lauantai 14. syyskuuta 2019
Itsekritiikki ja itseinho
Minä ymmärrän itsekritiikin valtavaksi voimavaraksi. Joskus se voi tarkoittaa jopa itsesensuuria oman turvallisuuden ja koskemattomuuden varjelemisen keinona, mutta kovin pitkälle siihen suuntaan ei pidä mennä - jo yksistään vapauden - sananvapaudenkin - mutta myös itsekunnioituksen vuoksi. Itsekritiikin paras saavutus on yleisen arvostelukyvyn kehittyminen ja kyky korjata asioita ja asenteita.
Itseinho, mukaan lukien oman itsensä häpeäminen, on vaarallista. Yhtä vaarallista on oletettu, opetettu ja opittu itseinho, joka usein ulkoistaa inhon ja pakkoajattelun toiseen, kylliksi itsen kanssa samankaltaiseen mutta silti itsestä erotettavaan. Oikeastaan suurin osa itseinhosta on opittua, toisten pakottamaa ja tuottamaa. Terve ihminen ei inhoa itseään vapaaehtoisesti.
Politisoituessaan nämä epäterveet inhon liikkeet eivät saa aikaan muuta kuin jakautumista ja sekasortoa. Ne eivät perustu terveeseen itsetuntemukseen, joka on kaiken viisauden alku.
Tunne itsesi on ohje. Sitä ei korvaa ohje ryhmäytyä vahvimman hegemonian taakse, sillä hegemoniat vaihtuvat.
Terve ihmishenki osaa antaa toiselle tilaa ja mahdollisuuden kehittyä, mutta se myös erottaa, milloin puhutaan paskaa ja toimitaan tuhoisasti.
Kaipa samaan tapaan, toki pienin varauksin, voitaisiin puhua kulttuurisesta itsekritiikistä ja kulttuurisesta itseinhosta sekä niiden ilmentymistä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Joka sanasta samaa mieltä.
VastaaPoistaKritiikkiin tarvitaan myös klassisesti oppositio, jonka olemassaolo tunnustetaan ja josta jopa ollaan tyytyväisiä, että sellainen on, koska reflektio ei voi olla muuten mahdollista. Niin yhteiskunnan kuin yksilöiden tasolla.
Itse en ole koskaan kieltäytynyt juttelemasta kenenkään kanssa joka arvioi kriittisesti vaikka minun maailmankatsomustani tai mikä se nyt onkaan. Lähes aina sellainen keskustelu on ollut hedelmällistä. Olen muuttanut käsityksiäni, jos olen saanut varmaa tietoa toiselta, joka ajattelee aivan eri tavalla kuin minä.
Yhteiskunta joka blokkaa kritiikin sivuun, tai jopa alkaa estää sen esiintulemista, on kuin näkymä Moskovan kaduilla.
Meidän Omon-komppaniat ovat erikoistuneet sananvallan käyttämiseen väkivallan sijaan. Putkaan kuljettamisen sijasta ohittaminen, blokkaus, yhteistyön tekemisen kielto, keskusteluyhteyskielto. Tai somepommitus.
No, ehkä liioittelen hieman, mutta militanteimmat kehottavat tuollaiseen, ja ovat taitavia.
Jope, tuollaista se osapuilleen on, hyvin monin osin ja näemme näiden tendenssien voimistuvan, ainakin aikansa. Klassinen sananvapaus, johon viittaat, on ainoa rakentava vaihtoehto.
PoistaTuli mieleen miten mielenkiintoista keskustelu ja yhteiskunnallinen dialogi, yksityinen ja julkinen olisi, jos kommari olisi kommari, vihreä luonnonsuojelija, porvari porvari, nationalisti nationalisti, demari demari, ateisti ateisti, kristitty kristitty jne.
VastaaPoistaMutta nyt erilaiset käsite-, status- ja identiteettipoliittiset halut ja toiveet ovat sotkeneet selvän korttipakan.
Ja päällimmäisenä pakassa on eurooppalainen heikentynyt itsetunto, joka militanteimmissa näkyy kulttuurisena itseinhona, jossa halutaan antautua pois, kuvitella yhden tietoisuuden palauttamaa parempaa tilaa ja antaa kaiken vain tapahtua.
"Ja päällimmäisenä pakassa on eurooppalainen heikentynyt itsetunto" = EU ei ole Eurooppa. Sen huomaa jokainen joka jaksaa vähänkin perehtyä maanosamme historiaan. Maanosamme on käsittämättömän upea kirjo kieliä, kulttuureja, kansoja ja luontoa, jatkumoita.
VastaaPoistaLänsimaiden itseinho on kuvottavaa. Siinä ei ole mitään eettistä tai rakentavaa. Maailman ongelmia voitaisiin ratkoa aivan eri asenteella eikä missään hyvässä hävittäisi.
