erinäisiä sanktioita. Toisaalta sitten myös mummoja on tuomittu facebook-kirjoituksista, joiden tarkoitusperä ja vaikutus ei ole ollut lainkaan niin selvästi tuomittava.

    VastaaPoista
  18. No eipä ole noista vastauskommenteista muuta kuin samaa sanottavaa.

    Myös siitä että kirkon johdolle suunnattu juttu on tässä tapauksessa osunut varmasti myös asiassa omalla ruumiinsa fysiikallaan eläjiin, syyttömiin.

    On myös seurattava kohdellaanko kaikkien uskontojen tuomitsijoita tasapuolisesti sitten.

    VastaaPoista
  19. Tuossa viimeisessä asia riippuu sanojasta, siltä minusta tuntuu. Esimerkiksi Anter Yasa tykittelee aika vahvasti islamia vastaan, mutta tuskin kukaan valkonaamaluterilainen / ateisti / persu voisi moisia rehellisyyksiä puhua ilman että joku olisi häntä käräjille haastamassa ja sitten riemuitsisi sydämensä pohjasta, kun tulisi kenties langettava tuomio.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tai ei siis AY varsinaisesti esiinny vastaan vaan puhuu ihan oikeista asioista.

      Poista