PoistaOmia virheitä ei tarvitse luonnollisesti kieltää.
PoistaEikä tietenkään pidäkään kieltää. Sananvapaus ei tarkoita luonnollisesti oikeutta solvata toisia, mutta kyllä oikeutta puhua mistä hyvänsä asiasta sellaisena kuin se näyttäytyy.
PoistaNoin yksinkertaista se on. Älä solvaa, maalita, syyllisty laittomaan syrjintään, en ole jenkkien totaalisen sananvapauden kannalla, mutta puhu kaikesta mistä haluat ja puhu kaikesta mistä haluat kriittisesti ja esitä mitä faktoja tahansa. Nyt kuitenkin alkaa olla aihealueita joista on suositus olla hiljaa tai puhua niistä vain "positiivisesti."
PoistaSananvapauden hintaa ei haluta maksaa.
Se kertoo tämän ajan hegemonian heikentymisestä.
Jokainen väärää natsi- tai populistikorttia heiluttava kasvattaa tätä heikkoutta (kiitos heille).
Sananvapauden heikentyminen, sen rajoittamisideoista puhumattakaan, leimataan tietenkin populistien höpinäksi.
PoistaVirallinen tarina menee niin, että meillä on aivan mahtava sananvapaus. Samaan aikaan kuitenkin mietitään instrumentteja jolla väärä sananvapaus saadaan pois tai ainakin täysin marginalisoitua. Vaahtopäisimpien mielestä kriminalisoitua.
Meillä on tällä hetkellä riittävä lainsäädäntö saada tuomiovallan piirin lain ylitykset. Riittävä nyt jo ylilyönteihinkin.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaJari, Kahdeksan surmanluotia Somaliassa tai Etelä-Afrikassa voisi olla kova produktio.
VastaaPoistaJope, sananvapauden eteen on tehtävä työtä. Siihen auttaa se, että ihmiset puhuvat vapaasti eivätkä jätä tilan määrittelyä niille, jotka tahtovat tehdä sananvapaudesta epäsymmetristä ja rajata sen vastaamaan omaa ideologiaansa. Puhukoot siis ihmiset pelkäämättä. Jos antaa pelolle vallan, se on lopun alkua ja demokratian lopun alkua.
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
PoistaTuo ajatus on kohottava. Jos alistuu, JOKU korjaa ilmaisen potin ja nauraa matkalla yhden totuuden maastoon.
PoistaJari, afrikkalainen Kahdeksan surmanluotia (mainio idea) on jo tehty jossakin määrin ainakin. Sen ensiesitys tapahtui Matti Pulkkisen Romaanihenkilön kuolemassa, sen Afrikka-osiossa.
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaOlipa hyvä huomio, Jope, pitääpä selata taas Romaanihenkilöä!
VastaaPoistaMuistaakseni siitä kirjasta on peräisin tieto siitä asiasta, miksi Arikka oli kymmeniätuhansiavuosia käytännössä asumaton maanosa, olematon väentiheys, valtava alue ja vain satamiljoonaa asukasta. Tilanne muuttui toiseksi vasta 1800-luvulla, kolonialismin vuosina, jolloin alkoi hidas kasvu joka muuttui sitten nykyiseksi kasvutahdiksi sadassa vuodessa ja huipentuu YK:n ennusteiden mukaan
VastaaPoista3 miljardin väestöksi tällä vuosisadalla.
Kahdeksta surmanluodista se, että en koskaan unohda kun perheeni katsoi sitä 70-luvulla kuin totuutta siitä, mitä elämä oikeasti on.
M/s Romantica siihen verrattuna vain hauskaa anekdotiaa ja hieman hämärää slapstickiä.
(Arikka ja kahdeksta. Pitäisköhän alkaa lukea mitä kirjoittaa. Mutta kun menee livemäisyys ja puheenomaisuus.)
PoistaKatsoin juuri Worldometersistä tämän vuoden väestökasvutilannetta. Kun syntyneistä vähennetään kuolleet, on kasvu noin 57 miljoonaa 163 000 ihmistä ja hiukan päälle. Eli sen verran tähän syksyyn saakka - vuoden loppuun mennessä porukkaa Saksan verran eli noin 86 miljoonaa.
Poista2100 pitäisi taittua kasvun, mutta käydään 10-11 miljardin kohdilla. Pitääkö tämä ennustus paikkansa - mitä ehtii tapahtua ennen sitä? Entä jos ei jostakin syystä kehitys olekaan se, että 11 miljardia on kasvun piikki. No, on siinäkin kylliksi pohjaa dystopioille. Uskotaan, että loppuu siihen - resurssien vähetessä on kaikki syy uskoa noin.
Jotkin ennusteet sanovat, että pelkkä Afrikan väkimäärä käy 2100 4,2 miljardissa. https://www.uusisuomi.fi/uutiset/maailma-vuonna-2100-naiden-valtioiden-vakiluku-rajahtaa/68da0079-7904-366b-aba4-7afc787d26cb
11 miljardissa on vähintään 7 miljardia liikaa. En tajua miten joku vastuullinen toimija voi ajatella, että nou hätä, vuonna 2100 alkaa hidas lasku alasäin 11 000 miljoonasta ihmisestä.
VastaaPoistaSitä paitsi tuokin laskuennuste perustuu siihen, että koko 11 miljardin valtava massa on koko maailmassa (!) vaurastunut ja maallistunut niin, että lasten teko jää pariin.
Uskottavaa?
Aikamoista toiveajattelua. Vastuutonta toiveajattelua. Satu-uskoa.
Euroopan "eurooppalaisten" väkiluvun menossa olevaan laskuun en usko, kun siihen ei tarvitse uskoa, koska se on menossa koko ajan ja kiihtyy.
PoistaEhkä sitten jos koko maailma saavuttaa saman vaurauden, maallistumisen, mentaalisen väsymyksen ja postpostmodernismin asteen nähdään tahatonta yhden lapsen "politiikkaa" muuallakin.
Josko väestödenialistit tarkoittavat sitä?
Mutta mitäpä näitä etnisyyksiä laskemaan ja miettimään. Kaikki samalla pallolla - samat vaikutussuhteet. Ihan sama mikä maanosa mikä valuutta.
PoistaSinne porukkaa missä on tilaa.
Nyt sanoin... oikein? Asenne kohdallaan.
Näinpä sitä oikein ajatellaan, mitä tuossa viimeisessä toteat. Mutta eihän tuossa ole sosiologisesti, kulttuurisesti tai planeetan kestävyyden kannalta mitään järkeä, mutta silti se on oikein. Muu on pahaa. Eikö niin?
PoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaVäestönkasvuvälinpitämättömyys on okei.
VastaaPoistaMitenköhän suhtauduttaisiin politiikkoon joka sanoisi, että vaikka ilmaston keskilämpötila on nyt nousussa ei hätää sillä Auringon aktiivisuus vähenee hyvin suurella todennköisyydellä vuoteen 2100 mennessä eli antaa olla....Vähän voitais toki joo kierrättää mutta muuten ei mihinkään radikaaliin vaahtoamiseen oo mitään syytä.
Niin. Väestönkasvun itsestään pysähtyminen (vaikka täysin myöhässä) ei ole minkäänlainen tieteellinen fakta. Kukaan ei näe vuoteen 2100. Sen sijaan näemme mitä vauhtia väestö kasvaa juuri nyt vuosi vuodelta ja missä. Emme näe Auringon aktiivisuuden laskuakaan etukäteen eli juuri siksi toimitaan, jotta ihmisen osa voidaan edes noususta yrittää vähentää pois. Väestönkasvuun taas ei olekaan mitään muita osuuksia jaossa kuin ihmisen osuuksia.
Ilmastonmuutosta vastaan toimitaan hiiltä vähentämällä ja uudella teknologialla. Väestönkasvua vastaan ei toimita enää oikein mitenkään. Ilmastonmuutoksen lisäosan aiheuttaa ihmisen ahneus. Se tiedostetaan.
Ilmastonmuutosta kiihdyttää väestödenialismi ja väestönkasvuvälinpitämättömyys ja tietenkin väestönkasvu itsessään. Sitä ei tiedosteta. Toiveajattelusta asian suhteen on tehty globaali hyve.
Tuossa pelkistetysti koko mieletön epäsymmetria. Tuhannes kerta.
Näin se menee, pojat. Tuntuu jotenkin säälittäviltä sinänsä fiksujen ihmisten selitykset, kun tulevaisuus kuvitellaan joksikin taikamaailmaksi, jossa äkkiä kaikki nykyiset vuosisataiset, jopa vuosituhantiset sosiaaliset, uskonnolliset ja demografiset lainalaisuudet lakkaavat, koska ihmiset äkkiä vain päättivät demokratisoitua ja ryhtyä keskiluokkaisiksi länsimaalaisiksi jne jne. Millä resursseilla ja millaisissa yhteiskunnissa ja ihanko ympäri maailman? Täällä lännessä elämme luultavasti 2100 puoliksi jossain virtuaalitodellisuudessa ja ahmimme elämyksiä sikäli kuin se on yhä mahdollista. Siis ne ahmivat, jotka eivät ole vajonneet keskiluokan alapuolelle.
VastaaPoista